Watchtower INTERNETANKIR BIBLIOTECA
Watchtower
INTERNETANKIR BIBLIOTECA
Aymara
ʼ
  • kʼ
  • tʼ
  • pʼ
  • chʼ
  • qʼ
  • BIBLIA
  • QELLQATANAKA
  • TANTACHÄWINAKA
  • w14 6/1 págs. 7-9
  • ¿Malltʼirïtat jakañ churir tʼantʼjja?

Janiw videojj utjkiti

Disculpapjjeta, janiw aka video uñjañjamäkiti

  • ¿Malltʼirïtat jakañ churir tʼantʼjja?
  • Yatiyañataki, Jehová Diosan Apnaqäwipat yatiyaski 2014
  • Jiskʼa pʼeqeñchäwinaka
  • Uka toqet jukʼamp yatjjatañataki
  • ¿KUNA KASTA TʼANTʼAS JAKAÑ CHURISTASPA?
  • JAKAÑ CHURIR TʼANTʼA
  • Jesusaw “wiñay jakañ churir tʼantʼajja”
    Jesusaw thakisa, cheqasa, jakañasa
  • Jesusajj mä milagro toqew tʼantʼanak churäna
    Yatiyañataki, Jehová Diosan Reinopat yatiyaski (congregacionan yatjjatañataki) 2024
Yatiyañataki, Jehová Diosan Apnaqäwipat yatiyaski 2014
w14 6/1 págs. 7-9
Mä israelit awkiw wawanakapampi tʼantʼa pachjasisipki

¿Malltʼirïtat jakañ churir tʼantʼjja?

NAYRA Belén markan suma cheqanak utjkäna ukaruw turistanakajj visittʼapjjäna. Ukat manqʼat awtjayasisajja, kuna manqʼatï uka markan wali uñtʼatäki ukpun manqʼañ munapjjäna. Jupanakat maynïrejja, restauranten falafel sat manqʼa aljir uñjatayna. Uka manqʼajja, garbanzonak kʼiyjata ukat tomate, cebolla ukat yaqha ukhamanakamp kittatänwa, ukat ukasti, pita sat tʼantʼa manqhar uchatänwa. Uka mä jukʼa manqtʼasajja, turistanakajj visittʼasipkakïnwa.

Uka tʼantʼajja, kunjamtï nayra maranakan tʼantʼa lurapjjerïkäna ukwa jupanakar amtayäna. Belén sutejja, “Tʼantʼa uta” sañ muni, turistanak malltʼapkäna uka tʼantʼajja nayra maranakatpachaw Belén markan lurasirïna (Rut 1:22; 2:14). Cheqas pita sat tʼantʼajja, Belén markan wali uñtʼatawa.

Mä pusi waranqa maranak nayrajja, Belén jakʼanwa kimsa visitanakajj Abraham chachar akatjamat visittʼapjjatayna, ukat Sara warmipajj jankʼakiw “tʼantʼanak” wakichtʼatayna (Génesis 18:6). Tʼantʼjja wali suma jakʼutwa luräna, inas almidonero sat trigotächïna, jan ukajj cebadatächïna. Sarajj ratukiw uka tʼantʼa lurpachäna, inas parintat qalanakar qhatiychïna (1 Reyes 19:6).

Kunjamtï amuytanjja, Abrahaman familiapajj jupanak pachpaw tʼantʼa lurapjjerïna. Kunattejj Ur sat markat mistjjasajja, janiw mayawjanak jakjjapjjänti, ukhamajj Sara warminsa uywatanakapansa janiw Ur markanjam tʼantʼa lurañataki hornopajj utjjänti. Ukat kawkhantï qheparapkäna uka cheqan utjkän uka granotwa jakʼu lurapjjerïna. Granot jakʼuptayañajj wali chʼamänwa, khonapjjerïnwa jan ukajj mortero sasin uñtʼatäki ukampiw awisajj lurapjjerïna.

Pusi patak maranak qhepatjja, Moisesajj katoqkäna uka Leyirjamajja, janiw maynejj mä garantiyjam qhona qala maytʼasiñapäkänti, kunattejj wali wakiskiripunïnwa (Deuteronomio 24:6). Familianakajj jan qhona qalampejj janiw tʼantʼa lurapkaspänti, ukatwa Diosajj qhona qal wali askit uñjäna. (“Biblia qellqaskäna uka tiemponakan ¿kunjamsa tʼantʼa lurapjjerïna?” siski uka recuadro uñjjattʼäta.)

¿KUNA KASTA TʼANTʼAS JAKAÑ CHURISTASPA?

