Watchtower INTERNETANKIR BIBLIOTECA
Watchtower
INTERNETANKIR BIBLIOTECA
Aymara
ʼ
  • kʼ
  • tʼ
  • pʼ
  • chʼ
  • qʼ
  • BIBLIA
  • QELLQATANAKA
  • TANTACHÄWINAKA
  • “Diosaw nayraqat munasistu”
    Jehová Diosar jakʼachasipjjañäni
    • Jesusaw mä lawar chʼakkatatäski.

      CAPÍTULO 23

      “Diosaw nayraqat munasistu”

      1-3. ¿Kunatsa Jesusan jiwatapajj jan armkañajja?

      NIYA 2.000 maranak nayrajja, jan juchani mä jaqeruw jiwayañkam tʼaqesiyapjjäna. Janiw uka jaqekejj ukham ina chʼusat jiwayatajj uñjasiwaykiti, jan ukasti uka qhepat walja jaqenakaw ukham tʼaqesiyatasa jiwayatas uñjasiwayapjjaraki. Ukampis uka jaqen jiwatapajj janiw mayninakan jiwatapjamäkänti.

      2 Uka jaqejj niya jiwañampëjjäna ukhajja, mä akatjamatwa aka oraqen chika urojj chʼamaktʼäna, ukhamatwa uka jaqen jiwatapajj kunja wakiskirïnsa uk jaqenakajj amuyapjjäna. Uka toqet parlkasajja, Biblia qellqer mä chachajj ‘intejj chʼamaktʼänwa’ sasaw qellqäna (Lucas 23:44, 45). Ukjjarojja, niya jiwañampïkäna uka jaqejj qhep qhepa kuti samsusajja, “phoqasjjewa” sasaw säna. Cheqansa, jupajj vidap sacrificiot loqtasajja, qhawqsa jaqenakar munasïna ukwa uñachtʼayäna (Juan 15:13; 19:30).

      3 Tʼaqeskäna uka jaqejj Jesusänwa. Kunjamtï yatktanjja, 33 maran nisán phajjsit 14 urunak saraqatarojj kunayman jan walinakan uñjasisaw tʼaqesïna. Ukampis jupat sipans Jehová Diosaw jukʼamp tʼaqesïna, cheqas janiw khitis Jupjamajj alajjpachansa ni aka oraqensa ukham tʼaqesiwaykiti. Uk sum amuytʼañatakejja, Jehová Diosajj qhawqha munasirisa uka toqet parltʼañäni.

      Munasirïtapatwa Diosajj wal tʼaqesïna

      4. Jesusan jan aleq jaqekïtapjja, ¿kunjamatsa romano soldadojj amuyäna, ukat kuna arunaksa sarakïna?

      4 Chʼamaktʼkäna uka urojja, wali ajjsarkañ terremotow utjäna. Uk uñjasajja, Jesusar jiwayañatak encargatäkäna uka romano soldadojj walpun ajjsarayasïna ukat akham sarakïnwa: “Cheqapunirakis jupajj Diosan Yoqapäskatänajjä” sasa (Mateo 27:54). Cheqas Jesusajj janiw aleq jaqekïkänti. Ukhamasti, Jachʼa Diosan Yoqapar jiwayapjjañapatakiw uka soldadojj yanaptʼaskäna. Ukampis ¿qhawqsa Jehová Diosajj Jesusar munasïna?

      5. ¿Qhawqha tiempos Jehová Diosampi Yoqapampejj alajjpachan jakapjjäna?

      5 Bibliajj Jesusat parlkasajj akham siwa: “Jan uñjkañ Diosar uñtasitawa, taqpach luratanakatjja juparakiw nayrïrejja” sasa (Colosenses 1:15). Jesusajja janïr alajjpachanakasa aka oraqes utjkäna ukhatpachaw luratäjjäna. Ukampis ¿qhawqha tiempos Awkipamp chikajj alajjpachan jakpachäna? Ciencia toqet yatjjattʼat yaqhep jaqenakarjamajja, taqe kunas alajjpachan utjañ qalltkäna ukhat jichhakamajj niya 13.000 millón maranakaw pasawayjje. Cheqansa, ¡ukajj walja maranakapuniwa! Ukampis cientificonakan arunakapatï cheqäspa ukhajja, 13.000 millón jila maranakaw Jehová Diosan Jesús Yoqapajj jakawayjje. ¿Kunsa jupajj uka maranakan lurpachäna?

      6. 1) Janïr aka oraqer jutkasajja, ¿kunanaksa Jehová Diosan Yoqapajj luräna? 2) ¿Kunjamsa Diosampi Yoqapampejj apasipjjäna?

      6 Jesusajja “suma yatjjattʼat mä trabajirjamaw” Awkipar yanaptʼäna, taqe ukanak lurañajj walpun jupar kusisiyäna (Proverbios 8:30). Bibliajj akham sasaw qhanañchi: “Taqe kunas jupa taypiw utjäna, jan jupampejj janiw kunas utjkänti” sasa (Juan 1:3). Ukhamajj taqe kun lurkasajja, Jehová Diosampi Jesusampejj juntow trabajipjjäna. ¡Ukham trabajiñajj wali kusiskañapunïpachänwa! Taqeniw ak yattanjja: wawanakajj awk taykapampejj wali sumaw apasipjje ukat purapatwa wal munasipjjaraki. Cheqansa, munasiñajj “jaqenakarojj wali sum mayachthapi” (Colosenses 3:14). Jehová Diosampi Yoqapampejj walja maranakaw jakapjjäna, ukhamasti jupanakajj wali yatitäpjjpachänwa ukat wal munasipjjarakpachäna. Uka kasta munasiñajj janiw khitinsa ni kawkinsa utjkaspati.

      7. Jesús Yoqapajj bautisaskäna ukhajja, ¿kunjamas Jehová Diosajj jikjjatasïna?

      7 Jehová Diosajj walsa Yoqaparojj munaskchïnjja, walja maranak aka oraqer khitaniñatakejj jankʼakïnwa, ukatwa aka oraqen mä jaqjam nasiñapatakejj khitanïna. Kunjamsa wawapajj perfecto jaqer tukuñkamajj jilsüna ukjja, Jehová Diosajj alajjpachatwa uñjasinkäna, kunjamsa Jesusajj 30 maranëjjäna ukhajj bautisasïna uksa uñjarakïnwa. Uk uñjasajj ¿kunjamakis Jehová Diosajj jikjjataspachäna? Dios pachpaw alajjpachat akham sanïna: “Jupajj wali munat Wawajawa, nayajj wal jupat kusista” sasa (Mateo 3:17). Ukhamasti, Jehová Diosajj walpun Jesusar uñjasajj kusispachäna, kunjamsa Yoqapajj profecianak phoqäna uk uñjasasa, kunjamsa taqe kun Jupar istʼasapun luräna uk uñjasas walpun kusisirakpachäna (Juan 5:36; 17:4).

      8, 9. 1) ¿Kuna jan walinakansa Jesusajj 33 maran uñjasïna, ukat ukanak uñjasajj kunjamas Awkipajj jikjjataspachäna? 2) ¿Kunatsa Diosajj Yoqaparojj tʼaqesiñapatakisa ukat jiwayat uñjasiñapatakis khitanïna?

      8 Jichhajja, kunatï 33 maran nisán phajjsit 14 urunak saraqatarojj paskäna uka toqeta, ukhamarak kunjamsa Jehová Diosajj jikjjatasïna uka toqet amuytʼañäni. Jesusarojj pachpa discipulopaw aljantäna, ukatjja jaqenakaw jan kuna razonat katuntapjjäna, amigonakapas sapakwa jaytjapjjäna, autoridadanakas ina chʼusatwa juchañchapjjäna, soldadonakas jan sinttʼasisaw jupar nuwjapjjäna, thuskatapjjäna, jiskʼachjapjjäna ukat jawqʼjasin ati jañchips chʼiysupjjäna. Ukatsti jachʼa clavonakampwa amparanakapatsa kayunakapatsa mä jachʼa lawar chʼakkatapjjäna, ukañkamajj jaqenakajj jan wali arunakampiw toqjjapjjäna ukat jiskʼachapjjarakïnwa. Taqe ukanak uñjasajja, Jehová Diosajj wali chuyma ustʼatapuniw jikjjataspachäna. Ukat kunjamsa munat Wawapajj yanaptʼayasiñatak jupar jachʼat artʼasïna uksa, kunjamsa qhep qhepa samsusajj jiwjjäna uk uñjasasa, kunjamsa munat Yoqapajj chhaqtawayjjäna uk uñjasas walpun Diosajj chuymapan tʼaqespachäna (Mateo 26:14-16, 46, 47, 56, 59, 67; 27:38-44, 46; Juan 19:1).

      9 Jehová Diosajj wali munat Yoqapan jiwatap uñjasajja, kunja chuyma ustʼatas jikjjataspachäna uk janiw khitis amuyañ puedksnati. Ukampis kunatsa Diosajj wal tʼaqesïna uk Bibliaw sum qhanañchistu. Uka toqet parlkasajj Juan 3:16 textojj akham siwa: “Diosajj aka mundor wal munatap laykuw mä sapa Yoqap churäna, ukhamat taqe khitinakatï jupar confiyapjjatap uñachtʼayapki ukanakajj jan jiwapjjañapataki, jan ukasti wiñay jakañ katoqapjjañapataki” sasa. Uka textojj wali importantepuniwa, ukatwa yaqhepanakajj ‘Jesusat parlaski uka suma yatiyäwinakajj uka arunakampikiw qhanañchasi’ sasin sapjje. Ukhamajja, Jehová Diosajj munasiñatwa wal tʼaqesiwayi. Cheqansa, Yoqaparu jiwas layku tʼaqesiñapataki ukat jiwañapatak khitanisajja, mä suma regalo churawayistu, mä arunjja qhawqsa munasistu ukwa qhan uñachtʼayawayistu.

      ‘Diosajj mä sapa Yoqaparuw churäna’.

      ¿Kunas cheqpach munasiñajja?

      10. 1) ¿Kunatsa munasiñajj jaqenakatakejj wali wakisirejja? 2) ‘Munasiña’ arojj kamsañpuns muni ukajj ¿kunatsa jan amuyañjamäki?

      10 Munasiñajja, taqe jaqenakatakejj wali wakiskiriwa. Taqeniw nasktan ukhatpach wali munatäñ muntanjja, ukhamarus munasiñajj kusisit jakasiñatakiw yanaptʼistu. Munasiñatï jan utjkaspa ukhajja, kunayman jan walinakanwa uñjassna. Ukhamajj munasiñajj wali importantëtapwa amuytanjja, ukampis ‘munasiña’ arojj kamsañsa muni ukajj janiw sumpach amuyañjamäkiti. Aka mundpachan waljaniw munasiñat parlapjje, ukatjja uka toqet parlir walja libronaka, cancionanaka ukat kunayman poemanakaw utji, ukhampachas janiw uka arojj sumpach qhanañchaskiti. Cheqas uka arojj wali apnaqatapuniwa, ukatwa kamsañpuns muni ukajj jan amuyañjamäjjeti.

      11, 12. 1) ¿Munasiñajj kamsañsa muni uk kawkinsa sumpach yatjjatsna, ukat kunatsa? 2) ¿Munasiña toqet parlañatakejj kuna arunakas nayra griego arun utjäna, ukat kawkïris Biblian jilapartejj uñsti? (Nota uñjjattʼarakïta). 3) ¿Biblian agápē siski uka arojj kamsañsa muni?

      11 Biblia toqet parlir mä diccionariojja, akham sasaw qhanañchi: “Maynin cheqpachapuni munasirïtapajja, luratanakapanwa qhan uñjasi” sasa (Diccionario expositivo de palabras del Antiguo y del Nuevo Testamento exhaustivo, de Vine). Bibliajja, jaqenakar munasitap laykusa jupanakat khuyaptʼayasitap laykusa, kunanaksa Jehová Diosajj munasiñat lurawayi ukanak wali sum qhanañchi. Ukhamajj Biblianwa munasiña arojj kamsañsa muni uk sum yateqsna. Kunjamtï yatjjataniwayktanjja, Jehová Diosajj jiwasar munasitap laykuw Yoqapar khitaniwayi. Jutir capitulonakanjja, kunjam toqenakatsa Jehová Diosajj munasiñap uñachtʼayarakistu ukanakatwa yatjjataskañäni. Ukampis nayraqatajj ‘munasiña’ arojj kamsañpuns muni uk yatjjatañäni. Nayra griego arunjja ‘munasiñat’ parlañatakejj pusi arunakaw apnaqasïna.a Griego Arut Qellqatanakanjja, jilapartejj agápē aruw apnaqasi, uka toqet parlkasajj Biblia toqet parlir mä diccionariojj akham siwa: “Munasiñat parlañatakejj agápē aruw jukʼamp chʼamanejja” sasa. ¿Kunatsa ukham sispacha?

      12 Biblian agápē arojj uñstki ukhajja, cheqa yatichäwinakarjam yatichat munasiñatwa parlaski, ukham munasiñjja cristianonakaw uñachtʼayasipjje. Uka kasta munasiñajj janiw chuymatpach munasiñakïkiti, jan ukasti ukham munasiñajj cheqapätap yatisin mayninakar munasiñawa. Ukham munasirejj mayninakat llakisisajj kuns lurapuniwa. Sumpach amuytʼañatakejj Juan 3:16 textot parltʼaskakiñäni, ukanjja “Diosajj aka mundor wal munatap laykuw mä sapa Yoqap churäna” sasaw qhanañchi. ¿‘Aka mundo’ sasajj kuna toqetsa parlaskpacha? Ukham sasinjja, khitinakatï Jesusan jiwatap laykojj beneficionak katoqapkani ukanakatwa parlaski, ukampis jupanakat jilapartejj janiw Diosan mayitanakaparjam sarnaqapkiti. Cheqansa, Jehová Diosajj janiw jupanakarojj Abrahán amigoparjamajj uñjkiti (Santiago 2:23). Ukampis taqeniruw jupan munasiñapa ukat khuyapayasiñap katoqapjjañapatakejj mä oportunidad churi, ukatwa jupajj wali munat Yoqaparus khitaniwayi. “Janiw khitin jiwañapsa jupajj munkiti, jan ukasti taqenin arrepentisipjjañapwa muni” (2 Pedro 3:9). Waljanir cambionak lurapjjatap uñjasajja, Diosajj wali munasiñampiw amigonakaparjam katoqjje.

      13, 14. ¿Kunatsa agápē arojj chuymatpach munasiñawa sasin sistanjja?

      13 Ukampis yaqhep jaqenakajja, Biblian agápē sasin parlki ukan janiw sentimientonakajj utjkiti, jan ukasti pata chuyma munasiñakiw utji sasaw amuyapjje. Ukampis ukham amuyasajj pantjasipjjewa, kuna laykutejj agápē arojj mayninakar chuymatpach munasiña sañwa muni. Amuytʼañataki, apóstol Juanajj “Awkisti Yoqarojj munasiwa” sasin qellqkäna ukhajja, agápē arojj kunjamanakattï qellqasirïkäna ukanakat maywa aytäna (Juan 3:35). Ukampis ukham qellqasajja, Jehová Diosajj janis Yoqapar chuymatpach munaskaspa ukham janiw sañ munkiti. Kuna laykutejj Juan 5:20 texton Jesusan arunakapajj qellqaskäna ukhajja, filéō arojj kunjamanakattï qellqasirïkäna ukanakat maywa apóstol Juanajj aytarakïna, jupajj “Awkejj Yoqar munasiwa” sasaw qellqäna. Ukhamasti, Jehová Diosajj chuymatpachwa munasirïtap uñachtʼayi, ukampis janiw jupajj mayninakat sinttʼasisakejj munasiñap uñachtʼaykiti. Jan ukasti wali yatiñani cheqaparjam lurañatak yanaptʼasiri leyinakarjamaw munasiñap uñachtʼayi.

      14 Kunjamtï yatjjatktanjja, Jehová Diosan cualidadanakapajj perfectowa ukat wali munkañarakiwa. Ukampis taqe ukanakat munasiñaw jilanki, ukatwa jiwasajj jupar jakʼachasiñ muntanjja. ¿Kunatsa Diosan munasiñapaw jilanki sasin sistanjja?

      “Diosajj munasiñawa”

      15. ¿Bibliajj Diosan munasiñapat kamsisa, ukat kunatsa ukham qhanañchasitapajj wali sumajja? (Nota uñjjattʼarakïta).

      15 “Diosajj munasiñawa” sasaw Bibliajj qhanañchi (1 Juan 4:8).b Jehová Diosajj wali yatiñani, taqe chʼamani, taqe kuns cheqaparjam uñjir Diosawa, jupakiw taqe ukanak luratanakapan wali sum uñachtʼayi. Ukhamäkchisa, Bibliajj janiw mä cheqans Diosajj chʼamawa, yatiñawa, jan ukajj cheqapar uñjañawa sasin qhanañchkiti. Cheqans janipuniw yaqha ukham Diosajj utjkiti, ukampis ¿kunatsa “Diosajj munasiñawa” sasin Bibliajj qhanañchpacha?

      16-18. 1) ¿Kunatsa Bibliajj “Diosajj munasiñawa” sasin qhanañchpacha? 2) ¿Kunatsa jaqekiw Jehová Diosan munasiñap uñachtʼayaspa sasajj sissna?

      16 “Diosajj munasiñawa” siski uka arunakajja, Diosampi munasiñampejj mayakïpkaspas ukham janiw sañ munkiti, mä arunjja “munasiñajj Diosawa” sasajj janiw sisksnati. Kuna laykutejj Jehová Diosajj mä cualidadat sipansa jukʼamp jilankiwa, jupajj pachpa pensamientonakani, pachpa sentimientonakani ukat munasiñat sipans kunayman cualidadanakaniwa. Ukampis munasiñaw Diosan cualidadanakapat wali jilanki, ukatwa Biblia toqet parlir mä diccionariojj akham sasin qhanañchi: “Diosajj taqe kunat sipansa munasiñawa” sasa. ¿Kamsañsa uka arunakajj muni? Aka toqet amuytʼañäni: Jehová Diosajj chʼamapampis taqe kun lurkchejja, cheqaparjam uñjasa ukat yatiñampiw taqe kuns sum luraraki, ukampis munasiñatwa taqe kun lurañ amti. Ukhamasti Diosajj kunsay lurkchinejja, munasiñampipuniw jupajj taqe kuns luri.

      17 Janiw khitis Diosjam munasirejj utjkaspati. Ukhamajj jiwasatï Diosan munasiñapat yateqañ munstan ukhajja, pachpa Jehová Diosaruw sum uñtʼañasa. Cheqas taqe jaqenakaw munasirirakïsna, ¿kunatsa ukham chuymanïpachätanjja? Jehová Diosajj jaqer lurkäna ukhajja, Yoqaparojj akham sänwa: “Jaqerojj jiwasar uñtasit lurañäni, ukhamat jiwasjamäñapataki” sasa (Génesis 1:26). Uka textorjamajja, alajjpachankir Diosjamajj jaqe sapakiw aka oraqen pachpa amtapat munasiñ uñachtʼayaspa. Diosajj yatiñapata, chʼamapata ukat cheqapar uñjirïtapat parlañatakejja kimsa animalanakwa ajlliwayi. Ukampis jupajj munasiñapat parlañatakejj jaqeruw ajlliwayi, ukhamatwa munasiñapajj jilankatap uñachtʼayawayi (Ezequiel 1:10).

      18 Kunapachatï jiwasajj taqe chuyma munasirïtas uñachtʼaytan, mä arunjja Bibliarjam yatichat munasiñ uñachtʼaytan ukhajja, Jehová Diosan munasiñapwa uñachtʼayasktanjja. Uka toqet parlkasajj apóstol Juanajj akham sänwa: “Diosaw nayraqat munasistu, ukatwa jiwasajj munasiñ yatiraktanjja” sasa (1 Juan 4:19). Ukampis ¿kunjamsa Jehová Diosajj nayraqat munasiwayistu?

      Jehová Diosaw nayraqatajj amtawayi

      19. ¿Kunatsa Jehová Diosajj taqe kuns lurawayi?

      19 Janïr kunas utjkäna ukhatpachaw munasiñajj utj-jjäna. ¿Kunatsa ukham sistanjja? Jehová Diosajj munasiñatwa taqe kuns lurawayi, mä arunjja jupajj janiw sapak uñjasisa jan ukajj maynimp parltʼasiñ munasakejj taqe kuns lurawaykiti. Kuna laykutejj Jehová Diosajj taqe kunaniwa, janirakiw khitit mä kun katoqañsa suykiti. Ukampis munasiñatwa jupajj walja sumanak lurawayi, munasiñatwa angelanaksa jaqenaksa lurawayaraki, ukhamat jupanakajj taqe sumanak katoqasajj kusisit jakasipjjañapataki. Apocalipsis 3:14 textojja, “Diosan nayrïr luratapäkaraki” ukajj munat sapa Yoqapawa sasaw qhanañchi, ukatjja uka Yoqap toqew angelanakat qalltasajj taqe kuns lurawayi (Job 38:4, 7; Colosenses 1:16). Uka chʼamani angelanakajja, wali amuytʼasiri, munasiri ukat jupanakpachpa kuns amtiri ukham luratäpjjewa. Ukatwa jupanakkamasa Jehová Diosampis wali sum apasipjjäna (2 Corintios 3:17). Ukhamasti, angelanakajj Diosan nayraqat munasiñ amtatapatwa munasiñ uñachtʼayapjjarakïna.

      20, 21. ¿Kunjamatsa Adanampir Evampir nayraqat munasitap Diosajj uñachtʼayäna, ukampis kunsa jupanakajj lurapjjäna?

      20 Jaqenakampejj ukaw pasawayaraki, qalltatpachwa Diosajj Adanampir Evampirojj wali munasiñamp uñjäna. Edén jardinanjja, taqe cheqana ukat taqe kunanwa jupanakajj Diosan munasiñap uñjapjjäna. Génesis 2:8 textojj akham siwa: “Jehová Diosajj Edén lugaranwa mä jardín luräna, inti jalsu toqeru. Lurkäna uka jaqerojj ukaruw ucharakïna” sasa. Inas jumajj mä suma jardinar mantirïsta, ukanjja qoqanak taypejj wali sumpunwa intejj qhantʼani, kunayman colorani panqaranakaw wali sum panqartʼi, jawir umas istʼkañaw jalaskaraki, jamachʼinakas wali sumaw cantapjje, jiskʼa laqʼonakas sumaw istʼasiraki. Ukatjja qoqanakasa, frutanakasa, panqaranakas wali sumaw thujstʼanipjje. Cheqas taqe ukanak uñjañajj wali sumapuniwa, ukampis Edén jardinajj jukʼamp sumänwa. ¿Kunatsa ukham sistanjja?

      21 Uka suma jardinjja Jehová Dios pachpaw wakichäna, kunja sumapunïnsa uk sañatakejj janiw arunakas utjkiti. Uka jardinajj wali jachʼänwa, walja umaw utjarakïna. Ukatjja kunayman suma qoqanakampi frutanak achoqer qoqanakampiw utjäna, munkañ kunayman animalanakas waljapuniw utjäna. Ukhamajj Adanampi Evampitakejja, taqe kunaw kusisit jakasiñatakejj utjäna, ukhamarus suma trabajonïpjjänwa, janirakiw sapäpkänti. Taqe ukanakanjja, Jehová Diosajj kunjamsa jupanakar nayraqat munasïna ukwa amuytanjja, ukhamajj jupanakajj Diosar munasipjjañaparakïnwa. Ukampis alajjpachankir Awkipar taqe chuyma munasiñat sipansa, jupanak pachpatak llakisisajj Dios contraw saytʼapjjäna (Génesis, capítulo 2).

      22. Adanampi Evampejj jan wal lurapkäna ukhajja, ¿kunjamsa Jehová Diosajj munasirïtapsa jan jaytjasirïtapsa uñachtʼayäna?

      22 ¡Ukham lurasajj walpun Jehová Diosan chuymap ustʼayapjjpachäna! Ukampis Diosajj janiw ukhamak qheparkänti, jan ukasti jaqenakar munasiskakïnwa, kuna laykutejj “munasirïtapasa jan jaytjasirïtapas wiñayatakiwa” (Salmo 136:1). Ukatwa Adanat jutiri suma chuyman jaqenakar juchat kutsuyañatakisa, jupanakar jiwañat salvañatakis jankʼak amtawayi. Kunjamtï uñjawayktanjja, jupajj pachpa munat Yoqaparuw jiwas layku jiwañapatak khitaniwayi, uk lurañajj Jehová Diosatakejj wali chʼamäpachänwa (1 Juan 4:10).

      23. ¿Kunatsa Jehová Diosajj ‘kusisiri Diosawa’ sasin sistanjja, ukat kuna toqetsa jutir capitulon yatjjataskañäni?

      23 Qalltatpachwa Jehová Diosajj jaqenakar munasitap qhan uñachtʼayäna. Cheqansa, kunjamsa Diosajj nayraqat munasiwayistu uk kunayman toqetwa uñjtanjja. Cheqpach munasiñajja, sumankañana ukat kusisit jakasiñatakiw yanaptʼistu, ukatwa Jehová Diosajj ‘kusisiri Diosawa’ sasin Bibliajj qhanañchi (1 Timoteo 1:11). Ukampis inas jumajj akham sasin jisktʼassta: “¿Cheqpachapunit Jehová Diosajj nayar munaspachïtu?” sasa. Uka toqetjja jutir capitulonwa yatjjataskañäni.

      a Filéō griego arojja, kunjamsa wali munat amigonakasa ukat jilat kullakanakas munasipjje uka toqet parlañatakiw apnaqasi, uka arojj Griego Arut Qellqatanakan waljaw uñsti. Storguḗ griego arojja, familia taypin munasiñajj utjki uka toqet parlañatakiw apnaqasi, ukampis 2 Timoteo 3:3 textorjamajja, aka qhepa urunakan ukham munasiñajj chhaqtjjañapänwa. Éros griego arojja, chacha warmi munasiñ toqet parlañatakiw apnaqasiraki. Bibliajj uka kasta munasiñat parlkchisa, janiw Griego Arut Qellqatanakan uka arojj uñstkiti (Proverbios 5:15-20).

      b Bibliajja “Diosajj qhanawa” ukat “Diosasajj nakhantir” ninawa sasaw saraki (1 Juan 1:5; Hebreos 12:29). Ukampis Diosat ukanak sasitapajj uñachtʼäwinakakiwa, kuntï uñtʼktan ukanak toqew Diosajj kunjam chuymanisa uk amuytʼayistu. Cheqas Diosajj qhanar uñtasitawa, kuna laykutejj wali santowa ukat cheqaparjamaw taqe kuns luraraki, “janiw kuna chʼamakas jupanjj utjkiti”, jan ukajj janiw kuna qʼañus jupan utjkiti. Ukatjja Diosasajj nakhantir ninar uñtasitarakiwa, kuna laykutejj taqe jan walinak tukjañatakejj jupajj wali chʼamaniwa.

      Lupʼiñatak jisktʼanaka

      • Salmo 63:1-11 ¿Jehová Diosan munasiñaparojj kunatsa valoranit uñjañasa, ukat kuna toqet jan payachasiñatakis Diosan munasiñapajj yanaptʼistaspa?

      • Oseas 11:1-4; 14:4-8 Jan istʼasiri nayra Israel (Efraín) markaparojja, ¿kunjamsa Diosajj mä awkjam munasitap uñachtʼayäna?

