40 YATICHÄWI
CANCIÓN 111 Wali kusisitäpjjtanwa
Jehová Diosaw kusisitäñatak yanaptʼistaspa
“ Diosajan ukaruw nayajj saräjja, jupaw nayarojj wal kusisiyitu” (SAL. 43:4).
¿KUNSA YATJJATAÑÄNI?
Kunanakas kusisiñ apaqestaspa ukat wasitat kusisitäñatakejj kunsa lursna ukwa yatjjataskañäni.
1, 2. 1) ¿Kunjamsa walja jaqenakajj jichha tiempon jikjjatasipjje? 2) ¿Kunsa aka yatichäwin yatjjataskañäni?
AKAPACHANJJA, jaqenakajj kusisitäñ wal munapjje. Ukampis kusisitäñatakejj wals chʼamachasipkchejja, mä qhawqha tiempokiw kusisitäpjje. Ukhamïpan waljaniw wali llakit jikjjatasipjje, “nayatakejj llakisiñajj janipuniw tukuskaniti” sasaw amuyapjjaraki. Diosan yaqhep servirinakapajj ukham llakitaw jikjjatasipjjarakispa. Niyakejjay qhepa urunakan jakstanjja, kunayman llakinakanwa uñjastanjja, ukanakajj wal llakisiyarakistaspa (2 Tim. 3:1).
2 Aka yatichäwinjja, kunanakas kusisiñ apaqestaspa, ukat kunsa wasitat kusisitäñatakejj lursna ukanakwa yatjjataskañäni. Ukampis ukanakat janïr yatjjatkasajja, khitis cheqpach kusisiñ churistaspa ukwa yatjjataskañäni.
¿KHITIS KUSISITÄÑATAKEJJ YANAPTʼISTASPA?
3. ¿Kunsa Jehová Diosan luratanakapajj yatichistu? (Fotonak uñjjattʼarakïta).
3 Jehová Diosajj wali kusisir Diosawa, jiwasajj ukham kusisitarakïsna ukwa muni. Ukatwa kusisitäñatakejj mä suma oraqe lurawayi, walja suma coloranakaw utji, suma manqʼanakaw utjaraki. Animalanak anatir uñjasas wal kusisiraktanjja. Cheqas taqe ukanakjja jiwasan kusisitäñasatakiw Diosajj lurawayi. Jupajj walpun munasistu, kusisit jakasiñaswa munaraki.
Mä wawa elefante: Image © Romi Gamit/Shutterstock; jiskʼa pingüinonaka: Vladimir Seliverstov/500px via Getty Images; jiskʼa cabranaka: Rita Kochmarjova/stock.adobe.com; pä delfín animalanaka: georgeclerk/E+ via Getty Images
Animalanakar anattʼir uñjañajja, Jehová Diosan kusisir Diosätapwa amtayistu. (Párrafo 3).
4. 1) Aka oraqen jaqenakar tʼaqesir uñjasas ¿kunatsa Jehová Diosajj kusisitakïski? 2) ¿Kunjamsa Jehová Diosajj yanaptʼistu? (Salmo 16:11).
4 Aka oraqen tʼaqesiñanak Jehová Diosajj uñjkchisa kusisitakïskiwa, janiw llakimpejj apayaskiti (1 Tim. 1:11). Mä qhawqha tiempot janiw llakisiñanakajj utj-jjaniti, uk jupajj sum yati. Kuna urus taqe tʼaqesiñanak chhaqtayjjani uk Jehová Diosajj amtawayjjewa. Kunürutï usuñanaksa llakisiñanaksa wiñayatak chhaqtaykani uka uru wali pacienciampiw jupajj suytʼaski. Ukampis uka uru janïr purinkipanjja, kunjamas jikjjatastan uka toqet llakisiskakiniwa, kusisitäñasatakis yanaptʼarakistaniwa (Salmo 16:11 liytʼäta). Kunjamsa Diosajj kusisitäñatak Jesusar yanaptʼäna uk jichhajj uñjañäni.
5, 6. ¿Kunatsa Jesusajj kusisitajja?