Biblianjja patakats jilaw tʼantʼa siski uka arojj uñsti, cheqas Biblia qellqerinakajj manqʼat parlañatakejj tʼantʼa siski uka arwa apnaqapjjerïna. Tʼantʼajj wali wakiskiripunïnwa. Ukatwa Jesusajj ‘sapürutak tʼantʼa churanipjjeta’ sasin Diosar mayisipjjañapatak yatichirïna (Mateo 6:11). Tʼantʼa sasinjja, taqe kasta manqʼatwa parlaskäna. Mä arunjja, ‘kunatï sapür jakañatak wakiski ukjja, Diosajj churapunistaniwa sasin confiyañasawa’ sasaw Jesusajj ukampejj sañ munaskäna (Salmo 37:25).

Ukampis tʼantʼat sipansa, jukʼamp wakiskiriw utjäna. Jesusajj uka toqet akham sänwa: “Janiw jaqejj tʼantʼa sapampikiti jakkani, jan ukasti taqe kuntejj Diosajj siski uka arunakampiw jakarakini” sasa (Mateo 4:4). Israelitanakajj Egipto markat mistuwayjjapjjäna ukhajja, Diosajj kunjamsa wasaran jan manqʼat jiwarapjjañapatakejj yanaptʼäna uka toqetwa Jesusajj parlaskäna. Egiptot mistjjasajja, israelitanakajj mä phajjsikiw Sinaí sat wasara pampankasipkäna, ukampis manqʼañanakapajj pistʼañampïskänwa. Uk amuyasaw jupanakajj quejasjjapjjäna akham sasa: ‘Egiptonjja sistʼasiñkamaw tʼantʼa manqʼasiyätänjja’ sasa (Éxodo 16:1-3).

Egipto markan utjkän uka tʼantʼanakajj wali sumäpachänwa. Uka tiemponjja, taqe kasta suma tʼantʼanak lurir panaderonakaw utjäna. Ukampis Jehová Diosajj israelitanakar uka markat apsusajja, janiw tʼantʼatjam jiwarayañ munkänti. Ukatwa akham säna: “Nayasti alajjpachatjja tʼantʼa jalluyanejja” sasa. Diosajj uka arsutaparojj phoqänwa, sapa alwaw “qaqawarar uñtata”, mä arunjja, khunur uñtata jiskʼa janqʼo laphinakjam jalluyanïna. Uk uñjasinjja, “¿akajj kunasa?” sasaw israelitanakajj jisktʼasipjjäna. Moisesasti akhamwa jupanakar säna: ‘Jehová Diosaw aka manqʼjja apayani manqʼapjjañamataki’ sasa. Ukat ukarojj manáa sasaw sutichapjjäna, 40 maranakaw manqʼapjjarakïna (Éxodo 16:4, 13-15, 31).

Israelitanakaw maná sat manqʼa apthapisipki, ukasti alajjpachatwa jalljam purïna

Qalltanjja, israelitanakajj maná manqʼa uñjasajj muspharapjjpachänwa. Ukasti, “miskʼimpi lurat silIpʼa tʼantʼjam luratarakïnwa”, ukat taqenitakirakiw utjäna (Éxodo 16:18). Tiempompejja, Egipto markan taqe kasta manqʼa utjkäna ukwa israelitanakajj munjjapjjarakïna. Ukat wal colerasajj “aka maná manqʼakiw utjaski” sasaw sapjjäna (Números 11:6). Ukatsti “aka manqʼampejj amjayasjjapjjaraktwa” sasaw wal arusipjjäna (Números 21:5). Cheqas israelitanakatakejj ‘alajjpach tʼantʼajj’ ajjtaskaña jan walïkaspas ukhamäjjänwa (Salmo 105:40).

JAKAÑ CHURIR TʼANTʼA

Tʼantʼasa ukat yaqha ukhamanakas, ina ukhamataks utjkaspa ukhamwa jaqenakajj amuyapjje. Ukampis Biblianjja, yaqha kasta tʼantʼatwa parli, uka tʼantʼjja wali askitwa uñjañasa. Jesusajj uka tʼantʼarojj kuna tʼantʼtï israelitanakajj jan walit uñjapkäna ukaruw uñtayäna, ukampis uka tʼantʼajja, wiñayatakiw yanaptʼistaspa.

Jesusajj akham sänwa: “Nayätwa jakañ churiri tʼantʼajja. Nayra awkinakamajj wasaran maná tʼantʼwa manqʼapjjäna, ukhampachasa jiwarapjjewa. Ukampis nayajj parltwa alajjpachat saraqanir tʼantʼjjata, uka tʼantʼa manqʼerinakasti jan jiwapjjañapataki. Nayätwa alajjpachat saraqanir jakañ churir tʼantʼajja. Khititejj aka tʼantʼat manqʼkani ukajja wiñayatakiw jakani. Naya churkä uka tʼantʼajja nayan janchëjjawa; uksti churäwa akapachajj jakañanïñapataki” sasa (Juan 6:48-51).

