Watchtower INTERNETANKIR BIBLIOTECA
Watchtower
INTERNETANKIR BIBLIOTECA
Aymara
ʼ
  • kʼ
  • tʼ
  • pʼ
  • chʼ
  • qʼ
  • BIBLIA
  • QELLQATANAKA
  • TANTACHÄWINAKA
  • w15 5/15 págs. 19-23
  • Diosan arsutanakapajj phoqasjjaspas ukham uñjapjjäna

Janiw videojj utjkiti

Disculpapjjeta, janiw aka video uñjañjamäkiti

  • Diosan arsutanakapajj phoqasjjaspas ukham uñjapjjäna
  • Yatiyañataki, Jehová Diosan Apnaqäwipat yatiyaski 2015
  • Jiskʼa pʼeqeñchäwinaka
  • Uka toqet jukʼamp yatjjatañataki
  • KUNTÏ JUTÏRIN KATOQAPKANI UK LUPʼISAW DIOSAR JUKʼAMP CONFIYAPJJÄNA
  • DIOSAN ARSUTANAKAPAJJ PHOQASJJASPAS UKHAM AMUYTʼAPJJÄNA
  • MOISESAJJ DIOSAN ARSUTAP PHOQASIÑAPWA SUYTʼÄNA
  • DIOSAN ARSUTAPAJJ NIYAS PHOQASJJASPA UKHAM AMUYTʼAÑÄNI
  • ¿KUNATSA SUYTʼÄWISAT YAQHANAKAR PARLAÑASA?
  • Moisesan Diosar iyawsatapat yateqasipjjañäni
    Yatiyañataki, Jehová Diosan Apnaqäwipat yatiyaski 2014
  • Jehová Diosan arsutanakapar iyawsapjjañäni
    Yatiyañataki, Jehová Diosan Apnaqäwipat yatiyaski (taman yatjjatañataki) 2016
  • ¿“Kawkïr markatejj cheqpach cimientonïki” uka mark suyasktanti?
    Yatiyañataki, Jehová Diosan Reinopat yatiyaski (congregacionan yatjjatañataki) 2020
Yatiyañataki, Jehová Diosan Apnaqäwipat yatiyaski 2015
w15 5/15 págs. 19-23
Mä jaqen nayrapanwa paraíso dibujojj uñjasi

Diosan arsutanakapajj phoqasjjaspas ukham uñjapjjäna

“Kuntejj Diosajj churañatak arsuwaykäna uk jan katoqasaw jiwarapjje, ukampis iyawsañanïpjjatap laykojj jayatak uñtapjjäna.” (HEB. 11:13)

¿QHANAÑCHTʼASMATI?

  • ¿Kunas Diosar confiyañatak yanaptʼistu?

  • Diosan arsutanakapajj phoqasjjaspas ukhamwa Diosar taqe chuyma servirinakajj uñjapjjäna sasajja, ¿kunatsa sistanjja?

  • ¿Kunatsa Diosan arsutanakapat yaqhanakar parlañasa?

1. Kuntï jan uñjktan ukanakat amuytʼañajja, ¿kunatakis yanaptʼistu? (Aka janankir foto uñjjattʼam.)

JAN uñjktan uk uñjksnas ukham amuytʼirwa Jehová Diosajj lurawayistu. Ukaw kunas jutïrin pasani uk suytʼañatakisa, jan ukajj suma amtanakar puriñatakis yanaptʼistu. Jehová Diosajja, kunatï jutïrin paskani uk yatiwa. Ukanakjja Biblia toqew yatiyistu. Janisay ukanak uñjkstanjja, kunanakatï paskani uk sumwa amuytʼsna. Ukaw Diosan arsutanakapajj phoqasipuniniwa sasin taqe chuyma confiyañatak yanaptʼistu (2 Cor. 4:18).

2, 3. 1) Kunatï jutïrin pasañapäki uk amuytʼañajja, ¿kunjamsa yanaptʼistu? 2) ¿Kuna jisktʼanakatsa aka yatichäwin yatjjataskañäni?