5 Jesusajj Jehová Diosjam kusisirirakiwa. ¿Kunatsa ukham sistanjja? Kuna laykutejj “jupajj jan uñjkañ Diosar uñtasitawa”, ukatwa Awkipjam suma chuymanirakejja (Col. 1:15; 1 Tim. 6:15). Maysa toqetjja, cheqpach kusisiñ churir Jehová Dios Awkipampejj wali jaya tiempow jakäna.
6 Jesusajja kuntï Awkipajj lurañap munki ukpunwa luri, ukatwa jupajj kusisitajja (Prov. 8:30, 31; Juan 8:29). Istʼasirïtapatjja Diosajj wal jupat kusisi, sumat uñjaraki (Mat. 3:17).
7. ¿Kusisitäñatakejj kunsa lurañasa?
7 Jiwasatï Jehová Diosar jukʼamp jakʼachasiñänejja, kusisitarakiñäniwa. Jupat jukʼamp yateqañatak tiempo apstʼasiñäni ukhajja, jukʼampiw jupat yateqasiñäni ukat wali kusisitarakiñäniwa. ¿Kunas wal kusisiyarakistu? Munañap luraña, ukat jupar kusisiyatas yatiñaw kusisiyarakistu (Sal. 33:12).a Ukampis awisajja, mä qhawqha urunakasa jan ukajj jaya tiempos wali llakitäsajj janiw kusisitäjjsnati. Ukhamsa jikjjataskstanjja Jehová Diosajj jiwasampejj kusisitakïskiwa. Jupajj pantjasirïtassa llakimpi aynachtʼirïtassa yatiwa (Sal. 103:14). Jichhajja kunanakas kusisiñ apaqestaspa ukat kunsa wasitat kusisitäñatakejj lursna ukwa yatjjataskañäni.
¿KUNANAKAS KUSISIÑ APAQESTASPA?
8. ¿Kunjamsa jan waltʼäwinakajj aynachtʼayistaspa?
8 Maya: kunayman jan waltʼäwinaka. Inas arknaqat uñjasitasata, pobrëtasata, usutätasata, jilïrëjjatasata jan ukajj mä desastre natural utjatap layku tʼaqesiskstan. Ukanakajj kusisiñwa apaqestaspa, jan askichirjamäsajj jukʼampirakiw llakisjjsna. Bibliajj “llakit chuymajja aynachtʼayiwa” siwa (Prov. 15:13). Babis Charalambos sat mä anciano jilatat parltʼañäni, jupan jilapasa tatap mamapas jiwjjapjjänwa, pusi maranakanakwa uka familiaranakapajj jiwapjjäna. Jupanakajj jakasipkäna ukhajj ¿kunjamakis jilatajj jikjjataspachäna? Jupajj akham siwa: “Sapaki ukat jan kamachtʼirjama ukhamaw amuyasiyäta. Awisajj wali llakitapunirïtwa, walja tiempow papit mamitajampisa, jilajampis jakasiwayañ munayäta, ukampis janiw puedkayätti” sasa. Kunjamtï uñjawayktanjja, jan waltʼäwinakajj llakimpiw qʼal aynachtʼayistaspa, cuerposarus jan waltʼayarakispawa.
9. ¿Kunsa wasitat kusisitäñatakejj lursna? (Jeremías 29:4-7, 10).