      • Mateo 5:43-48 Jehová Diosajj mä awkjam taqe jaqenakar munasitapjja, ¿kunjamsa uñachtʼayi?

      • Juan 17:15-26 Jesusajj kuntï discipulonakapatak oracionan maykäna ukajja, ¿kunsa Diosan munasiñapat yatichistu?

  • Janiw kunas “Diosan munasiñapat apaqkistaspati”
    Jehová Diosar jakʼachasipjjañäni
    • Mä warmiw wali llakita jachaski.

      CAPÍTULO 24

      Janiw kunas “Diosan munasiñapat apaqkistaspati”

      1. ¿Kunjamas yaqhepanakajj jikjjatasipjje, ukat yaqhep cristianonakajj ukhaman uñjasipjjarakiti?

      ¿JEHOVÁ DIOSAJJ sapa maynirut munaspachïstu? Juan 3:16 textorjamajja, yaqhepanakajj mä gruporjamakwa jaqenakar Jehová Diosajj munasistu sasaw sapjje. Ukat akham sapjjarakiwa: “Diosajj janipuniw sapa maynirojj munaskistaspati” sasa. Awisajja, yaqhep cristianonakas ukhamaw amuyasipjjarakispa. Llakinakamp aynachtʼat mä chachajj akham sasaw säna: “Nayajj janipuniw akchʼas Jehová Diosar importkti” sasa. ¿Jumajj ukham amuyasirakirïtati?

      2, 3. 1) ¿Diosajj janis munaskistaspa ukat janis jupatakejj valoranïksna ukham amuyañas khitis muni? 2) ¿Kunas jan ukham amuyañatakejj yanaptʼistaspa?

      2 Jehová Diosajj janis munaskistaspa, janis jupatakejj valoranïksna ukham amuyañaswa Supayajj muni. Cheqansa, Supayajj jachʼa jachʼa tukuñanakampi jan wali lurañanakampiw jaqenakar engañji (2 Corintios 11:3). Ukatjja jaqenakarojj janis kunatak servipkaspa ukham amuyayas aynachtʼayañaw gustaraki (Juan 7:47-49; 8:13, 44). Aka chʼama tukuña “qhepa urunakanjja”, Supayajj jukʼampwa ukham kʼarinakampejj jaqenakar engañji. Ukatwa walja familianakan munasiñajj jan utj-jjeti, yaqhepanakajj qhorunaka (phirunaka), jupatakik taqe kuns munirinaka, jan amuytʼañ munirinaka ukham jaqenak taypinwa jakapjjaraki (2 Timoteo 3:1-5). Khitinakatï walja maranak tʼaqesiyata, uñisita, jiskʼachat uñjasiwayapki ukanakajja, janis kunatak servipkaspa ukat janis khitis jupanakar munaskaspa ukhamwa amuyasipjje.

      3 Jumajj ukhaman uñjassta ukhajj janiw aynachtʼañamäkiti. Awisajj jiwas pachpakiw jan walinak amuyasajj jan waltʼayastanjja, ukampis akwa amtañasa: Bibliajja “kunatejj jan walïki ukanak askichañataki” ukat “torrenakar uñtat wali suma saytʼayatäki ukanak allthapiñatakejj wali chʼamaniwa” (2 Timoteo 3:16; 2 Corintios 10:4). Jehová Diosan Arupajj akham siwa: “Chuymasatejj juchañchchistu ukhajja, ak amtañasawa: Diosajj chuymasat sipansa jukʼamp jachʼawa, taqe kunwa yatiraki” sasa (1 Juan 3:19, 20). Jehová Diosajj qhawqsa munasistu uk amuyañatakejja, kunjamsa Bibliajj yanaptʼistu ukwa jichhajj pusi toqet yatjjataskañäni.

      Jehová Diosatakejj wali valoranïtanwa

      4, 5. Jehová Diosatakejj qhawqha valoranïtansa uk ¿kunjamsa Jesusajj qhanañchäna?

      4 Nayraqatajja, sapa mayni servirinakapaw Diosatakejj wali valorani sasaw Bibliajj yatichi. Uka toqet parlkasajja, Jesusajj akham sänwa: “¿Janit pä gorrión jamachʼinakajj jukʼa valorani mä sencill qollqer aljaskejja? Ukampis uka jamachʼinakatjja, janiw mayas alajjpachankir Awkiman jan uñjkatajj oraqer purkaniti. Pʼeqenakaman utjki uka ñikʼutanakas taqpach jakhutarakiwa. Ukhamasti jan ajjsarapjjamti, jumanakajj walja gorrión jamachʼinakat sipansa jukʼampi valoranïpjjtawa” sasa (Mateo 10:29-31). Jesusan uka arunakap istʼasajja, ¿kunjamakis nayrïr patak maran jakasir judionakajj jikjjatasipjjpachäna?

      Mä gorrión jamachʼiw manqʼa churaski.

      “Jumanakajj walja gorrión jamachʼinakat sipansa jukʼampi valoranïpjjtawa”.

      5 Jichha tiemponjja, janiw khitis mä gorrión jiskʼa jamachʼi alkaspati sasajj inas amuysta. Ukampis Jesusan urunakapanjja, manqʼañatakiw uka jamachʼinak wal alapjjerïna, janirakiw sinti carökänti. Amuytʼañataki, pä gorrión jamachʼinakajj jukʼa valorani mä sencill qollqerukiw aljasïna. Ukat yaqha kutinjja, phesqa gorrión jamachʼinakajj jukʼa valorani pä sencill qollqerukiw aljasirakïna. Pä sencill qollqerojj pusikis aljasiñapäkchïnjja, janis valoranïkaspa ukham amuyasajj mayampiw jaqenakajj yaptʼapjjerïna. Ukhamäkchïnsa, Jehová Diosatakejj uka jiskʼa jamachʼinakajj wali valoranïnwa, ukatwa Jesusajj akham säna: “Uka jamachʼinakatjja janiw maynitsa Diosajj armaskiti” sasa (Lucas 12:6, 7). ¿Kunsa uka uñachtʼäwit yateqsna? Niyakejjay Jehová Diosatakejj mä sapa jiskʼa jamachʼejj wali valoranïchejja, jaqenakajj jupatak jukʼamp valoranïpjjewa. Jesusan arunakaparjamajja, Jehová Diosajj taqe kunwa jiwasanakat yati, pʼeqenakasan utjki uka ñikʼutanakas jupatakejj suma jakhutarakiwa.

      6. ¿Cheqapunit ñikʼutanakasajj jakhutäpacha?

      6 ¿Cheqapunit ñikʼutanakasajj jakhutäpacha? Jesusan arsutapajj janis cheqäkaspa ukhamwa yaqhepanakajj amuyapjje, ukampis kunjamsa Jehová Diosajj jiwatanakar jaktayani uka toqet amuytʼañäni. Jiwasar mayamp jaktayañatakejja, jupajj jiwasat taqe kunwa yatiñapa. Cheqansa, jupajj sapa mayniruw wali valoranit uñjistu, ukatwa jiwasanakat taqe kun yati, janirakiw armaskiti. Sañäni, khitis awk taykasajja, kunjam celulanakanïtansa, kuna recuerdonakas utjistu, jakawayktan taqe uka maranakan kunanakas pasawayistu ukanak sum yati.a Ukhamajja, Jehová Diosatakejj qhawqha ñikʼutanïtansa (sapa jaqejj mä 100.000 ñikʼutaniwa) uk yatiñajj janiw kuna chʼamäkisa.

      ¿Kunatsa Jehová Diosajj wali valoranit uñjistu?

      7, 8. 1) ¿Kunjam chuyman jaqenakas Jehová Diosar kusisiyi? 2) ¿Kuna luratanakassa Jehová Diosajj valoranit uñji?

      7 Payïyirjamasti, kunsa Jehová Diosajj servirinakapat wali valoranit uñji ukwa Bibliajj yatichistu. Kunjam chuymanïtansa uk uñjasasa, jupar serviñatakejj qhawqsa chʼamachastan uk uñjasas walpun jupajj kusisi. David reyejj Salomón yoqapar akham sänwa: “Jehová Diosajj taqpach chuymanakwa uñakipaski, jupajj chuyman amuyunakapsa yatiwa” sasa (1 Crónicas 28:9). Ukhamajja, Jehová Diosajj aka jan wali pachan khitinakatï suma chuymanïpki ukanakaruw thaqaski. Kunapachatï sumankañ thaqapki ukat cheqaparjam taqe kuns lurañ munapki ukanakar jikjjatki ukhajja, walpun Jehová Diosajj kusisi. Ukat suma chuyman jaqenakar jikjjatasajja, ‘mä libroruw’ sutinakap qellqanti, ‘ukhamat jupar ajjsaririnakaru, sutipat lupʼirinakar amtañataki’ (Malaquías 3:16). Jehová Diosajj ukham suma chuyman jaqenakarojja, wali valoranitwa uñji.

      8 Jiwasan suma luratanakassa, Jesusan kayup arkañatak chʼamachasitassa Jehová Diosajj wali valoranitwa uñjaraki (1 Pedro 2:21). ¿Suma luratanakasat yaqhepajj kawkïrinakasa? Ukanakat mayajj Reinon suma yatiyäwinakap yatiyktan ukawa. Uka toqet Romanos 10:15 textojj akham siwa: “¡Kunja sumasa khitinakatï suma yatiyäwinak yatiyapki ukanakan kayunakapajja!” sasa. Uka texton ‘kayunaka’ sasajja, Diosan servirinakapajj qhawqsa suma yatiyäwinak predicañatakejj chʼamachasipjje uka toqetwa parlaski. Ukhamasti, yatiyir sarañatak chʼamachasitas wali valoranitwa Diosajj uñji (Mateo 24:14; 28:19, 20).

      9, 10. 1) Jan walinakan aguantatas Jehová Diosajj wali valoranitwa uñji sasajj ¿kunatsa sissna? 2) ¿Kunsa Jehová Diosajj servirinakapamp janipun lurki?

      9 Jehová Diosajja jan waltʼäwinakan aguantatas valoranitwa uñjaraki (Mateo 24:13). Ak amtapuniñäni: Supayajj Jehová Diosat jitheqtañaswa muni. Ukhamajj sapüru Diosar kusisiyañatak chʼamachasisajja, Supayan kʼarïtapwa uñachtʼayasktanjja (Proverbios 27:11). Awisajja sapürunjam aguantañajj chʼamakïspawa. Kuna laykutejj usuntata, qollqe toqen aynachtʼata, llakimp aynachtʼata ukat yaqha ukham jan walinakanwa uñjassna. Ukatjja kuntï suyktan ukan jan phoqasitap uñjasas aynachtʼaraksnawa (Proverbios 13:12). Taqe uka jan walinakan uñjaskasas aguantaskaktan ukhajja, Jehová Diosaruw kusisiytanjja, jupajj janirakiw tʼaqesitanakasat armaskiti. Ukhamätap David reyejj sum yatïna, ukatwa Diosarojj “jachanakajsa lipʼichit lurat wayaqamaruy apthapim” sasin säna. Ukatjja “llakinakajsa libromaruw jumajj qellqanttajja” sasaw sarakïna (Salmo 56:8). Ukhamasti, jupat jan jitheqtas jan walinak aguantatassa jan walinakan uñjasis jachatassa Jehová Diosajj valoranitwa uñji, janirakiw ukanak armkiti.

      Jan walinakan aguantatas wali valoranitwa Jehová Diosajj uñji.

      10 Ukampis uk yatkasas janis kunatak sirvksna ukhamwa amuyassna, chuymasansa kutin kutiniw akham sasin juchañchassna: “Nayat sipansa jukʼamp suma jilat kullakanakaw utji. Jehová Diosajj uka jilat kullakanakamp nayar igualtʼayasajja, wali chuyma ustʼatapuniw jikjjataspacha” sasa. Ukampis Jehová Diosajj janiw mayninakamp igualaykistuti, janirakiw kuntï jan lurirjamäktan uk lurañassa suykiti (Gálatas 6:4). Diosajj chuymas uñakipki ukhajja, kuna askinaktï ukan jikjjatki uk wali valoranitwa uñji.

      Diosajj kunatï askïki ukwa ajlli

      11. Abías waynajj kunjam uñjatäkänti ukajja, ¿kunsa Jehová Diosat yatichistu?

      11 Kimsïrirjamasti, Jehová Diosajj chuymas uñakipki ukhajja, wali amuyumpiw kunatï askïki uk jikjjatañatakejj chʼamachasi. Ukhamätapjja, kunjamsa jupajj Jeroboán reyin Abías yoqapar uñjäna ukanwa qhan amuytanjja. Diosajj jupa contra saytʼiri Jeroboán reyin familiapankir chachanakat parlkasajja, taqe jupanakaw qʼala chhaqtayat uñjasipjjani sasaw säna. Ukatjja Abías yoqapat parlkasajj akham sasaw arsurakïna: “Uka wawan chuymapanakwa Israelan Jehová Diosapajj kunatï sumäki uk jikjjati, ukatwa Jeroboán reyin familiapat jupakejj mä sepulturar imtʼatäni” sasa (1 Reyes 14:1, 10-13). Jehová Diosajj Abías waynan chuymap sum uñakipäna, ukhamatwa ‘kunatï sumäki uk jikjjatäna’. Kuntï Jehová Diosajj jikjjatkäna ukajj inas jiskʼakïchïna, ukampis Bibliaruw uk qellqayawayi. Ukhamarusa jan wali reyit jutiri Abiasat khuyaptʼayasïnwa, ukatwa jupakejj mä sepulturar imtʼatäna.

      12, 13. 1) Jehosafat reyin sarnaqäwiparjamajja, ¿kunsa Diosajj juchachasktan ukhajj jiwasat thaqe? 2) Mä munasir awkjamajja, ¿kunjamsa Diosajj suma luratanakassa suma chuymanïtassa uñji?

      12 Jehosafat reyin sarnaqäwipajja, Jehová Diosajj jaqenakan chuymapan kunatï sumäki uk thaqatapwa yatichistu. Kunapachatï reyejj mä jachʼa juchar purtʼasïna ukhajja, Diosan mä profetapajj akham sänwa: “Jehová Diosajj jumatak wal colerasi. Ukampirus Diosajj sumanakwa chuymaman uñji” sasa (2 Crónicas 19:1-3). Jehosafat contra colerasiñatakejj Jehová Diosajj razonanïnwa, ukampis Jehosafatan chuymapan kuna sumanakas utjäna ukwa thaqäna. Jaqenakampejj janiw ukhamäkiti, kunapachatï maynejj colerayistu ukhajja, chuymapan kuna sumanakas utji uk uñjañatakejj janiw chʼamachasktanti. Ukat kunapachatï juchar purtʼastan ukhajja, wali aynachtʼata ukat chuymas pʼakintata ukhamaw uñjastanjja, janis kuna askinakas chuymasan utjkaspa ukhamaw jikjjatasiraktanjja. Ukampis akwa amtañasa: jiwasatï juchanakasat taqe chuym arrepentisiñäni, jan jukʼamp uka juch lurjjarakiñäni ukhajja, Jehová Diosajj taqe chuymaw perdonistani.

      13 Kunjamtï mä qori pallirejj susuñamp chʼallanaksa jiskʼa qalanaksa apanukkejja, ukhamarakiw Jehová Diosajj chuymas sum uñakipasajj jan walinak apanuku, ukatjja kuna sumanakatï chuymasan utjki ukanakwa qorïkaspas ukham wali valoranit imasi. Jichhajj mä wawan dibujopat parltʼarakiñäni, yaqhep awk taykanakajj wali munatwa wawanakapan dibujonakap imasipjje, tiempompejj wawanakapajj uka dibujot armasjjapjjchi ukhasa awk taykapajj wawapan dibujonakap imasisipkakiwa. Jehová Diosajj jupanakat sipansa jukʼamp munasir suma Awkiwa. Jiwasatï jupat jan jitheqtas serviñatak chʼamachasiñäni ukhajja, janipuniw suma luratanakasatsa ni chuymasan kuna sumanakatï utjki ukanakats armaskaniti. Kuna laykutejj jupajj “cheqapar uñjir Diosawa” (Hebreos 6:10). Ukampis chuymasan kuna sumanakatï utjki uk thaqkasajja, ¿kunsa Jehová Diosajj uñjañ munarakpacha?

      14, 15. 1) Jucharar jaqenakäkstansa, ¿kunatsa Diosajj wali valoranit sapa maynir uñjistu? Uk mä uñachtʼäwimp qhanañchtʼam. 2) Chuymasan kunatï sumäki ukanak jikjjatasajja, ¿kunsa Jehová Diosajj jutïrin ukanakamp lurani, ukat kunjamsa servirinakaparojj uñji?

      14 Jehová Diosajj uñakipkistu ukhajj janiw juchanakasak thaqkiti, jan ukasti kunja suma jaqerus tuksna ukwa sum uñjaraki. Amuyañataki, khitinakatï pintat cuadronakar wal munasipki ukanakajja, jan waltʼayat cuadronak uñjasajj jankʼakiw askichañatak wal chʼamachasipjje. Ukhamätapwa kunatï Londres markankir mä museon (la National Gallery) paskäna ukajj uñachtʼayi. Uka museonjja, Leonardo da Vinci sat wali uñtʼat jaqen mä dibujopaw utjäna, uka dibujojj mä 500 maranëjjänwa ukat 30 millón dolaranakaw cuestarakïna. Ukampis mä urojja, uka dibujorojj mä jaqew akatjamat escopetamp disparäna. ¿Wali valorani pintat uka dibujompejj kuns lurapjjpachäna? ¿Basurarut jaqtapjjpachäna? Janiwa. Antisas jankʼakiw askichañ qalltapjjäna, kuna laykutejj uka dibujor munasiri jaqenakatakejj wali valoranïnwa. Ukampis uka dibujot sipansa jaqenakajj jukʼamp valoranïtanwa. Cheqas juchararätas laykojj jan wali jaqenakäksnas ukhamsa amuyaskstanjja, Jehová Diosajj wali valoranitwa uñjaskakistu (Salmo 72:12-14). Jaqenakar luriri Jehová Diosajja, jucha utjatap laykojj kuna jan walinakantï uñjasktan uk niyaw chhaqtayani, khitinakatï jupar munasipki istʼapkaraki ukanakarojj perfecto jaqenakar tukupjjañapatakiw yanaptʼarakini (Hechos 3:21; Romanos 8:20-22).

      15 Jehová Diosajj kuna sumanakatï chuymasan utjki ukanakwa uñji, ukampis jiwasajj inas ukanak jan uñjkstanti. Jiwasatï jupar taqe chuyma serviñatak chʼamachasiñäni ukhajja, chuymasan kuna askinakatï utjki ukanak perfector tukuñapkamaw jiltayaskakini. Supayan apnaqat aka jan wali pachapajj kunayman toqetsa jan waltʼayawaychistojja, Jehová Diosajj taqeniruw valoranit uñjaskakistu (Ageo 2:7).

      Jehová Diosajj qhawqsa munasistu ukwa uñachtʼayistu

      16. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj jiwasar munasitap uñachtʼayistu?

      16 Pusïrirjamasti, kunanaktï Jehová Diosajj jiwasanak layku lurki taqe ukanakanwa qhawqsa munasistu ukajj qhan amuyasi. Aka toqet amuytʼañäni: janis kunatakis sirvksna janis khitis munaskistaspa ukhamwa Supayajj parlawayi, ukampis Jesusan jiwas layku jiwatapajja, uka arunakan kʼarïtapwa uñachtʼayawayi. Ak janipun armapjjañäniti: Jesusajj jiwasar munasitap laykuw mä lawar chʼakkatatäsajj wal tʼaqesïna, Jehová Diosasti jiwasar munasitap laykurakiw munat Yoqapar jiwir uñjasajj wal tʼaqesirakïna. Ukampis walja jaqenakajj janiw Jesusan jiwataparojj valoranit uñjapkiti, Jesusan jiwatapajj janis jupanakar yanaptʼkaspa ukhamwa amuyapjjaraki. Jiwasatï ukham amuystan ukhajja, Pablon sarnaqäwipat amtañaw yanaptʼistaspa. Jupajj janïr cristianökasajja, Criston arkirinakaparojj jan sinttʼasisaw wal arknaqäna. Ukhamäkchïnsa, Diosan Yoqapajj “nayarojj wal munasitu, naya laykurakiw jakäwip churäna” sasaw jupajj säna (Gálatas 1:13; 2:20).

      17. Jehová Diosajj juparu ukat Jesusar jakʼachasiñasatakejja, ¿kunjamsa sapa maynirojj yanaptʼawayistu?

      17 Jehová Diosajj sapa mayniruw Jesusan jiwatapat beneficionak katoqañasatak yanaptʼistu, ukhamatwa jiwasar qhawqsa munasistu uk uñachtʼayarakistu. Jesusajj akham sänwa: “Janiw khiti jaqes nayan ukar jutkaspati, janitï nayar khitankitu uka alajjpachankir Awkejj irpankaspa ukhajja” sasa (Juan 6:44). Ukhamasti, Jehová Diosaw Yoqapar jakʼachasiñasatak ajllistu, wiñay jakañ katoqañasatakis mä suma suytʼäwi churistu. ¿Kunjamsa jupajj uk luri? Predicación toqew suma yatiyäwinak katoqañasatakejj sapa maynir yanaptʼawayistu, ukatjja Biblia sum amuyañatakisa ukarjam sarnaqañasatakis espíritu santopampiw yanaptʼawayarakistu. Jehová Diosajj Israel markaparjamarakiw akham sasin sistu: “Nayajj wiñayatak munasiñampiw jumar munassma. Ukatwa nayajj munasiñampi jan jaytjasiñampi nayan ukar apansma” sasa (Jeremías 31:3).

      18, 19. 1) ¿Kunjamsa Diosajj munasiñap uñachtʼayistu, ukat kunjamatsa jupa pachpa oracionanakasar istʼatap yattanjja? 2) Jehová Diosajj tʼaqesitas uñjasin wali sinttʼasirïtapjja, ¿kunjamats yattanjja?

      18 Jehová Diosajj sapa mayni jupar oración toqe jakʼachasiñaswa muni, ukhamatwa qhawqsa munasistu uk uñachtʼayarakistu. 1 Tesalonicenses 5:17 textojja, “oración lurapjjapunim” sasaw chʼamañchtʼistu. Diosajj atencionampiw oracionanakas istʼistu, ukatwa ‘jupajj oracionanak istʼiriwa’ sasin Bibliajj qhanañchi (Salmo 65:2). Jehová Diosajj oracionanakas istʼañatakejj janiw khitirusa, ni Yoqaparus jaytkiti. Taqe kun Lurir Diosajja, jupar jan ajjsaras orasiñasa chuymanakas jupa nayraqatan jistʼarañaswa mayistu. Ukatjja oracionanakas wali munasiñampi wali atencionampiw istʼarakistu.

      19 Jehová Diosajj sinttʼasiri ukat cheqpach llakisir Diosawa. Ukhamätapjja, Israel markapar tʼaqesir uñjasajj kunjamas jikjjatasïna ukanwa qhan amuysna, israelitanakajj “kunayman llakinakan uñjasipkäna ukhajja, jupajj llakisirakïnwa” (Isaías 63:9). Jehová Diosajj janiw markapan tʼaqesitapak uñjkänti, jan ukasti markapamp chikaw tʼaqesirakïna. Qhawqsa servirinakapar tʼaqesiri uñjasajj sinttʼasi ukajja, aka arunakanwa qhan amuyasi: “Khititï jumanakar llamktʼapktam ukajja nayan nayrajwa llamktʼaski” sasa (Zacarías 2:8).b Maynejj lukʼanapamp nayrasar loqantistu ukhajja, wal usuyastanjja. Diosampejj ukaw pasaraki, kunapachatï tʼaqestan ukhajj wal chuym usuyasi.

      20. Romanos 12:3 textorjamajja, ¿kunjam chuymanïñatakis chʼamachasiñasa?

      20 Jehová Diosajj sapa mayniruw munasistu ukat valoranit uñjarakistu, ukampis janiw khitis uka laykojj jachʼa jachʼa tukuñapäkiti, ni mayninakat jilankkaspas ukham amuyasiñapäkiti. Apóstol Pablojj akham sasaw qellqäna: “Diosaw nayarojj wal khuyaptʼayasitu, ukatwa nayajj sapa maynir akham sapjjsma: jan maynis jupa pachpatjja amuypati kunatï amuyañäki ukat jukʼampjja. Antisas suma amuytʼasir jaqjam amuyapjjam, kunjamtï Diosajj jupar confiyañatak yanaptʼapktam ukarjama” sasa (Romanos 12:3). Ukhamasti, alajjpachankir Awkisajj qhawqsa munasistu uk valoranit uñjapjjañäni, janirak Diosan jiwasar munasiñapatakejj derechonïksnas ukham amuyasipjjañäniti (Lucas 17:10).

      21. ¿Supayan kuna kʼarinakapampis jan engañjayasiñasäki, ukat kuna toqetsa janipun payachasiñasäki?

      21 Supayajj kunayman kʼarinakwa arsuwayi, janis kunatakis sirvksna janis jiwasar khitis munaskistaspa ukhamwa arsuwayaraki. Ukampis taqe ukanakan kʼarïtap uñachtʼayañatakejj wal chʼamachasiñasawa. Awisajja kuna jan walinakantï uñjasiwayktan ukanak laykuw janis kunatak sirvksna, Diosajj jan wali jaqëtas laykojj janis munaskistaspa ukham amuysna. Jan ukajja, kuna sumanaktï lurktan ukajj wali jiskʼakïkaspasa, taqe kun uñjir Diosajj janis ukanak uñjkaspa ukhamwa awisajj amuysna. Maysa toqetjja, juchanakasajj sinti jachʼäkaspasa Diosan Yoqapan jiwatapajj janis juchanakasan perdonatäñatakejj yanaptʼkistaspa ukhamwa amuyasiraksna. Ukhamanak amuyañäni ukhajj janiw aynachtʼañasäkiti, antisas Pabljamaw Supayan kʼarinakapamp jan engañjayasiñatakejj chʼamachasiñasa. Jupajj Diosan amuytʼayatäsajj akham sänwa: “Janiw nayajj Diosan munasiñapat payachaskti. Ukhamajj janiw jiwañasa, ni jakañasa, ni angelanakasa, ni gobiernonakasa, ni kunanakatï jichhajj utjki ukanakasa, ni jutkani ukanakasa, ni chʼamanakasa, ni alayankki ukasa, ni manqhankki ukasa, ni kuna luratanakas Diosan munasiñapat apaqkistaspati, Cristo Jesús Tatitus taypiw Diosajj munasistu” sasa (Romanos 8:38, 39).

      a Bibliajja jiwatat jaktañ toqet parlkasajj Jehová Diosan memoriapatwa parlaraki. Uka toqet Job chachajj akham sänwa: “¡Nayarojj mä tiempoy churita, ukatsti nayat amtasirakita!” sasa (Job 14:13). Ukatjja Jesusajj “taqe khitinakatï amtat sepulturankapki” ukanakaw jaktanipjjani sasaw sarakïna. Ukhamasti, Jehová Diosajj khitinakarutï jaktayañ munki ukanakat taqe kunwa amtasi (Juan 5:28, 29, nota).

      b Yaqhep Biblianakan uka textojj mayjtʼayatawa, janis Jehová Diosan nayranakapajj llamktʼaskaspa, Israel chachan nayranakapakis llamktʼaskaspa, jan ukajj Diosan markapar khititï llamktʼki ukan nayranakapas llamktʼaskaspa ukham qellqatakëjjewa. Biblia copierinakat yaqhep escribanakaw ukham mayjtʼayawayapjje, kuna laykutejj “janiw Diosar ukham sañajj walïkaspati” sasaw amuyapjjäna. Ukampis ukham lurasajja, Jehová Diosajj servirinakapat qhawqsa sinttʼasi ukwa chʼamaktʼayawayapjje.