2 Awisajj kunanaktï lupʼktan ukanakajj janiw jakäwisan paskaspati. Mä jiskʼa imillitan lupʼitapat amuytʼañäni, jupajj mä pilpintur qonjjatatas jalnaqkaspa ukhamwa amuyasispa. Cheqas ukajj janiw akapachan uñjaskaspati. Ukampis kunanakatï jutïrin paskani ukanakat lupʼiraksnawa. Sañäni, Ana warmejj kunatï pasañapäkäna ukwa amuytʼäna. Jupajja, Samuel wawapajj tabernaculon niyas loqtkaspa ukhamwa amuytʼäna. Ukham amuyatapajj janiw aleq samkakïkänti, jan ukasti phoqasiñapapunïnwa. Ukaw kun lurañtï amtkäna uk phoqañatakejj yanaptʼäna (1 Sam. 1:22). Jehová Diosan arsutanakapajj niyas phoqasjjaspa ukham amuytʼañajj janiw inamayäkiti, phoqasipuniniwa (1 Ped. 1:19-21).

3 Jehová Diosan nayra tiempon servirinakapajja, kunas jutïrin pasani uka toqetwa lupʼipjjerïna. ¿Kunjamsa ukajj jupanakar yanaptʼäna? ¿Kunjamsa jutïr bendicionanakat lupʼiñajj jiwasar yanaptʼarakistaspa?

KUNTÏ JUTÏRIN KATOQAPKANI UK LUPʼISAW DIOSAR JUKʼAMP CONFIYAPJJÄNA

4. ¿Kunas Abel chacharojj jutïrit amuytʼañatak yanaptʼäna?

4 Jehová Diosan arsutaparu taqe chuyma confiyiri nayrïr chachajja, Abel satänwa. Jupajja, kuntï Jehová Diosajj katarir siskäna uk sum yatïna, Diosajj akham sänwa: “Warmimpi jumampsti enemigo tukuyapjjäma, ukhamaraki uka warmin wawanakapampi, wawanakamampisa enemigonïpjjarakiniwa. Warmin wawapasti pʼeqet takjjatätam, jumasti kayut achjarakïta” sasa (Gén. 3:14, 15). Kunjamsa uka arunakajj phoqasini uk Abel chachajj wal lupʼpachäna, ukat qalltan kunjamtï Adanampi Evampejj jan juchanïsajj jakasipkäna ukham wasitat jakañatakejja, mayniw ‘kayut achjatäñapäna’ uksa amuyarakpachänwa. Diosajj arsutanakap phoqapuniniwa sasaw taqe chuyma confiyäna. Ukatwa Jehová Diosajj Abel chachan sacrificio loqtatap katoqäna (Génesis 4:3-5; Hebreos 11:4 liytʼañataki).

5. Jutïrit amuytʼañajja, ¿kunjamsa Enoc chachar yanaptʼäna?

5 Enoc chachajj taqe chuymaw Diosar confiyarakïna. Jupajja, Dios contra parliri jan wali jaqenak taypinwa jakäna. Diosan amuytʼayatäsajj akham sänwa: “Uñjtwa [Jehová] Tatitur jupanakankirinakampi waranqa waranqanakampi jutaskiri, taqenir taripañataki, ukhamarak taqe jan wali luririnakarus juchañchañataki, ukhamarak taqe kunatejj ñanqha arunak jupataki arsupki uka jan wali juch luririnakarusa” sasa (Judas 14, 15). Enoc chachajj Diosar taqe chuymaw iyawsäna, ukatwa jan wali jaqenakajj tukjatäjjani ukhajj kunjamäjjanis jakasiñajja uk amuytʼpachäna (Hebreos 11:5, 6 liytʼañataki).

