Watchtower INTERNETANKIR BIBLIOTECA
Watchtower
INTERNETANKIR BIBLIOTECA
Aymara
ʼ
  • kʼ
  • tʼ
  • pʼ
  • chʼ
  • qʼ
  • BIBLIA
  • QELLQATANAKA
  • TANTACHÄWINAKA
  • w24 agosto págs. 8-13
  • Jehová Diosajj taqenin arrepentisipjjañapwa muni

Janiw videojj utjkiti

Disculpapjjeta, janiw aka video uñjañjamäkiti

  • Jehová Diosajj taqenin arrepentisipjjañapwa muni
  • Yatiyañataki, Jehová Diosan Reinopat yatiyaski (congregacionan yatjjatañataki) 2024
  • Jiskʼa pʼeqeñchäwinaka
  • Uka toqet jukʼamp yatjjatañataki
  • ¿KUNSA JEHOVÁ DIOSAJJ ISRAELITANAKAR ARREPENTISIÑJJAT YATICHÄNA?
  • ¿KUNJAMSA JEHOVÁ DIOSAJJ ARREPENTISIPJJAÑAPATAK YANAPTʼI?
  • ¿KUNSA JESUSAN ARKIRINAKAPAJJ ARREPENTISIÑJJAT YATEQAPJJÄNA?
  • ¿Kunsa Jehová Diosajj jaqenakar juchampit jiwañampit kutsuyañatak lurawayi?
    Yatiyañataki, Jehová Diosan Reinopat yatiyaski (congregacionan yatjjatañataki) 2024
  • Juchar purtʼasirinakarojj munasiñampi khuyapayasiñamp uñjapjjañäni
    Yatiyañataki, Jehová Diosan Reinopat yatiyaski (congregacionan yatjjatañataki) 2024
  • Jehová Diosan jiwasar perdonatapat janiw payachasiñasäkiti
    Yatiyañataki, Jehová Diosan Reinopat yatiyaski (congregacionan yatjjatañataki) 2025
  • ¿Kunjamsa congregacionat apsutäpki ukanakar yanaptʼasispa?
    Yatiyañataki, Jehová Diosan Reinopat yatiyaski (congregacionan yatjjatañataki) 2024
Jukʼamp uñjañataki
Yatiyañataki, Jehová Diosan Reinopat yatiyaski (congregacionan yatjjatañataki) 2024
w24 agosto págs. 8-13

32 YATICHÄWI

CANCIÓN 44 Humilde chuymanin oracionapa

Jehová Diosajj taqenin arrepentisipjjañapwa muni

“Diosajj […] janiw khitin jiwañapsa munkiti, jan ukasti taqenin arrepentisipjjañapwa muni” (2 PED. 3:9).

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI?

Kunas arrepentisiñajja, kunatsa arrepentisiñajj wakisi, kunjamsa Jehová Diosajj jaqenakan arrepentisipjjañapatak yanaptʼawayi ukwa yatjjataskañäni.

1. ¿Kunsa arrepentisir jaqejj luri?

JAN wal luratasat arrepentisiñasajj wali wakiskiriwa. Bibliarjamajj jan wal luratapat arrepentisir jaqejj jan wal lurkäna ukarojj uñisiwa, janirakiw mayampis uk lurjjeti, jan mayamp uk lurañwa amtaraki (“Arrepentisiña” siski uk Glosarion liytʼäta).

2. ¿Kunatsa taqe jaqenakajj arrepentisiñjjat yateqañasa? (Nehemías 8:9-11).

2 Niyakejjay sapür jucha lurstanjja, kunas arrepentisiñajja uk taqe jaqenakaw yateqañasa. Adanampin Evampin wawanakapjamajj taqeniw juchachastanjja, jiwaraktanjja (Rom. 3:23; 5:12). Taqenirakiw juchachasisajj arrepentisiñasa. Apóstol Pablosa jupjam Diosar confiyir yaqha chachanakasa, ukhamarakiw jucha jan lurañatak chʼamachasipjjäna (Rom. 7:21-24). Ukhamajj ¿jucha luratanakasat uru jurnälat llakisiñasäspa? Janiwa. Jehová Diosajj wali khuyaptʼayasiriwa, jiwasan kusisitäñaswa munaraki. Nehemías tiempon jakir judionakat amuytʼañäni (Nehemías 8:9-11 liytʼäta). Jehová Diosajj janiw juchanakap kawsajj wali llakitäpjjañap munkänti, jupar kusisit servipjjaspa ukwa munäna. Arrepentisiñajj kusisitäñatakiw yanaptʼistu, uk jupajj sum yati, ukatwa arrepentisiñjjat yatichistu. Jiwasatï juchanakasat arrepentisiñänejja, wali khuyapayasir Awkisajj perdonapunistaniwa.

