13 yatichäwi
¿Kunatsa wal llakistxa?
Melaniax wawatpach mamapan amtaparjam jakasïna, jan pantjasir wawäkaspas ukhamänwa. Ukampis 17 maranïxän ukhaxa, janiw kunatï escuelan yaqha lurañanakax utjkäna ukanakxa lurxänti, ukat janirakiw fiestanakarus sarxänti. Jupax wali suma yatiqirïkchïnsa janiw añcha waltʼayxänti. Ukat kunapachatï awk taykapax kamachtamsa sasa jisktʼapxäna ukhaxa, wali colerataw akham sasa tʼijtxäna: “Janiw kunas kamachkiti, ¡jan parlapxistati!” sasa.
Marcosax 14 maranïkän ukhaxa wali luqhi chuymänwa, kuns lurakirïnwa. Escuelanxa wali thijwat uñtʼatänwa, janiw kunsa apthapisirïkiti. Jan walin uñjasisax wal colerasiri, mototwa chʼusa pampar sariri, jan ukax wali jachʼa qullunakaruw patinañataki sarirïna.
MELANIAS Marcosas wali llakitaw ukham lurapxi. Donald McKnew sat qullirix Instituto Nacional de Salud Mental ukanwa Estados Unidos markan irnaqi, ukat niya tunka jan ukax tunka phisqani ukhha yatiqir wawanakaw sapa marax llaki usumpi apayasipxi, sasaw qhanañchi. Chiqansa janiw walja wawanakax ukham llakisiñ yatipkarakiti.
Awisax cuerposan jan walinakaw utjaspa, ukatwa wali llakisiñanakax utjarakispa. Glándulas satäki uka tuqinakatsa, hormonanakatsa, hipoglicemiatsa janiw walïksnati. Maysa tuqitxa, inas kuna qullanakasa, jan ukax kunar alergianïñasa, jan suma manqʼañas mayjtʼayarakchistaspa, taqi ukanakaw mayjtʼayistaspa, ukatwa llakinakampi apayassna.
¿Kunanakas llakisiyistaspa?
Kunapachatï qʼaxu wayn tawaqüktan ukhax kuna llakis utjakispawa. Inas maynix jan sum amuytʼasisax kuna jan walinakatsa llakisxakchispa, janis khitis jupat kuns yatiñ munkaspa ukhama, ukat kuna jiskʼanakatsa llakikispawa.
Maysa tuqitxa, inas awk taykas jan ukax yatichirinakas ukat masinakas jiwasat kuns suyapxchispa, ukampis jan ukarjam phuqasax wal llakissnaxa. Donald sat waynat amuytʼañäni, jupan awk taykapax wali yatiñanïpxänwa ukat jupanakar kusisiyañatakix taqi yatiqir masinakar atipañäkapunispas ukham amuyäna. Ukampis jan atipasaxa jiwañ amtxatayna. Akham sänwa: “Janiw kunsa waltʼayirjamäkti. Taqinimpis jan walik uñjayasta” sasa.
Inas maynix kunansa pantjassna, ukhamatwa wal llakissna, kunjamatix Epafroditox jikxataskäna ukhama. Uka jaqix wali aski jaqïnwa, jupax nayrïr patak maranwa jakäna, apóstol Pablor yanaptʼañapatakiw jupar khitapxatayna. Ukampis Pablon ukar purkasaw wal usuntxatayna. Ukhamasti Pablokiw jupar uñjxäna. Ukhamaxa, ¿kunjamakis Epafroditox jikxataspachäna? Jan walsa lurkaspa ukhamwa amuyaspachäna, ukatwa wal ‘llakisïna’. Janïr usuntkasax wal jupax irnaqatayna, ukampis janjamakiw uka aski luratanakapat amtaskänti (Filipenses 2:25-30).