      Lupʼiñatak jisktʼanaka

      • Salmo 139:1-24 Jehová Diosajj sapa mayni jiwasanakat wal llakisitapjja, ¿kunjamsa David reyin arunakapajj uñachtʼayistu?

      • Isaías 43:3, 4, 10-13 ¿Kunjamsa Jehová Diosajj Testigonakapar uñji, ukat kunjamsa luratanakapamp uk uñachtʼayi?

      • Romanos 5:6-8 ¿Kunatsa Jehová Diosajj wal jiwasar munasistu sasin sistanjja?

      • Judas 17-25 Diosan wali munat jakasiskakiñatakejja, ¿kunanaksa lursna, ukat ukanak lurañajj kunatsa chʼamakejja?

  • Jehová Diosajj wali sinttʼasiriwa
    Jehová Diosar jakʼachasipjjañäni
    • Mä warmejj wali munasiñampiw wawapar uñjjattʼaski.

      CAPÍTULO 25

      Jehová Diosajj wali sinttʼasiriwa

      1, 2. 1) ¿Mä taykajj asu wawapan jachatap istʼasajj kunsa luri? 2) Jaqet sipansa, ¿khitis jukʼamp sinttʼasir chuymanejja?

      KUNJAMSA mä wawan taykajj wawapar uñji uka toqet amuytʼañäni. Kunapachatï wawapajj chika aruman jachi ukhajja, mamapajj jankʼakiw ikit sartasajj chuymachtʼi. Cheqas wawapajj nasjje ukhat janiw jupajj nayrjam sum ikjjeti, wawapajj kuna razonanakatsa jachi uksa sum yatjjaraki. Ukatwa wawapajj jachki ukhajja, jankʼak ichjjarusisajj sum uñji. ¿Kunatsa jupajj uk luri? Wawapar wal munasitap laykuw jupajj taqe ukanak luri.

      2 Mä taykajj asu wawapar wali sinttʼasiñampi munasiñampiw uñji. Cheqansa, jaqekiw ukham chuymani luratätanjja. Ukampis jaqet sipansa Jehová Diosajj jukʼamp sinttʼasiriwa, uk yatiñajj jupar jukʼamp jakʼachasiñatakiw yanaptʼistu. Ukatwa jichhajj kunas chuymatpach sinttʼasiñajja uka toqet jukʼamp yatjjataskañäni, Jehová Diosajj kunjamsa sinttʼasirïtap uñachtʼayi uka toqetsa yatjjataskarakiñäniwa.

      ¿Sinttʼasiña arojj kamsañsa muni?

      3. “Maynit khuyaptʼayasiña” jan ukajj “sinttʼasiña” sasin traducitäki uka arunakajja, ¿hebreo arurjamajj kamsañsa muni?

      3 Bibliarjamajja, sinttʼasiñampi ukat khuyapayasiñampejj niya pachpakiwa. Ukatjja chuymatpach sinttʼasiñat parlañatakejja, hebreo ukat griego arunakan walja arunakaw apnaqasi. Ukanakat mayajja, hebreo arurjamajj rajám sasin uñtʼatawa, ukajja “maynit khuyaptʼayasiña” jan ukajj “sinttʼasiña” sasaw traducisi. Biblia toqet parlir mä diccionariojj uka toqet akham siwa: “Rajám arojj wali munasiñamp mayninakat khuyaptʼayasiña sañwa muni. Khitinakarutï munasktan ukanakajj jan walin uñjasipjje, jan ukajj jiwasan yanaptʼas munapki ukhaw uka kasta khuyapayasiñajj uñachtʼayasi” sasa. Ukat rajám arojja, qhawqsa mä taykajj jupat nasir wawat sinttʼasi ukwa qhan uñachtʼayi.a Ukatwa Jehová Diosajj kunjamas jupa pachpajj jikjjatasi uk qhanañchañatakejj uka aru apnaqe (Éxodo 33:19; Jeremías 33:26).

      Mä warmejj wali munasiñampiw wawapar ichjjaruski.

      ¿Mä warmejj purakapankkäna uka yoqall wawapat armasispati?

      4, 5. Jehová Diosajj kunja sinttʼasirisa uk amuyañatakejja, ¿kunjamsa Bibliajj yanaptʼistu?

      4 Jehová Diosajj kunja sinttʼasirisa uk sum amuyañasatakejja, Bibliajj Isaías 49:15 texton kunjamsa mä taykajj asu wawapar uñji uka toqetwa parli. Uka textojj akham siwa: “¿Mä warmejj ñuñuskir wawapat armasispati? ¿Purakapankkäna uka yoqall wawat janit sinttʼaskaspa [rajám]? Mä warmejj wawapat armaskchinisa, janipuniw nayajj jumat armaskiristti” sasa. Uka arunakajja, kunjamsa Jehová Diosajj markapar wali sinttʼasiñamp uñji ukwa qhan amuytʼayistu. ¿Kunatsa ukham sistanjja?

      5 Mä taykajj asu wawapar leche umtʼayañatsa cuidañatsa janiw armaskaspati, kuna laykutejj asu wawar taqe chuyma munasiñasa uruy arum suma uñjañas wali importantewa. Ukampis yaqhep warminakajj janiw wawanakapar sum uñjapkiti, jukʼampisa aka “chʼama tukuña jan wali” tiempon janiw wawanakaparojj munasjjapjjeti (2 Timoteo 3:1, 3). Ukampis Jehová Diosajj akham siwa: “Janipuniw nayajj jumat armaskiristti” sasa. Diosajj kunjamsa servirinakapat chuymatpach sinttʼasi ukajj janipuniw tukuskaniti, kuna laykutejj sinttʼasiñapajj mä taykat sipans jukʼamp jilankiwa. Ukatwa Isaías 49:15 textot parlkasajj Biblia toqet yatjjatir mä chachajj akham sasin qhanañchi: “Hebreo Arut Qellqatan Jehová Diosajj kunja munasirisa uka toqet parlasitapajja, wali musparkañapuniwa” sasa.

      6. Chuymatpach sinttʼasirïñ toqetjja, ¿kamsapjjes walja jaqenakajja, ukat Bibliajj Jehová Diosat kamsisa?

      6 Khitinakatï debiläpki ukanakakiw chuymatpach sinttʼasirïpjje sasaw walja jaqenakajj sapjje. Sañäni, Jesusajj jakkäna uka tiempon jakir Séneca sat romano filosofojja, akham sasaw yatichäna: “Sinttʼasirïñajj mä viciökaspas ukhamawa, debilanakakiw sinttʼasiñ yatipjje” sasa. Uka filósofo chachajja, cheqpach kusisit jakasiñatakejj maynejj janiw yaqhanakat llakisiñapäkiti, ni kunjamas jikjjatasipjje uk amuyañatakis chʼamachasiñapäkiti sasaw yatichirïna. Ukatjja mä yatiñani jaqejj jan walin uñjasirirojj yanaptʼaspawa, ukampis janiw jupat chuymatpach sinttʼasiñapäkiti, ukham luraspa ukhajj chuymapan sumankañapsa aptʼasispawa sasaw sarakïna. Ukampis khitinakatï uka chachjam amuyapki ukanakajja, janiw cheqpach sinttʼasiñ uñachtʼayapkiti. ¡Jehová Diosajj janiw uka filósofo chachjamajj amuykiti! Ukatwa Bibliajj jupat parlkasajj “wali sinttʼasiriwa ukat wali khuyaptʼayasirirakiwa” sasin qhanañchi (Santiago 5:11, nota). Kunjamtï yatjjatkañänejja, maynejj sinttʼasirïñ uñachtʼayki ukhajja, wali suma chuymanïtapwa uñachtʼayaskaraki. Jichhajja, kunjamsa wali munasiri Dios Awkisajj sinttʼasirïtap uñachtʼayi uka toqetwa yatjjataskañäni.

      Diosajj Israel markapat sinttʼasïnwa

      7, 8. ¿Israelitanakajj Egipto markan kuna tʼaqesiñanakansa uñjasipjjäna, ukat jupanakar tʼaqesir uñjasajj kunsa Diosajj luräna?

      7 Jehová Diosajj kunja sinttʼasirisa ukajja, kunjamsa Israel markaparojj uñjäna ukanwa qhan amuyasïna. José chachajj jiwjjäna uka qhepatjja, walja millón israelitanakaw Egipto markan tʼaqesiyat uñjasipjjäna. Bibliajj uka toqet akham siwa: “Wali chʼama tukuñ trabajonakampiw israelitanakar wal tʼaqesiyapjjäna, munkir jan munkiriw ñeqʼempi ukhamarak ladrillonakampi jupanakar trabajiyapjjäna. [...] Kunayman chʼama tukuñ trabajonakanwa esclavot trabajiyapjjäna” sasa (Éxodo 1:11, 14). Ukatwa israelitanakajj Jehová Diosar yanaptʼayasiñatak wal ruwtʼasipjjäna. ¿Kunjamsa Diosajj jupanakat sinttʼasitap uñachtʼaypachäna?

      8 Jehová Diosajj jupanakat walpun sinttʼasïna, ukatwa akham säna: “Egiptonkir markajajj kunjamsa tʼaqesiski ukjja nayajj cheqpachapuniw uñjta, munkir jan munkir trabajiyapki uka jaqenak kawsa arnaqasitanakapsa istʼaraktwa. Jupanakan tʼaqesitanakapjja nayajj sum yatta” sasa (Éxodo 3:7). Jehová Diosajj janiw israelitanakarojj jan sinttʼasis aleqak uñchʼukkänti, jan ukasti jupanakat cheqpachapuniw sinttʼasïna. Kunjamtï capítulo 24 ukan yatjjataniwayktanjja, Diosajj servirinakapar tʼaqesir uñjasajj wal chuym usuyasi, servirinakapajj tʼaqesipki ukhajj wal tʼaqesiraki. Ukampis markapar tʼaqesir uñjasajj janiw Jehová Diosajj ukhamak uñchʼukkänti, jan ukasti markapar yanaptʼañatakejj kunatï wakiskäna ukanakwa luräna. Isaías 63:9 textojj uka toqet akham siwa: “Munasirïtapata sinttʼasirïtapatwa jupanakar salvarakïna” sasa. Mä arunjja, Jehová Diosajj israelitanakan Egipto markat mistupjjañapatakejj ‘chʼaman amparapampiw’ yanaptʼäna (Deuteronomio 4:34). Ukatjja milagronak toqew jupanakarojj maná tʼantʼa churäna, Suma Oraqer mantapjjañapatakis yanaptʼarakïnwa.

      9, 10. 1) ¿Kunatsa Diosajj kutin kutini israelitanakar salväna? 2) Jefté chachajj jakkäna uka tiemponjja, ¿kuna jan walitsa Jehová Diosajj israelitanakar salväna, ukat kunatsa uk luräna?

      9 Uka qhepatjja, Jehová Diosajj israelitanakat sinttʼasitap uñachtʼayaskakïnwa. Suma Oraqer mantjjapjjäna uka qhepatjja, israelitanakajj kutin kutiniw Diosarojj jan istʼapkänti, ukham lurapjjatapat kunayman jan walinakan uñjasisaw tʼaqesipjjäna. Ukampis jupanakajj arrepentisis yanaptʼa mayipkäna ukhajja, Jehová Diosajj jan walinakatwa salväna, “kuna laykutejj jupajj markapatsa templopatsa sinttʼasïnwa” (2 Crónicas 36:15; Jueces 2:11-16).

      10 Jefté chachajj jakkäna uka tiempot amuytʼañäni. Uka tiemponjja, israelitanakajj falso diosanakar adorañwa qalltapjjäna, ukatwa 18 maranakajj ammonitanakan amparapar Jehová Diosajj jaytäna, uka maranakanjja ammonitanakajj walpun israelitanakar tʼaqesiyapjjäna. Ukampis jupanakajj arrepentisipjjäna ukhajja, “jupanak taypit yaqha markankir diosanak apanukupjjänwa, Jehová Diosaruw servipjjäna, ukatwa israelitanakan tʼaqesitap uñjasajj Diosajj chuymapan wal llakisïna” (Jueces 10:6-16).b Israelitanakajj taqe chuym arrepentisipjjäna ukhajja, walpun Diosajj jupanakat sinttʼasïna. Ukatwa Jefté chacharojj enemigonakapat salvañapatak chʼam churäna (Jueces 11:30-33).

      11. ¿Kunjamsa Diosajj sinttʼasiñamp israelitanakar uñjäna, ukat ukajj kunsa yatichistu?

      11 Jehová Diosajj kunjamsa Israel markapat sinttʼasïna ukajj akwa yatichistu: mayninakat cheqpach llakisiñajj janiw ukhamak sinttʼasiñakïkiti, ni mayninakan tʼaqesitap yatisin llakisiñakïkisa. Kunjamtï aka capítulo qalltan yatjjataniwayktanjja, mä taykajj asu wawapar jachir istʼasajj ratukiw chuymachtʼi. Jehová Diosajj ukhamarakiw servirinakapan mayisitanakaparojj jankʼak istʼi, sinttʼasiri chuymanïtap laykuw jupanakarojj jankʼak yanaptʼaraki jan ukajj chuymachtʼi. Maysa toqetjja, kunjamsa Jehová Diosajj sinttʼasiñat israelitanakar enemigonakapat salväna ukajja, mayninakat chuymatpach sinttʼasiñajj walikïskatapwa yateqawayaraktanjja, mä arunjja khitinakatï sinttʼasipki ukanakajj janiw debiläpkiti. Ukampis ¿Jehová Diosajj mä gruporjamakit sinttʼasiñamp uñjpachïstu? 

      Jehová Diosajj sapa mayni servirinakapatwa sinttʼasi

      12. Israelitanakar churaskäna uka Leyinjja, ¿kunjamsa Jehová Diosan sapa mayni servirinakapat wal sinttʼasitapajj qhanstäna?

      12 Jehová Diosajj markapar churkäna uka Leyinjja, qhawqsa sapa maynit sinttʼasïna ukaw qhan amuyasïna. Amuytʼañataki, Diosajj pobrenakat wal llakisïna, kuna laykutejj mä israelitajj akatjamatwa jan walin uñjasisajj jan kunani uñjasispäna. ¿Kunjamsa israelitanakajj pobrenakar uñjapjjañapäna? Uka toqet Jehová Diosajj qhanwa akham sasin säna: “Pobre jilamatakejj janiw chuym qalarayasipjjañamäkiti, janirakiw michʼasipjjañamäkiti” sasa. Ukatjja akham saskakïnwa: “Pobre jilamarojj taqe chuymaw mä kunsa churapjjañama, janiw pata chuymakejj churapjjañamäkiti. Jumanakatejj taqe chuyma churapjjäta ukhajja, taqe trabajomansa taqe luratanakamansa Jehová Diosamajj bendisipjjätamwa” sasa (Deuteronomio 15:7, 10). Ukatjja “oraqenakamat cosecha apthapipkäta ukhajja, janiw yapu thiyanakat taqpach apthapiñamäkiti, janirakiw yapuman jiltʼkani ukanak apthapiñamäkiti” sasaw israelitanakar sarakïna. Kunatï yapunakan jiltʼkäna ukanakajja, jan kunanïpkäna ukanakatakiw quedasiñapäna (Levítico 23:22; Rut 2:2-7). Israelitanakajj uka suma leyinakarjam sarnaqapkäna ukhajja, janiw pobrenakajj manqʼa mayjasisajj sarnaqapkänti. Kuna leyinaktï Jehová Diosajj churkäna taqe ukanakanjja, jupajj qhawqsa pobrenakat sinttʼasïna ukwa uñachtʼayäna.

      13, 14. 1) Davidajj qellqkäna uka arunakarjamajja, ¿kunjamsa Jehová Diosajj sapa maynit llakisitap uñachtʼayi? 2) Diosajj “chuyma pʼakintatäpki” ukat “sinti desanimatäpki” ukanakan jakʼapankaskatap amuytʼañatakejj ¿kuna uñachtʼäwis yanaptʼistu?

      13 Jichhürunakanjja, Jehová Diosajj ukhamarakiw sapa maynit cheqpachapun llakisi. Kuna jan walinakan uñjasisatï tʼaqesktan ukanak jupajj sum uñjaski. Uka toqet parlkasajj Davidajj akham sasaw qellqäna: “Diosan nayranakapajj cheqap sarnaqer jaqenakjjankiwa, jiñchunakapasti yanap mayiñatak artʼasitanakapar istʼiwa” sasa. Ukat akham saskakïnwa: “Jehová Diosajj khitinakatï chuyma pʼakintatäpki ukanakan jakʼapankiwa, jupaw sinti desanimatäpki ukanakarojj salvaraki” sasa (Salmo 34:15, 18). “Chuyma pʼakintatäpki” ukat “sinti desanimatäpki” sasin qellqatäki uka arunakat parlkasajja, Biblia toqet yatjjattʼat mä chachajj akham siwa: “Uka arunakajja, khitinakatï juchararäpjjatap laykojj sinti llakitäpki ukat janis kunatakis servipkaspa ukham amuyasipkaraki ukanakatwa parlaski” sasa. Khitinakatï ukham amuyasipki uka jaqenakajja, Jehová Diosat wali jayankapkaspasa, jan valoranïpjjatap laykojj janis Diosajj jupanakat llakiskaspa ukhamwa awisajj amuyasipjjaspa. Ukampis ukajj janiw cheqäkiti, antisas Jehová Diosajj janis kunatakis servipkaspa ukham amuyasirinakat janiw armaskiti. Cheqansa, jan walinakan uñjasitas layku yanaptʼatäñ munatas sum yati, ukatwa jiwasar yanaptʼañatakejj jakʼasankapuni.

      14 Uk amuytʼañatakejj Estados Unidos markan jakasir mä warmit parltʼañäni. Mä kutejja, jupan pä marani jiskʼa wawapajj janiw samsuñ puedkänti, ukatwa jankʼak hospitalar apäna. Ukanjja wawajj kuna toqet usutänsa uk yatiñatakiw doctoranakajj wal chʼamachasipjjäna, ukatjja ‘wawamajj hospitalanwa aka arumajj quedasiñapa’ sasaw mamapar sapjjäna. ¿Uka warmejj wawap jaytasin sarjjpachänti? Janiwa, antisas wawap jakʼankkäna uka sillan qontʼataw quedasïna, wawapan wali usutätap laykojj janipuniw sapak jaytjañ munkänti. Uka warmejj Jehová Diosjam sinttʼasirïtapwa uñachtʼayaskäna, kuna laykutejj jaqenakajj Diosar uñtasit luratätanwa (Génesis 1:26). Ukhamasti, ¡wali munasiri alajjpachankir Awkisajj janipuniw sapak jaytkistaniti! Uka toqet Salmo 34:18 textojj akham siwa: “Jehová Diosajj khitinakatï chuyma pʼakintatäpki ukanakan jakʼapankiwa, jupaw sinti desanimatäpki ukanakarojj salvaraki” sasa. Diosajj mä munasiri awkjamawa, jiwasar yanaptʼañatakejj jakʼasankapuniwa. 

      15. ¿Kunjam toqenakatsa Jehová Diosajj sapa maynir yanaptʼistu?

      15 ¿Kunjamsa Jehová Diosajj sapa maynir yanaptʼistu? Kunanakatï tʼaqesiykistu ukanak janiw jupajj chhaqtaykiti, ukampis mayitasarjamajj walja yanaptʼanakwa aguantañasatakejj churistu. Sañäni, Biblia toqejj walja suma ewjjtʼanakwa jan walinakar saykatañatakejj churistu, ukatjja congregacionankir ancianonakwa churarakistu. Uka ancianonakajj jiwasar yanaptʼkasajj Diosjam sinttʼasiri chuymanïpjjatapwa uñachtʼayapjje (Santiago 5:14, 15). Ukhamarusa, Jehová Diosajj ‘oracionanak istʼiriwa’ ukat khitinakatï mayipki ukanakarojj “espíritu santo” churaraki (Salmo 65:2; Lucas 11:13). Uka espíritu santon yanaptʼap toqew “jaqen chʼamapat jilankki uka chʼama” katoqtanjja, ukhamat Diosan Reinopajj taqe jan walinak chhaqtaykani ukhakam aguantañasataki (2 Corintios 4:7). Taqe uka yanaptʼanak churatapatjja, ¡Jehová Diosarojj walpun yuspärtanjja! Cheqas taqe ukanak toqew Diosajj wali sinttʼasirïtap uñachtʼayistu.

      16. ¿Kunjam toqetsa Jehová Diosajj wali sinttʼasirïtap uñachtʼayawayistu, ukat ukham luratapajj kunjamsa sapa maynir yanaptʼistu?

      16 Ukampis Jehová Diosajj qhawqha sinttʼasirisa ukjja, munat Yoqapar khitanisaw uñachtʼayawayistu. Jehová Diosajj jiwasar wal munasitap laykuw juchampit jiwañampit kutsuyañatakejj Yoqapar sacrificiot loqtawayi. Ak janipun armapjjañäniti: Jehová Diosajj Yoqap toqejj sapa mayniruw juchampit jiwañampit kutsuyawayistu, ukham luratapajj mä suma regalopuniwa. Ukatwa Bautisir Juanan Zacarías awkipajj ‘Diosasan wali sinttʼasirïtapwa’ uka regalojj uñachtʼayi sasin säna (Lucas 1:78).

      ¿Kunapachas Jehová Diosajj jan sinttʼasjje?

      17-19. 1) Bibliarjamajj ¿khitinakatsa Jehová Diosajj jan sinttʼasjje? 2) ¿Kunatsa Diosajj markapat jan sinttʼasjjäna?

      17 Jehová Diosajj wali sinttʼasir Diosäkchisa, janiw taqe jaqenakatpun sinttʼaskiti. Khitinakatejj yatkasin jupa contra saytʼapki leyinakapar jan istʼasin jan walinak lurasipkaki uka jaqenakatjja, janiw Diosajj sinttʼaskiti sasaw Bibliajj qhanañchi (Hebreos 10:28). Kunatsa ukham sistan uk amuytʼañatakejja, israelitanakat parltʼaskakiñäni.

      18 Jehová Diosajj sinttʼasiñatwa israelitanakarojj enemigonakapat walja kuti salväna, ukampis qhepatjja janiw jupajj uk lurjjänti. Kuna laykutejj jupanakajj falso diosanakaruw adorjjapjjäna, Jehová Diosan templopsa ajjtaskañ idolonakampiw qʼañuchapjjäna (Ezequiel 5:11; 8:17, 18). Ukatjja israelitanakajj “cheqpach Diosan mensajeronakapat burlasipjjänwa, arunakapsa jiskʼachapjjänwa, profetanakapatsa burlasipjjänwa, janiw jupanakarojj kunjamats yanaptʼañjamäjjänti, ukatsti Jehová Diosan colerasiñapaw markapjjar jutäna” (2 Crónicas 36:16). Uka israelitanakajj jan wali jaqenakarupuniw tukupjjäna, ukatwa Jehová Diosajj jupanakat jan sinttʼasjjänti, antisas jupanak contraw wal colerasïna.

      19 Jehová Diosajj janiw markapat khuyaptʼayasjjänti ni sinttʼasjjänsa. Jupajj akham sänwa: “Janiw jupanakat khuyaptʼaskäti ni sinttʼaskarakïsa, janiw jupanakar tukjañatakejj kunas jarkʼkitaniti” sasa (Jeremías 13:14). Uka qhepatjja, babilonionakajj Jerusalén marksa uka markankir templsa qʼal tʼunthapipjjäna, israelitanakarus preso katuntatwa apasipjjarakïna. Israelitanakajj kutkatasiri jaqenakar tukupjjatapat jan walinwa uñjasipjjäna, ukham pasatapajj wali llakkañapuniwa, janirakiw Jehová Diosan sinttʼasiñap katoqañatakis derechonëjjapjjänti (Lamentaciones 2:21).

      20, 21. 1) Jehová Diosan sinttʼasiñapajj tukusjjani ukhajj ¿kunas pasani? 2) ¿Kuna toqetsa akjjar jutki uka capitulon yatjjataskañäni?

      20 Jichhürunakan Jehová Diosajj pachpakïskiwa. Jupajj sinttʼasir chuymanïtapatwa Testigonakaparojj aka oraqpachan ‘Reinon suma yatiyäwinakap’ predicapjjañapatak encargawayi (Mateo 24:14). Ukat khitinakatï suma chuymanïpki ukanakarojja, Reinon suma yatiyäwinakap amuyapjjañapatakiw yanaptʼi (Hechos 16:14). Ukampis janiw wiñayapunejj predicaskaniti. Wali sinttʼasiri Jehová Diosajj aka oraqen utjki uka jan walinak niyaw chhaqtayjjani, jan wali jaqenakan jan wali luratanakapsa ukat suma chuyman jaqenakan tʼaqesitanakapsa janiw ukhamak uñchʼukkaniti. Kunapachatï Diosajj ‘akhakamak sinttʼasitajj uñachtʼayä’ sasin amtani ukhajja, jan mayampitakiw aka jan wali pachar tukjani. Ukampis uka urunjja, ‘santo sutip laykojj’ sinttʼasirïtap uñachtʼayaskakiniwa, jupar taqe chuyma servipki ukanakarus salvarakiniwa (Ezequiel 36:20-23). Jehová Diosajj jan walinak qʼal chhaqtayasajja, mä suma paraisoruw aka oraq tukuyani. Diosajj jan wali jaqenakat akham siwa: “Nayasti janiw sinttʼaskäti ni khuyaptʼayaskäsa. Sarnaqäwinakaparjamaw jupanakarojj kuttʼayäjja” sasa (Ezequiel 9:10).

      21 Uka uru puriniñapkamajja, wali sinttʼasiñampiw Jehová Diosajj taqe jaqenakar uñjaskaki, jan wali jaqenakatsa janiw armaskarakiti. Khitinakatï juchanakapat taqe chuym arrepentisipki ukanakajja, Diosan sinttʼasiñapwa katoqapjjani, mä arunjja jupanakajj juchanakapat perdonatäpjjaniwa. Jutir capitulonjja, Jehová Diosajj kunja perdonasir Diosasa uka toqetwa jukʼamp yatjjataskañäni.

      a Salmo 103:13 texton uñstki uka rajám arojja, kunjamsa mä awkejj wawanakapat khuyaptʼayasi jan ukajj sinttʼasi uka toqetwa parlaski.

      b “Diosajj chuymapan wal llakisïna” sasin traducitäki uka arunakajja, “janiw jukʼamp aguantañ puedjjänti, pacienciapajj tukusjjänwa” sañwa hebreo arun munaspa. Yaqha Biblianakan uka cheqajj akham traducitawa: “Diosajja janiw munkänti israelitanakan tʼaqhesiskañapjja” (Qullan Arunaka), ‘Diosajj israelitanakan tʼaqesitapat khuyaptʼayasïnwa’ (Nueva Biblia al Día).