3. ¿Kunanaksa aka yatichäwin yatjjataskañäni?

3 Aka yatichäwin jukʼampinak arrepentisiñjjat yateqañäni. Nayraqatjja, kunsa Jehová Diosajj israelitanakar arrepentisiñjjat yatichäna ukwa yateqaskañäni. Ukjjarojj kunjamsa Jehová Diosajj arrepentisipjjañapatak jaqenakar yanaptʼawayi ukjjatwa parlaskañäni. Tukuyarusti, kunsa Jesusan arkirinakapajj arrepentisiñjjat yateqapjjäna ukwa yatjjataskarakiñäni.

¿KUNSA JEHOVÁ DIOSAJJ ISRAELITANAKAR ARREPENTISIÑJJAT YATICHÄNA?

4. ¿Kunsa Diosajj israelitanakar arrepentisiñjjat yatichäna?

4 Jehová Diosajj israelitanakar markapäñapatak uttʼaykäna ukhajja, jupanakampejj mä pacto luräna jan ukajj mä acuerdoruw mantäna. Jehová Diosan arsutaparjamajja, israelitanakajj jupamp jarkʼaqatäñatakisa wiñayatak bendisitäñatakis leyinakaparuw istʼapjjañapäna. Jupanakarojj akham sänwa: “Aka urun nayajj churasipksma uka mandamientojja janiw jumanakatakejj sinti chʼamäkiti, janirakiw jan phoqañjamäkiti” sasa (Deut. 30:11, 16). Ukampis jupanakatï Diosan leyinakapar jan istʼapkaspäna, yaqha diosanakar adorjjapjjaspäna ukhajja, janiw Diosajj jupanakar jarkʼaqjjaspänti, jan walinakanwa uñjasipjjaspäna. Ukanak lurapjjatapat ¿Jehová Diosajj wiñayatakit jupanakar apanukjjaspäna? Janiwa, Jehová Diosapan ukarojj kuttʼanipjjaspänwa, arups istʼapjjarakispänwa (Deut. 30:1-3, 17-20). Mä arunjja, arrepentisipjjaspänwa. Ukat Jehová Diosajj wasitatwa jupan ukar kuttʼayanispäna, bendisjjarakispänwa.

5. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj markapar yanaptʼaskakiñ munatap uñachtʼayäna? (2 Reyes 17:13, 14).

5 Diosan markapajj kutin kutiniw jupa contra saytʼapjjäna. Janiw yaqha diosanakaruk adorapkänti, jan ukasti jukʼamp jan walinakwa lurapjjäna. Ukanak lurasajj jan walinakanwa uñjasipjjarakïna. Ukampis Jehová Diosajj wasitat jupar servipjjañapatakejj jupanakar yanaptʼaskakïnwa, ukatwa arrepentisipjjañapatakisa, jupan ukar kuttʼapjjañapatakis profetanak kutin kutin khitäna (2 Reyes 17:13, 14 liytʼäta).

6. Arrepentisiñajj kunja wakiskirisa uk ¿kunjamsa Jehová Diosajj profetanak toqejj markapar yatichpachäna? (Dibujonak uñjjattʼarakïta).