Kunsa aptʼasksna ukham amuyassna
Too Young to Die—Youth and Suicide (Wayn pacha jiwaña—jiwayasir wayn tawaqunaka) sat libronxa akham sasaw Francine Klagsbrun jaqix qillqatayna: “Awisax kuna wali asksa aptʼasksna, jan ukax kunsa chhaqayksna ukham amuyasaw wal llakisiraksna” sasa. Awk taykat mayniw jiwxaspa jan ukax divorcior puripxaspa, ukat irnaqäwi aptʼasiñas utjakirakispawa, maysa tuqitxa, inas yatiqañ utanakarus jan sarañjamäkchiti jan ukax usutas uñjasiraksna, taqi ukanakaw llakisiyistaspa.
Ukampis kunapachatï mä waynax jan ukax mä tawaqux jan khiti munirin uñjasi ukhaw jukʼamp sinti llakixa. María sat mä tawaqux akham siwa: “Mamajax sarxi ukhaxa sapaki jaytjapxitu, aliqatsa jan wal lurkitaspa ukham amuyasta. Mä akatjamatsa jakañax jan walïxaspa ukham amuyta” sasa.
Chiqansa, mä wayn tawaqun awk taykapax divorciasipxi ukhaxa wali llakitaw uñjasipxi, ukat yaqha ukham jan walinakaw utjarakispa, inas machañasa, familia pura kutisiñasa, awk taykas nuwasipxchispa, jan ukax familia pura tuqisiñasa utjarakchispa ukat awk taykan jan munatasa wayn tawaqux uñjasitakchispa. Ukhamasti Biblian aka arunakapax chiqäskapuniwa, “tʼaqhisiña horasantix mayjtʼasïta ukapachaxa, jukʼa chʼamanikiwa jikxatasxäta” (Proverbios 24:10). Ukat inas yaqhipax familia taypin ukham jan walinak utjipan jupanakaki juch jaqusxapxchispa.
¿Kunjamatsa llaki usunïtas amuyassna?
Awisax sinti llakisiñaw utjaspa, mä usükaspas ukhamaw apxattistaspa, ukat aliq llakikis utjarakispawa. Inas awisax mä jan waltʼäwix utjchispa ukatwa mä waynas jan ukax tawaqux mä qhawqha tiempo llakita sarnaqaspa. Ukampis uka llakinakax chhaqxakiwa.
Ukampis awisax sinti llakisiñaw utji, ukat inas maynix jan kun lurirjama, colerata, llakita ukham jikxataschispa, ukhamatwa maynix llakimp apxattata aynachtʼaspa, ukaruw llaki usu sañ yatipxi. Kunjamtï Marcosampit Melaniampit amuyktanxa, janiw taqinis mä kikpaki llakisksnati. Inas maynix llakimpi apayaschispa. Ukampis yaqhipax wali qarita, jan manqʼats awtjata, jan ikins purita ukhamaw kuna chijinakar purirjamas sarnaqaspa.
Yaqhip wayn tawaqunakax llaki apaqtayasiñatakiw jan walinak lurapxi; fiestanakar sarapxi, waljanimpi qʼañunak lurapxi jan ukax machjasipxi ukhama. Mä 14 marani waynitux akham siwa: “Anqakiw sarañjamäski, kunat ukhamäskchi. Sapaki uñjasisax janiw kusisit jikxataskti” sasa. Kunjamtï Bibliax siskixa, “larusiñansa chuymax ususkakispawa” (Proverbios 14:13).
Awisax janiw aliq llakikïkaspati
Kunapachatï llaki usuni uñjasxtan ukhaxa, uka tuqit askichañasawa, tiempompix jukʼamp jan waliruw pursna, llakimp apatakiw jakxsna (107 jana uñxattʼäta). Ukham llakin apata María sata tawaqux akham saskakiwa: “Jiwatäkiristsa ukham amuyasiyäta. Aliq jakañak jakaskta, janiw kunas nayatakix askïkiti. Wal axsarirïta” sasa. Kunapachatï maynix ukham wali llakimp apata jaki ukhaxa walja tiempow llakix jan apaqtkistaspati. Chiqansa ukhaman uñjasisaw qʼaxu wayn tawaqunakax jiwañ munxapxi. Walja markanakanwa jan amuykaña mä usükaspas ukham ukax tukjaski.
