-
“Taqe thakinakapaw cheqapajja”Jehová Diosar jakʼachasipjjañäni
-
-
CAPÍTULO 11
“Taqe thakinakapaw cheqapajja”
1, 2. 1) ¿Kuna jan walinakansa José waynajj uñjasïna? 2) ¿Kunjamsa Jehová Diosajj jupar yanaptʼäna?
JOSÉ waynajja, mä kutejj ina chʼusat carcelar llawintataw uñjasïna. Potifar chachan warmiparus violañ munkaspa ukhamwa juparojj kʼarintapjjäna, ukampis uka nayrajj yaqha jan walinwa uñjasirakïna. Jupajj 17 maranïkäna ukhajja, pachpa jilanakapaw juparojj uñisiñat aljapjjäna, niyarakiw jiwayapjjänsa. Ukatjja Egipto markar apataw Joseajj uñjasïna, ukanjja Potifar chachar esclavjam aljatarakïnwa. Potifar chachan warmipajja, José waynajj wali suma uñnaqtʼanïtapatwa jupamp ikintasiñ munäna, ukampis Joseajj janiw uka warmir yäqkänti. Ukatwa uka warmejj jupar kʼarintasajj carcelar llawintayäna, ukham pasatapajj wali llakkañapunïnwa. Amuyatajja, Joseajj sapakis uñjaskaspa, janis khiti yanapirinïkaspa ukham amuyañjamänwa.
2 Ukampis Jehová Diosaw taqe ukanak uñjaskäna, jupasti “kunatï cheqapäki ukar” munasir Diosawa (Salmo 33:5). Ukatwa Josearojj carcelat mistjjañapatak yanaptʼäna. Uka qhepatjja, Joseajj Egipto markan wali jachʼa cargo katoqäna, wali jachʼañchatarakïnwa (Génesis 40:15; 41:41-43; Salmo 105:17, 18). Taqe ukanak qhepatjja, Joseajj ina chʼusat tʼaqesitapaw qhanstäna. Ukatjja kuna cargonïkantï ukarjamaw Diosan markaparojj manqʼat jiwañat salvarakïna (Génesis 45:5-8).
José waynajj ina chʼusat juchañchataw carcelan tʼaqesïna.
3. ¿Kunatsa taqenirojj cheqaparjam uñjatäñajj gustistu?
3 Josean sarnaqäwipajj chuymarupuniw purtʼistu, inas jiwasanakat yaqhepajj ukham jan walinakan uñjasiwayarakstan. Ukampis taqeniruw cheqaparjam uñjatäñajj gustistu. Kuna laykutejj Jehová Diosajj jupar uñtasitwa lurtʼawayistu, jupajj taqe kuns cheqapar uñjiriwa, ukatwa jiwasajj ukhamarakïtanjja (Génesis 1:27). Jehová Diosar sum uñtʼañatakejja, nayraqatajj kunjamsa kunatï cheqapäki uk luri ukwa amuyañasa. Ukhamtï lurañänejja, kunjam Diosasa uk valoranitwa uñjañäni ukat jukʼampiw juparus jakʼachasiñäni.
Cheqaparjam uñjatäña
4. ¿Jaqenakajj cheqaparjam uñjatäñat kunsa amuyapjje?
4 Jaqenakajja, autoridadanïpki ukanakakiw cheqaparjam kuns lurapjjaspa, mä arunjja jupanakakiw ley cheqaparjam apnaqapjjaspa sasaw sapjje. Ética: teoría y aplicación sat librojja, uka toqet akham siwa: “Cheqapar uñjañajja leyinakampi, lurañanakampi, derechonakampi mayachtʼatawa. Ukatjja ukarjamaw mä jaqerojj jachʼañchtʼasispa, jan ukajj castigasispa” sasa. Ukampis Jehová Diosatakejja, cheqapar uñjañajj janiw leyinakarjam phoqañakïkiti.
5, 6. 1) Bibliajj qalltan kuna arunakantï qellqasiwayki ukarjamajja, ¿cheqaparjam uñjaña arojj kamsañsa muni? 2) ¿Kunatsa Bibliajj Diosajj cheqapawa sasin sispacha?
5 Jehová Diosajj cheqaparjam uñjir Diosawa, uk sum amuyañatakejja Bibliajj kuna aruntï qellqaskäna ukwa sum yatjjatañasa. Hebreo Arut Qellqatanakanjja, “justiciat” parlañatakejj kimsa arunakaw uñsti. Uka arunakat mayajja, ‘cheqaparjam kuns luraña’, “kunatï cheqapäki askïkaraki” sasaw traducisispa (Génesis 18:19, 25). Mayni pä arunakajja, “cheqapa” jan ukajj “kunatï askïki” sasaw traducisirakispa. Maysa toqetjja, Griego Arut Qellqatanakan “justiciat” parlañatakejj “kunatï cheqapäki” jan ukajj “sumäkaraki” uka arunakaw apnaqasi. Kunjamtï uñjktanjja, kunatï cheqapäki ukat askïkaraki uka arunakajj walja kutiw Biblian uñsti (Amós 5:24).