      Lupʼiñatak jisktʼanaka

      • Jeremías 31:20 ¿Jehová Diosajj qhawqsa markapar munasi, ukat uk yatisajj kunjamas jikjjatastanjja?

      • Joel 2:12-14, 17-19 ¿Kunsa israelitanakajj Jehová Diosan sinttʼasiñap katoqañatakejj lurapjjañapäna, ukat kunsa ukajj jiwasar yatichistu?

      • Jonás 4:1-11 ¿Kunjamsa Jehová Diosajj Jonás profetapar sinttʼasirïñ yatichäna?

      • Hebreos 10:26-31 ¿Diosajj khuyapayaskitaniwa sasin jan walinak lurañajj kunatsa jan walïki?

  • Diosajj perdonañatak jankʼakiwa
    Jehová Diosar jakʼachasipjjañäni
    • Mä chachaw orasiski.

      CAPÍTULO 26

      Diosajj perdonañatak jankʼakiwa

      1-3. 1) ¿Kunas Davidar wal llakisiyäna, ukat kunas jupar chuymachtʼäna? 2) ¿Kunjamsa juchar purtʼasisajj jikjjatassna, ukat kun yatiñas chuymachtʼistaspa?

      “PANTJASITANAKAJAJJ pʼeqej patjjan montonjjatatawa; mä jathi qʼepir uñtasitawa, qʼepiñas nayatakejj sinti jathiwa” sasaw Davidajj qellqäna. Ukatjja “nayasti tunuratätwa, qʼala atjjatatarakïtwa” sasaw sarakïna (Salmo 38:4, 8). Davidajj juchachaskäna ukhajja, concienciapajj walpun jupar juchañchäna, ukatwa mä jathi qʼepsa apkaspa ukham jikjjatasïna. Ukampis chuymachtʼataw uñjasïna, kuna laykutejj jupajj ak sum amuyäna: Jehová Diosajj jucha lurañaruw uñisi, janiw taqe chuyma arrepentiski ukat cambionak lurki uka jucha luririrojj uñiskiti. Diosajj arrepentisipki ukanakarojj kunjamsa perdoni uka toqet Davidajj janiw payachaskänti, ukatwa akham säna: “Jehová Dios Tata, jumajj suma Diosätawa, perdonañatakis jankʼakirakïtawa” sasa (Salmo 86:5).

      2 Juchar purtʼasktan ukhajja, ukhamarakiw concienciasajj juchañchistaspa. Ukham jikjjatasiñajj walikïskiwa, kuna laykutejj ukaw jan wali luräwinak apanukuñatakejj yanaptʼistaspa. Ukampis janiw kuna juchtï lurktan ukanakat sinti llakisiñasäkiti, jiwasatï wal llakissna ukhajja, taqe chuyma arrepentiskasas Diosajj janipunis perdonkistaspa ukhamwa amuyassna. Jiwasatï wal llakisitas layku aynachtʼañäni ukhajja, Supayajj Jehová Diosar serviñatwa jitheqtayistaspa. Ukatjja Diosar serviñatakejj janis suma jaqenakäksna, janis kuna valoranïksna ukhamwa Supayajj amuyayistaspa (2 Corintios 2:5-11).

      3 Ukampis Jehová Diosajj janis kunatakis sirvksna ukham janiw uñjkistuti, jan ukasti juchanakas perdonasaw jiwasar wal munasitap uñachtʼayistu. Bibliarjamajj jiwasatï taqe chuym arrepentisiñäni ukhajja, Diosajj jiwasat khuyaptʼayasiniwa (Proverbios 28:13). Uk sum amuyañatakejja, kunatsa Jehová Diosajj jaqenakar perdoni ukat kunjamsa uk luri uka toqenakatwa nayraqat yatjjatañäni.

      ¿Kunatsa Jehová Diosajj perdonañatak jankʼakejja?

      4. ¿Kunsa Jehová Diosajj jiwasanakat yati, ukat uk yatisajj kunjamsa jiwasar uñjistu?

      4 Jaqenakajj janiw taqe kunpun lurañ puedksnati, ukhamätas Jehová Diosajj sum yati. Cheqas “kunjam luratätansa uk jupajj sum yati, laqʼat luratätassa amtasirakiwa” (Salmo 103:14). Ukhamasti, laqʼat luratätassa ukat juchararätas layku jan walinak lurirïtassa Diosajj janiw armaskiti. Maysa toqetjja, jiwasar luratap laykuw “kunjam luratätansa” uk Jehová Diosajj sum yati, ukatwa jupajj sañunak luririr uñtatajj jaqenakarojj suma chuymaninakar tukupjjañapatak yanaptʼi (Jeremías 18:2-6). Jehová Diosajj jucha katoqatas layku pantjasir jaqenakätas sum yati, ukatwa jupajj jiwasan suma luratanakasarjam khuyaptʼayistu.

      5. Romanos librorjamajja, ¿juchajj qhawqha chʼamanisa?

      5 Jehová Diosajj juchan wali chʼamanïtapjja sum yati. Ukatwa juchajj jaqenakar apnaqañatak wali chʼamaniwa, jiwañaruw jaqenakarojj aparakispa sasin Bibliajj qhanañchi. Ukampis ¿juchajj qhawqha chʼamanipunïpachasa? Uka toqet parlkasajja, apóstol Pablojj Romanos libron akham sasaw qhanañchäna: kunjamtï soldadonakajj jilïr comandanten munañapankkejja, ukhamarakiw jaqenakajj juchar katuyatäpjje (Romanos 3:9). Juchajj jaqenakarojj mä reyjamaw apnaqe (Romanos 5:21), juchajj sapa maynïnwa utjaraki (Romanos 7:17, 20), ukatjja juchan leyipajj munañaparjamapuniw jaqenakar apnaqe (Romanos 7:23, 25). Ukhamajja, juchajj wali chʼamanipuniwa (Romanos 7:21, 24).

      6, 7. 1) ¿Kunjamsa Diosajj taqe chuyma arrepentisirinakar uñji? 2) ¿Diosajj khuyapayasiñapat perdonaskitaniwa sasin juchanak lurañajj kunatsa jan walïki?

      6 Jehová Diosar istʼañatakejj walsa chʼamachaskchiñänejja, janipuniw kunapachas jan pantjasis jupar serviñ puedkañäniti. Ukatwa jupajj jiwasanakar perdonañ amtawayi, ukampis perdonayasiñatakejj taqe chuymaw jupar mayisiñasa ukat taqe chuymarakiw pantjasitanakasat arrepentisiñasa. Uka toqet parlkasajj Salmo 51:17 textojj akham siwa: “Chuyma pʼakintat jaqen sacrificionakapajj Diosarojj kusisiyiwa, Dios Tata, chuyma pʼakintatäki humildëkaraki uka jaqerojj janiw apanukkätati” sasa. Ukhamajja, Jehová Diosajj janipuniw juchachasipjjatap layku ‘chuyma pʼakintatäpki’ ukanakarojj apanukkaniti.

      7 Ukampis janiw akham amuyañasäkiti: “Diosajj khuyapayasiriwa, ukhamajj juchanak luraskakï ukhajj perdonaskitaniwa” sasa. Jehová Diosajj janiw chuymapamp apayasisakejj juchanakas ukhamak jaytkiti, ukhamarus khuyapayasiñapajj tukusirikiwa. Ukhamasti, khitinakatï jan phenqʼani juchanak lurapki, janirak arrepentisipki ukanakarojj Diosajj janiw perdonkiti (Hebreos 10:26). Jan ukasti, khitinakatï jucha luratapat wal arrepentisipki ukanakarukiw Diosajj perdoni. Jichhajja, kunjamsa Diosajj munasiñapat juchanakas perdoni uka toqenakatwa yatjjatañäni.

      ¿Kunjamsa Diosajj perdonistu?

      8. ¿Kunsa Jehová Diosajj juchanakasamp luri, ukat uk yatisajj kunjamsa jikjjatastanjja?

      8 Davidajj juchapat taqe chuyma arrepentisïna ukhajja, akham sänwa: “Ukatjja juchajwa nayajj jumar arsusiyäta, janiw pantjasitaj imtʼkayätti. [...] Jumasti pantjasitajsa juchanakajsa perdonistawa” sasa (Salmo 32:5). “Perdonistawa” siski uka arojj hebreo arutwa juti, “aptaña” jan ukajj “apaña” sañwa munaraki. Ukampis Salmo 32:5 texton “perdonistawa” sasin qellqatäki uka arojja, “jucha apasjjaña, jan ukajj jan walinak jayar apaña” sañwa muni. Ukatwa Davidajj kunjamsa Jehová Diosajj juchap aptasajj jayar apäna uk amuyasajj sumak jikjjatasjjpachäna (Salmo 32:3). Jiwasatï Jesusan jiwatapar confiyas taqe chuyma Diosar perdón mayisiñäni ukhajja, ukhamarakiw Jehová Diosajj juchanakas jayar apasjjani (Mateo 20:28).

      9. ¿Kunja jayarus Jehová Diosajj juchanakas apanuku?

      9 Diosajj kunja perdonasirisa uk qhanañchañatakejja, Davidajj yaqha toqet parlasajj akham sarakïnwa: “Kunjamtï inti jalsojj inti jalantat wali jayankkejja, ukhamwa Diosajj jiwasan juchanakasjja wali jayar usku” sasa (Salmo 103:12). Cheqansa, inti jalsojj inti jalantat wali jayankapuniwa, janipuniw kunapachas jikisipkaspati. Biblia toqet yatjjatat mä jaqejj uka toqet akham siwa: “Uka arunakajj jan amuyañjam wali jayapuniwa, janipuniw uk kunjamats sum amuyañ puedksnati” sasa. Ukhamajj Diosan amuytʼayatäsin Davidajj qellqkäna uka arunakajja, Jehová Diosajj juchanakas perdonkistu ukhajj kunsa luri ukwa uñachtʼayistu, mä arunjja kunjamsa juchanakas jiwas jakʼat sipans wali jayarupun apanuku ukwa uñachtʼayistu.

      Khunump chhaqtayat qollunakaw uñjasi.

      “Juchanakamajj [...] khunur uñtasit janqʼor tukuyatäniwa”.

      10. Diosajj juchanakas perdonistu ukhajja, ¿kunatsa jiwasajj jan juchañchasjjañasäki?

      10 ¿Jumajj manchani mä janqʼo isi tʼajjsurïtati? Mancha apsuñkam tʼajjsuñajj janiw faciläkiti, wal chʼamachaskasas manchajj uñjasiskakiwa. Diosajj kunjamsa perdonasajj juchanakas chhaqtayi uka toqet akham siwa: “Juchanakamajj llijkir wila colorjamäkchisa, khunur uñtasit janqʼor tukuyatäniwa. Juchanakamajj wila color isjamäkchisa, janqʼo tʼarwar uñtasit tukuyatäniwa” sasa (Isaías 1:18).a Juchanakasajj llijkir wila colorjamäkchinisa, Jehová Diosajj khunur uñtasit janqʼoru jan ukajj janqʼo tʼarwar uñtasitwa tukuyaspa (Nahúm 2:3). Cheqansa, jiwasajj qhawqsa chʼamachaskchiñänejja, janipuniw kunapachas juchanakas chhaqtayañ puedksnati. Ukampis Jehová Diosatï juchanakas perdonjjchistu ukhajja, janiw jiwas pachpajj jukʼamp juchañchasjjañasäkiti.

      11. ¿Kunjamsa Diosajj juchanakas qhepäjjapar jaqtjje?

      11 Ezequías reyejj mä jan wali usut qollatäjjäna ukhajja, Jehová Diosar yuspärañatakejj chuymar purtʼkir mä cancionwa qellqäna. Jupajj akham sänwa: “Taqe juchanakajsa qhepäjjamaruw jaqttajja” sasa (Isaías 38:17). Uka arunakarjamajja, Jehová Diosajj arrepentisir jaqen juchanakap aptasajj qhepäjjaparuw jaqtjje, ukhamat uka juchanak mayamp jan uñj-jjañataki ukat jan ukanakat jukʼamp amtasjjañataki. Biblia toqet parlir mä diccionariorjamajja, uka arunakajj akham sasirakispawa: “[Nayan juchanakajajj] janis utjkaspa ukhamwa jumajj tukuytajja” sasa. Jehová Diosan uk luratap yatiñajj walpun chuymachtʼistu.

      12. Miqueas profetan arunakaparjamajja, ¿kunsa Jehová Diosajj juchanakasamp luri?

      12 Miqueas profetajja, taqe chuyma arrepentisir markaparojj Jehová Diosajj perdonaniwa sasaw confiyäna, ukatwa jupajj akham säna: “¿Khitis jumjam Diosajja? ¿Khitis Israel markat jiltʼirinakan pantjasitanakap perdoniri [...] Diosajja? [...] Nanakan taqe juchanakaj-jja lamar qota manqhanakaruw jumajj jaqontäta” sasa (Miqueas 7:18, 19). Bibliajj qellqaskäna uka tiempon jakir jaqenakajja, ¿kunjamsa uka arunak amuyapjjpachäna? Kunatï lamar qota manqhanakar jaqontaskäna ukajja, uka tiempon janiw kunjamats mayamp apsuñjamäjjänti. Ukhamasti, Miqueas profetan arunakapajj akwa amuytʼayistu: kunapachatï Jehová Diosajj juchanakas perdoni ukhajja, wiñayatakiw chhaqtayi.

      13. ¿“Manunakajsa perdonapjjarakita” siski uka arunakajj kamsañsa muni?

      13 Jehová Diosajj kunja perdonasirisa uk qhanañchañatakejja, kunjamsa qollqe maytʼasir jaqejj manup perdonayasiñatakejj ruwtʼasi uka toqetwa Jesusajj parläna. Ukatjja Diosarojj “manunakajsa perdonapjjarakita” sasin orasiñaswa yatichawayarakistu (Mateo 6:12). Uka arunakarjamajja, juchanakasajj mä manur uñtasitäkaspas ukhamwa Jesusajj amuytʼayäna (Lucas 11:4). Kunapachatï juchachasktan ukhajja, Diosampis mä manur mantksna ukhamawa. Perdonaña arojj griego arun kamsañsa muni uka toqet parlkasajja, Biblia toqet parliri mä diccionariojj akham siwa: “Uka arojj mä manut armasjjaña, jan jukʼamp cobrasjjaña sañwa muni” sasa. Diosampejj ukaw pasaraki, jupajj juchanakas perdonistu ukhajja, kuna manutï jupamp utjkistu ukanakat armasjjewa. Uk yatiñajj juchanakapat taqe chuym arrepentisir jaqenakarojj walpun chuymachtʼi, Jehová Diosas janirakiw jupanakarojj manup mayjjeti (Salmo 32:1, 2).

      14. “Juchanakamajj qʼomachatäñapataki” siski uka arunakajj ¿kamsañs muni?

      14 Hechos 3:19 textojja Diosajj kunja perdonasirisa uka toqetwa parlaraki, uka textojj akham siwa: “Arrepentisipjjam, kuttʼanjjapjjarakim juchanakamajj qʼomachatäñapataki” sasa. “Qʼomachatäñapataki” siski uka arojja, griego arut jutki uka mä arurjamajj “chʼamamp tʼajjsus chhaqtayaña”, “qʼomachaña”, “qʼal chhaqtayaña” sañwa munaspa. Yaqhep yatjjatat jaqenakajja, uka arojj kunatï tintamp qellqaski uk borrsuña sañwa muni sasaw sapjjaraki. Nayra tiemponjja, tintajj umampi ukat carbonampiw lurasirïna. Ukhamajj uka tintamp qellqaskäna uka letranakajja, jan jaya tiemponïkäna ukhajj chʼarañ esponjampiw chhaqtayasirïna. Uka uñachtʼäwejja, Jehová Diosajj kunja khuyapayasirisa uk sum amuyañasatakiw yanaptʼistu. Kunapachatï jupajj juchanakas perdonistu ukhajja, mä esponjampis qʼal chhaqtaykaspa ukhamawa.

      15. Biblian uñachtʼäwinakapat sum yatjjatasajja, ¿kunsa amuytanjja?

      15 Biblian utjki uka uñachtʼäwinakat sum yatjjatasajja, Jehová Diosajj taqe chuyma arrepentisirinakar perdonañatakejj jankʼakïtapa ukat taqe chuyma jiwasar perdonañ munatapwa amuytanjja. Ukhamajj kuna juchanaktï lurktan ukarjamaw Diosajj jutïrin castiguistani, ukanak jupajj amtasiskakiniwa sasajj janiw ajjsarañasäkiti. Uka toqetjja Biblian yatichäwinakapajj sumwa Diosan khuyapayasiñapat qhanañchistu. Ukarjamajja, Diosajj juchanakas perdonki ukhajj wiñayatakiw armasjjaraki.

      Diosajj perdonañatak jankʼakïtap yatiñaswa muni.

      “Janirakiw juchanakapats jukʼamp amtasjjäti”

      16, 17. “Janirakiw juchanakapats jukʼamp amtasjjäti” siski uka arunakajj ¿kamsañs muni?

      16 Khitinakas machaq pacto taypinkapjjañapäna uka toqet parlkasajja, Jehová Diosajj akham sänwa: “Jupanakan pantjasitanakap perdonäwa, janirakiw juchanakapats jukʼamp amtasjjäti” sasa (Jeremías 31:34). Juchanakas perdonasajja, ¿jan mayampitakit ukanak Diosajj armjjpacha? Cheqas janiw uk sañ munkiti. Bibliajja khitinakarutï Diosajj perdonkäna ukanakan juchanakapatwa parli, ukanakat maynejj David chachänwa (2 Samuel 11:1-17; 12:13). Jehová Diosajja, jaqenakajj kuna juchanakarus purtʼasiwayapjje uk sum yati. Ukatwa kunanaksa jaqenakajj lurapjjäna, kunjams arrepentisipjjäna, kunjams Diosajj jupanakar perdonarakïna ukanakajj Biblian qellqatajja. Cheqansa, Jehová Dios pachpaw uka sarnaqäwinak jiwasar yatichañatak qellqayäna (Romanos 15:4). Ukhamajja, “janirakiw juchanakapats jukʼamp amtasjjäti” siski uka arunakajj ¿kamsañs munpacha?

      17 ‘Amtasjjäti’ sasin hebreo arut traducitäki uka arut parlkasajja, Biblia toqet parliri mä diccionariojj akham siwa: “Uka arojj kunatï paski ukanakat amtasiskakiña, ukatjja kunatï paski ukarjam mä kuns luraña sañwa muni” sasa (Theological Wordbook of the Old Testament). Ukhamasti, ‘amtaña’ arojj jucha luririnakar castigaña sañwa munarakispa (Oseas 9:9). Ukampis Diosajj “janirakiw juchanakapats jukʼamp amtasjjäti” sasajja, khitinakatï juchanakapat arrepentisipki ukanakarojj kunjamsa wiñayatak perdoni ukwa qhanstayi (Ezequiel 18:21, 22). Jehová Diosajj juchanakas armasjje ukhajja, janiw kutin kutinejj kuna juchanaksa lurtan ukanak amtayjjestuti, ni sapa kutis castigkistuti. Jan ukasti perdonistu ukhajja jupajj juchanakasat armasjjewa, ¡uk yatiñajj walpun chuymachtʼistu!

      Juchachasisajj jan walinakan uñjasikipuniñäniwa

      18. Diosajj jucha luririnakar perdonkchisa, ¿kuna jan walinakatsa jupajj jan jarkʼaqki?

      18 Jehová Diosajj arrepentisipki uka jucha luririnakarojj perdonkchisa, jupanakajj kunanaktï lurawayapki ukarjamajj jan walinakan uñjasipjjakipuniniwa. Jiwasajja, ‘mä juchar purtʼasï ukhajj janiw kunas paskaniti’ sasajj janiw amuyañasäkiti. Uka toqet Pablojj akham sänwa: “Kuntï maynejj phawki, ukrakwa apthapini” sasa (Gálatas 6:7). Jucha luratasat inas kunayman jan walinakan uñjaschiñäni, ukampis Diosaw uka jan walinakampejj castigaskitu sasajj janiw amuyañasäkiti. Ukhamasti, mä cristianojj jan walinakan uñjaskani ukhajj janiw akham sasin amuyañapäkiti: ‘Jehová Diosajj juchanak luratajatwa castigaskitu’ sasa (Santiago 1:13). Maysa toqetjja, juchanak luratasat kuna jan walinakatï utjki ukanakat Jehová Diosajj janiw jarkʼaqkistuti. Amuytʼañataki, jucha lurasajja maynejj divorciasispawa, jan munkasinwa usuriptaspa, jan qollkay usunakwa katuspa, janirakiw confiyanzasa respetos utj-jjaspati. Ak amtañasapuniwa: Davidan Bat-Seba warmimp juchar purtʼasitapsa Urías chachar jiwayatapsa Jehová Diosajj perdonänwa, ukampis uka juchanak luratapat kuna jan walinakantï uñjaskäna ukanakat janiw jarkʼaqkänti (2 Samuel 12:9-12).

      19-21. 1) Levítico 6:1-7 texton utjki uka leyejja, ¿kunjamsa lunthatayaski ukarusa lunthatarus yanaptʼäna? 2) Yaqhanakarutï chuyma ustʼaystan ukhajja, ¿kun lurañassa Jehová Diosajj muni?

      19 Juchanakasajj jukʼamp jan walinakaruw purtʼayistaspa, yamas yaqhanakar chuyma ustʼaytan ukhaw jukʼamp jan walinakan uñjassna. Levítico capítulo 6 ukan qellqatäki uka Moisesan Leyipat amuytʼañäni. Ukanjja, kunjamsa mä israelitajj jilapan yänakap lunthatasa, kʼarimp kʼarimp apaqasa, engañomp apaqas katuntasi uka toqetwa parli. Uka jucha lurir israelitajja, qalltan janis kuna jan wal lurkaspa ukhamwa parli, juchapats mä falso juramento luraraki. Ukatwa jan pruebanak utjatapat jucha lurirejj jan castigatäkiti, ukampis qhepatjja concienciapamp juchañchatäsajj uka israelitajj kuntï lurki ukwa arsusjje. Ukhamäkchisa, Diosamp juchap perdonayasiñatakejj akanakwa lurañapa: nayraqatajj kuntï lunthataski ukwa dueñopar kuttʼayjjañapa, ukatjja kuntï kuttʼayki ukarojj phesqër partempwa churañapa, ukjjarusti jan wali luratapat mä orqo oveja ofrendat loqtañapa. Uka leyejj akham sasaw tuktʼayi: “Sacerdotejj Jehová Dios nayraqatanwa juchapat qʼomachani, kuna jucha luratapatsa perdonatarakïniwa” sasa (Levítico 6:1-7).

      20 Uka leyejja Jehová Diosan khuyapayasiñapwa uñachtʼayäna. Nayraqatajja khititï lunthatatäkäna ukaruw beneficiäna, kuna laykutejj kuntï aptʼaskäna ukajj mayampiw jupar kuttʼayatäjjäna, lunthatan juchap arsusjjatap istʼasas sumarakiw jikjjatasjjarakïna. Maysa toqetjja, taqe chuym arrepentisir lunthataruw beneficiarakïna, jupajj kuna juchtï lurkäna uk arsusisajj jan walinakwa apanuküna. Cheqas janitï uk lurkaspäna ukhajja, Jehová Diosajj janiw perdonkaspänti.

      21 Jichhürunakan janiw Moisesan Leyiparjam sarnaqjjtanti, ukampis uka Leyejj kunsa Jehová Diosajj perdonasiñ toqet amuyi ukat khitinakarus perdoni uk sum amuyañatakiw yanaptʼistu (Colosenses 2:13, 14). Jan walinak lurasin yaqhanakan chuymap ustʼayatas amuyasstan ukhajja, jankʼakiw uka jan walinak askichañatak chʼamachasiñasa, ukhamatwa Jehová Diosar wal kusisiyañäni (Mateo 5:23, 24). Ukatakejja nayraqatajj “nayaw juchanïta” sasin perdón mayisiñaw wakisi. Ukjjaruw Jesusan sutipjjarojj “perdontʼita” sasin Jehová Diosarojj mayissna. Ukhamatakwa Diosajj perdonistaspa (Hebreos 10:21, 22).

      22. Jehová Diosajj jiwasar perdonasajj ¿kunampsa lurarakispa?

      22 Juchanakasat taqe chuyma arrepentisiñäni ukhajja, Jehová Diosajj mä munasir awkjamaw perdonistaspa ukat cheqañcharakistaspawa (Proverbios 3:11, 12). Awisajja mä cristianojj ancianot serviñsa, siervo ministerialat serviñsa jan ukajj precursorat serviñsa apaqayasispawa. Taqe ukanak mä qhawqha tiempo aptʼasiñajj wali llakkañäspawa, ukampis ukham cheqañchasitapajja Diosajj janis jupar perdonkaspa ukham janiw sañ munkiti. Ak amtapjjapuniñäni: Jehová Diosajj khitinakarutï munaski ukanakaruw cheqañchi. Ukhamajj cheqañchäwi katoqasis ukarjam sarnaqstan ukhajja, jiwas pachpaw askinak jikjjattanjja (Hebreos 12:5-11).

      23. “Diosajj janipuniw nayat khuyaptʼayaskaspati” sasin amuyañajja, ¿kunatsa jan walïki, ukat kunsa Diosat yateqasiñasa?

      23 Jehová Diosan ‘perdonañatak jankʼakïtap’ yatiñajja, walpun chuymachtʼistu. Ukhamajj kuna jan walinaksay lurkchiñänejja, “Diosajj janipuniw nayat khuyaptʼayaskaspati” sasajj janipun amuyapjjañäniti. Jiwasatï taqe chuyma juchanakasat arrepentisiñäni, kuna jan walinaktï lurktan ukanak askichañatakis chʼamachasiñäni, Diosarus Jesusan sutipjjar perdón mayisirakiñäni ukhajja, wali munasiri Awkisajj perdonistaniwa, janipuniw uka toqet pächasiñasäkiti (1 Juan 1:9). Ukatjja Diosat yateqasisaw mayninakarojj perdonañasa. Cheqas Jehová Diosajj janiw kuna juchanïkisa, ukampis wali munasiñampiw jiwasat khuyaptʼayasi, juchanakassa perdonarakistuwa. Ukhamajj jucharar jaqenakjamajja, mayninakan juchanakap perdonañatakejj taqe chuymaw chʼamachasiñasa.

      a Llijkir wila colorat parlkasajja, Biblia toqet yatjjattʼat mä jaqejj akham siwa: “Uka colorajj jan chhaqtkir permanentewa, mä isit janipuniw kunäkipansa uka colorajj apsuskaspati. Janirakiw sullampisa, jallumpisa, wal tʼajjsutasa, ni jaya tiempo apnaqatas uka colorajj chhaqtkaspati” sasa.

      Lupʼiñatak jisktʼanaka

      • 2 Crónicas 33:1-13 ¿Kunatsa Jehová Diosajj Manasés chachar perdonäna, ukat kunsa ukajj khuyapayasiñ toqet yatichistu?

      • Mateo 6:12, 14, 15 ¿Kunatsa jaqe masisar perdonañjamäni ukhajj perdonañasa?

      • Lucas 15:11-32 Herencia tukuntir waynan sarnaqäwipajj ¿kunsa Jehová Diosat yatichistu, ukat uk yatjjatasajj kunjamsa jikjjatastanjja?