Taqi kunsa inamayas lurkaspa ukhamwa yaqhipax amuyasipxi, ukatwa llakimpi atipayasipxi. John E. Mack sat yatichirixa llaki usuni Viviana sat tawaqut akham sasaw qillqatayna. Uka tawaqux janis kunat llakitäkaspa ukhamaw wali sum sarnaqasïna, awk taykapas wali sum jupar uñjasipkarakïna. Ukampisa, llakimpi atipataw jaychkatasitayna. Ukat uka yatichirix akham siwa: “Janis kunjamatsa jan walix askichasirjamäkaspa, janis kuna suytʼäwi utjxaspa ukhamwa Vivianax amuypachäna, ukatwa jiwayaspacha” sasa.
Jan walinakax janis askichañjamäkaspa, janis kuna suytʼäwis utjkaspa ukhamwa llakin apatanakax amuyasipxi. Ukhaman uñjasisaw walja wayn tawaqunakax jiwañar puripxi sasaw uka tuqit yatxattʼatanakax sapxi.
Ukampis jiwasinxa janiw kunsa askichksnati. Mariax jan walin uñjasisax akham siwa: “Chiqansa jiwañak munxayäta. Ukampis amuytʼastwa, jakkasinxa kuna suytʼäwis utjaskakiwa” sasa. Chiqansa, jakañ apaqasisax janiw kunsa askichksnati. Yaqhip wayn tawaqunakax sinti jan walinsa uñjasipkaspa, janis askichañjamäkaspa ukham amuyasipxi. Mariax heroinampi qulljasisaw uka jan walinakat jaltañ munäna. Ukampis akham siwa: “Wali sumakiw jikxatasirïta, uka droganak apaqtayasiñkama” sasa.
¿Llakin apxattatax kun lurañas wakisispa?
Llaki tuqit yatxattʼat Nathan S. Kline sat jaqix akham siwa: “Yaqhipax manqʼañ tuqit wal llakisipxi. Inas alwatpach jan manqʼat sarnaqapxchi. Ukhamasti niya jaypʼüxi ukhaw ‘kunatsa jan wal jikxatasta’ sasa jisktʼasipxi”.
Chiqansa, kuntï manqʼktanxa ukarjamaw walsa jan walsa uñjassna. Debbiex ukham kunayman tuqit llakitarakiw sarnaqäna, jupax akham siwa: “Jan suma manqʼanakaw ukham nayar lurjaskitütu, janiw nayax uk yatkayätti. Wal manqʼirïtxa, ukampis jichhax janiw miskʼinakxa wal manqʼxtti, ukat sumakiw jikxatasta” sasa. Ukat ejercicionak lurañaw yanaptʼistaspa. Ukat inas usutäsksta, ukatwa llakitaki sarnaqasma, ukhamasti qullirin ukar sarañaw wakisispa.
¿Kunjamsa jan wali amuyunakar atipsna?
Chiqansa, kunapachatï maynix jan sum munaski ukaw wali llakitax sarnaqaraki, ukat jukʼampikiw aynachtʼaspa. 18 marani Evelin tawaqux akham siwa: “Waljanin wali jiskʼachatax janis walïkaspa ukhamwa maynix amuyasispa” sasa.
Ukampis aka tuqit amuytʼañäni: ¿kunjam jaqïtas ukxa yaqhanakati amtapxañapa? Yaqhipax wal apóstol Pablot larusipxatayna. Janiw suma arstʼirïkiti, wali axsaririwa sasaw jupat sawkasipxatayna. Ukampis ¿Pablox uk istʼasax janis kunatakis walïktixä sasati aynachtʼxpachäna? ¡Janiwa! Chiqpachansa, Pablotakix Diosan kamachinakaparjam sarnaqañaw jukʼamp askïnxa. Jupatakix jaqin arunakapax janiw kunäkänsa, Diosan yanaptʼatax juparuw jachʼañchäna. Ukhamasti, jumax uk amtañamarakiwa, Diosan katuqañjam sum sarnaqäta ukhaxa walja llakinakaw ukhamaki chhaqtxani (2 Corintios 10:7, 10, 17, 18).