6. Uma Juicio qhepatjja, ¿kun phoqasiñapsa Noé chachajj suytʼaskakïna?

6 Noé chachajj Diosar iyawsatapatwa Uma Juiciot qhespïna (Heb. 11:7). Uma Juicio pasatatsti, Diosar iyawsatapatwa sacrificio loqtarakïna (Gén. 8:20). Noejj Abel chachjamarakiw kunjamsa jaqenakajj juchampita jiwañampita, qhespiyatäpjjani uk taqe chuyma confiyäna. Uma Juicio qhepat jan walinakajj wasitampiw utj-jjäna, ukhaw Nemrod chachajj Dios contra saytʼasïna, ukhamäkchïna ukhasa, Noé chachajj Diosar iyawsaskakïnwa, arsutanakap phoqasiñapsa suytʼaskakïnwa (Gén. 10:8-12). Jaqenakajj kunjamsa jan wali apnaqerinakata, juchata, jiwañata qhespiyatäpjjani uk amuytʼañajj Noé chachar wal chuymachtʼpachäna. Jiwasajj ukhamarakiw jutïr urunak uñjksnas ukham amuytʼsna, ¡uka suma urunakasti wali jakʼankiwa! (Rom. 6:23.)

DIOSAN ARSUTANAKAPAJJ PHOQASJJASPAS UKHAM AMUYTʼAPJJÄNA

7. ¿Kunsa Abraham, Isaac, Jacob chachanakajj jutïrit amuytʼapjjpachäna?

7 Abraham, Isaac, Jacob chachanakajj kunja sumas jutïrin jakasipjjani ukwa amuytʼapjjpachäna. Jehová Diosajja, jupanakat jutïr wawa toqew taqe aka oraqpachankir jaqenakar bendiciñapäna (Gén. 22:18; 26:4; 28:14). Jupanakan wawanakapajj waljanir tukusaw Suma Oraqer mantapjjañapäna (Gén. 15:5-7). Abraham, Isaac, Jacob chachanakajja, Diosar iyawsapjjatapatwa niyas uka Suma Oraqen wawanakapajj jakjjapjjaspa ukham amuyapjjäna. Cheqas kuntï Adanampi Evampejj aptʼawayapkäna ukajj janiw wiñayatakïkänti, jan ukasti wasitatwa jaqenakajj sum jakasipjjañapäna, uk amuyañatakiw Jehová Diosajj servirinakapar nayratpach yanaptʼäna.

8. ¿Kunatsa Abrahamajj Jehová Diosar taqe chuyma confiyäna?

8 Abraham chachajja, Diosarojj taqe chuymaw iyawsäna, ukatwa kunayman jan walinakan uñjaskasas Diosatakjam sarnaqäna. Abraham chachasa jupjam mayni chachanakasa, “kuntejj Diosajj churañatak arsuwaykäna uk jan katoqasaw jiwarap[jjäna]” ukampis “iyawsañanïpjjatap laykojj jayatak uñtapjjäna” sasaw Bibliajj qhanañchi (Hebreos 11:8-13 liytʼañataki). Abraham chachajja, kunjamsa Jehová Diosajj arsutanakap nayrajj phoqäna uk yatïnwa, ukatwa kuntï Diosajj jutïritak arskäna ukajj ‘phoqasipuniniwa’ sasin taqe chuyma confiyäna.

9. ¿Kunjamsa Diosar taqe chuyma confiyañajj Abrahamar yanaptʼäna?

9 Abrahamajj taqe chuymaw Jehová Diosan arsutanakaparojj confiyäna, ukatwa Diosan munañaparjam sarnaqäna. Amuytʼañataki, Ur sat markat sarjjasajj janiw Canaán markankir yaqha markanakan utjnoqañ munkänti. ¿Kunatsa? Uka markanakanjja, Diosar jan servir jaqenakaw apnaqapjjäna (Jos. 24:2). Abrahamajj jiwañkamaw ‘suma uttʼayata marka suytʼaskakïna, uka markan luriripajj Diosawa’ (Heb. 11:10). Jehová Diosan wiñayataki apnaqat markansa jakkaspa ukhamwa Abrahamajj amuyasïna. Abel, Enoc, Noé, Abraham ukat Diosan mayni servirinakapasa, jiwatanakajj jaktanipjjaniwa sasaw confiyapjjäna, ukatsti ‘suma uttʼayata markana’ mä arunjja, Diosan Reinopan apnaqata markanwa jakañ munapjjäna. Taqe uka bendicionanakat amuytʼañaw Abrahamarojj Diosar confiyañatak yanaptʼäna (Hebreos 11:15, 16 liytʼañataki).