      • 2 Corintios 7:8-11 ¿Kunsa Jehová Diosamp perdonayasiñatakejj lurañasa?

  • “Khuyapayasiñapajj kunja jachʼasa”
    Jehová Diosar jakʼachasipjjañäni
    • Poqorat uvas achunakaw ramapat warkurtasinki.

      CAPÍTULO 27

      “Khuyapayasiñapajj kunja jachʼasa”

      1, 2. ¿Kunanakansa Diosan wali suma chuymanïtap qhan uñjtanjja, ukat Bibliajj uka toqet kamsisa?

      INTEJJ wali musparkañ jalantaski ukhajja, mä qhawqha amigonakaw uta anqan manqʼasisipki. Jupanakajj intin jalantatap uñjasajja, wal larurtʼapjje ukat wali sumwa parltʼasipjjaraki. Yaqha cheqansti, wali kusisitaw mä yapuchirejj jallu purjjatipan lartʼasiraki, kuna laykutejj yapupan qʼala wañsutätapat yatisajj wal jupajj uk pasañap suyäna. Ukat yaqha cheqanjja, mä awk taykaw wawapar uñjasajj wal kusisipjjaraki, uka jiskʼa wawapajj ukhapuniw sapak chellqtasin sarnaqañ yateqaski, ukatwa jupanakajj chuymas chuyma jikjjatasipjje.

      2 Taqe ukanakajja Diosan wali suma chuymanïtapwa uñachtʼayistu. Religionar sarir yaqhep jaqenakajja, sapa kutiw “Tatitojj suma Diosawa” sasin sapjje. Ukampis Bibliajj janiw ukak siskiti, jan ukasti akham sarakiwa: “Khuyapayasiñapajj kunja jachʼasa” sasa (Zacarías 9:17). Uka arunakajj kamsañs muni ukjja, mä qhawqha jaqenakakiw sum amuyapjje. Ukhamajj ¿kunjam toqenakatsa Jehová Diosajj munasirïtapsa khuyapayasirïtapsa uñachtʼaypacha? ¿Diosan ukham chuymanïtapajj kunjamsa sapa maynirojj yanaptʼistu?

      Wali munasirïtap laykuw sumanak churistu

      3, 4. 1) ¿Khuyapayasiri arojj kamsañs muni? 2) ¿Kunatsa Diosajj munasirïtap laykuw khuyapayasiri chuymanejja sasin sistanjja?

      3 Jichha tiemponjja walja jaqenakaw khuyapayasiña aru kunaymaninakat parlañatakejj apnaqapjje. Ukampis uka arojj kamsañsa muni uk Bibliaw sum qhanañchistu. Bibliarjamajja uka arojj khititï suma chuymanïki, taqe kunans qʼom sarnaqañatak chʼamachaski uka toqet parlañatakiw apnaqasi, ukatwa Jehová Diosarojj wali suma Diosawa sasejja. Ukhamajj chʼamapasa, cheqaparjam taqe kun uñjatapasa, yatiñapasa wali sumapuniwa. Ukatjja wali munasirïtap laykuw Diosajj khuyapayasir chuymanirakejja. ¿Kunatsa ukham sistanjja?

      4 Khititejj khuyapayasir chuymanïki ukajj luratanakapampiw uñachtʼayi. Apóstol Pablojja maynejj cheqapar sarnaqer mä jaqe layku jiwañat sipansa, suma chuyman jaqe laykuw jiwañ munaspa sasaw säna (Romanos 5:7). ¿Kunatsa ukham sispachäna? Cheqapar sarnaqer jaqejja, kuntï Jehová Diosan leyinakapajj siski ukarjamapuniw taqe kuns phoqe. Ukampis suma chuyman jaqejj janiw leyinakak phoqkiti, jan ukasti chuymapatwa jukʼamp lurañanak amti, yaqhanakar yanaptʼañatakis jupaw nayrankaraki. Kunjamtï aka capitulon yatjjatkañänejja, Jehová Diosajj ukham suma chuymanirakiwa, taqe kunsa munasiñatwa jupajj luri.

      5-7. ¿Kunatsa Jesusajj “Suma Yatichiri” sayasiñ jan munkäna, ukat kunsa ukampejj yatichäna?

      5 Jehová Diosjam suma chuymanejj janiw yaqhajj utjkiti. Jesusan jiwañapajj wali jakʼankjjäna ukhajja, mä jaqew jupar jakʼachasisajj “Suma Yatichiri” sasin säna. Uk satajj akham sasaw Jesusajj sarakïna: “¿Kunatsa suma Yatichiri sista? Janiw khiti jaqes sumäkaspati, jan ukasti Diosakiw sumajja” sasa (Marcos 10:17, 18). Kunatsa Jesusajj ukham säna uk amuyañajj chʼamakïspawa, kuna laykutejj cheqpachapuniw jupajj suma yatichirïna. Ukhamajj ¿kunatsa Jesusajj uka jaqer cheqañchpachäna?

      6 Amuyatajja Jesusar jachʼañchañatakiw uka jaqejj “Suma Yatichiri” sasin säna. Ukampis Jesusajj humilde chuymanïnwa, taqe jaqenakajj alajjpachankir Awkipar jachʼañchapjjañapwa munarakïna, kuna laykutejj Diosjam suma chuymanejj janiw yaqhajj utjkiti (Proverbios 11:2). Ukatjja kuntï Jesusajj siskäna ukajj aka wakiskir yatichäwi qhanstayarakïna: Jehová Diosakiw jukʼamp autoridadanejja, ukhamajj kunatï sumäki jan sumäkaraki uk amtañatakejj jupakiw derechoni. Adanampi Evampejj Dios contra saytʼapkäna, walimpi jan walimpi yatiñ churir qoqan achup manqʼantapkarakïna ukhajja, kunatï walïki ukat jan walïkaraki uk jupanakpachpa amtañ munapjjatapwa uñachtʼayapjjäna. Ukampis Jesusajj janiw ukhamäkänti, kunatï walïki ukat jan walïkaraki uk amtañatakejj Diosakiw derechoni sasaw säna.

      7 Ukhamarusa taqe kunatï sumäki ukanakajj Jehová Diosat jutatapwa Jesusajj yatïna. Santiago 1:17 textojj akham siwa: “Taqe suma regalonakasa perfectöki taqe uka regalonakasa alajjpachatwa juti, mä arunjja alajjpachankki uka qhananakan Awkipatwa juti” sasa. Kunanaksa suma Diosajj churistu ukanakatwa jichhajj yatjjataskañäni.

      Diosajj suma chuymanïtapwa uñachtʼayistu

      8. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj suma chuymanïtap taqe jaqenakar uñachtʼayi?

      8 Taqe jaqenakaw jakkasajj Diosan suma bendicionanakap katoqawayapjje. Salmo 145:9 textojj “Jehová Diosajj taqenimpis suma Diosawa” sasaw qhanañchi. Uka toqet parlkasajja, Bibliajj akham siwa: “Jupajj suma luräwinak lurasaw jupa pachpat qhanañchasïna, alajjpachat jallunaka apayanisa, suma cosecha tiemponak churasa, manqʼañanakampi sistʼayasa, chuymanakams wal kusisiyasa” sasa (Hechos 14:17). Amuytʼañataki, awisajj mä suma manqʼa manqtʼasisajj wali kusisitaw jikjjatastanjja, kuna laykutejj Diosaw aka oraqsa taqe kunanakatï utjki ukanaks wali sum lurtʼawayi. Ukatwa jallojj tiempopar purjjatanki ukhajj aka oraqen walja manqʼañanakajj utji. Diosajj kunatï sumäki ukanak janiw servirinakaparukejj churkiti, jan ukasti taqeniruw churi. Jesusajj uka toqet akham sänwa: “Jupajj jan wali jaqetakisa suma jaqetakisa taqenitakiw intip jalsuyani, cheqapar sarnaqeritakisa jan cheqapar sarnaqeritakisa ukhamarakiw jallu puriyani” sasa (Mateo 5:45).

      9. Manzanan utjatapajja, ¿kunjamsa Jehová Diosan suma chuymanïtap uñachtʼayistu?

      9 Diosan uka suma regalonakapatjja janiw jaqenakajj yuspärapkiti, intisa, jallusa, suma cosecha tiemponakas ina chʼusataksa utjkaspa ukhamwa amuyapjje. Amuytʼañatakejj manzanat parltʼañäni, uka wali uñtʼat frutajj juntʼu cheqanakan waljapuniw yapuchasi, wali munkaña, mojjsa, walja jugoni, walja vitaminanakani ukhamarakiwa. Ukampis aka oraqen janiw mä kasta manzanakejj utjkiti, jan ukasti mä 7.500 ukha kastanakaw utji, ukanakat yaqhepajj wila, qʼellu, chʼojjña coloranïpjjewa. Jachʼan jiskʼani kunaymaninakaw utjaraki, yaqhepajj uvasanak ukchʼakiwa, yaqhepasti jachʼa toronjanakar uñtasitarakiwa. Ukat manzanan jathapajj jan yäqañjam jiskʼakïkchisa, tiempompejj wali munkañ suma qoqaruw jilsjje (El Cantar de los Cantares 2:3). Ukatjja tiempoparuw (primavera tiempon) wali sum panqartʼi, tiempoparurakiw (otoño tiempon) manzana achunakajj wali sum warkurtani. Uka manzana qoqanakajj mä 75 maranakaw jakaspa, ukhamarusa mä qoqajj 400 kilonakaw sapa marajj churarakispa.

      Jehová Diosaw alajjpachat jallunak apayani, jupaw suma cosecha tiemponaksa churistu.

      Poqorat manzana achunakaw mä huerton uñjasi. Recuadronsti manzanan semillap kattʼat mä amparaw uñjasiraki.

      Manzanan mä jiskʼa jathapajja tiempompejj mä suma qoqaruw tukjje, frutanakapas walja maranakarakiw jilari.

      10, 11. Diosan wali suma chuymanïtapjja, ¿kunjamsa cuerposan wali suma lurtʼatätapajj uñachtʼayi?

      10 Jichhajj cuerposat parltʼarakiñäni, Jehová Diosajj suma chuymanïtapatwa ‘wali musparkañ lurtʼawayistu’. Jiwasan cuerposajj Diosan luratanakapat jukʼamp yateqañataki ukat ukanakamp kusisit jakasiñasatak lurtʼatawa (Salmo 139:14). Aka capítulo qalltan parlaniwayktan uka toqet parltʼaskakiñäni. Jiwasan nayranakasampejja, lartʼasir wawan ajanupwa uñkatsna, jallun oraqer purintirsa, qʼelluru wilaru ukat yaqha ukham coloranakar tukusin intin jalantatapsa uñjaraksnawa ukat ukanak uñjasajj walpun kusissna. Cheqansa, Diosajj kunayman coloranak uñjañatakiw nayranakas lurawayi, mä arunjja nayranakasajj mä 10.000 millón coloranakwa uñjaspa. ¿Jiñchunakasat kamsaraksnasa? Jiñchunakasampiw mä munat familiarasana ukat amigonakasan arunakap istʼtanjja, jiñchusampirakiw wawanakan lartʼasitanakapsa thayajj kunjamsa qoqanak taypi phustʼasajj suynayi uks istʼtanjja. Ukampis ¿khitis wali sum istʼiri ukat kunayman coloranak uñjir lurawayistu? Bibliajj uka toqet akham siwa: “Istʼir jiñchusa uñjir nayrasa, Jehová Diosan luratawa” sasa (Proverbios 20:12). Kunja suma lurtʼatätansa uka toqet parltʼaskakiñäni.

      11 Jehová Diosajj suma chuymanïtap laykuw nasani lurtʼawayistu, ukhamat uka toqe muktʼañasataki. Jaqen nasapajj mä billón oloranakwa muktʼaspa. Cheqansa taqeniruw mä suma manqʼa jayat muktʼañasa, panqaranakan suma oloranakap muktʼañasa, qoqanakat jalaqtir laphinaka jan ukajj hojanak muktʼañas wal gustistu, ukatjja kunsa ninampi nakhayapjje ukanak muktʼasaw yatiraktanjja. Maysa toqetjja, llamktʼasaw mä frutan jasätapsa manqʼañjamäjjatapsa amuytanjja. Ukatjja mä suma thayajj ajanut phustʼistu ukhasa mä munat amigosajj qhomanttʼistu ukhasa chuymas chuyma wali kusisitaw jikjjatastanjja. Ukatsti, malltʼasarakiw mä frutan mojjsätapsa, chʼapaqätapsa, kʼallkʼütapsa yattanjja. Kunapachatï lakasar mä fruta apanttan ukhajja, kunja sumasa uk lajjrasampiw amuytanjja. Ukhamajj Jehová Diosar akham sasin jachʼañchañatakejj walja razonanakaw utjistu: “¡Kunja jachʼasa suma chuymanïtamajja! Jumar ajjsarapktam ukanakatakiw uk imtajja” sasa (Salmo 31:19). Ukampis ¿kunjamsa taqe chuym servirinakapatakejj impacha?

      Wiñayatakiw kunatï sumäki ukanak churistu

      12. Kunanaktï Jehová Diosajj churkistu ukanakat sipansa, ¿kawkïrinakas jukʼamp wakiskirejja?

      12 Mä kutejja Jesusajj akham sänwa: “Qellqatawa: ‘Jaqejj janiw tʼantʼa sapampikejj jakañapäkiti, jan ukasti Jehová Diosan lakapat mistki taqe uka arunakampi jakañapawa’ sasa” (Mateo 4:4). Ukajj cheqäskapuniwa, Jehová Diosajj jañchi toqen askinak churkistu ukat sipansa, Bibliankki uka Diosan arunakapaw jukʼamp suma regalojja, kuna laykutejj ukaw wiñay jakañ jikjjatañatakejj yanaptʼistaspa. Kunjamtï capítulo 8 ukan yatjjataniwayktanjja, Jehová Diosajj aka qhepa urunakan mä paraisonjam jupar adorasiñapatakiw servirinakapar yanaptʼawayi, ukanjja Diosar serviñatak yanaptʼanakajj waljapuniw utji.

      13, 14. 1) ¿Kunsa Ezequiel profetajj mä visionan uñjäna, ukat uka visionajj kamsañsa muni? 2) Servirinakapan wiñay jakapjjañapatakejja, ¿kuna yanaptʼanaksa Jehová Diosajj churi?

      13 Kunjamsa Diosarojj mayamp cheqaparjam adorasjjañapäna uka toqet parlir profecianak taypinjja, kuntï Ezequiel profetajj mä visionan uñjkäna ukaw ukankaraki. Uka visionanjja, Ezequielajj mayamp saytʼayat mä suma templo uñjäna. Uka templotjja mä jukʼa umaw jalsüna, ukatjja uka umajj jan pasañjam mä jachʼa jawiraruw tukjjäna. Jawirajj paskäna uka jakʼanakanjja, kunayman fruta alinakaw utjäna, sapa phajjsirakiw frutanakajj achoqäna, laphinakapas qollasiñatakiw servirakïna. Uka jawirajj Mar Muerto qotar purisajj suma umaruw tukuyäna, ukatjja jakañ vida utjayäna, chawllanakas waljaw utj-jjarakïna (Ezequiel 47:1-12). ¿Kunsa uka visionajj sañ munpachäna?

      14 Ezequielajj uñjkäna uka templojja, kunjamsa Jehová Diosajj jupar cheqaparjam mayamp adorasjjañapatakejj taqe kuns askichañapäna, kunjams servirinakapajj cheqap leyinakaparjam sarnaqjjapjjañapäna ukwa uñachtʼayäna. Mä jawirar uñtatwa Jehová Diosajj servirinakapar walja yanaptʼanak churañapäna, ukatjja ukajj sapürutjamarakiw jukʼamp jiljjattañapäna. Cheqansa, 1919 marat aksaruw Jehová Diosarojj cheqaparjam mayamp adorasiñajj qalltasiwayjje, uka marat aksaruw Diosan markapas walja bendicionanak katoqawayaraki. Ukanakat yaqhepajj Biblianaka, Bibliat apstʼat qellqatanaka, tantachäwinaka ukat asambleanakawa. Ukanak toqerakiw walja millón jaqenakajj cheqa yatichäwinak yateqawayapjje, Jesucriston jaqenak layku jiwatapats yateqawayapjjarakiwa. Khitinakatejj Jehová Diosar cheqpachapun munasipki ukat respetapkaraki ukanakajja, Jesusan jiwas layku jiwatapatwa qʼoma conciencianïpjjaspa, wiñay jakañsa katoqapjjarakispa.a Ukhamasti, aka jan wali pachankir Diosan markapankirinakajj wali kusisitäpjjewa, kuna laykutejj Jehová Diosar jakʼachasiñatakejj walja yanaptʼanakwa katoqawayapjje (Isaías 65:13).

      15. Jesusajj 1.000 maranak apnaqkani ukhajja, ¿kunjamsa Diosan suma chuymanïtap servirinakapajj uñjañäni?

      15 Ezequielajj visionan uñjkäna uka jawiran walja umanakapajja, akapachajj tʼunjatäjjani uka qhepat utjaskakiniwa. Jesusajj 1.000 maranak apnaqkani uka tiemponjja, uka jawirajj jukʼampwa jiljjattani. Jehová Diosajj Jesusan apnaqat Reinop toqejja, servirinakaparojj Jesusan jiwatapat beneficionak katoqapjjañapatakiw yanaptʼani, ukhamat jukʼat jukʼata perfecto jaqenakar tukjjapjjañapataki. ¡Jehová Diosajj khuyapayasiñapat kunanaktï lurkani uk uñjasajj walpun kusisiñäni!

      ¿Kuna toqenakampitsa Diosajj suma chuymanïtap uñachtʼayarakistu?

      16. Bibliarjamajja, ¿suma chuymani Awkisajj kunjam Diosasa?

      16 Jehová Diosajja janiw kunanakatï sumäki ukanak churasakejj khuyaptʼayasirïtap uñachtʼaykistuti. Jupa pachpaw Moisesarojj akham säna: “Nayajj juma nayraqatamwa pasäjja, suma chuyman Diosätajsa uñjarakïtawa, nayan Jehová sutijsa juma nayraqatanwa yatiyarakëjja” sasa. Ukatjja Bibliajj akham sarakiwa: “Jehová Diosajja Moisés nayraqatan uksar aksar pasakipasajj akham sasaw qhanañchäna: ‘Jehová, Jehová, jupajj khuyaptʼayasiri, sinttʼasiri, pacienciani, wali munasiri ukhamarak jan jaytjasiri, arupar phoqeri [Diosawa]’” sasa (Éxodo 33:19; 34:6). Ukhamasti, suma chuymanïtap kunayman toqetwa Jehová Diosajj uñachtʼayistu.

      17. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj wali suma chuymanïtap jucharar jaqenakar uñachtʼayistu?

      17 Kunjam chuymampis Jehová Diosajj jaqenakar uñji ukwa Bibliajj qhanañcharaki. Autoridadanïpki uka jaqenakat waljanejja, wali qala chuymanïpjjewa, jan sinttʼasisarakiw mayninakarojj wal tʼaqesiyapjje. Ukampis Jehová Diosajj janiw ukhamäkiti, jupajj wali sinttʼasiñampi ukat munasiñampiw taqenir uñji. Mä kutejja, jupajj akham sasaw Abrahanar säna: “Mirä amp suma, kawkjantï jumajj saytʼatäkta uka cheqatjja alay toqeru, aynach toqeru, inti jalsu toqeru, inti jalanta toqer uñtam” sasa (Génesis 13:14). Walja Biblianakanjja, janiw “mirä amp suma” sasin qellqatäjjeti. Biblia toqet yatjjattʼat jaqenakajja, ‘uka cheqajj hebreo arun kunjam qellqatäkäntï ukarjamajj suma chuymampiw Diosajj ruwtʼasiskäna, janiw ak luram sasakejj ordenkänti’ sasaw sapjje. Uka toqetjja walja ejemplonakaw utji (Génesis 31:12; Ezequiel 8:5). ¿Amuytanti? Taqe Kunjjar Munañani Diosajj “mirä amp suma” sasaw jucharar jaqenakarojj awisajj kuns mayi. Akapachankir jaqenakajj jan sinttʼasisaw kuns mayipjje, awisajj obligasakiw kuns lurayapjjaraki. Ukampis Jehová Diosan jan ukhamätap yatisajj walpun kusistanjja.

      18. Jehová Diosajj kunja suma chuymanisa uk yatiñajja, ¿kunjamsa jiwasanakarojj yanaptʼistu?

      18 Jehová Diosajj kunatï cheqäki ukampi phoqtʼatänwa sasaw Bibliajj qhanañcharaki. Akapachanjja janiw kunas cheqaparjam lurasjjeti, kʼarisiñajj kunjamatsa utjapuniwa. Ukampis “Diosajj janiw kʼarinak parlir jaqjamäkiti” (Números 23:19). Ukatwa Tito 1:2 textojj ‘jan kʼarisir Diosawa’ sasin qhanañchi. Cheqas jupajj suma chuyman Diosawa, janipuniw kunatï jan cheqapäki uk arskaspati, kunanaktï arsuwayki ukanakas cheqpachapuniw phoqasini. Jupajj kunjamats arsutap phoqapuniwa, ukatwa “cheq parlir Dios” sasin uñtʼatajja (Salmo 31:5). Ukatjja kunatejj cheqäki uk jan imantasaw servirinakapar yatiyistu, kunanaktï yatki ukanaks mä qhanäkaspas ukhamwa kunayman toqet yatichistu.b Kunjamsa “cheqa yatichäwinakarjam” sarnaqsna uksa yaticharakistuwa (3 Juan 3). Ukhamajj ¿janit suma chuyman Diosatakjam sarnaqañajj wakiskaspa?

      “Jupanakajj kʼajtapjjaniw Jehová Diosan munasiñapatsa”

      19, 20. 1) ¿Kunjamatsa Supayajj suma chuyman Diosjjat Evar pächasiyäna, ukat ukham luratapat kuna jan walinakas utjawayi? 2) ¿Jehová Diosan suma chuymanïtap yatisajj kunjamas jikjjatastanjja, ukat kunatsa?

      19 Supayajj Edén jardinan Evar yantʼkäna ukhajja, Jehová Diosajj janis suma chuymanïkaspa ukhamwa parläna. Uka nayrajja, Jehová Diosajj Adanar akham sänwa: “Jardinan utjki taqe uka qoqanakan achupjja, sistʼasiñkamaw manqʼasma” sasa. Edén jardinanjja, walja waranq waranqa suma qoqanakaw manqʼasiñatakejj utjäna, mayni sapa qoqatakwa Adanampi Evampejj jan manqʼapjjañapäkänti. Ukatwa Supayajj akham sasin Evar jisktʼäna: “¿Cheqapunit Diosajj jardinankir taqe qoqanakan achupat janiw manqʼapjjätati sasin sapjjtamjja?” sasa (Génesis 2:9, 16; 3:1). Ukham sasajja, Jehová Diosajj kunatï sumäki ukats jarkʼaskaspa ukhamwa Supayajj Evar amuyayäna. Ukatwa Evajj suma chuyman Diosat payachasjjäna, uka qhepatjja ukhamarakiw walja jaqenakajj taqe kun churir suma Diosat payachasjjapjjäna.

      20 Diosat ukham payachasipjjatapajj janipuniw akchʼas walïkänti, ¡jupanak laykuw jichhakamas kunayman tʼaqesiñanakan uñjastanjja! Ukampis Jeremías 31:12 textojj akham siwa: “Jupanakajj kʼajtapjjaniw Jehová Diosan munasiñapatsa” sasa. ¿Kunsa uka arunakajj yatichistu? Jehová Diosan munasiñapajja, wali kusisiñampi kʼajtañatakiw yanaptʼistu, ukatwa Jehová Diosajj kuna amtanakanisa uka toqet janipun payachasiñasäkiti. Antisas taqe chuymaw jupar confiyañasa, kuna laykutejj suma chuymanïtapatwa jiwasan sum jakasiñas muni.

      21, 22. 1) ¿Kunjamanakatsa Jehová Diosarojj suma chuymanïtapat yuspärsna? 2) ¿Kuna toqetsa jutir capitulon yateqaskañäni?

      21 Ukatjja suma chuyman Diosat jaqenakar parlasajj wali kusisitaw jikjjatastanjja. Diosan servirinakapat parlkasajja, Salmo 145:7 textojj akham siwa: “Jupanakajj suma chuyman Diosätamatwa yatiyapjjani” sasa. Jehová Diosajj suma chuymanïtap kunayman toqetwa uñachtʼayistu, ukatwa kuna sumanaktï jupajj churkistu ukanakat sapüru yuspärañasa, yaqhanakarus taqe chuymarakiw jupajj kunja suma chuymanisa uk yatiyañasa, ukhamatwa jupat yateqasitas uñachtʼayañäni. Ukatjja jupjam suma chuymanïñatak chʼamachasiñäni, yaqhanak laykus kunatï sumäki ukanak lurañatak chʼamachasiñäni ukhajja, jukʼampiw jupar jakʼachasirakiñäni. Apóstol Juanajj akham sasaw qellqäna: “Munat jilata, kunatï jan walïki ukjja jan yateqasimti, antisas kunatï walïki uk yateqasim. Kunatï walïki uk lurirejja, Diosatwa juti” sasa (3 Juan 11).

      22 Jehová Diosajj kunja suma chuymanisa ukajj mayni cualidadanakaparuw yanaptʼaraki. Amuytʼañataki, Éxodo 34:6 textojja Diosajj “wali munasiri ukhamarak jan jaytjasiri” ukhamawa sasaw qhanañchi. Jehová Diosajj suma chuymanïtap taqeniruw uñachtʼayi, ukampis wali munasirïtapsa jan jaytjasirïtapsa servirinakaparukiw uñachtʼayi. Kunjamsa uk luri uka toqetjja, jutir capitulonwa jukʼamp yateqaskañäni.

      a Juchampit jiwañampit kutsuyañatak Jesusan jiwatapajja, Jehová Diosajj kunja suma chuymanisa ukwa uñachtʼayistu. Millón millón angelanakas jupa jakʼan utjkchejja, khititejj wali munatäki ukarupuniw jiwas layku jiwañapatakejj khitanïna.

      b Cheqampi qhanampejj mayakïkaspas ukhamwa Biblian parli. Sañäni, Salmo qellqerejj akham sänwa: “Qhanamampi cheqa yatichäwimampiy nayar apayanita” sasa (Salmo 43:3). Jehová Diosajj cheqa yatichäwinakapjja, qhanar uñtataw yateqañ munirinakarojj qhantʼayi (2 Corintios 4:6; 1 Juan 1:5).

      Lupʼiñatak jisktʼanaka

      • 1 Reyes 8:54-61, 66 ¿Kunjamsa Salomonajj suma chuymani Jehová Diosar yuspäräna, ukat kunjamsa israelitanakajj jikjjatasipjjäna?

      • Salmo 119:66, 68 Suma chuyman Diosat yateqasiñ munatasjja, ¿kunjamsa mayisitanakasampejj uñachtʼaysna?

      • Lucas 6:32-38 ¿Jehová Diosjam suma chuymanïñatakejj kunas yanaptʼistaspa?

      • Romanos 12:2, 9, 17-21 ¿Kunjamsa sapürojj suma chuymanïtas uñachtʼaysna?

  • “Juma sapakiw jan jaytjasirïtajja”
    Jehová Diosar jakʼachasipjjañäni
    • Phajjsiw mä aruman uñjasi.