Ukat inas pantjasisin jan ukax juchanak lurasa llakisiskaraksta. Diosax akham sasaw Israel markankirinakar säna: “Juchanakamax wila colorar uñtatäkchinisa, nayax khunjam janqʼuw tukuyäxa” sasa (Isaías 1:18). Janipuniw armasiñamäkiti, alaxpachankir Awkisax wali khuyapayasiri munasiri ukhamawa (Salmo 103:8-14). Ukampis ¿kunatï llakisiyktam ukanak askichañataki chʼamachastati? Inas chuymaman kunsa imxästa, ukhamasti ukanakat jan llakiskañatakixa kunatï lurañäki uk lurañamawa. Bibliax akham siwa: “Khititix juchap arsusisina jaytanukxani, ukasti perdonatäxaniwa” sasa (Proverbios 28:13).
Maysa tuqitxa kun lurañas wakisispa ukanak amtañamarakiwa, ukhamatwa llakinakar atipasma. Chiqansa janiw mayni yatiqirinakar atipasakix wali sum jikxataskasmati (Eclesiastés 7:16-18). Ukhamasti kuna jan walis jakäwinxa utjakipuniniwa. Ukhamax kuna jan walin uñjasisas janiwa akham sañamäkiti: “Janiw nayat khitis kuns yatiñ muniti, ukhamakipuniw qhiparäxa” sasa. Jan ukasti akham sañamawa: “Niyaw pasxani” sasa. Ukampis jachaqtʼasiñax janiwa juchäkiti.
Kuntï lurktan ukanakaw chʼamañchistaspa
Daphnex walja llakinakaruw atipi, ukat jupax akham siwa: “Llakix janiw ukhamaki chhaqtkaspati. Yaqha tuqinakat amuyañaw wakisispa, ejercicionak lurañaw askixa. Jankʼakiw kunas luraña” sasa. Jichhax Linda sat mä tawaqut amuytʼarakiñäni, jupax janiwa llakimpi atipayasirïkiti, ukat akham siwa: “Chʼukuñampiw tiempo pastxa. Llaki armañkamaw chʼuktxa. Jan inaktʼasa kun lurañas wali nayar yanaptʼitu” sasa. Ukhamasti, kuntï lurañ yatkta ukanak lurasaw juma pachpa munasiñamarus chʼamacharakisma, wal llakisktan ukhaxa janiw munasiñjamäkiti.
Ukampis kunsa jumax wal lurañ munirïta ukanakwa lurarakisma. Inas alir sarasin kunsa wali sum alañchisma, jan ukax anattʼiris sararakchisma, maysa tuqitxa wali sumwa phaytʼasisma, jan ukax manqʼa aljañ utarus sararakchisma, ukat libronakax utjki ukar uñatattʼasiris sararakismawa, ukatxa liyiñaruw uchasirakisma, ukatakix ¡Despertad! sat revistaw askïspa.
Kuna lurañas jan chʼamäkaspa, ukat kawkiru sarañas wakisispa ukanak amtañaw askïspa. Ukham lurasaw Debbiex llakinakar atipäna. Ukampis yaqhanakar yanaptʼasaw wal jupax chʼamañchasïna. Jupax akham siwa: “Wali llakit mä tawaquruw uñtʼta, ukatxa Bibliat yatichasaw yanaptʼta. Ukhamatwa sapa semanan kunjamsa llakir atipsna ukxa uñachtʼayta. Jichhax kunjamtï Biblian yatichkixa ukham suytʼäwinïxiwa. Ukaw nayar wal yanaptʼarakitu” sasa. Kuntï Jesusax siskäna ukax chiqäskapuniwa, “katuqirit sipansa jukʼamp kusisiñaniw khititï churki ukaxa” (Hechos 20:35).