9 ¿Kunsa wasitat kusisitäñatakejj lursna? Jukʼamp kusisitäñatakejj kunanaktï jan cambyirjamäktan ukanakat janiw llakisiñasäkiti, ukat kunanakatï utjkistu ukanakatwa yuspärañasa. Akapachankir jaqenakajja, kusisitäñatakejj wali sumwa jakasiñasa sasaw sapjje, ukampis ukajj janiw cheqäkiti. Khä nayra tiempon Babiloniar apat judionakarojj Jehová Diosajj kamsänsa uk amuytʼañäni. Judionakatakejj yaqha markan yatinoqtañajj chʼamäkchïnsa yatinoqtapjjañapataki, kusisit jakasipjjañapatakiw chʼamañchtʼäna (Jeremías 29:4-7, 10 liytʼäta). ¿Kunsa ukat yateqsna? Kunjamtï jakasktan ukampejj kusisitakïñasawa, kuna sumanakatï utjkistu ukanakats yuspärañasarakiwa. Ak amtapjjapuniñäni: Jehová Diosajj jiwas chikäskiwa, yanaptʼarakistaniwa (Sal. 63:7; 146:5). Efi kullakat parltʼañäni, jupajj mä accidenten uñjasitap laykojj janiw sarnaqañ puedjjeti, kullakajj akham siwa: “Jehová Diosasa, familiajasa, congregacionajankirinakas walpun yanaptʼawayapjjetu, chʼamañchtʼawayapjjarakitu. Kuntï lurapkäna kuntï jichhas lurapki ukanakat walpun yuspärta, ukatwa kusisitakïskañatakejj chʼamachasta” sasa.
10. Jan waltʼäwinakan uñjasisas ¿kunatsa kusisitakïsksna?
10 Jiwasas jan walinakan uñjaskchiñänejja, jan ukajj familiasas jan walinakan uñjaskchinejja, kusisitakïsksnawa (Sal. 126:5).b ¿Kunatsa ukham sistanjja? Kuna laykutejj kusisitäñajj janiw jan kuna llakin jakasiña sañ munkiti. María sat mä precursorajj akham siwa: “Jan walinakan uñjasisajj jachaqtʼastanwa jan ukajj kunjamas jikjjatastan ukwa arstʼastanjja, ukhamäkchisa kusisitakïsktanwa, kuna laykutejj Jehová Diosasa promesanakapas kusisitakïskañatakiw yanaptʼistu” sasa. Jan walinakans jakäwisan uñjaskstanjja, ukanakajj janiw wiñayatakïkiti. Ak amuytʼañäni: kunapachatï chʼallar mä kuns qellqktan ukhajja, thayajj may thaytʼanisajj jan mayampitakiw uk chhaqtayi. Jehová Diosajj ukhamarakiw jan waltʼäwinakas jan mayampitak chhaqtayani.
11. ¿Kunjamsa apóstol Pablon sarnaqäwipajj chʼamañchtʼistu?
11 ¿Jan walinakan uñjasisatï Jehová Diosajj janis sum uñj-jjestaspa ukham amuyasstan ukhajj kunsa lursna? Jehová Diosat jan jitheqtir nayra servirinakapatwa lupʼiñasa, jupanakajj jiwasjamarakiw kunayman jan walinakan uñjasipjjäna. Apóstol Pablot amuytʼañäni, Jesusajj wali wakiskir mä luräwimp phoqañapatakiw Pablor mayïna. Jupajj ‘yaqha markanakaru reyinakaru ukhamarak Israel markaruw’ cheqa yatichäwinak yatiyañapäna (Hech. 9:15). Ukampis Pablojj kunayman jan walinakanwa uñjasïna (2 Cor. 11:23-27). Ukham uñjasitap laykojj janis Diosajj jupar sumat uñj-jjaspa ukham janiw sañ munkiti, jupajj jan walinakan aguantaskakïnwa, ukaw Jehová Diosajj jupampïskatap uñachtʼayäna (Rom. 5:3-5). ¿Jiwasat kamsasirakispasa? Niyakejjay jan walinakan uñjaskasas aguantaskakstanjja, ukajj Jehová Diosajj jiwasar sumat uñjaskatapwa uñachtʼayistu.
12. ¿Kunanaktï lurañ munkayätan ukanak jan lurañ puedisajj kunjamakis jikjjatassna?
12 Paya: kuntï munktan ukajj janiw phoqaskaspati (Prov. 13:12). Jehová Diosar munasitas uñachtʼayañatakisa jupar yuspärañatakis kunaymaninakwa lurañ muntanjja. Ukampis kuntï lurañ munktan ukajj puedktan ukarjamäñapawa. Janitï ukhamäkaspajja, desanimasjjaksnawa (Prov. 17:22). Holly sat mä precursorajj akham siwa: “Escuela para Evangelizadores del Reino ukar saraña, yaqha markan serviña, jan ukajj proyecto de construcción de Ramapo ukan yanaptʼañwa munayäta. Ukampis jakäwijajj mä akatjamatwa cambiäna, janiw kunanaktï lurañ amtkayäta ukanak phoqañ puedkayätti. Ukatwa chuyma qʼasa jikjjatasiyäta” sasa. Walja jilat kullakanakaw jupjam jikjjatasipjjaraki.