6 Jehová Diosajj markapar ewjjtʼañatakis cheqañchañatakis kutin kutiniw profetanakapar khitäna. Jeremías toqejj jupanakar akham sänwa: “Kutkatasir Israel, kuttʼanjjam […]. Janiw nayajj jumar colerat uñtanjjämati, nayajj jan jaytjasirïtaj layku […]. Janirakiw wiñayatak chuyma usuyaskäti. Juman juchamak uñtʼasjjam, kuna laykutejj Jehová Diosam contraw jumajj saytʼtajja” sasa (Jer. 3:12, 13). Joel toqejj akham sarakïnwa: “Nayan ukarojj taqe chuymampi kuttʼanjjapjjam” sasa (Joel 2:12, 13). Isaías toqejj akham sarakïnwa: “Qʼomachasipjjarakim, jan wali luratanakamsa nayraqatajat apanukupjjam, jan walinaksa jan jukʼamp lurjjapjjamti” sasa (Is. 1:16-19). Ezequiel toqejj akham sarakïnwa: “¿Jan wali jaqen jiwatapajj nayar kusisiyituti? ¿Janit nayajj jan wali thakinakap apanukusin jakaskakiñap munktjja?”. “Janipuniw khiti jaqen jiwatapas nayar kusisiykituti […]. Ukhamajj nayan ukar kuttʼanjjapjjam, jakapjjarakim” sasa (Ezeq. 18:23, 32). Jaqenakajj juchanakapat arrepentisjjapjje ukhajja, Jehová Diosajj wal kusisi, kuna laykutejj wiñay jakapjjañapwa muni. Kunjamtï yatjjatktanjja, jupajj janiw jan kun lurasakejj quedaskiti, janiw juchararajj jupan ukar kuttʼañ amtki ukhak yanaptʼañ amtkiti. Uka toqet jichhajj yatjjatañäni.

Jehová Diosajj khitinakarus markapar cheqañchañatak khitäna ukaw dibujonakan uñjasi: 1. Joel: 820 antes de Cristo maranakana. 2. Oseas: 745 antes de Cristo mara qhepata. 3. Isaías: 732 antes de Cristo mara qhepata. 4. Ezequiel: 591 antes de Cristo maranakana. 5. Jeremías: 580 antes de Cristo marana.

Jehová Diosajj markapar juchanakapat arrepentisipjjañapatakejj walja profetanakampiw yanaptʼäna. (Párrafos 6 y 7).


7. Kunatï Oseasampir esposapampir paskäna ukampejj ¿kunsa Jehová Diosajj markapar yatichäna?

7 Kunsa Jehová Diosajj Oseas profeta toqesa Gómer esposap toqes markapar yatichäna uk jichhajj amuytʼañäni. Esposapajj adulterio jucha luräna, tiempompejj Oseas esposoparojj yaqha chachanak laykuw jaytjjarakïna. ¿Kunsa Jehová Diosajj Gómer warmir yanaptʼañatak luräna? Niyakejjay Jehová Diosajj jaqenakan chuymap sum yatchejja, Oseas profetar akham sänwa: “Jumajj mä kutimp saram, adulterio jucha luraski, yaqha chachamp munatäkaraki uka warmir munasim, kunjamtï Jehová Diosajj Israel markankirinakar munaski ukhama, ukañkamasti jupanakajj yaqha diosanakaruw arkasipki” sasa (Os. 3:1; Prov. 16:2). Kunjamtï amuyktanjja, Gómer warmejj jachʼa jucha luraskakïnwa. Ukampis Jehová Diosajj Oseasarojj esposapar perdonañapataki jupamp sumakthapiñapatakiw mayïna.a Uka sarnaqäwimpiw Jehová Diosajj markapar yanaptʼañ munaskakitap israelitanakar yatichäna. Markapankirinakajj wali jachʼa juchanaks lurasipkchïnjja, Jehová Diosajj jupanakar munasiskakïnwa profetanaks khitaskakïnwa, jakäwinakap cambiapjjañapatakisa arrepentisipjjañapatakis yanaptʼaskakïnwa. Uka uñachtʼäwejja, sapa maynin ‘chuymap uñantir’ Jehová Diosajj jachʼa jucha luririn arrepentisiñapatak yanaptʼatapwa yatichistu (Prov. 17:3). Kunjamsa Jehová Diosajj uk luri uk jichhajj yatjjatarakiñäni.

¿KUNJAMSA JEHOVÁ DIOSAJJ ARREPENTISIPJJAÑAPATAK YANAPTʼI?

8. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj Cainarojj arrepentisiñapatak yanaptʼäna? (Génesis 4:3-7; dibujo uñjjattʼarakïta).