Waljaniw Jesusar uka arunak parlir istʼapjjäna, ukampis janiw sum amuyapkänti, kunattejj tʼantʼa ukat jañchi sasinjja, janiw cheqpach tʼantʼatsa jañchitsa parlkänti. Ukampis uka uñachtʼäwejj amuytʼañatakejj wali askiwa. Judionakajj tʼantʼpunwa sapür manqʼapjjerïna, ukat nayra awk taykanakapasa, 40 maranak wasar pampankasipkäna ukhajj ukhamarakiw maná tʼantʼa manqʼapjjäna. Maná sat tʼantʼajj Diosan mä aski churäwipänwa, ukat mä qawqha tiempokirakiw israelitanakarojj jakapjjañapatak yanaptʼäna. Ukampis Jesusan loqtasïwipajj khitinakatï jupar iyawsapki ukanakarojj wiñay jakañwa churi. Ukhamajj Jesusaw “jakañ churir tʼantʼajja”.

Manqʼata awtjistu ukhajja, inas mä jiskʼa tʼantʼa manqʼañataki thaqstan. Ukat Diosarus sapüru jiwasar tʼantʼa churatapata, mä arunjja, ‘manqʼa churatapat’ yuspärarakstan (Mateo 6:11). Ukhamajj Diosan uka aski bendicionap katoqasajj janipuni Jesucristot armasiñäniti, kunattejj jupaw “jakañ churir tʼantʼajja”.

Israelitanakat sipansa, ¿kunjamsa jiwasajj uka tʼantʼar wali askit uñjsna? Jesusajj akham sänwa: “Jumanakatejj munapjjchistajja, mandamientonakajj phoqhapjja[tawa]” sasa (Juan 14:15). Ukhamajj wiñayataki tʼantʼa manqʼaskakiñatakejja, Jesusan arunakaparuw istʼañasa ukat ukarjamaw sarnaqañasaraki (Deuteronomio 12:7).

a Maná siski uka arojja, inas ¿man hu’? siski uka hebreo arut jutchi, uka arojj “¿akajj kunasa?” sañ muni.

Biblia qellqaskäna uka tiemponakan ¿kunjamsa tʼantʼa lurapjjerïna?

Mä warmiw jakʼu luraski

¿Kunjams jakʼu lurapjjerïna? Warminakaw amparamp lurasaki jakʼuptayapjjerïna, ukatakejj sapa alwaw wali alwata sartasin lurapjjerïna (Proverbios 31:15; Mateo 24:41). Abraham, Isaac ukat Jacob chachanakajj jakapkäna ukhajja, almidonero trigow wali uñtʼatäna. Pajapat trigo apsjjañajj chʼamänwa. Ukatakejj mortero sat lurañampiw kʼutsupjjerïna, ukat qhonaqapjjerïna. Amuytʼañataki, nayraqatjja, mukʼiptayapjjerïnwa, chʼaqsupjjerïnwa ukat lupiruw wañachtʼapjjerïna. Ukatsti susjapjjerïnwa ukat qhonaqjjapjjerïna.

Familpachatakejj walja jakʼuw munasïna, ukhamajj walja horanakaw qhonapjjañapäna. Ukatwa “molino qalan suenatap[ajj]” walja markanakan wali uñtʼatäna (Jeremías 25:10). Ukampis walja jakʼu luririr jaqejja, jukʼamp jachʼa moliñ qalanakampiw animalanakan jiyata molipjjerïna.

Mä warmiw mä jiskʼa hornot tʼantʼa apsuski

¿Kunjams tʼantʼa lurapjjerïna? Ukjjarusti tʼantʼa qhatiyapjjañapänwa. Ukatakejj jakʼjja umampiw kittapjjerïna, chapjapjjerïna ukat qhatiyjjapjjerïna (Génesis 18:6). Yaqhepanakajja, parintat qalaruw qhatiyapjjerïna, yaqhepasti jiskʼa hornonakaru (Levítico 2:4; Isaías 44:15). Wali aytat jaqenakajja, taqe kasta suma tʼantʼanak lurir panaderonakanïpjjänwa. Tiempompejja, aleq jaqenakas tʼantʼa alasjjapjjakïnwa (Génesis 40:17; 1 Samuel 8:13; Isaías 55:2). Jeremías chachajj jakkäna ukhajja, Jerusalén markan mä callejj “panaderonakan callepa” sasin uñtʼatänwa. Ukat Nehemías chachajj jakkäna ukhajja, mä torrejj “Hornon torrepa” satänwa (Jeremías 37:21; Nehemías 12:38).

    Aymara qellqatanaka (2005-2025)
    Mistuñataki
    Mantañataki
    • Aymara
    • Apayañataki
    • Kunjamtï munkta ukarjam askichañataki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Ak amtañamapuniwa
    • Aka amtanakanïpjjtwa
    • Configuración de privacidad
    • JW.ORG
    • Mantañataki
    Apayañataki