      CAPÍTULO 28

      “Juma sapakiw jan jaytjasirïtajja”

      1, 2. ¿Kunjamsa Davidajj mayninakamp jaytanukut uñjasïna?

      DAVID REYEJJ mayninakamp jaytanukut uñjasisajj wal tʼaqesïna. Mä kutejj pachpa jaqenakapaw jupar traicionapjjäna, reinop apaqañsa wal munapjjarakïna. Ukhamarusa jupa jakʼankapkäna ukanakaw traicionasajj jupa contra saytʼapjjäna, ukanakat maynejj Mical sat nayrïr warmipänwa. Qalltanjja uka warmejj “Davidat wali enamoratänwa”, reyjam apnaqañapatakis taqe chuymaw yanaptʼarakïna. Ukampis tiempompejja, “Mical warmejj chuymapan Davidar jiskʼachañ qalltäna”, “mä jan amuytʼasir” jaqëkaspas ukhamwa uñj-jjarakïna (1 Samuel 18:20; 2 Samuel 6:16, 20).

      2 Jichhajj Ahitofel chachat parltʼarakiñäni, jupajj Davidan amuytʼayiripänwa. Kuntï uka chachajj siskäna uka arunakajja, Diosan arunakapjam uñjatänwa (2 Samuel 16:23). Ukampis uka chachajj Davidar traicionasajja, khitinakatï David contra saytʼapkäna ukanakampiw mayachasjjäna. ¿Khitis David contra saytʼapjjañapatakejj pʼeqtʼpachäna? Absalón pachpa yoqapaw ukanak lurasiñapatakejj pʼeqtʼäna. “Absalonajj taqe israelit chachanakan chuymap” lunthatasajja, awkip lantiw reyit uttʼayasïna. Qhepatjja walja jaqenakaw jupa toqet saytʼasipjjäna, ukatwa Davidajj jan jiwañatakejj escapjjäna (2 Samuel 15:1-6, 12-17).

      3. ¿David reyejj kuna toqetsa jan payachaskäna?

      3 Ukham jan walinsa uñjaskchïnjja, Davidajj jan jaytjasir mä suma amigon utjatapwa yatïna. ¿Khitïnsa jupajja? Uka amigojj Jehová Diosänwa, ukatwa juparojj Davidajj akham säna: “Jumar jan jaytjiri jaqerojj janirakiw jaytjktati” sasa (2 Samuel 22:26). Ukampis ¿jan jaytjasiri sasin traducitäki uka arojj kamsañsa muni? ¿Kunjamsa Jehová Diosajj jan jaytjasirïtap uñachtʼayi?

      ¿Jan jaytjasirïñajj kamsañsa muni?

      4, 5. 1) ¿Jan jaytjasirïñajj kamsañsa muni? 2) ¿Jan jaytjasiñampi ukat jan jitheqtañampejj kunansa mayjajja?

      4 Hebreo Arut Qellqatanakan jan jaytjiri (leal) sasin traducitäki uka arojja, kunjamsa mä jaqejj munasiñat maynir jan jaytjki, jakʼachasisajj kunjamsa taqe kunan yanaptʼi, janirak jitheqtki uka toqenakat parlañatakiw apnaqasi. Ukham jan jaytjasir jaqejja, janiw taqe kuns obligatak lurkiti, jan ukasti cheqpach munasiñata ukat ukham lurañ wakisitap amuyasaw taqe kuns luri.a Ukhamasti jan jaytjasir jaqëñajja, jan jitheqtiri (fiel) jan ukajj confiykañ jaqëñat sipansa jukʼamp jilankiwa. Uk sum amuytʼañatakejj phajjsit parltʼañäni, Salmo 89:37 textojj uka toqet akham siwa: “Phajjsejj alajjpachanakan confiykañ [testigjamaw uñsti]” sasa. Kuna laykutejj phajjsejj sapa arumaw uñsti, ukampis phajjsejj jan jaytjasiriwa sasajj janiw sisksnati. ¿Kunatsa? Phajjsejj janiw mä jaqjamajj munasiñ uñachtʼaykaspati.

      Phajjsirojj ‘confiykañ testigo’ saskchisa, jaqenakampi ukat angelanakampikiw Diosat yateqasisajj jan jaytjasirïpjjatap uñachtʼayapjjaspa.

      5 Bibliarjamajja, jan jaytjasir mä jaqejj munasiñatwa maynir yanaptʼi, cheqpachapun llakisitapsa jan ukajj cheqpach amigötapsa uñachtʼayarakiwa. Ukham chuymanïñajj janiw lamar qotan utjki uka oladanakar uñtasitäkiti, uka oladanakajj awisanakakiw uñstapjje. Ukat sipansa jan jaytjasirïñajj ukankapuniwa, kuna jan walinakatï utjki ukanakar saykatañatakis yanaptʼasirakiwa.

      6. 1) Jichhürunakanjja, ¿kunatsa jukʼanikejj jan jaytjasirïpjjatap uñachtʼayapjje, ukat Bibliajj kamsisa? 2) Jan jaytjasirïñajj kamsañs muni uk sum amuyañatakejj ¿kunsa lurañasa?

      6 Jichhürunakanjja jukʼanikiw jan jaytjasirïpjjatap uñachtʼayapjje, sapürutjamarakiw “jupanakkam jan waltʼayasir” amigonakajj jukʼamp utj-jje. Ukatjja matrimonio taypin chacha warmjam jaljtañanakas jukʼampiw utj-jjaraki (Proverbios 18:24; Malaquías 2:14-16). Ukham traicionasiñanakajj walipuniw aka tiempon uñjasjje, ukatwa Miqueas profetjamajj akham saraksna: “Jan jaytjasir jaqejja oraqet chhaqtjjewa” sasa (Miqueas 7:2). Jaqenakajj sapürutjamaw jukʼamp jaytjasir chuymanïpjje, ukampis Jehová Diosajj jan jaytjasiripuniwa, ukhamätapjja kunayman toqetwa wali musparkañ uñachtʼayaraki. Diosajj kunjamsa jan jaytjasirïtap uñachtʼayi uka toqet yatjjattan ukhajja, jan jaytjasirïñajj kamsañpuns muni uk sumwa amuytanjja.

      Jehová Diosakiw jan jaytjasirejja

      7, 8. ¿Jehová Dios sapakiw jan jaytjasirejja sasajj kunatsa sissna?

      7 Bibliajj Jehová Diosat akham siwa: “Juma sapakiw jan jaytjasirïtajja” sasa (Apocalipsis 15:4). ¿Kunatsa ukham sispacha? ¿Janit jaqenakasa ukat angelanakas jan jaytjasirïpjjatap uñachtʼayapkpacha? (Job 1:1; Apocalipsis 4:8). ¿Jesusat kamsaraksnasa? ¿Janit jupajj Diosar jan jaytjiri servirit uñtʼatäki? (Salmo 16:10). Ukhamasti, ¿kunatsa Jehová Diosakiw jan jaytjasirejja sasin saspacha?

      8 Nayraqatajj akwa amtañasa: jan jaytjasirïñatakejj cheqpach munasiñaw wakisi. Kunjamtï yatktanjja “Diosajj munasiñawa”, mä arunjja kunjamsa munasiñajj uñachtʼayasiñapa uka toqet jupakiw yateqaskayajja. Ukhamasti, Jehová Diosjam jan jaytjasir yaqhajj janiw utjkaspati (1 Juan 4:8). Cheqas angelanakasa jaqenakas Diosan cualidadanakap uñachtʼaysnawa, ukampis Diosakiw jan jaytjasirïtap sum uñachtʼayaspa. Niyakejjay jupajj “Nayra Tiempotpach Jakir” Awkïchejja, angelanakat sipansa jaqenakat sipansa walja waranqa maranakaw jan jaytjasirïtap uñachtʼayawayi (Daniel 7:9). Ukatwa Jehová Dios sapakiw cheqpachapun jan jaytjasirejja sasin sissna. Jichhajja kunjamsa jupajj jan jaytjasirïtap uñachtʼayawayi ukanakwa yatjjataskañäni.

      9. “Taqe kunanaktï jupajj lurki ukanakanjja”, ¿kunjamsa Jehová Diosajj jan jaytjasirïtap uñachtʼayi?

      9 Taqe kunanaktï Jehová Diosajj “lurki ukanakanjja jan jaytjasirïtapaw uñjasi” (Salmo 145:17). Kunjam toqenakansa uñjasi ukajj Salmo 136 capitulonwa qhanañchasi. Ukanjja kuna musparkañanaksa Jehová Diosajj markapar salvañatakejj luräna, kunjamsa israelitanakarus Mar Rojo qota taypi salväna ukanakatwa parli. Sapa versículo tukuyanjja aka arunakaw uñsti: “Munasirïtapasa jan jaytjasirïtapas wiñayatakiwa”. Salmo 136 capitulojja, página 347 ukan uñstki uka “Lupʼiñatak jisktʼanaka” sat cheqanwa uñstaraki. Jiwasatï uka capitulon versiculonakap liytʼañäni ukhajja, kunjamsa Jehová Diosajj markapar munasirïtapsa jan jaytjasirïtapsa uñachtʼayäna ukwa amuyañäni. Jehová Diosajj jupat jan jitheqtir servirinakapan artʼasitanakap istʼapuniwa, ukatjja wakiski ukhajj servirinakap laykojj mä kuns lurapuniwa, ukhamatwa jan jaytjasir Diosätap uñachtʼayi (Salmo 34:6). Jiwasatï Jehová Diosar jan jaytjas serviñäni ukhajja, jupajj munasirïtapsa jan jaytjasirïtapsa uñachtʼayaskakistaniwa.

      10. ¿Kunjam toqetsa Jehová Diosajj jan jaytjasirïtap uñachtʼayaraki?

      10 Maysa toqetjja, Jehová Diosajj leyinakap jan cambiasaw servirinakaparojj jan jaytjasirïtap uñachtʼayi. Walja jaqenakajj caprichoparjamakiw taqe kuns lurapjje, kunatï walïki jan walïkaraki uks munañaparjamakiw amtapjjaraki. Ukampis Jehová Diosajj janiw ukhamäkiti. Añchhitkamajj walja waranqa maranakas pasawayjjchejja, jupajj espiritunakamp parlañarusa, idolonakar adorañarusa ukat jaqe masisar jiwayañarus jan walitwa uñjaskaki, uka toqenakat kuntï arskäna uks janirakiw cambiawaykiti. Ukatwa Isaías profetap toqejj Jehová Diosajj akham säna: “Jilïrëjjäta ukhasa nayajj pachpakïskäwa” sasa (Isaías 46:4). Ukhamajj jiwasatï Diosan leyinakap istʼañäni ukhajja, taqe kunas sumaruw jiwasatak sarani, walja askinakwa jikjjatarakiñäni (Isaías 48:17-19).

      11. ¿Kunatsa Jehová Diosajj arsutanakap phoqapuni?

      11 Jehová Diosajj promesanakap phoqasaw jan jaytjasirïtap uñachtʼayaraki. Kuntï arski ukajj phoqasipuniwa, ukatwa jupajj akham säna: “Lakajat mistki uka arunakajajj [...] janiw nayan ukarojj jan kun lurasajj kuttʼankaniti, kuntï nayajj munkta ukjja cheqpachapuniw lurani, kun lurañatakitejj nayajj khitkta ukjja kunjamatsa phoqapuniniwa” sasa (Isaías 55:11). Jehová Diosajj jan jaytjasirïtapjja, arunakap phoqasaw servirinakaparojj qhan uñachtʼayi. Jupajj kuntï jan phoqerjamäki uka promesanak janiw lurkiti, kuntï arski uksa phoqapunirakiwa. Diosajj kunja confiykañasa uka toqet Josué chachajj akham sänwa: “Jehová Diosajj Israel markar arskäna uka suma promesanak luratapatjja, janiw ni mä promesa luratapas jan phoqaskänti, taqpachaw phoqasirakïna” sasa (Josué 21:45). Ukhamajja, kuntï Jehová Diosajj arsuwayki ukanak phoqapuniniwa, janipuniw kunäkipans jiwasajj decepcionat uñjaskañäniti (Isaías 49:23; Romanos 5:5).

      12, 13. Jehová Diosan “munasirïtapasa jan jaytjasirïtapas wiñayatakiwa” sasajj ¿kunatsa Bibliajj qhanañchi?

      12 Kunjamtï yatjjatawayktanjja, Jehová Diosan “munasirïtapasa jan jaytjasirïtapas wiñayatakiwa” (Salmo 136:1). Amuytʼañataki, jupajj juchanak perdonkistu ukhajja, wiñayatakiw perdonistu. Capítulo 26 ukanjja, Diosajj juchanakas perdonistu ukhajj jan jukʼamp amtasjjatapwa yateqaniwaytanjja. Niyakejjay taqenejj juchararästanjja, janipuniw khitis Diosjam cheqapäñ puedksnati, ukampis Jehová Diosajj munasirïtapa jan jaytjasirïtapwa uñachtʼayistu, ukham luratapat walpun jupar yuspärtanjja (Romanos 3:23).

      13 Ukatjja Jehová Diosan munasirïtapasa jan jaytjasirïtapas yaqha toqenwa yanaptʼarakistu. Uka toqet parlkasajja Bibliajj akham siwa: “[Cheqapar sarnaqeri] jaqejj jawiranak jakʼan ayruntat mä qoqjamäniwa, uka qoqajj tiempoparuw achoqani, janirakiw laphinakapas wañskaniti. Taqe kuntï jupajj lurkani ukajj sumaruw sarani” sasa (Salmo 1:3). Mä suma qotat amuytʼañäni, uka qoqajj walja chʼojjña laphinakaniwa (hojanakaniwa), janirakiw jiwskiti. Jiwasatejj walja laphinakani mä suma chʼojjña qoqar uñtasitäñ munstan ukhajja, Diosan Arupat taqe chuymaw yatjjatañasa, ukhamatakwa Diosajj jupat jan jitheqtirinakar churki uka bendicionanak wiñayatak katoqañäni. Cheqas kunapachatï aka oraqen taqe kunas cheqapäjjani ukhajja, munasirïtapsa jan jaytjasirïtapsa wiñayatakiw Diosar taqe chuyma servirinakajj uñjapjjañäni (Apocalipsis 21:3, 4).

      Diosajj jupar jan jaytjirinakarojj janiw jaytanukkaniti

      14. ¿Kunjamsa Diosajj servirinakapar jan jaytjirïtap uñachtʼayi?

      14 Jehová Diosajja nayrat jichhakamajj jan jaytjasirïtapwa uñachtʼayawayi. Niyakejjay jupajj nayrat jichhakamajj pachpakïskchejja, jupat jan jitheqtas servirinakaparojj janipuniw jaytanukkiti. Ukatwa Biblia qellqerinakat maynejj Salmo 37:25 texton akham säna: “Nayasti waynäskayätwa, jichhasti awkëjjtwa, ukampis cheqap sarnaqer jaqerojj janiw ni maynirusa apanukut uñjkti, janirakiw wawanakaparus tʼantʼa thaqaskir uñjkti” sasa. Ukatjja Salmo 37:28 texton akham saskakiwa: “Jehová Diosasti kunatï cheqapäki ukar munasiriwa, jupat jan jitheqtirinakarus janiw jaytanukkaniti” sasa. Cheqansa Jehová Diosarukiw adorañasa, kuna laykutejj jupaw Luririsajja, jupakirakiw adoratäñatakis derechoni (Apocalipsis 4:11). Ukampis jupajj jan jaytjasirïtap laykojja, taqe suma luratanakas wali valoranitwa uñji (Malaquías 3:16, 17).

      15. ¿Kunjamsa Diosajj jan jaytjasirïtap israelitanakar uñachtʼayäna?

      15 Kunapachatï servirinakapajj jan waltʼäwinakan uñjasipki ukhajja, Jehová Diosajj munasirïtapa jan jaytjasirïtap laykuw taqe jupanakar yanaptʼi. Bibliajj Salmo 97 capitulopan uka toqet akham siwa: “Diosajj jupat jan jitheqtapki ukanakan jakañ vidanakapjja imaskiwa, juparakiw jan wali jaqenakan amparanakapatjja jupanakar salvi” sasa (Salmo 97:10). Israel markar kunjamsa yanaptʼäna uka toqet parltʼañäni. Jehová Diosajj israelitanakar Mar Rojo qota taypi salväna ukhajja, akham sasaw cantapjjäna: “Jumajj munasirïtamata jan jaytjasirïtamatwa salvankta uka markamarojj irpantajja” sasa (Éxodo 15:13). Diosajj markapar salväna ukhajja, kunja munasirisa ukat kunja jan jaytjasirisa ukwa uñachtʼayäna. Moisesajj uka qhepat akham sasaw israelitanakar säna: “Jehová Diosajja janiw jumanakarojj taqe markanakat sipansa waljanïpjjatam laykojj ajllisipktamti, jumanakajj taqe markanakat sipansa jiskʼa markakïpjjayätawa. Jan ukasti Jehová Diosaw jumanakar wal munasipjjayätamjja, nayra awkinakamar juramentompi arskäna uka juramento phoqañwa munarakïna, ukatwa Jehová Diosajj chʼamani amparapampi Egipto markat irpsunipjjtamjja, ukhamat esclavot serviñat salvañataki, mä arunjja Egipto markan faraón reyipan amparapat salvañataki” sasa (Deuteronomio 7:7, 8).

      16, 17. 1) ¿Kunjamanakatsa israelitanakajj Diosar jan yuspärapjjatap uñachtʼayapjjäna, ukat kunjamsa Diosajj jupanakat khuyaptʼayasïna? 2) Israelitanakat jilapartejja, ¿kunjamsa jan yanaptʼayasiñ munapjjatap uñachtʼayapjjäna, ukat kunsa jiwasajj jupanakat yateqsna?

      16 Ukampis israelitanakat jilapartejja, Diosan munasirïtapsa jan jaytjasirïtapsa janiw valoranit uñjapkänti, ni yuspärapkänsa. Ukat jan walinakat salvatäpkäna ukhasa, “jupanakajj Dios contrajj juchachasisipkakïnwa, Jachʼa Dios contra saytʼasisajj juchachasisipkakïnwa” (Salmo 78:17). Walja maranakaw israelitanakajj kutin kutini Jehová Dios contra saytʼapjjäna. Jupanakajj Diosat jitheqtasajj falso diosanakaruw adorapjjäna, kunayman ajjtaskañanakwa lurapjjäna, ukatwa Diosampejj jan sum apasjjapjjänti. Ukampis Jehová Diosajj pactop janiw pʼakintkänti, antisas Jeremías profetap toqejj akham sasaw markapar ruwtʼäna: “Kutkatasir Israel, kuttʼanjjam [...]. Janiw nayajj jumar colerat uñtanjjämati, nayajj jan jaytjasirïtaj layku” sasa (Jeremías 3:12). Kunjamtï capítulo 25 ukan yatjjataniwayktanjja, jilaparte israelitanakajj janiw arrepentisipkänti. Antisas jupanakajj “cheqpach Diosan mensajeronakapat burlasipjjänwa, arunakapsa jiskʼachapjjänwa, profetanakapatsa burlasipjjänwa”. ¿Kuna jan walirus ukham lurapjjatapat purtʼasipjjäna? Qheparusti, “Jehová Diosan colerasiñapaw markapjjar jutäna”, kuna laykutejj janiw jupanakarojj kunjamats yanaptʼañjamäjjänti (2 Crónicas 36:15, 16).

      17 ¿Kunsa uka sarnaqäwit yateqsna? Jehová Diosajj jan jaytjasirïkchisa, jupajj janiw jaqenakampejj engañjayaskiti, janirakiw jan walinak ukhamak uñchʼukkiti. Cheqas jupajj “wali munasiri ukhamarak jan jaytjasiri” Diosawa, ukatwa suma razonajj utjki ukhajj taqe chuyma khuyaptʼayasi. Ukhamarus jupajj leyinakap phoqasiyapuniwa, jan walinak lurasin jan cambiañ munapki ukanakarus castigarakiwa. Cheqas kunjamtï Moisesar siskäna ukarjamajj “khitinakarutï castigañ wakiski ukanakarojja castigapuniwa” (Éxodo 34:6, 7).

      18, 19. 1) Jan wali jaqenakar tukjasajja, ¿kunjamsa Jehová Diosajj servirinakapar jan jaytjatap uñachtʼayi? 2) Arknaqat uñjasis jiwapki uka servirinakapar jan jaytjatapjja, ¿kunjamsa Jehová Diosajj jutïrin uñachtʼayani?

      18 Jehová Diosajj jan wali jaqenakar castigki ukhajja, jan jaytjasirïtapwa uñachtʼayaski. ¿Kunatsa ukham sistanjja? Apocalipsis librow uk sum qhanañchistu, uka libronjja Jehová Diosajj paqallqo angelanakaparojj akham sänwa: “Sarapjjam, Diosan colerasiñapamp phoqantat paqallq pʼujru platonakjja oraqer warjjatanipjjam” sasa. Kunapachatï kimsïr angelajj ‘jawiranakjjaru ukhamarak uma jalsunakjjar pʼujru platop warjjatäna’ ukhajja, umanakajj wilaruw tukjjäna. Ukatjja uka angelajj Jehová Diosarojj akham sänwa: “Jumajj jakasktawa, nayratpachwa jakasktajja, jan jaytjasiri Diosätawa, cheqaparjam uñjirïtawa, ukatwa ukanak lurañ amttajja. Jupanakajj santo jilatanakana ukhamarak profetanakan wilapwa wartapjjäna, ukatwa jumajj jupanakar wil umaraytajja. Uka wila umarapjjañapajj wakisïnwa” sasa (Apocalipsis 16:1-6).

      19 Juchañchäwi arunak yatiykasajja, ¿kunatsa uka angelajj “jan jaytjasiri” Diosätawa sasin sispachäna? Jehová Diosan servirinakapat waljanejja, arknaqata ukat jiwayata ukhamaw uñjasiwayapjje. Ukhamasti jan wali jaqenakar tukjasajj servirinakapar jan jaytjatapwa Diosajj uñachtʼayi. Ukat niyakejjay jupajj ukham chuymanïchejja, khitinakatï jiwapki uka munat servirinakapajj memoriapankapjjewa. Jutir urunakanjja wal jupanakar uñjañ muni, ukatwa Bibliajj jupanakar jaktayaniwa sasin qhanañchi (Job 14:14, 15). Jehová Diosajj janiw jiwjjapjjatap laykojj jupanakat armaskiti, jan ukasti “jupatakejj taqe uka jaqenakajj jakasipkiwa” (Lucas 20:37, 38). Diosan servirinakapar jaktayañ amtatapajja, jan jaytjasirïtapwa uñachtʼayistu.

      Jehová Diosajj jan jaytjasirïtap laykojja, jupar jan jaytjas serviwayapki ukanakat janiw armaskaniti, jupanakarojj jaktayaniwa.

      Bernard Luimes (chʼeqankiri) ukat Wolfgang Kusserow (chikjankiri) sat jilatanakajja, Alemania nazi ukankirinakamp jiwayataw uñjasipjjäna.

      Moses Nyamussua (kupinkiri) jilatarojja, mä grupo taypinkir politiconakaw lanzanakamp jiwayapjjäna.

      Diosan jan jaytjasirïtap laykuw jutïrin wiñayatak jakañäni

      20. ¿“Khuyapayasiñamp uñjatäpki” ukanakajj khitinakasa, ukat kunjamsa Diosajj jupanakar jan jaytjatap uñachtʼayi?

      20 Jehová Diosajja jupar taqe chuyma servirinakaparojj janipuniw jaytjawaykiti. Ukatjja walja waranqa maranakarakiw Jehová Diosajj jan wali jaqenakarojj pacienciamp aguantawayi, kuna laykutejj jupajj kunja jachʼasa ukwa uñachtʼayañ munäna. “Jïsa, khitinakatï khuyapayasiñamp uñjatäpki, mä arunjja kunatï sumäki uk apnaqañatak vasor uñtatäpki ukanakaruw uñachtʼayäna. Diosarakiw jupanakar jachʼañchañatakejj janïräkipan wakichäna” (Romanos 9:22, 23). Khitinakatï khuyapayasiñamp uñjatäpki, mä arunjja vasor uñtatäpki ukanakajja, espíritu santomp ajllitäpki uka cristianonakawa, jupanakaw Cristomp chikajj aka oraq apnaqanipjjani (Mateo 19:28). Jehová Diosajj ukham lurasajja, Abrahán chachar jan jaytjatapwa uñachtʼayäna. Kuna laykutejj Abrahanarojj akham sasaw jupajj mä promesa luräna: “Wawam taypirakiw oraqenkir taqe markanakajj bendición katoqapjjani, nayar istʼatam layku” sasa (Génesis 22:18).

      Kunayman edadani jilat kullakanakaw wali kusisitäsipki.

      Jehová Diosan jan jaytjasirïtap laykojja, jupar jan jaytjas servipki ukanakajj mä suma suytʼäwinïpjjewa.

      21. 1) ‘Walja jaqenaka’ sasin uñtʼatäpki ukanakarojja, ¿kunjamsa Jehová Diosajj jan jaytjasirïtap uñachtʼayi? 2) Diosan jan jaytjasirïtap yatisajja, ¿kunsa sapa maynejj lurañasa?

      21 “Walja jaqenakaruw” Jehová Diosajj jan jaytjasirïtap uñachtʼayaraki, “jupanakajj jachʼa tʼaqesiñatwa” mistupjjani, ukatjja wiñayatakiw aka oraqen jakapjjarakini (Apocalipsis 7:9, 10, 14). Uka grupo taypinkir jaqenakajj juchararäpkchisa, Jehová Diosajj janiw jupanakarojj jaytjkaniti, antisas paraisoptayat oraqen wiñay jakapjjañapatakiw mä oportunidad churani. Uka amtap phoqañatakejja, jupajj munat Yoqaparuw jiwas layku jiwañapatak khitaniwayi, ukhamatwa jan jaytjasirïtap uñachtʼayistu (Juan 3:16; Romanos 5:8). Khitinakatï cheqapar sarnaqañ munapki ukanakarojja, Jehová Diosajj jan jaytjasirïtapwa uñachtʼayaraki (Jeremías 31:3). Kunjamsa Jehová Diosajj servirinakapar jan jaytjirïtap uñachtʼayi uk yatiñasa, kunjamsa jutïrin jan jaytjasirïtap uñachtʼayaskakini uk yatiñasa, jupar jukʼamp jakʼachasiñatakiw yanaptʼistu. Ukhamajj Diosan munasirïtapatsa jan jaytjasirïtapatsa yuspärapjjapuniñäni, jupar jan jaytjas serviñatakis chʼamachasipjjarakiñäni, ukhamatwa juparojj jukʼamp jakʼachasipjjañäni.

      a 2 Samuel 22:26 texton “jan jaytjiri” sasin traducitäki uka arojja, yaqha versiculonakan “munasiri jan jaytjasiri” sasin traducitarakiwa.

      Lupʼiñatak jisktʼanaka

      • 1 Samuel 24:1-22 ¿Kunjamsa Davidajj Jehová Diosjam jan jaytjasirïtap uñachtʼayäna?

      • Ester 3:7-9; 4:6-5:1 Markap layku jakañ vidap niya aptʼasisajja, ¿kunjamsa Ester tawaqojj Jehová Diosjam jan jaytjasirïtap uñachtʼayäna?