8 Cainajj Adanampin Evampin nayrïr yoqapänwa. Jupanakatwa jucha katoqäna. “Luräwinakapajj jan walipunïnwa” sasaw Bibliajj jupat qhanañcharaki (1 Juan 3:12). Mä sacrificio loqtkäna ukhajja, inas uka razonat Jehová Diosajj ‘Cainarusa sacrificioparus jan sum uñjkchïnti’. Ukampis cambiañat sipansa “Cainajj wal colertʼasïna, ajanupas mayjtʼarakïnwa”. Ukhamïpan ¿kunsa Jehová Diosajj luräna? Cainampiw parläna (Génesis 4:3-7 liytʼäta). Jehová Diosajj munasiñampiw jupar amuytʼayäna. Cainatejj kunatï walïki uk luraspänjja, Jehová Diosajj jupar bendisispänwa. Jupatejj coleratäskakispänjja, ukajj mä jan waliruw purtʼasiyaspäna. Ukanakwa Jehová Diosajj Cainar ewjjtʼarakïna. Ukampis jupajj janiw Jehová Diosar istʼkänti, janirakiw arrepentisiñatakejj yanaptʼayasiñ munkänti. Ukhamïpan ¿kunsa Jehová Diosajj luräna? ¿Janit khitirus arrepentisiñapatak yanaptʼjjpachäna? ¡Janiw ukhamäkänti, jupajj yanaptʼaskakïnwa!

Cainajj mä lawas aptʼataw Abel jilapar jiwayir saraski. Jehová Diosan arup istʼañatakiw alajjpach uñtaski.

Jehová Diosajj munasiñampiw Cainar amuytʼayäna. Jupatejj kunatï walïki uk luraspänjja, bendisitäspänwa, ukampis coleratäskakitapajj jan waliruw purtʼasiyaspäna. (Párrafo 8).


9. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj arrepentisiñapatak Davidar yanaptʼäna?

9 Jehová Diosajj wal David reyir munasïna. Davidajj “chuymajar purtʼkiriwa” sasaw jupat sarakïna (Hech. 13:22). Ukampis Davidajj jachʼa juchanakwa luräna, ukanakat yaqhepajj adulterio juchampi jaqe jiwayañampïnwa, uka juchanak luratapat Moisesan Leyiparjamajj jiwañapänwa (Lev. 20:10; Núm. 35:31). Davidajj janis uka juchanak luratapat arrepentiskchïnjja, Jehová Diosajj suma chuymanïtapat jupar yanaptʼañwa amtäna, ukatwa jupamp parlañapatak Natán profetapar khitäna.b Natán profetajj Davidan chuymapar purtʼañatakejj mä uñachtʼäwitwa parläna. Ukhamatwa Davidajj Jehová Dios contra jucha luratapat amuyasïna, arrepentisirakïnwa (2 Sam. 12:1-14). Uk luratapat qhawqsa chuym usuyasïna uk uñachtʼayañatakejj chuymar purtʼkir mä salmo qellqarakïna (Sal. 51, pʼeqeñchäwi). Uka salmojj juchar purtʼasir walja jaqenakaruw yanaptʼawayi, arrepentisipjjañapatakiw yanaptʼawayaraki. Kunjamsa Jehová Diosajj David serviripar arrepentisiñapatak munasiñamp yanaptʼäna uk yatiñajj ¿wali kusiskañajjaya?

10. Jehová Diosajj wali pacienciampiw uñjistu, perdonarakistuwa, ¿kunjamsa uk yatisajj jikjjatasta?

10 Jehová Diosajj taqe jucha lurañanakwa uñisi (Sal. 5:4, 5). Ukampis jupajj juchararätas yatiwa, ukatwa jiwasar wal munasitapat jucha jan lurañasatak yanaptʼañ munistu. Wali jachʼa jucha luririnakarus arrepentisipjjañapatakiw yanaptʼañ muni, jupar jakʼachasipjjañapwa munaraki. Uk yatiñajj ¡wal chuymachtʼistu! Jehová Diosajj qhawqha paciencianisa, perdonasirisa uk amuytʼtan ukhajja, jupat jan jitheqtañatakiw chʼamachastanjja, juchar purtʼastan ukhas jankʼak arrepentisiñatakiw chʼamachasiraktanjja. Jichhajj kunsa Jesusan arkirinakapajj arrepentisiñjjat yateqapjjäna ukwa uñjarakiñäni.

¿KUNSA JESUSAN ARKIRINAKAPAJJ ARREPENTISIÑJJAT YATEQAPJJÄNA?

11, 12. Alajjpachankir Awkisajj jiwasar perdonañatakejj dispuestokiwa, ¿kuna uñachtʼäwimpis Jesusajj uk qhanañchäna? (Dibujo uñjjattʼäta).