10. Jutïrit amuytʼañajja, ¿kunatakis Sarar yanaptʼäna?

10 Abrahaman Sara warmipat amuytʼarakiñäni. Kunapachatï jupajj 90 maranïkäna ukhajja, janiw wawanïkänti, ukampis jutïrit amuytʼañaw Diosar confiyas sarnaqañatak yanaptʼäna. Cheqansa, Jehová Diosajj kuna bendicionanaktï wawapar churañ arsuwaykäna ukajj phoqasjjaspasa ukhamwa amuytʼäna (Heb. 11:11, 12). ¿Kunas ukham amuytʼañapatak yanaptʼpachäna? Jehová Diosajj Abrahamar akham sataynawa: “Nayaw juparojj bendecirakï, jupa toqsti mä wawa churarakïma. Jïsa, bendicïwa. Jupasti walja markanakan taykapäniwa, wawanakapasti markanakapan reyinakaparakïniwa” sasa (Gén. 17:16). Jehová Diosan arsutaparjamapuniw Sara warmejj mä wawanëjjäna, uka wawasti Isaac satänwa. Ukaw kunanaktï Diosajj Abraham chachapar siskäna ukanakar confiyañatakejj yanaptʼäna. Jiwasarojja, ukhamarakiw kunanaktï Jehová Diosajj arsuwayki ukanakat amuytʼañajj Jupar jukʼamp confiyañatak yanaptʼistu.

MOISESAJJ DIOSAN ARSUTAP PHOQASIÑAPWA SUYTʼÄNA

11, 12. ¿Kunas Moisesarojj Jehová Diosar jukʼamp munasiñatak yanaptʼäna?

11 Moisesajj taqe chuymaw Jehová Diosar confiyäna. Jupajj Egipton jilïripäkaspas ukham uywatäkchïnsa, Jehová Diosaruw taqe kunat sipansa munasïna, ukatwa munañanïñsa, walja qollqenïñsa jan munkänti. Jupajja, hebreo awk taykapatwa Jehová Diosar munasiñ yateqäna. Jupanakaw kunjamsa Diosajj esclavöñat qhespiyasajj servirinakapar Suma Oraqe churani uk yatichapjjpachäna (Gén. 13:14, 15; Éxo. 2:5-10). Jehová Diosan arsutanakapajj kunjamsa phoqasini uka toqet jukʼamp lupʼisajja, Moisesajj jukʼampiw Diosar munasïna.

12 Bibliajj akham siwa: “Iyawsäwi laykurakiw Moisesajj jachʼäjjän ukkhajj jan munkänti Egipto reyin phuchapan wawapaw sayasiñjja. Jan ukasti Diosan markapan uñisitäñwa munäna, mä jukʼa tiempo juchanakan kusisiñat sipansa. Jupajj jukʼamp qamirjamwa amuyasïna Cristo layku jiskʼachatäsajja, taqe Egipto markan utjirininakat sipansa, kuntejj Diosajj churañapäkän uk yatisina” sasa (Heb. 11:24-26).

13. Diosan bendicionanakapat lupʼiñajja, ¿kunjamsa Moisesar yanaptʼäna?

13 Moisesajja, kuntï Jehová Diosajj israelitanak layku lurañ amtkäna uka toqet lupʼiskakïnwa. Ukhamatwa Diosar confiyatapasa, munasiñapas jukʼamp jiltäna. Maysa toqetjja, kunjamsa Diosajj jiwañat taqe jaqenakar qhespiyani ukjja, Jehová Diosan mayni servirinakapjamarakiw niyas phoqasjjaspa ukham amuytʼpachäna (Job 14:14, 15; Heb. 11:17-19). Ukhamajja, Jehová Diosajj jaqenakar wal munasitapwa Moisesajj amuyäna. Ukaw Diosar munasiñatakisa Jupar jukʼamp confiyañatakisa yanaptʼäna. Ukatjja jiwañkamaw Diosar servïna (Deu. 6:4, 5). Faraonajj Moisesar jiwayañsa munkchïnjja, Moisesajj janiw ajjsarkänti. Jupajj Diosaruw confiyäna, munasïna, Diosan arsutanakapajj niyas phoqasjjaspa ukham amuyarakïna. Ukanakaw jan waltʼäwinakar jan ajjsartʼas saykatañatakejj yanaptʼäna (Éxo. 10:28, 29).