      • Salmo 136:1-26 ¿Kunsa uka capitulojj Jehová Diosan munasirïtapatsa jan jaytjasirïtapatsa yatichistu?

      • Abdías 1-4, 10-16 Servirinakapar jan jaytjatap laykojja, ¿kunsa Jehová Diosajj edomitanakar luräna?

  • Criston munasiñapwa uñtʼañasa
    Jehová Diosar jakʼachasipjjañäni
    • Jesusajj khuyapayasiñampiw mä jaqer yanaptʼaski.

      CAPÍTULO 29

      Criston munasiñapwa uñtʼañasa

      1-3. 1) ¿Kunatsa Jesusajj Awkipjamäñ munäna? 2) ¿Kuna toqenakatsa aka capitulon yatjjataskañäni?

      INAS jumajj ak uñjirïsta: wawanakajja kuntï awkipajj lurapki ukarakwa yateqasisajj lurapjje. Ukatwa awisajj awkipjam sartapjje, parlapjje jan ukajj comportasipjje. Tiempompejja, awkipat kunanaktï yateqawayapki ukarjamaw taqe kuns lurapjje ukat Jehová Diosarus servipjjaraki. Cheqas mä wawajj munasir awkiparojj respetompiw uñji, taqe chuymaw munasiraki, ukatwa tatapjamäñatak wal chʼamachasi.

      2 ¿Jesusat kamsaraksnasa? Jesusajj alajjpachankir Awkipampejj wali sumwa apasipjje, ukatwa jupajj ‘Awkijar munastwa’ sasin säna (Juan 14:31). Cheqansa, janiw khitis Jesusjamajj Jehová Diosar jukʼampejj munaskaspati, kuna laykutejj janïr taqe kunas utjkäna ukhatpachaw Awkipampejj alajjpachan jupajj jakäna. Ukatwa Awkiparojj wal munasïna, ukatjja Awkipjamäñwa munarakïna (Juan 14:9).

      3 Kunjamtï aka libronkir capitulonakan yatjjataniwayktanjja, Jesusajj Jehová Diosat yateqasisaw cheqapar uñjirïtapsa, chʼamanïtapsa ukat yatiñanïtapsa qhan uñachtʼayäna. Ukampis ¿kunjamsa Diosjam munasirïtap uñachtʼaypachäna? Aka capitulonjja, kunjamsa Jesusajj mayninakat cheqpachapun llakisitap uñachtʼayäna, kunjamsa tʼaqesipkäna ukanakat sinttʼasïna, kunjamsa juch luririnakarojj taqe chuym perdonäna ukanakatwa yatjjataskañäni.

      “Jukʼamp munasiñanejj janiw utjkiti”

      4. ¿Kunjamsa Jesusajj cheqpach munasirïtap uñachtʼayäna?

      4 Jesusajja cheqpach munasiñajj kunjamasa ukwa uñachtʼayawayistu. Cheqpach munasiñajja janiw jiwasan askisak thaqaña sañ munkiti, jan ukasti mayninakan askinakap thaqaña sañwa muni. ¿Kunjamsa Jesusajj ukhamätap uñachtʼayäna? Jupa pachpaw akham sasin qhanañchäna: “Khititï amigonakap laykojj vidap churki ukat sipansa jukʼamp munasiñanejj janiw utjkiti” sasa (Juan 15:13). Jesusajja jiwas layku perfecto vidap churañatakejj jankʼakïnwa, ukhamatwa taqe jaqenakat sipans wali munasirïtap uñachtʼayawayistu. Ukampis yaqha toqenakanwa cheqpach munasirïtap uñachtʼayarakïna.

      5. Jesusajj aka oraqer jutañatakejja, ¿kuna sacrificionaksa lurawayi?

      5 Jesusajj janïr aka oraqer jutkäna ukhajja, alajjpachan mä suma puestonïnwa, Awkipampisa mayni angelanakampis wali sumaw apasïna. Jesusajj alajjpachan wali sumas jakaskchïnjja, “taqe kunanakapatï utjkäna ukanak apanukusaw jupajj mä esclavor tuküna, jaqeruw tukurakïna” (Filipenses 2:7). Ukhamajja jupajj aka oraqer jutañatakejj jankʼakïnwa, Supayan apnaqat aka mundon jakañatakisa ukat jucharar jaqenak taypin jakañatakis jankʼakirakïnwa (1 Juan 5:19). Diosan Yoqapajj taqe ukanak jaytasajja, cheqpach munasirïtapwa uñachtʼayawayi.

      6, 7. 1) Jesusajj Diosan arunakap yatiykäna ukhajja, ¿kuna sacrificionaksa luräna? 2) Juan 19:25-27 textorjamajja, ¿kunjamsa Jesusajj cheqpachapun munasirïtap uñachtʼayäna?

      6 Jesusajj aka oraqenkkäna ukhajja, cheqpach munasirïtap kunayman toqetwa uñachtʼayäna. Jupat llakisiñat sipansa mayninakatwa jukʼampejj llakisirïna. Ukatjja suma yatiyäwinak predicañatakejj kunatï jakañatakejj wakiski ukanikïnwa, ukatwa jupajj akham säna: “Qamaqenakajj putuniwa, jamachʼinakas tapanirakiwa, ukampis jaqen Yoqapatakejj janiw kawkin iktʼañas utjkiti” sasa (Mateo 8:20). Jesusajj wali suma carpinterönwa, ukhamajj mä suma utwa utachasispäna, aljañatakis wali suma mueblenakwa luraspäna. Ukhamäkchïnsa, jupajj janiw walja utjirinïñ thaqkänti, ni ukanakarus chuym uchkänti.

      7 Jesusajj jiwkäna uka jaypʼojja, kuntï mamap laykojj lurkäna ukhaw cheqpach munasiñ uñachtʼayarakïna. Uka ratojj chuymapan walja llakinakanïnwa, lawar chʼakkatatäsas walpun tʼaqesiskäna, ukatjja discipulonakapata predicacionatwa wal llakisïna, kunjamsa Awkipar jan jaytjkaspa sutipsa jachʼañcharakispa uka toqets llakisirakïnwa. Cheqas jupatï pantjasispäna ukhajja, ¡jaqenakajj janiw wiñay jakañ katoqksnänti! Jesusajj kunayman llakinakanïkchïnsa, janïr jiwkasajj María mamapat llakisitap uñachtʼayaskakïnwa, uka urunakatakejj Mariajj viudäjjpachänwa. Kunjamtï Juan 19:25-27 texton qellqatäkejja, Jesusajj apóstol Juanaruw mamapar cuidañapatak mayïna, ukatwa uka apostolojj Mariar cuidañatak utapar irpjjäna. Ukhamatwa Jesusan mamapar jan kunas faltkänti, Diosar serviskakiñapatakis yanaptʼasirakïnwa. Jesusajj kuntï lurkäna ukajja, mayninakar cheqpachapun munasirïtapwa uñachtʼayäna.

      “Jupanakat walpun sinttʼasïna”

      8. Jesusajj kunja sinttʼasirïnsa uk qhanañchañatakejja, ¿Biblian kuna arus apnaqasi?

      8 Jesusajj Awkipjam sinttʼasirïnwa. Bibliarjamajja, jupajj jaqenakar tʼaqesir uñjasajj walpun llakisirïna, ukatwa jupanakar yanaptʼañatakejj kuns lurapunirïna. Jesusajj kunja sinttʼasirïnsa uka toqet parlañatakejja, Bibliajj “chuymatpach walpun sinttʼasïna” sasin traducitäki uka griego aru apnaqe. Biblia toqet yatjjattʼat mä jaqejj uka toqet akham siwa: “Uka arunakajja chuyma manqhatpach sinttʼasiña sañ muni. Maynejj kunjamsa yaqhanakat cheqpachapun sinttʼasispa ukjja, uka griego arukiw qhan uñachtʼayi” sasa. Kunjamsa Jesusajj jaqenakat chuymatpach wal sinttʼasïna, jupanakarojj kunjamsa yanaptʼäna ukanakat mä qhawqha jichhajj uñjañäni.

      9, 10. 1) Jesusampi apostolonakapampejja, ¿kunatsa mä chʼusa lugarar sarapjjäna? 2) Samartʼañ munapkäna uka cheqan walja jaqenakar uñjasajja, ¿kunsa Jesusajj luräna, ukat kunatsa?

      9 Sinttʼasirïtapatwa Jesusajj jaqenakar Diosan arunakap yatichäna. Kunatsa Jesusajj jaqenakat sinttʼasïna ukjja, Marcos 6:30-34 texto liytʼasaw sum amuysna. Uka urunakanjja apostolonakajj wali kusisitapunïpjjänwa, kuna laykutejj walja markanakar sarasaw Diosan arunakap yatiyapjjäna, Jesusan ukar kuttʼasasti wali kusisitaw kunsa uñjapjjäna ukat kunsa istʼapjjarakïna ukanak yatiyapjjäna. Ukatsti walja jaqenakaw jupanakan ukar puripjjäna, janirakiw manqtʼasiñatakis tiempojj jupanakan utjkänti. Jesusajj apostolonakapan qaritäpjjatap amuyasajja, akham sänwa: “Jutapjjam, yaqha cheqar sarañäni, mä chʼusa lugararu, ukhamat mä jukʼa samartʼapjjañamataki” sasa. Ukatwa jupanakajj boter sarjjatasajj mä chʼusa lugarar sarjjapjjäna, mä arunjja Galilea qotat norte toqer puriñkamaw sarapjjäna. Ukampis jaqenakajj jupanakar sarir uñjasasa jan ukajj istʼasasa, kayukiw qota jakʼnäm tʼijupjjäna, jupanakat sipans nayraw puripjjarakïna.

      10 Kawkintï samartʼañ munapkäna uka cheqan walja jaqenak uñjasajja, ¿Jesusajj coleraspachänti? Janiwa, uka toqet parlkasajj Marcosajj akham sasaw qellqäna: “Jesusajj botet mistjjäna ukhajja, walja jaqenakaruw uñjäna, jupanakat walpun sinttʼasïna, jan awatirini ovejanakar uñtasitäpjjatap layku. Ukatwa jupanakar kunayman toqenakat yatichañ qalltäna” sasa. Uka jaqenakajj Diosat yatiñ munapjjatapwa Jesusajj amuyäna, kuna laykutejj taqe jupanakajj jan awatirini jan arjjatirin ovejanakar uñtasitäpjjänwa. Uka jaqenakarojja, religión pʼeqtʼirinakaw suma awatirinakjamajj cuidapjjañapäna, ukampis jupanakajj janiw jaqenakarojj munasipkänti, ni llakisipkänsa (Juan 7:47-49). Ukatwa Jesusajj uka jaqenakat cheqpachapun sinttʼasïna, Jehová Diosan Reinopats taqe chuymaw yaticharakïna (Lucas 9:11). Jesusajja arunakap istʼapjjaniti janicha uk janïr yatkasaw jaqenakat wal sinttʼasïna, mä arunjja Jesusajj janiw jupar istʼapjjatap laykukejj jaqenakat sinttʼaskänti, jan ukasti sinttʼasiñapatwa jaqenakarojj yatichäna.

      Jesusajj lepra usuni mä jaqerojj khuyapayasiñampiw yanaptʼaski, jupajj amparap loqatatasaw kallachipat llamktʼaski. Jesusan ukham luratap uñjasajja, jaqenakajj wali colerataw uñchʼukisipki.

      Jesusajj amparap loqatatasaw “jupar llamktʼäna”.

      11, 12. 1) ¿Kunjamsa nayrajj lepra usuninakar uñjasïna, ukat kunjamsa Jesusajj lepra usuni mä jaqer uñjäna? 2) Jesusajj llamktʼkäna ukhajja, ¿kunjamsa lepra usuni jaqejj jikjjataspachäna? Mä uñachtʼäwimp uk qhanañchtʼam.

      11 Sinttʼasirïtapatwa Jesusajj tʼaqesipkäna ukanakarojj yanaptʼäna. Usutäpkäna uka jaqenakajja, Jesusajj jupanakat cheqpachapun sinttʼasitapwa amuyapjjäna, ukatwa juparojj yanaptʼayasiñatak jakʼachasipjjäna. Uk sum amuytʼañatakejj aka toqet parltʼañäni: mä kutejja, walja jaqenakaw Jesusamp chik sarasipkäna, ukhaw “lepra usumpi tukjata” mä jaqejj jupar jakʼachasïna (Lucas 5:12). Moisesan Leyiparjamajja, lepra usuni jaqenakajj mayninakat wali jayanwa jakapjjañapäna, ukhamat jan khitirus usup contagiañataki (Números 5:1-4). Tiempompejja, religión pʼeqtʼirinakajj lepra usuninakatakejj yaqha leyinakwa uñstayasipjjäna, ukatjja lepra usuninakar yaqhachapjjañapatakiw jaqenakar yatichapjjarakïna.a Ukampis kunjamsa Jesusajj lepra usuni jaqer uñjäna uka toqet Bibliajj akham siwa: “Ukjjarusti lepra usuni mä jaqew jupar jakʼachasirakïna, qonqortʼasis kunaw jupajj akham sasin ruwtʼasïna: ‘Munsta ukhajj qolltʼasitasmawa’ sasa. Jesusajj uka jaqet wal sinteqtʼasïna, amparap loqatatasaw akham sasin llamktʼäna: ‘Muntwa, qollatäjjam’ sasa. Ukatsti ukaratpachaw lepra usupajj chhaqtjjäna” sasa (Marcos 1:40-42). Leyirjamajja, uka usut jaqejj janiw jaqenak taypinkañapäkänti, uk Jesusajj sum yatiskäna, ukampis alisnukuñat sipansa jupat wal sinttʼasisajj amparapampiw llamktʼäna.

      12 Jesusajj amparapamp llamktʼkäna ukhajja, ¿kunjamakis lepra usuni jaqejj jikjjataspachäna? Lepra usuninakar qolliri Paul Brand sat mä doctoran experienciapat amuytʼañäni. Mä kutejja, jupajj lepra usupat qollañatakiw mä waynamp India markan jikisïna. Uka waynan usup uñakipkasajja, doctorajj kallachipar amparap loqjjatasajj kunjamsa qollasini ukwa mä intérprete toqejj qhanañchäna. Ukat akatjamatwa uka waynajj jachaqtʼasïna, uk uñjasajj doctorajj “¿nayach kuna jan wal parltjja?” sasaw interpreter jisktʼäna. Uka waynar jisktʼasajj akham sasaw uka interpretejj doctorar säna: “Jupajj amparamampi kallachipar loqjjatatamatwa jachi, kuna laykutejj walja maranakaw usutätap laykojj jupar jan khitis llamktʼjjataynati” sasa. Jesusan ukar jutkäna uka lepra usuni jaqejja, ukhamarakiw sum jikjjataspachäna. Ukampis Jesusajj janiw aleqak amparapamp llamktʼkänti, jan ukasti uka jan wali usupatwa qolläna.

      13, 14. 1) Naín markar jakʼachaskasajja, ¿kunsa Jesusajj uñjäna, ukat kunatsa ukajj wali llakkañänjja? 2) Viuda warmir wal jachir uñjasajja, ¿kunsa Jesusajj sinttʼasirïtapat luräna?

      13 Sinttʼasirïtapatwa Jesusajj maynin jiwatapat llakitäpkäna ukanakar yanaptʼäna. Jaqenakar tʼaqesir uñjasajja, Jesusajj walpun sinttʼasirïna. Uk sum amuytʼañatakejj Lucas 7:11-15 textot parltʼañäni. Jesusajj niya pä mara predicaskäna ukhajja, Galileankir Naín sat markaruw saräna. Markar mantañampïskäna ukhajja, walja jaqenakaw mä jiwatar imtʼjjañatakejj apasipkäna. Uka jiwatajj mä viuda warmin sapa yoqapänwa, uka nayrajj ukhamarakiw esposopar imtʼir sarasajj wali llakitapun uñjaspachäna, ukampis sapa yoqapan jiwatapat janiw khiti yanapiris jupatakejj utj-jjpachänti. Uka viuda warmimp chikajj waljaniw sarapjjäna, jupanakat yaqhepajj walpun jachapjjäna, yaqhepanakasti llakkañ cancionanak cantapjjäna, llakkañ musicanak tukirinakas utjarakïnwa (Jeremías 9:17, 18; Mateo 9:23). Ukampis Jesusajj wal jachkäna uka viuda warmit wal sinttʼasïna, amuyatajja uka warmejj wawapan jiwat cuerpop jakʼwa jachtʼasis saraskäna.

      14 Uka warmir wal jachir uñjasajja, Jesusajj “walpun jupat sinttʼasïna”, ukatwa munasiñampejj “jan jachjjamti” sasin säna. Ukatjja jiwatar jakʼachasisajj llamktʼänwa, uk uñjasajj taqeniw saytʼapjjäna, janirakiw kuns arsupkänti. Ukjjarojj Jesusajj akham sasaw jiwatar säna: “Wayna, nayaw sissma, ¡sartam!” sasa. Uka arunak istʼasajj waynajj ikitsa sartkaspa ukhamaw qontʼasïna, ukatsti parlañwa qalltarakïna. Uka qhepat kunas pasäna uka toqet Bibliajj akham siwa: “Jesusajj taykaparuw katuyjjarakïna” sasa. 

      15. 1) Mayninakat cheqpachapun sinttʼasiñäni ukhajja, ¿kun lurañatakis chʼamachasiñäni? 2) ¿Kunjamsa jiwasajj Jesusat yateqasitas uñachtʼaysna?

      15 ¿Kunsa taqe uka sarnaqäwinakajj yatichistu? Mayninakat sinttʼasktan ukhajja, jupanakar yanaptʼañatakejj kuns lurañasapuniwa. Jesusajj jaqenakar tʼaqesir uñjäna ukhajja, jupanakat kunjamats sinttʼasipunirïnwa, ukatjja aleqak sinttʼasiñat sipansa jupanakar yanaptʼañatakejj kuns lurapunirïnwa. ¿Kunsa jupat yateqassna? Cristianonakajj suma yatiyäwinak predicañatakiw wal chʼamachasiñasa, jaqenakarojj Jesusan discipulopar tukupjjañapatakiw yanaptʼañasaraki. Cheqas Jehová Diosar munasitas laykuw uk phoqañatak chʼamachastanjja, ukatjja jaqe masisat cheqpachapun sinttʼasitas laykurakiw wal chʼamachastanjja. Jiwasatï Jesusjam jaqenakat cheqpachapun sinttʼasiñäni ukhajja, taqe chuyma predicañatakiw chʼamachasiñäni (Mateo 22:37-39). ¿Kunjamsa jiwasajj jilat kullakanakasat sinttʼasitas uñachtʼaysna? Cheqansa, janiw jiwatanakar jaktayksnati ni usutanakarus qollksnati, ukampis kunanaktï lurañ puedktan ukanak lurasaw jilat kullakanakasat sinttʼasitas uñachtʼaysna, mä arunjja jupanakat llakisitasajj qhanaw luratanakasan uñjasiñapa (Efesios 4:32).

      “Awki, jupanakar perdonam”

      16. Lawan chʼakkatat tʼaqesiskäna ukhajja, ¿kunjamsa Jesusajj perdonañatak jankʼakïtap uñachtʼayäna?

      16 Jesusajja perdonañatakejj jankʼakïnwa, ukhamatwa Jehová Diosjam munasirïtap uñachtʼayäna (Salmo 86:5). Mä lawar chʼakkatat tʼaqeskäna ukhas perdonasirïtapwa uñachtʼayäna. Jesusajj wali jiskʼachata ukat amparanakatsa kayunakatsa clavonakamp chʼakkatat tʼaqesiskäna ukhajja, janiw jupar tʼaqesiyapkäna ukanakar castigañap Awkipar maykänti. Antisas niya jiwañampëjjäna ukhajja, akham sasaw Jehová Diosar säna: “Alajjpachankir Awki, jupanakar perdonam, kuntï lurapki uk janiw yatipkiti” sasa (Lucas 23:34).b

      17-19. ¿Kunjamsa Jesusajj Pedror perdonatap uñachtʼayäna?

      17 Kunjamsa apóstol Pedror perdonäna ukanwa Jesusajj kunja perdonasirisa uk qhan amuysna. Pedrojj Jesusar wal munasïna, ukatwa nisán phajjsit 14 urunak saraqatarojj akham säna: “Tata, nayajj jumamp chik carcelar sarañatakisa jiwañatakis wakichatätwa” sasa. Ukampis mä qhawqha horanak pasatatjja, kimsa kutiw Jesusar jan uñtʼir tuküna. Kimsïr kut jan uñtʼir tukkäna ukhajja, “Tatitojj kutikipstasaw Pedror cheqak uñtäna”, uk uñjasajj Pedrojj “anqar mistusaw chuymas kawkstʼat walpun jachäna”. Jesusajj jiwjjäna uka jaypʼojja, inas “¿Jesusajj perdonpachïtuti?” sasin jisktʼaschïna (Lucas 22:33, 61, 62).

      18 Pedrojja uk yatiñatakejj janiw walja tiempo suykänti. Nisán phajjsit 16 urunak saraqataruw Jesusajj jiwatat jaktjjäna, amuyatajja uka urpachaw Jesusajj Pedromp parläna (Lucas 24:34; 1 Corintios 15:4-8). ¿Kunatsa Jesusajj Pedromp parlir sarpachäna? Munat amigopar munasiskakitapa ukat valoranit uñjaskakitapwa Jesusajj Pedror uñachtʼayañ munäna, ukampis amigopar chuymachtʼañatakejj ¿kunampsa Jesusajj lurpachäna?

      19 Mä qhawqha urunakatjja, Jesusajj Galilea qota jakʼanwa discipulonakaparojj uñstäna. Ukanjja Jesusajj “¿jumajj nayar munasistati?” sasaw Pedror kimsa kuti jisktʼäna, kimsïr kutin jisktʼkäna ukhajj akham sasaw Pedrojj Jesusar säna: “Tata, jumajj taqe kunwa yattajja, nayajj jumar munassma uksa sumwa yatiraktajja” sasa. Cheqas Jesusajj kunas Pedron chuymapan utjäna uk sum yatïna, qhawqsa jupar munasïna uks yatirakïnwa, ukampis qhawqsa Jesusar munasïna uk jupapachpa arsuñapatakiw ukham jisktʼäna. Ukatjja jiskʼa ovejanakajar manqʼayarapita, awatirapita sasaw mayïna (Juan 21:15-17). Suma yatiyäwinak predicañapatakejja, uka nayraw Pedrorojj mayisjjäna (Lucas 5:10). Ukampis jichha kutinjja, discipulonakapar tukupjjañapäkäna ukanakar cuidañapatakiw Jesusajj mayiskäna, ukhamatwa Pedrojj qhawqsa Jesusajj jupar confiyaskakïna uk amuyäna. Uka qhepat cristiano congregación taypinjja, Jesusajj wali wakiskir luräwi Pedror jaytarakïna (Hechos 2:1-41). Jesusan jupar perdonatap yatisasa, jupar confiyaskakitap yatisas walpun Pedrojj kusispachäna.

      ¿Criston munasiñap uñtʼtanti?

      20, 21. ¿Kunjamatsa Criston munasiñap sum uñtʼsna?

      20 Jesusajj kunja munasirïnsa uk Bibliajj sum qhanañchi, ukampis ¿kun lurañatakis Jesusan munasiñapajj yanaptʼistu? Uka toqet parlkasajj Bibliajj akham siwa: “Jupan munasiñap uñtʼañaw taqe kunat sipansa jilankejja” sasa (Efesios 3:19). Kunjamtï yatjjatawayktanjja, Jesusan sarnaqäwipat parlir pusi evangelionak liytʼasaw jupajj qhawqha munasirisa uk sum amuytanjja. Ukampis Criston munasiñap sum uñtʼañatakejja, janiw Bibliajj jupat kamsisa ukak yatjjatañasäkiti.

      21 Griego arut traducitäki uka “uñtʼaña” arojja, “kunanaktï lurktan uka toq sum uñtʼaña” sañwa muni. Jesusajj kunjamas jikjjatasïna uk sum amuyañatakejja, jupjamarakiw mayninakarojj munasiñasa. Ukatakejja jiwasan askisak thaqañat sipansa, yaqhanakan askipwa thaqañasa, mayninakarojj sinttʼasiñatwa yanaptʼañasa ukat taqe chuymaw mayninakar perdonañasaraki. Ukhamtï lurañäni ukhajja, cheqpachapuniw Criston munasiñap sum uñtʼañäni, jupan munasiñapajj taqe kunat sipans jilankiwa. Ukat ak janipun armapjjañäniti: jiwasatï Jesusat yateqasiñatak chʼamachasiñäni ukhajja, jukʼampiw wali munasiri Jehová Dios Awkisar jakʼachasirakiñäni.

      a Religión pʼeqtʼirinakan leyinakaparjamajja, lepra usuni jaqenakajj niya pä metronak jayaruw jitheqtapjjañapäna, ukat thayajj wal thaytʼankäna ukhajj 45 metronak jayaruw jitheqtapjjañaparakïna. Judionakan Midrás Rabá sat mä libropajja, religión pʼeqtʼiri pä chachanakatwa parli, nayrïrejj lepra usunïpkäna uka jaqenakat imantasirïnwa, payïristi qalamp jaqjasaw lepra usuninakarojj alisnukurïna. Ukhamajj lepra usunïpkäna uka jaqenakajja, mayninakamp yaqhachata ukat uñisita ukhamaw jikjjatasipjjäna.

      b Yaqhep nayra qellqatanakatjja, Lucas 23:34 texton nayrïr partepajj chhaqtayatawa. Ukampis Biblia Aymara. Machaq Mundon Jakirinakataki sat Bibliansa ukat yaqha Biblianakansa janiw chhaqtayatäkiti, kuna laykutejj confiykañ nayra qellqatanakarjamaw lurasiwayi. Amuyatajja, lawar chʼakkatapkäna uka romano soldadonakatwa Jesusajj parlaskäna, jupanakajj kuntï lurapkäna uk janiw yatipkänti, janirakiw Jesusajj khitïnsa uks amuyapkänti. Maysa toqetjja, inas Jesusajj jupar jiwayasiñap mayipkäna uka judionakat parlaskchïna, tiempompejj uka judionakajj juparuw confiyjjapjjañapäna (Hechos 2:36-38). Cheqas Jesusar jiwayañatak romano soldadonakar amtayapkäna uka religión pʼeqtʼirinakajja, Jesusajj Diosan Yoqapätap yatkasaw jiwayapjjäna, ukatwa jupanakarojj jan perdonasjjänti (Juan 11:45-53).

      Lupʼiñatak jisktʼanaka

      • Mateo 9:35-38 ¿Kunjamsa Jesusajj sinttʼasirïtap uñachtʼayäna, ukat kunsa uk yatisajj lurañasa?

      • Juan 13:34, 35 ¿Kunatsa jiwasanakajj Jesusat yateqasisajj munasiñ uñachtʼayañasa?

      • Romanos 15:1-6 Jiwasan askisak thaqañat sipansa, ¿kunjamsa Jesusat yateqasisajj yaqhanakan askip thaqsna?

      • 2 Corintios 5:14, 15 Jiwasatï Jesusan jiwas layku jiwatap valoranit uñjañäni ukhajja, ¿kunjamsa jakañäni?