11 Nayrïr patak maranakan Mesiasan puriniñap horasäjjänwa. Kunjamtï pasïr yatichäwin yatjjataniwayktanjja, Jehová Diosajj Bautisir Juan toqe Jesús toqew arrepentisiñajj kunja wakiskirisa uk jaqenakar yatichäna (Mat. 3:1, 2; 4:17).

12 Jesusajj aka oraqenkkäna ukhajja, Awkipajj kunja dispuestokis perdonañatakejj ukwa yatichäna. Jupajj herencia tukuntir waynan sarnaqäwipat parlasaw uk qhanañchäna. Uka waynajj utapat sarjjasaw jan wal sarnaqäna. Ukampis tiempompejja, ‘amuytatasisajj’ kuttʼanjjänwa. Tatapajj ¿kunsa luräna? Jesusajj akham sasaw uk qhanañchäna: “Jayankkipanwa jupar uñjarakïna, walpun uka wawapat sinttʼasïna. Ukatwa jupan ukarojj tʼijüna. Wali munasiñampiw qhomantäna, jampʼattʼarakïna” sasa. Yoqapajj mä trabajiriparjam uñjañapatakiw tatapar mayiñ amtäna. Ukampis tatapajj jupar perdonañsa utapar wasitat katoqañs wal munäna. Ukat akham sänwa: “Aka wawajajj [...] chhaqatänwa, jichhajj kuttʼanjjewa” sasa (Luc. 15:11-32). Aka oraqer janïr jutkasajja, Jesusajj kunjamsa Jehová Diosajj juchapat arrepentisirinakat khuyaptʼayasïna uk walja kutiw uñjpachäna. Jesusajj parlkäna uka uñachtʼäwejj chuymar purtʼkiripuniwa. Ukampiw Jehová Dios Awkisajj kunja khuyapayasirisa uk uñachtʼayistu.

Jesusajj parlkäna uka uñachtʼäwirjamajj chhaqatäkäna uka yoqapaw tatap nayraqatan altʼasiski, tatapajj qhomantañatakiw tʼijuski.

Jesusajj parlkäna uka uñachtʼäwirjamajja, chhaqatäkäna ukat utapar kuttʼjjarakïna uka yoqaparuw tatapajj qhomantir tʼijuski. (Párrafos 11 y 12).


13, 14. ¿Kunsa Pedrojj arrepentisiñjjat yateqäna, ukat kunsa uka toqet yaticharakïna? (Dibujonak uñjjattʼarakïta).

13 Apóstol Pedrojj arrepentisiñjjats perdonañjjats waljanak Jesusat yateqäna. Pedrojj walja kutis pantjaskchïnjja, Jesusajj jupar perdonapunïnwa. Jupajj kimsa kutiw Jesusar jan uñtʼir tuküna, ukham luratapat walpun chuym leqʼesirakïna (Mat. 26:34, 35, 69-75). Ukampis jiwatat jaktasajja, Jesusajj Pedroruw uñstäna, amuyatajj panipakiw jikisipjjäna (Luc. 24:33, 34; 1 Cor. 15:3-5). Jesusajj Pedron arrepentisitap yatïnwa, ukatwa jupar uka horasan chuymachtʼpachäna, perdonjjataps uñachtʼayarakpachäna (Marcos 16:7 texto liytʼasajj “y a Pedro” siski ukwa español arut utjki uka Biblia de estudion notap liytʼäta).

14 Arrepentisiñasa perdonatäñas kunjamasa uk sumwa Pedrojj amuyäna, ukhamajj sumwa uka toqet yaqhanakar yatichäna. Pentecostés Fiesta pasatatjja, walja judionakaruw Mesiasar jiwayapjjatap mä discurson qhanañchäna, ukampis munasiñampiw akham sarakïna: “Ukhamajj arrepentisipjjam, kuttʼanjjapjjarakim juchanakamajj qʼomachatäñapataki, ukhamat samarañ tiemponakajj Jehová Diosat jutañapataki” sasa (Hech. 3:14, 15, 17, 19). “Kuttʼanjjapjjarakim” sasinjja, Pedrojj amuyunakap cambiapjjañapataki, jan wali luratanakap apanukjjapjjañapataki, kunatï Jehová Diosatak walïki ukanak lurapjjañapatakiw chʼamañchtʼaskäna. Jehová Diosajj juchanakam qʼomachaniwa, qʼal chhaqtayarakini sasaw Pedrojj säna. Walja maranak qhepat akham sasaw qhanañcharakïna: “Wali pacienciampiw jumanakar suyasipktamjja; janiw khitin jiwañapsa jupajj munkiti, jan ukasti taqenin arrepentisipjjañapwa muni” sasa (2 Ped. 3:9). ¡Jehová Diosajj kunjamsa jachʼa juchanak luratasats perdonistu uk yatiñajj wal chuymachtʼistu!