DIOSAN ARSUTAPAJJ NIYAS PHOQASJJASPA UKHAM AMUYTʼAÑÄNI

14. ¿Kunanaksa jaqenakajj jutïrit amuyapjje?

14 Jichhürunakanjja, walja jaqenakaw jutïrit amuytʼapjjaraki. Ukampis uka amuyunakapajj janiw phoqaskaspati. Amuytʼañataki, akapachajj ‘jan waltʼañanakampi, qhathami sarnaqañampi’ phoqantatäkchi ukasa, pisin jakasiri walja jaqenakajj jutïrin walja qollqeni jan llakini ukhamaw jakasiñ munapjje (Sal. 90:10). Ukatjja, akapach gobiernonakampi apnaqatajj jan llakinakani jakasiñwa suyapjjaraki. Ukampis Bibliajja, Diosan Reinopakiw cheqpacha sumankaña akapachar apanispa siwa (Dan. 2:44). Walja jaqenakaw akham sapjje: “Janiw akapachajj tukjatäkaniti” sasa. Ukampis akapachajj tukjatäniwa sasaw Bibliajj qhanañcharaki (Sof. 1:18; 1 Juan 2:15-17). Diosan amtanakap jan uñtʼapki ukanakan amuytʼanakapajj janiw phoqaskaniti.

Mä chuymani jilataw badilejos kattʼat alay toqe uñchʼukiski

¿Paraisonkjjasmas ukhamti amuyasta? (15 tʼaqa uñjjattʼäta)

15. 1) ¿Kunjamsa suytʼäwisat lupʼiñajj yanaptʼistu? 2) ¿Jutïrin kun phoqasiñapsa suyta?

15 Jehová Diosan arsutaparjamajja, jutïrin wali sumaw jakasiñäni. Kunapachatï uka tiempot lupʼtan ukhajja, Diosar serviñatakejj wali chʼamachtʼata ukat wali kusisitaw jikjjatastanjja. Jumatï alajjpachar sarañataki jan ukajj aka Oraqen jakañatak suytʼäwinïsta ukhajja, ¿Diosan arsutanakapajj niyas phoqasjjaspa ukhamti amuyta? Jumatï aka Oraqen wiñay jakañ suytʼasksta ukhajja, kunjamsa aka oraqpach mä suma paraisor tukuñapatak yanaptʼaskta ukham amuytʼam. Vecinonakamajj jumjamarakiw Diosar munasipjje. Jumajj kʼumara, wali kusisita, chʼamani ukhamaw jikjjatastajja. Aka Oraqe mä paraisor tukuyañatak pʼeqtʼasipki ukanakajj jumat llakisipjjewa. Kuntï lurañ yatkta ukamp mayninakar yanaptʼasasa, Jehová Diosar jachʼañchaskatam yatisasa, wali kusisitaw jikjjatastajja. Jiwatat jaktanirinakarus Jehová Diosar uñtʼapjjañapatak yanaptʼaraktawa (Juan 17:3; Hech. 24:15). Taqe ukanakat lupʼiñajj janiw samkakïkiti, jan ukasti kuntï Bibliajj jutïr urunakat yatichki ukarjamaw amuytʼasktanjja (Isa. 11:9; 25:8; 33:24; 35:5-7; 65:22).

¿KUNATSA SUYTʼÄWISAT YAQHANAKAR PARLAÑASA?

16, 17. Suytʼäwisat parlañajja, ¿kunjamsa yanaptʼistu?