Yaqhampi parltʼañaw wakisirakispa
“Llakix jaqirux mayjtʼayiwa; suma arusti kusisiyiwa.” (Proverbios 12:25.) Mä suma chuymanin ‘suma arunakapax’ wali askïspawa. Chiqansa janiw khiti jaqis kunatï chuymasan utjki ukxa yatkaspati, ukhamasti atinisiñjamäki ukanakar yatiyañaw wakisispa. Kunjamtï Proverbios 17:17 jiskʼa tʼaqax siskixa, “Mä amigox taqi horasan munasiripuniwa; llakisiñansti mä jiljamaw chuymachasi”. Ivanax akham sasaw 22 maranïkasax saraki: “Sapaki chuyma manqhar llakinak imasiñaxa, wali jathi qʼipinaka apañäkaspas ukamp sasiwa, ukampis yaqhampi yanaptʼayasiñaw askixa” sasa.
Jumax inas akham sista: “Nayax ukham lurxtwa, ukampis yanaptʼañat sipansa ‘kunatix askïki ukanak uñjam’ sasakiw iwxsxapxitu” sasa. Ukhamaxa, ¿khitis wali sum istʼiristam ukat yanaptʼiristamxa? (Proverbios 27:5, 6.)
Khitis yanaptʼistaspa
Nayraqatxa awk taykataki ‘chuymatpach’ qhanäñasawa (Proverbios 23:26). Chiqansa jupanakaw khiti jaqit sipansa sum uñtʼapxistu, ukat llakitäktan ukhaxa wali sum yanaptʼapxistaspa. Ukampis sinti llakitapuni uñjasxsta ukhaxa, uka tuqit yatxattʼat jaqinakaruw yanap mayipxaspa.a
Ukatxa jilat kullakanakarakiw yanaptʼapxarakistaspa. Mariax akham siwa: “Janis khitis wali llakit sarnaqataj amuykitaspa ukhamwa walja maranaka amuyasta. Ukatxa mä jilïr kullakampiw parltʼtxa, ukampis wali sumpun istʼitu. Jupax nayjamarakiw jan walinakan uñjasitayna. Janiw nayaki ukham llakit uñjaskatätti, ukampis uka kullakan llakinakapax sumakiw askichasitayna, ukanak yatiñaw wal chuymachtʼitu” sasa.
Chiqansa, Marian llakipax janiw mäki chhaqtkänti. Ukampis tiempompix Diosampiw jukʼamp sum apasxäna, ukhamatwa llakipax jukʼat jukʼata chhaqtxäna. Diosar yupaychir jaqinak taypinwa amigonaksa jan ukax wali suma masinaksa jikxatasma, jupanakaw wal yanaptʼañ munapxiristamxa (Marcos 10:29, 30; Juan 13:34, 35).
Diosan jachʼa chʼamapa
Ukampisa, ‘Diosan jachʼa chʼamapaw’ llakinak armañ wal yanapistaspa sasaw apóstol Pablox säna (2 Corintios 4:7). Diosar llakinakas katuyañäni ukhaxa jupaw yanaptʼistaspa (Salmo 55:22). Chiqansa, qullan ajayupampiw yanaptʼistaspa, janiw khitis ukham yanaptʼkistaspati.
Diosampi sum apasiñax wali askipuniwa. Gregoria sat mä tawaqux akham siwa: “Llakist ukhaxa wal Diosat mayista. Jehová Diosaw kuna llakit mistuñsa yanaptʼaskitani” sasa. Daphnex niya ukhamwa saraki: “Taqi kunwa Jehová Diosar sistxa. Kunatï chuyman utji ukak sañasawa, janiw khitis jupjamax sum uñjkistaspati, ukatxa wal yanaptʼañ munarakistu” sasa.
Ukhamasti, kuna llakin uñjasisas Jehová Diosar mayisiñamawa, ukatxa amuytʼasiri ukat istʼasir jaqinakampiw uka tuqit parltʼarakisma. Cristian tamanxa irpir chuymaninakaw sum yanaptʼapxiristamxa (Santiago 5:14, 15). Jupanakax Diosampi sum apasisma ukwa munapxi, ukhamasti ukatakiw sum yanaptʼapxätamxa, kunattix Diosax jumat llakisikiwa, ukatwa llakinakam jupar katuyañama (1 Pedro 5:6, 7). Jïsa, Bibliax akham siwa: “Diosax jumanakarux churapxarakïtamwa samarañapa, ukasti taqi kuntix jaqix amuytʼkaspas ukat jukʼamp jachʼawa. Uka samarañasti jumanakan chuymanakamsa, amuyunakamsa imaniwa Cristomp mayakïpxatam layku” sasa (Filipenses 4:7).