Dibujonaka: 1. Apóstol Pedrow wal jachaski. 2. Jiwatat jaktanir Jesusaw Pedror chuymachtʼaski.

Apóstol Pedrojj arrepentisïnwa, ukatwa Jesusajj jupar perdonäna, jupar munasitaps uñachtʼayarakïnwa. (Párrafos 13 y 14).


15, 16. 1) ¿Kunsa Pablojj perdonasiñjjat yateqäna? (1 Timoteo 1:12-15). 2) ¿Kunsa jutïr yatichäwin yatjjataskañäni?

15 Tarso markankir Saulojj kunaymaninak luratapatwa arrepentisiñapäna. Criston arkirinakaparojj jan sinttʼasisaw kunayman jan walinak luräna. Ukatwa waljanitakejj janipuniw jupajj cambykaniti sañjamäpachäna. Ukampis Jesusajj janiw jaqenakjam amuykänti. Jesusas Awkipas Saulojj kunja suma chuymanisa ukwa uñjapjjäna. Ukatwa Jesusajj jupat akham säna: “Jupasti nayatakejj mä ajllit vasowa” sasa (Hech. 9:15). Jesusajj mä milagro toqe kunaw Saulorojj arrepentisiñapatak yanaptʼäna (Hech. 7:58-8:3; 9:1-9, 17-20). Qhepat kunapachatï Saulojj cristianöjjäna, apóstol Pablot uñtʼatäjjarakïna ukhajja, Jehová Diosas Jesusas kunja munasiñampisa, kunja khuyapayasiñampis jupar uñjapjjäna ukat walja kutiw yuspäräna (1 Timoteo 1:12-15 liytʼäta). Ukatwa jilat kullakanakarojj akham sasin yatichäna: “Diosajj wali khuyapayasirïtap laykuw juman arrepentisiñamatak yanaptʼañ munasktamjja” sasa (Rom. 2:4).

16 Mä kutejja, apóstol Pablojj Corinto markankir congregacionan qʼañu jucha lurañ utjatapwa yatïna. Uka jan waltʼäw utjipan ¿kunsa jupajj luräna? Kuntï lurkäna ukajja, Jehová Diosajj kunja munasirisa cheqañchasirisa ukwa yatichistu, mayninakat khuyaptʼayasiñajj kunja wakiskirisa uks yaticharakistuwa. Kunas uka congregacionan pasäna uka toqet jutïr yatichäwinwa yatjjataskañäni.

¿KUNJAMSA AKA JISKTʼANAKAR QHANAÑCHTʼASMA?

  • ¿Kunsa Jehová Diosajj israelitanakar arrepentisiñjjat yatichäna?

  • ¿Kunjamsa Jehová Diosajj nayra tiempon juchararanakar arrepentisipjjañapatak yanaptʼawayi?

  • ¿Kunsa Jesusan arkirinakapajj arrepentisiñjjat yateqapjjäna?

CANCIÓN 33 Jehová Diosar llakinakas katuyañäni

a Ukajj mä kutikiw pasäna. Jichhürunakan Jehová Diosajj janiw casarat chacha warmirojj adulterio jucha luririmp casaratäskakiñap maykiti. Casadonakat maynitï adulterio jucha lurchi ukhajja, jan juchanïki ukajj chachapats jan ukajj warmipats divorciasiñwa amtaspa. Ukwa Jehová Diosajj Yoqap toq qhanañchäna (Mat. 5:32; 19:9).

b “¿Jehová Diosan perdonasirïtapajj jiwasatakejj kamsañs muni?” sat yatichäwi liytʼäta, ukajj Yatiyañataki 15 de noviembre de 2012, páginas 21 al 23, párrafos 3 al 10 revistankiwa.

    Aymara qellqatanaka (2005-2025)
    Mistuñataki
    Mantañataki
    • Aymara
    • Apayañataki
    • Kunjamtï munkta ukarjam askichañataki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Ak amtañamapuniwa
    • Aka amtanakanïpjjtwa
    • Configuración de privacidad
    • JW.ORG
    • Mantañataki
    Apayañataki