  • Munasiñan sarnaqasipkakiñäni
    Jehová Diosar jakʼachasipjjañäni
    • Mä tantachäwinjja, jilat kullakanakajj wali kusisitaw parltʼasisipki.

      CAPÍTULO 30

      Munasiñan sarnaqasipkakiñäni

      1-3. Jehová Diosat yateqasisin mayninakar munasiñäni ukhajja, ¿kunjamas jikjjatasiñäni?

      “KATOQAÑAT sipansa churañanwa jukʼamp kusisiñajj utji” (Hechos 20:35). Jesusan uka arunakapajj aka wakiskir yatichäwi qhanstayi: mayninakar cheqpach munasir jaqejja jupa pachpaw askinak jikjjati. Cheqas mayninakat munasiñ katoqañajj wal kusisiyistu, ukampis mayninakar munasiña uñachtʼayañajj jukʼampwa kusisiyistu.

      2 Diosajj uk sum yati. Kunjamtï aka seccionankir capitulonakapan yatjjataniwayktanjja, Diosjam munasir yaqhajj janiw utjkiti. Jupakiw cheqpach munasirïtap walja tiempo jan qarjtas uñachtʼayawayi, ukatwa Bibliajj ‘kusisiri Diosawa’ sasin qhanañchi (1 Timoteo 1:11).

      3 Munasir Awkisajja taqe kunan jupat yateqasiñaswa muni, jukʼampis jupat yateqasisin munasiñampi yaqhanakar uñjañaswa muni. Ukatwa Efesios 5:1, 2 textojj akham sistu: “Diosan munat wawanakapjamajj jupat yateqasipjjam, munasiñan sarnaqasipkakim” sasa. Jiwasatï Jehová Diosat yateqasisin yaqhanakar munasiñat yanaptʼañäni ukhajja, wali kusisitapuniw jikjjatasiñäni. Ukat Diosar kusisiyatas yatisajja, jukʼamp kusisitäñäniwa, kuna laykutejj maynit maynikam munasipjjam sasaw Arupajj ewjjtʼistu (Romanos 13:8). Jichhajja, kuna razonanakatsa ‘munasiñan sarnaqaskakiñasa’ uka toqetwa yatjjatañäni.

      Munasiñajj wali wakiskiripuniwa

      Mä jilïr jilatajja, lartʼasisaw wayna jilatar uñkattʼaski.

      Munasiñatwa jilat kullakanakasarojj confiytanjja.

      4, 5. ¿Kunatsa jilat kullakanakar munasiñamp uñjañasa?

      4 ¿Kunatsa jilat kullakanakar munasiñamp uñjañajj wali wakiskirejja? Kuna laykutejj cheqpach cristianonakakiw munasiñ uñachtʼayapjje. Jiwasatï jan munasirïksna ukhajja, janiw jilat kullakanakasampejj sum apasksnati, janirakiw Jehová Diosatakejj valoranïksnati. ¿Kunatsa munasiñ uñachtʼayañasa? Uk amuyañatakejj kunjamsa Bibliajj yanaptʼistu uk yatjjataskakiñäni.

      5 Janïr jiwayatäkäna uka qhep qhepa arumajja, Jesusajj akham sasaw discipulonakapar säna: “Nayajj mä machaq mandamiento churapjjsma: jumanakajj maynit maynikam munasipjjam. Kunjamtï nayajj munasipksmajja, ukhamarak jumanakajj maynit maynikam munasipjjam. Cheqpachans jumanakatejj maynit maynikam munasipjjätajja, taqeniw nayan discipulonakajäpjjatam yatipjjani” sasa (Juan 13:34, 35). “Kunjamtï nayajj munasipksmajja” sasin siskäna uka arunakampejja, Jesusajj jupjam mayninakar munasiñaswa mayiskistäna. Kunjamtï capítulo 29 ukan yatjjataniwayktanjja, kunjamsa jaqenakar cheqpachapun munasitas uñachtʼaysna ukwa Jesusajj yatichawayistu, jupajj askip thaqañat sipansa mayninakan askipwa nayraqatajj thaqerïna. Jiwasajj ukham munasiñwa uñachtʼayañasaraki, Diosar jan servipki uka jaqenakas kunja munasirïtansa uk qhanwa amuyapjjañaparaki. Kunapachatï Jesusjam cheqpachapun mayninakar munasktan ukhajja, cheqpach cristianonakätaswa uñachtʼayasktanjja.

      6, 7. 1) ¿Kunatsa munasiñ uñachtʼayañajj wali importantejja? 2) 1 Corintios 13:4-8 textonjja, ¿kuna toqetsa Pablojj parlaskäna?

      6 ¿Munasiñajj jiwasan jan utjkaspa ukhajj kunas pasaspa? Uka toqet apóstol Pablojj akham sänwa: ‘Janitï munasiñajj nayan utjkaspa ukhajja, mä latar uñtataw tojjoqerista jan ukajj platillor uñtataw chholloqerista’ sasa (1 Corintios 13:1). Mä platillon chholloqetap istʼañasa, jan ukajj mä latan tojjoqetap istʼañas janiw khitirus gustkiti. Uka uñachtʼäwejj wali qhanapuniwa, kuna laykutejj khititï jan munasiñanïki ukajja, mä latar uñtataw tojjoqe, janirakiw khitis jupar jakʼachasiñ munkaspati. ¿Khitinakatï ukhamäpki ukanakajj cheqpach amigonakanïpjjaspati? Janiwa. Uka toqet parlkasajj Pablojj akham sarakïnwa: “Qollunak onjjtayañatakis Diosar confiyatajajj wali jachʼarakïspa, ukampis janirak munasiñajj nayan utjkaspa ukhajja, janiw nayajj kunäkiristsa” sasa. Ukhamajj mä jaqejj kuna sumanaksa lurkchinejja, jupatï jan munasiñanïkani ukhajj ‘janiw kunatakis sirvkaspati’, janirakiw Jehová Diosatakejj valoranïkaspati (1 Corintios 13:2; nota). Ukhamasti, cheqpach munasiñ uñachtʼayañajj wali wakiskiripuniwa.

      7 ¿Kunjamsa mayninakar munasitas uñachtʼaysna? Uka jisktʼar qhanañchañatakejja, kuntï Pablojj 1 Corintios 13:4-8 texton siskäna uka toqet amuytʼañäni. Uka versiculonakanjja, Pablojj janiw Diosan munasiñapatsa ni kunjamsa Diosar munasiñasa uka toqets parlkänti, jan ukasti kunjamsa maynit maynikamajj munasiñ uñachtʼayassna uka toqetwa parlaskäna. Jiwasatï munasirïñäni ukhajj kunsa lurañäni, kunsa jan lurkarakiñäni uka toqetwa Pablojj wali sum qhanañchi.

      ¿Kunanaksa munasir jaqejj luri?

      8. ¿Kunjamsa paciencianïñajj mayninakamp sum apasiñatak jiwasar yanaptʼistaspa?

      8 “Munasir jaqejj paciencianiwa”. Cheqpach munasir jaqëñatakejja, nayraqatajj pacienciampiw mayninakar aguantañasa (Colosenses 3:13). Cheqas taqeniw paciencianïñ muntanjja, ukampis Jehová Diosar servirinakajj janiw perfecto jaqenakäktanti, ukatwa awisajj jilat kullakanakar chuym ustʼaysna, jan ukajj jupanakaw chuym ustʼayapjjestaspa. Ukhamanakan uñjassna ukhajja, paciencianïñaw jilat kullakanakamp sum apasiskakiñatak yanaptʼistaspa, ukhamatwa congregación taypin sumankañajj utjaskakini.

      9. ¿Kunjamanakatsa mayninakat khuyaptʼayasitas uñachtʼaysna?

      9 “Munasir jaqejj [...] khuyapayasiriwa”. Mayninakar yanaptʼasa ukat suma arunak parlasaw khuyaptʼayasirïtas uñachtʼaytanjja. Jiwasatï munasirïñäni ukhajja, jaqe masisarojj kunjamats khuyaptʼayapuniñäniwa, pobrëpki ukanakarus yanaptʼarakiñäniwa. Sañäni, mä jilïr jilatasa jan ukajj kullakas sapakiw jikjjatasispa ukat visittʼatäñwa munarakispa. Mä kullakajj sapakiw wawanakapar uywaspa jan ukajj Diosar jan servipki uka familia taypinwa jakaspa, ukatjja yanaptʼatäñwa munarakispa. Maynejj wali usuntatäspawa jan ukajj jan walinakanwa uñjasispa, ukatwa mä suma amigon arunakap istʼañ munaspa (Proverbios 12:25; 17:17). Kunapachatï jiwasajj mayninakat khuyaptʼayasis yanaptʼtan ukhajja, jupanakar cheqpachapun munasitaswa uñachtʼaytanjja (2 Corintios 8:8).

      10. ¿Kunjamsa munasiñajj cheq parlañatak yanaptʼistu?

      10 “Munasir jaqejj [...] kunatejj cheqäki ukatwa kusisi”. Munasir jaqejja kunatï cheqäki ukar arjjatasajj kusisiwa, ukatjja cheqa arunakampipuniw kuns parli (Zacarías 8:16). Amuytʼañataki, mä munat familiarasatï jan ukajj mä munat amigosatï mä jachʼa jucha lurani ukhajja, janiw uka juchap imtʼkañäniti. Antisas alajjpachankir Awkisaru ukat jucha lurir amigosar munasitas laykojj Diosan leyinakapwa arjjatañäni, janiw jucha luririn juchap imtʼkañäniti ni kʼariskañänisa. Cheqas munat familiarasana jan ukajj munat amigosan juchap arsuñajj chʼamakïspawa, ukampis jucha luririr munasitas laykojj Diosasan cheqañchäwip katoqañapwa muntanjja, ukatjja ukarjam sarnaqañapwa munaraktanjja (Proverbios 3:11, 12). Cheqpach cristianonakjamajja, “taqe kunansa honrado chuymampiw sarnaqañ” muntanjja (Hebreos 13:18).

      11. Mayninakajj pantjasipjje ukhajja, ¿kunsa lurañasa?

      11 “Munasir jaqejj taqe kunansa amukiw tʼaqesi”. Uka arunakajja, “taqe kun imjjataña jan ukajj chhaqtayaña” sañwa muni. Ukatwa 1 Pedro 4:8 textojj akham saraki: “Khititejj munasirïki ukajja walja juchanakwa perdoni” sasa. Jiwasatï jilat kullakanakasar cheqpachapun munasiñäni ukhajja, janiw jupanakan pantjasitanakap taqenir yatiykañäniti. Jilapartejja, jilat kullakanakan pantjasitanakapajj janiw jachʼa juchanakäkiti, ukhamajj kunapachatï perdontan ukat janirak uka toqet mayninakar parlktan ukhajja, cheqpach munasirïtaswa uñachtʼaytanjja (Proverbios 10:12; 17:9).

      12. ¿Kunjamsa Pablojj Filemón jilatar confiyatap uñachtʼayäna, ukat kunsa jiwasajj jupat yateqassna?

      12 “Munasir jaqejj [...] taqe kun creyiraki”. Kunatejj sumäki uka toqetwa munasir jaqejj piensi sasaw yaqha Bibliajj saraki. Ukhamajja, jilat kullakanakasajj kuntï lurapki, kuntï amuyapki uka toqenakat janiw payachasktanti, jan ukasti munasiñajj kunatï jupanakat sumäki uk amuyañataki ukat taqe chuyma jupanakar confiyañatakiw yanaptʼistu.a Pablojj Filemonar qellqkäna uka cartanwa ukhamätapajj qhan amuyasi. Uka cartarjamajja, Onésimo chachajj Filemonat escapjjäna uka qhepatwa cristianor tukjjäna, ukatwa Pablojj Filemonar akham sasin ruwtʼäna: “Kunjamtï nayar katoqkitasma ukhamarak juparojj wali munasiñampi katoqtʼam” sasa. Pablojj Onesimor katoqam sasajj janiw Filemonar obligkänti, jan ukasti munasiñampiw sumat ruwtʼäna. Ukatjja akham sasaw sarakïna: “Nayajj wal jumar confiysma, kuntï nayajj mayksma uk jumajj phoqätawa. Nayajj yattwa, kunanaktï sisksma ukanakat sipansa jukʼampwa jumajj luräta, ukatwa nayajj qellqansma” sasa (Filemón 21). Kunapachatï munasiñat jilat kullakanakasar confiytan ukhajja, jukʼamp suma cristianöpjjañapatakiw jupanakar yanaptʼtanjja.

      13. Jilat kullakanakasatak taqe kunas sumar sarañap munatasjja, ¿kunanak lurasas uñachtʼaysna?

      13 “Munasir jaqejj [...] taqe kun suytʼi”. Jiwasatï munasir jaqëñäni ukhajja, janiw jilat kullakanakasat kunatï sumäki ukanakak suykañäniti, jan ukasti jupanakatak taqe kunas sumar sarañapwa munarakiñäni. Amuytʼañataki, mä jilatasa jan ukajj mä kullakas “jan amuyasisaw jan wali thakir saranukuspa”. Kunapachatï ukajj paski ukhajja, jupar munasiñamp cheqañchapki uka jilatanakar istʼañapwa suytanjja (Gálatas 6:1). Khitinakatï Diosar serviñan aynachtʼatäpki ukanakan suma saytʼatäpjjañapsa suyaraktanwa. Jupanakarojj pacienciampiw uñjtanjja, Diosar jukʼamp confiyapjjañapatakis yanaptʼaraktanwa (Romanos 15:1; 1 Tesalonicenses 5:14). Mä munat familiarasa jan ukajj amigosas Diosat jitheqtjje ukhajja, herencia tukuntir waynjam Jehová Diosar kuttʼanjjañapwa suyaraktanjja (Lucas 15:17, 18).

      14. ¿Congregacionan kunanak aguantañas chʼamakïspa, ukat kunjamsa munasiñajj yanaptʼistaspa?

      14 “Munasir jaqejj [...] taqe kun aguanti”. Aguantañajja jan walinakaru ukat llakinakar saykatañatakiw yanaptʼistu. Awisajj congregación taypinsa jan walinakaw utjarakispa, niyakejjay taqenis juchararästanjja jilat kullakanakasajj mä akatjamatwa chuyma ustʼayapjjestaspa. Sañäni, maynejj jan sum amuytʼasis arsusaw chuym ustʼayistaspa (Proverbios 12:18). Jan ukajj congregacionan mä jan walejj janiw kunjamtï munktan ukhampun askichaskaspati, maysa toqetjja khitirutï wal respetktan uka jilatan sarnaqatapaw jan gustkistaspati, ukatwa akham sasin jisktʼassna: “¿Mä cristianojj uka jan walinak luraspati?” sasa. Jiwasatï taqe ukanak pasir uñjañäni ukhajja, janiw congregacionatsa Jehová Diosatsa jitheqtañasäkiti. Kunapachatï munasir chuymanïktan ukhajja, janiw jilat kullakanakan luratanakapat colerasktanti, antisas kuna sumanaksa lurtʼañ yatipjje kunja suma chuymanïpjjesa uk uñjañatakiw chʼamachastanjja. Ukhamajj jiwasjam pantjasir jaqejj kunsay lurkchini, jan ukajj kunanaksay parlkchinejja, cheqpach munasiñ uñachtʼayañatakiw chʼamachasiñasa, ukaw Jehová Diosata ukat congregacionat jan jitheqtas serviñatak yanaptʼistani (Salmo 119:165).

      ¿Kunanaksa munasir jaqejj jan lurki?

      15. ¿Kunatsa envidiasiñajj jan walïki, ukat munasirïñajj kunjamsa yanaptʼistaspa?

      15 “Munasir jaqejj janiw envidiasirïkiti”. Munasir jaqejj janiw mayninakan kunanakapatï utjki ukanakatsa, kunanaktï sum lurañ yatipki ukanakatsa, jan ukajj kuna bendicionanaktï Diosat katoqapki ukanakats envidiaskiti. Jiwasantï envidiasiñajj utjaspa ukhajja, jiwas pachpatakwa llakisjjsna, janirakiw congregacionan sumankañ utjañapatakejj yanaptʼkistaspati. Ukampis ¿kunas jan envidiasiñatakejj yanaptʼistaspa? (Santiago 4:5). Munasir chuymanïñaw yanaptʼistaspa, ukhamatwa kuna sumanakatï mayninakan utjki ukanakat jan envidiaskañäniti, antisas kusisitaw jakasiñäni (Romanos 12:15). Mayninakajj mä kun luratapat jachʼañchatäpkani ukhas sumakiw jikjjatasirakiñäni.

      16. Jilat kullakanakasar cheqpachapun munasiñajja, ¿kunjamsa jiwas pachpa jan jachʼañchasiñatak yanaptʼistu?

      16 “Munasir jaqejj [...] janiw jachʼa jachʼa tukurïkiti, janiw wali wal tukurïkiti”. Jiwasatï munasir chuymanïñäni ukhajja, kunanaktï sum lurañ yatktan jan ukajj jikjjatktan ukanakat janiw jachʼañchaskañäniti. Kuna askinaksa predicacionan jikjjattan, kuna luräwinaksa congregacionan katoqtan ukanakats janirakiw jilat kullakanakar jiskʼachañatak parlkañäniti. Jiwasatï ukanakat wal jachʼañchasjjsna ukhajja, mayninakaruw jan waltʼaysna, jiwasat sipans janis kunäpkaspa ukhamaw amuyasjjapjjarakispa. Ukhamasti, jilat kullakanakasar cheqpachapun munasiñatak chʼamachasipjjañäni, ukhamatwa kuna bendicionanaktï Diosat katoqktan ukanakat jan pʼeq waytkañäniti (1 Corintios 3:5-9). Ukhamarusa, khititï munasirïki ukajj janiw jachʼa jachʼa tukkiti, janirakiw mayninakat jilankkaspas ukham amuyaskiti. Cheqansa, munasiñaw jan jiwas pachpat jachʼañchasiñatak jarkʼistu (Romanos 12:3).

      17. Jiwasatï munasirïñäni ukhajja, ¿kunjamsa mayninakar uñjañäni, ukat kunsa jan lurkañäni?

      17 “Munasir jaqejj [...] janiw kunatï jan lurañäki ukanak lurkiti”. Kunatï jan lurañäki ukanak lurir jaqejja, mayninakar jan respetatapwa uñachtʼayi, janirakiw munasiñsa uñachtʼaykiti. Kuna laykutejj khitinakatï ukham jaqëpki ukanakajja, janiw mayninakan askip thaqapkiti, ni jupanakajj kunjamäsipkisa uka toqets llakisipkiti. Ukampis munasir jaqejja, munasiñampiw mayninakar uñji ukat cheqpachapuniw llakisiraki. Ukhamarusa lurañanakap sum phoqañataki ukat suma conciencianïñatakiw chʼamachasi, jilat kullakanakarus respetompiw uñji, sarnaqatapampis Jehová Diosarojj wal kusisiyi. Maysa toqetjja, munasir chuymanïñajj “jan phenqʼani jan walinak” jan lurañatakiw yanaptʼistaspa, mä arunjja kunanakatï jilat kullakanakasar jan waltʼaykaspa ukanak jan lurañatakiw yanaptʼistaspa (Efesios 5:3, 4).

      18. Cheqpachapun munasir jaqejja, ¿kunatsa mayninakarojj munañaparjam jan apnaqki?

      18 “Munasir jaqejj [...] janiw kunatï jupatak walïki ukak thaqkiti”. Yaqha Bibliajj akham sarakiwa: “Munasir jaqejj janiw mä kuns munañaparuk lurayañ munkiti” sasa. Khititejj munasirïki ukajja, janiw jupan amtaparuk lurayañ munkiti, janirakiw mayninakarojj munañap lurapjjañapatak obligkiti, ni jupjam amuyapjjañapatakis engañomp parlkiti. Cheqas khititejj mayninakar amtaparjam apnaqañ munki ukajja, jachʼa jachʼa tukurïtapwa uñachtʼayaski, uka toqet parlkasajj Bibliajj akham siwa: “Jachʼa jachʼa tukuñajja tukjatäñaruw api” sasa (Proverbios 16:18). Kunapachatï jilat kullakanakasar cheqpachapun munasktan ukhajja, kuntï jupanakajj amuyapki ukar respettanwa, wakischi ukhas amtanakaparjamaw kuns luraraktanjja. Jiwasatï ukham chuymanïñatak chʼamachasiñäni ukhajja, Pablon ewjjtʼaparjam sarnaqataswa uñachtʼayañäni, jupajj akham sänwa: “Jan khitis jupan askipak thaqpanti, jan ukasti mayninakan askip thaqpan” sasa (1 Corintios 10:24).

      19. Chuym ustʼayapkistu ukhajja, ¿kunjamsa munasiñajj jan colerasiñatak yanaptʼistaspa?

      19 “Munasir jaqejj [...] janirakiw jankʼak coleraskiti. Kuna jan wal luratas janiw amjjäskiti”. Mä munasir jaqejja, maynin kun satasa jan ukajj kun luratas janiw jankʼak coleraskiti. Cheqas mayninakajj chuym ustʼayapjjestu ukhajja, colerasiñatakejj razonanïsnawa, ukampis cheqpach munasiñaw jan coleratakïskañatak yanaptʼistaspa (Efesios 4:26, 27). Janirakiw yaqhanakan pantjasitanakap mä librorus qellqantksna ukham chuymasan imjjasiñasäkiti, antisas Jehová Diosat yateqasisajj munasiñatwa mayninakan pantjasitanakap armasjjañasa. Kunjamtï capítulo 26 ukan yatjjataniwayktanjja, juchanakas perdonañjamäki ukhajj taqe chuymaw Jehová Diosajj perdonistu. Ukatjja perdonkistu ukhajj juchanakasat armasjjewa, janirakiw qhepat ukanak kutin kutin amtaykistuti. ¿Janit uk yatisajj alajjpachankir Awkisar wal yuspärktanjja?

      20. Mä cristianotï juchar puritapat tʼaqesiskchi ukhajja, ¿kunsa jiwasajj munasiñat lurañasa?

      20 “Munasir jaqejj [...] kunatï jan cheqapäki ukatjja janiw kusiskiti”. Yaqha Biblianakajj akham sarakiwa: “Munasir jaqejj janiw mayninakan juch lurapjjatapat kusiskiti”, jan ukajj “janiw mayninakan pantjasitanakapat kusiskiti”. Niyakejjay munasir jaqejj kunatï jan cheqapäki ukanakat jan kusiskchejja, jiwasajj janipuniw mayninakan jan wali luratanakap imtʼañasäkiti. Janirakiw mä cristianojj jucha luratapat tʼaqeski ukhajj kusisiñasäkiti, jiwasatï munasirïñäni ukhajj janiw akham sasin amuykañäniti: “Yatpanaya, khitirak jupar uk luram sisti” sasa (Proverbios 17:5). Ukampis pantjaski ukatï Diosar kuttʼjjañatak chʼamachasiskchi ukhajja, munasiñat wal jiwasajj kusisiñasa.

      “Jukʼamp suma thaki”

      21-23. 1) “Munasiñajj janipuniw tukuskiti” sasajja, ¿kamsañsa Pablojj munäna? 2) ¿Kuna toqetsa qhep qhepa capitulon yatjjatañäni?

      21 “Munasiñajj janipuniw tukuskiti”. Uka texto jakʼankir mayni versiculonakarjamajja, nayrïr cristianonakajj kuna milagronaksa espíritu santon yanaptʼatajj lurapjjerïna uka toqetwa Pablojj parlaskäna. Kunatï uka tiempon paskäna ukajja, kunjamsa Diosajj machaq congregacionar yanaptʼaskäna ukwa qhan uñachtʼayäna. Ukampis mä cristianojj espíritu santo katoqatapat janiw mayninakat sipans jilankkaspas ukham amuyaskänti, kuna laykutejj janiw taqenipunejj milagronak toqe qollapkänti, ni profecianaksa arsupkänti, ni kunayman arunaksa parlapkänti. Milagronak lurañat sipansa Pablojj “jukʼamp suma thaki[twa]” parläna, taqe cristianonakaw uka suma thakin sarnaqañatak wal chʼamachasiñasa (1 Corintios 12:31). Uka suma thakejj munasiñan sarnaqañawa.

      22 Pablojj “munasiñajj janipuniw tukuskiti” sasin arskäna uka arunakajja, kunjamsa munasiñajj cristianonak taypin jan tukuskirïki ukwa uñachtʼayi. Nayrat jichhakamajja, cheqpach cristianonakajj jupanak pura taqe chuyma munasipjjatapwa uñachtʼayawayapjje, cheqas oraqpachanwa uka munasiñajj Diosan markapan qhan uñjasi. Ukat niyakejjay Jehová Diosan servirinakapajj wiñayatak jakapjjchinejja, uka munasiñajj wiñayarakiw jutïrin utjani (Salmo 37:9-11, 29). Ukhamajj munasiñ thakin sarnaqañatak chʼamachasiskakiñäni. Jiwasatï uk lurañäni ukhajj cheqpach kusisiñwa jikjjatañäni, kuna laykutejj Jesusan arunakaparjamajja, “katoqañat sipansa churañanwa jukʼamp kusisiñajj utji”. Ukatjja wiñayatakiw jutïrin jakañ puediñäni, Diosat yateqasisas wiñayarakiw munasiñ uñachtʼayarakiñäni.

      Jehová Diosan servirinakapajja, cheqpachapun munasirit uñtʼatäpjjewa.

      23 Aka libronjja, Jehová Diosan pusi cualidadanakapatwa wali sum yatjjatawaytanjja. Kunaymanitwa jupajj munasiñap uñachtʼayistu, wali chʼamanïtapsa, cheqaparjam taqe kun lurirïtapsa, wali yatiñanïtapsa kunayman toqetwa uñachtʼayarakistu. Kunjamtï aka capitulon yatjjatawayktanjja, kunayman toqetwa maynit maynikam munasitas uñachtʼaysna, ukampis ¿kunjamatsa Jehová Diosar taqe chuym munasitas uñachtʼaysna? Uka toqetwa qhep qhepa capitulon yatjjatarakiñäni.

      a Munasir jaqejj taqe kun creyi sasajja, jan amuyasisakis maynejj taqe kunar creykaspa ukham janiw sañ munkiti. Antisas Bibliajj akham sasaw ewjjtʼistu: “Tʼaqa tʼaqa sarnaqañ utjayirinakatsa yaqhanakar lanktʼayirinakatsa amuyasipjjapunim. [...] Jupanakat jitheqtapjjam” sasa (Romanos 16:17).

      Lupʼiñatak jisktʼanaka

      • 2 Corintios 6:11-13 ¿Pablon uka arunakapajj kamsañsa muni, ukat kunjamsa uka ewjjtʼarjam sarnaqsna?

      • 1 Pedro 1:22 Uka textonkir arunakarjamajja, ¿kunjamsa jilat kullakanakasarojj munasiñasa?

      • 1 Juan 3:16-18 Diosar munasiñajj jiwasan utjatapjja, ¿kunjamanakatsa uñachtʼaysna?

      • 1 Juan 4:7-11 ¿Kunatsa jilat kullakanakar munasiñasa?

Aymara qellqatanaka (2005-2026)
Mistuñataki
Mantañataki
  • Aymara
  • Apayañataki
  • Kunjamtï munkta ukarjam askichañataki
  • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
  • Ak amtañamapuniwa
  • Aka amtanakanïpjjtwa
  • Configuración de privacidad
  • JW.ORG
  • Mantañataki
Apayañataki