16 Paraison kunanak lurañsa munsna uka toqet jilat kullakanakar parltan ukhajja, ukan jakasiñajj kunjamänisa uk jukʼamp sum amuytʼañatakiw yanaptʼistu. Jutïr pachan kunjamsa sapa maynejj jakasiñäni uk janiw sum yatktanti, ukampis uka toqenakat parlasajj Diosan arsutanakapar confiyañatakiw maynit maynir chʼamañchtʼastanjja. Kunapachatï apóstol Pablojj Roma markankir cristianonakar visittʼkäna ukhajja, jupanakkamaw ‘maynit maynir yanaptʼasipjjäna’. Jiwasajj ukhamarakiw aka jan wali tiemponakan maynit maynir yanaptʼasiñ muntanjja (Rom. 1:11, 12).

Mä wayna jilataw badilejompi paraison uyuchaski

17 Jehová Diosan arsutanakapajj kunjamsa jutïrin phoqasini uka toqet amuytʼañajja, kuna jan walinakantï jikjjatasktan ukanakat jan sinti llakisiñatakiw yanaptʼarakistaspa. Apóstol Pedrojj inas llakinakan jikjjataschïna, ukatwa Jesusar akham sispachäna: “Tata, nanakajj taqe kunanakatejj utjapkitän ukanakjja apanukunipjjtwa, ukatsti jumaruw arkapjjsma. ¿Kunarak nanakatakisti utjani?” sasa. Pedroru ukhamarak mayni discipulonakapar yanaptʼañatakejja, Jesusajj akham sänwa: “Qhanakwa sapjjsma, kunapachatejj taqe kunas wasitat machaq luraskan ukkhajja, kunapachatejj Jaqen Yoqapajj qonuñapjjar qontʼaskan ukkhajja, jumanakan nayaru arkatam laykojja tunka payan qonuñarurakiw qontʼasipjjäta ukat tunka payani Israel tribükis ukar taripañataki. Ukhamaraki taqe khitinakatejj jaytanukuni utanakapa, jilanakapa, kullakanakapa, taykapa, awkipa, wawapa ukhamarak oraqepsa naya layku ukanakajja, patak kuti ukkhampwa katoqapjjani, ukhamaraki wiñay jakañampi” sasa (Mat. 19:27-29). Ukanak yatisaw Pedrosa mayni discipulonakasa, niyas Jesusamp chika aka Oraqer apnaqanipkaspa ukham amuytʼapjjpachäna, ukatsti istʼasir jaqenakarojj jan juchanir tukupjjañapatakejj niyas yanaptʼapkaspa ukhamwa amuytʼapjjarakpachäna.

18. Jehová Diosan arsutanakapajj niyas phoqasjjaspa ukham amuytʼañajja, ¿kunjamsa yanaptʼistaspa?

18 Diosajj kunjamsa arsutanakap phoqe uk lupʼiñaw Jehová Diosan servirinakaparojj nayratpach yanaptʼawayi. Abel chachajja, Diosan amtanakapat sum yatïna, ukaw juparojj jutïr urunakat sum amuytʼañatakisa, Diosar confiyañatakisa, suytʼäwinïñatakis yanaptʼäna. Abraham chachasti, jutaniw sat wawat kunanaktï Diosajj arsuwaykäna ukanak phoqasir uñjasaw jan walinakan uñjaskasas Diosar taqe chuyma istʼaskakïna (Gén. 3:15). Moisesajja, “kuntejj Diosajj churañapäkän” uk katoqañwa suytʼäna, ukatwa taqe kunsa Jehová Diosar confiyasapun luräna, jukʼampirakiw Diosar munasïna (Heb. 11:26). Ukhamajja, Jehová Diosajj amtanakap niyas phoqjjaspa ukham jiwasajj amuytʼapjjañäni, ukaw Jehová Diosar jukʼamp confiyañatakisa munasiñatakis yanaptʼistani. Jutïr yatichäwinjja, kunatakis lupʼiñajj yanaptʼarakistaspa ukwa yatjjataskañäni.

    Aymara qellqatanaka (2005-2025)
    Mistuñataki
    Mantañataki
    • Aymara
    • Apayañataki
    • Kunjamtï munkta ukarjam askichañataki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Ak amtañamapuniwa
    • Aka amtanakanïpjjtwa
    • Configuración de privacidad
    • JW.ORG
    • Mantañataki
    Apayañataki