13. Kunatï gustkistu uk jan lurañ puedjjstan ukhajj ¿kunanaksa lursna?
13 ¿Kunsa wasitat kusisitäñatakejj lursna? Jehová Diosajj janiw kuntï lurañ puedktan ukat sipans jukʼamp maykistuti, uk amtañaw yanaptʼistani. Jehová Diosajja janiw kuna asignacionanaksa katoqtan ukarjam valoranit uñjkistuti, jan ukasti kunja suma chuymanïtansa ukarjamaw valoranit uñjistu. Kunatï chuyma manqhasan utjki ukaw kuntï lurktan ukat sipans Diosatakejj jukʼamp valoranejja, jupajj altʼat chuymanïñasa jupat jan jitheqtañaswa muni (Miq. 6:8; 1 Cor. 4:2). Ukhamajj ¿kun lurañastï Jehová Diosajj maykistu ukat sipansa jukʼamp lurañasajj wakisispati?c Janiwa. Inas Diosar serviñan mä kun lurañ munsta, ukampis inas jan puedkstati. Ukhamächi ukhajj kuntï lurirjamäkta ukakwa lurañama. Akanakwa lurasma, congregacionamankir mä waynaru jan ukajj mä tawaqoruw Diosar serviñan nayrar sartañapatak yanaptʼasma. Jilïr jilat kullakanakaruw yanaptʼasma. Maynir chʼamañchtʼañwa amtasma, inas juparojj jupamp jikisis chʼamañchtʼchisma jan ukajj celularat jawsasa ukat mensajenak qellqtʼasin chʼamañchtʼarakchisma. Ukhamanak lurasatï mayninakar yanaptʼañ amtäta ukhajja, Jehová Diosajj chʼamachasitamarojj bendisiniwa. Niyaw mä paraison jakasjjañäni, ukanjja kuntï jichha tiempon lurañ munktan ukat sipans jukʼampinakwa Jehová Diosar serviñatakejj lurañäni. 12 parrafon parlaniwayktan uka Holly kullakajj akham siwa: “Desanimat jikjjataskta ukhajja, niyaw wiñayatak jakasjjäjja sasaw piensta, ukanjja Jehová Diosan yanaptʼapampejj kunanaktï jupa laykojj lurañ munkta ukanakwa luräjja” sasa.
14. ¿Kunas kusisiñ apaqarakistaspa?
14 Kimsa: jiwas pachpatak sint llakisiña. Yaqhepajj redes sociales ukanak toqejja, viajiñasa, alasiñanakasa, kunatï gustkistu ukanak lurañanakas kusisiñ churkistaspa ukhamwa jaqenakar amuyayapjje. Kunatï gustkistu ukanakampi disfrutañajj walikïskiwa, kuna laykutejj Jehová Diosaw ukham lurtʼawayistu. Walja jaqenakajja, “ak jikjjatä ukhaw kusisitayäjja”, jan ukajj “ak lurasaw kusisitayäjja” sasin amuyasaw mä kuns lurapjje jan ukajj alapjje. Ukampis qhepat ukanakajj jan cheqpach kusisiñ churatapwa amuyapjje. Eva sat mä precursora kullakajj akham siwa: “Jiwas pachpatak llakistan ukhajja, janiw kunampis conformasktanti, jukʼampiw kuns munaskaktanjja” sasa. Ukham chuymanïñajj janiw kusisitäñatak yanaptʼkistuti.
15. ¿Kunsa Salomón reyit yateqsna?