[Qhanañchäwinaka]
a Khitinakatix llakimpi apata uñjasipki ukanakax inas jiwañ amtxapxchispa, ukhamasti uka tuqit yatxattʼatanakamp yanaptʼayasipxañapawa sasaw llaki usut qullañ yatirinakax sapxi. Ukat inas kuna qullas munasirakchispa, ukampis qullirinakakiw ukxa churapxaspa.
Amuytʼañataki
◻ ¿Kunatsa mä wayn tawaqux wali llakit uñjasispa? ¿Jumax ukham llakisirïtati?
◻ ¿Jumax kunjamatsa llaki usun apxattayasitamxa amuyasisma?
◻ ¿Jumatakix kunas llaki usuxa? ¿Kunatsa ukhamaki jan jaytañasäki?
◻ Kunjamatsa uka llakinakar atipsna uk qhanañchtʼma. ¿Jumarux uka amuytʼäwinakax yanaptʼtamti?
◻ ¿Wal llakistan ukhaxa, kunatsa yaqhanakampi parltʼañax wakisispa?
[106 janan qhanañchäwipa]
Llaki usun apataw qʼaxu wayn tawaqunakax jiwayasiñ yatipxi
[112 janan qhanañchäwipa]
Diosampi sum apasiñaw llaki usumpi apatanakarux yanaptʼarakistaspa
[107 janan recuadropa]
¿Llaki usüpachati?
Chiqansa taqiniw awisax ukham sinti llakinakan uñjassna. Ukampis llakisiskakïta, jan ukax jan kunas lurañjamäxaniti ukhaxa, 1) inas usutästa, ukatakix qullirin ukar jisktʼasir sarañaw wakisispa, jan ukax 2) pʼiqitwa jan walïkasmati, mä arunxa llaki usumpïsmawa.
Janiw munktati. Kuntï nayrax wali kusisit lurirïkta ukanakxa pä chuymakiw lurxtaxa. Janis utjkasma, kawki jayankkasmas ukhamakiw kunsa lurañach sasa luraskasma.
Jan kunataki. Janis kuna asksa lurkasma, inamayäkasmas ukhamwa amuyasisma, inas kunatsa juchañchasxaksta.
Mayjtʼasiña. Inas nayrax yaqhanakampi kuna tuqitsa parltʼasirikïsta, ukampis jichhax mayjäxtawa. Inas ukat wal jacharaksta.
Janis kunas lurañjamäkaspa ukham amuyasisma. Janiw jumatakix kunas walïkiti, ukat janirakiw kunjamatsa askichañjamäkiti, ukhamakiw qhiparxä sasaw amuytaxa.
Jiwxakiristsa. Wali llakitapuniw uñjastaxa, ukatwa jiwañaki munxtaxa.
Janiw kunas sum lurañjamäkiti. Uka mä jan walitakwa llakisktaxa, ukat kun liytʼasas janiw amuykaraktati.
Manqʼañas bañor sarañas janikiw nayrjamäxiti. Inas jukʼaki manqʼxsta, maysa tuqitxa wal kunsa manqʼthapiraksta. Inas bañor sarasax wali wañakïxchi jan ukax kursiyampikïxsta.
Janiw sum ikxtati. Wali jukʼak ikxtaxa, jan ukax ikiki ikiskaraktaxa. Awisax jan walinakampis samkjasta ukhamakïxiwa.
Kunas ususxakiwa. Inas pʼiqis jikhanis ankunakas jan ukax chuymas usxakstma. Inas jan kun lurkasas qaritaki jikxatassta.
[108 janan fotopa]
Awk taykar jan istʼasaw wayn tawaqunakax llakit sarnaqapxi
[109 janan fotopa]
Yaqhampi parltʼasa ukat chuymasan kunatï utjki uk apsusaw llakinakar atipsna
[110 janan fotopa]
Yaqhanakar yanaptʼasaw llakinakar atiparaksna