15 Salomón reyit parltʼañäni. Maynejj kuntï munki ukanak jikjjatasajj kusisitäspati janicha ukwa jupajj yatiñ munäna. Ukatwa jupajj suma manqʼanak manqʼäna, suma musicanak istʼäna, wali jila alani yänak alasirakïna. Ukampis ukanakajj janiw jupar kusisiykänti, ukatwa akham sasin qellqäna: “Nayrajja kuntï uñjki ukampejj janiw contentaskiti, jiñchojja kuntï istʼki ukampejj janirakiw contentaskiti” sasa (Ecl. 1:8; 2:1-11). Yaqhep jaqenakajja, qollqenïñasa ukat kuntï lurañ munapki ukanak lurañas cheqpach kusisiñ utjaykaspa ukhamwa amuyapjje, ukampis ukanakajj falso qollqer uñtasitawa, janiw kuna valoranïkisa ni kunatakis sirvkiti.
16. ¿Mayninakar yanaptʼasajj kunjamas jikjjatasiñäni, ukat kunatsa? (Fotonak uñjjattʼarakïta).
16 ¿Kunsa wasitat kusisitäñatakejj lursna? Jesusajj akham sasaw yatichäna: “Katoqañat sipansa churañanwa jukʼamp kusisiñajj utji” sasa (Hech. 20:35). Alekos sat mä anciano jilatajj akham siwa: “Mayninak layku mä kuns lurañatakiw chʼamachasta. Kunansa jupanakar yanaptʼirista uka toqet piensta ukhajja, janiw nayat añch llakisjjti, uk lurañaw kusisiyitu” sasa. ¿Kunsa jumajj mayninak laykojj lurarakisma? Maynin jan walin uñjasitap yatsta ukhajj juparuw chʼamañchtʼasma. Inas problemanakap askichañ jan puedkchïtati, ukampis juparojj taqe chuymaw istʼasma, sinttʼasiñampiw uñjarakisma. Jehová Diosar llakinakap katuyañapatakiw chʼamañchtʼarakisma (Sal. 55:22; 68:19). Janiw Jehová Diosajj jaytktamti sasaw amtayarakisma (Sal. 37:28; Is. 59:1). Ukat manqʼ phaytʼarapisma jan ukajj jumamp paseytʼir sarañapatakiw invittʼarakisma. Jumamp predicañapatakis invittʼarakismawa, ukaw jupar wal chʼamañchtʼaspa. Juma pachpatak llakisiñat sipans mayninakat llakisïta ukhajja, Jehová Diosajj juma toqew mayninakar yanaptʼaspa, ukhamïpan wali kusisitaw jikjjatasïta (Prov. 11:25).
Juma pachpat llakisiñat sipansa mayninakat llakisim. (Párrafo 16).d
17. ¿Kunsa kusisitäñatakejj lurañasa? (Salmo 43:4).
17 Jiwasatï Jehová Diosar jukʼamp jakʼachasiñäni ukhajja, jukʼamp kusisitäñäniwa. Biblian akham siwa: “[Jehová Diosaw] nayarojj wal kusisiyitu” sasa (Salmo 43:4 liytʼäta). Ukhamajj kuna jan walinakansay uñjaskchiñänejja, janiw llakimp aynachtʼkañäniti. Jehová Diosat janipun jitheqtañäniti, jupaw wiñay kusisiñ churistani (Sal. 144:15).
CANCIÓN 155 Wiñayatakiw kusisitäñäni
a “¿Kunjamsa Jehová Diosajj kusisiñ churistu?” siski uka recuadro liytʼäta.
b Jw.org cheqan Dennis ukat Irina Christensen sat jilat kullakan experienciap uñtam, ukajj 2023 | Cuerpo Gobernanten yatiyäwipa (5) ukankiwa.
c Jukʼamp yatiñatakejja, “Phuqañjamäki ukak amtañax wal kusisiyistu” sat yatichäwi liytʼäta, ukajj Yatiyañataki 15 de julio de 2008 revistankiwa.
d FOTONAKAT QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Mä kullakajj jupatakiw walja cosasanak alasi, ukampis chʼamañchtʼatäñ necesitki uka jilïr kullakatak panqaranak alasajj jukʼamp kusisitawa.