6 Biblian Diosajj cheqapawa siski ukhajja, Diosajj taqe kuns cheqaparjam luratapa ukat jan khitirus yaqhachatapwa qhanstayi (Romanos 2:11). Kunjamtï Diosar taqe chuyma servir Elihú chachajj siskänjja, “¡janipuniw kunäkipansa cheqpach Diosajj kunatï jan walïki uk lurkaspati! ¡Janipuniw kunäkipansa Taqe Chʼamani Diosajj kunatï jan cheqapäki uk lurkaspati!” (Job 34:10). Taqe kunsa Jehová Diosajj cheqaparjamapuniw luri. Kunatsa ukham sistan uk jichhajj pä toqet uñjañäni.
7, 8. 1) ¿Kunatsa Jehová Diosajj kunatï jan cheqapäki uk janipun lurkaspa? 2) ¿Kunatsa mayninakarojj cheqaparjam uñji?
7 Nayraqatajja, Jehová Dios Awkisajj santowa. Kunjamtejj capítulo 3 ukan yatjjataniwayktanjja, Diosajj cheqapawa ukat qʼomarakiwa. Ukatwa jupajj kunatï jan cheqapäki uk janipun lurkaspati. Niyakejjay jupajj santo Diosächejja, jupajj janipuniw kuna jan walsa lurkistaniti sasajj taqe chuymaw confiysna, Jesusas ukhamwa confiyarakïna. Amuytʼañataki, jiwañatak mä uru faltkipanjja, Jesusajj Jehová Diosar akham sänwa: “Santo Awki, nayar churkista uka sutim laykuy jupanakar uñjam” sasa (Juan 17:11). Biblianjja, “santo Awki” sasajj Jehová Diosatwa parlaski, kuna laykutejj janiw jiwasjam jañchini mä jaqejj Diosjam santökaspati. Jesusajja Awkipan jan juchanïtapsa, qʼomätapsa, cheqapätapsa sum yatïna, kunjamsa discipulonakaparojj cheqaparjam uñjaraki uksa yatirakïnwa (Mateo 23:9).
8 Payïrirjamasti, Jehová Diosajj wali munasiriwa. Ukatwa jupajj cheqaparjamapun taqenir uñji, janirakiw khitirus yaqhachkiti. Maysa toqetjja, khititï cheqaparjam jan uñjirïki, mä arunjja yaqhachirïki, mayninakarus jiskʼachirïki uka jaqejj jupatakik taqe kuns munirïtapwa uñachtʼayi. Ukhamajj maynitakik taqe kuns munañat sipansa, munasirïñatakiw chʼamachasiñasa. Uka toqet Bibliajj akham siwa: “Jehová Diosajj cheqapar uñjir Diosawa, jupajj cheqap lurir jaqenakarojj munasiwa” sasa (Salmo 11:7). Munasir Diosajj jupa pachpat akham siwa: “Naya Jehová Diosajja kunatï cheqapäki ukar munasir Diosätwa” sasa (Isaías 61:8). Jehová Diosajj kunatï cheqapäki ukar munasirïtap yatiñajj walpun chuymachtʼistu (Jeremías 9:24).
Jehová Diosajj khuyapayasiriwa, cheqapar uñjirirakiwa
9-11. 1) Jehová Diosajj cheqapar uñjiriwa ukat khuyaptʼayasiriwa sasajj ¿kunatsa sissna? 2) Jiwasajj pantjasirïkstansa, ¿kunjamsa Jehová Diosajj cheqaparjam uñjistu ukat khuyaptʼayasirakistu?
9 Jehová Diosan justiciapajj perfectowa, ukatwa Moisesajj akham sasin Jehová Diosar jachʼañchäna: “Diosajj jiwasan Qarqasawa, luratanakapajj perfectowa, kuna laykutejj taqe thakinakapaw cheqapajja. Jupajj jan jaytjasir Diosawa, janipuniw kunatï jan cheqapäki uk lurkaspati, jupajj cheqapa ukhamarak cheqa Diosawa” sasa (Deuteronomio 32:3, 4). Jehová Diosajj taqe kunsa cheqaparupuniw luri, mä arunjja jan walinak lurasitap janiw ukhamak uñchʼukkiti, ukatjja cheqañchañajj wakiski ukhajj janirakiw jan sinttʼasis castigkiti.
10 Jehová Diosajj cheqaparjam kuns lurki ukhajja, khuyapayasiñampiw luraraki. Salmo 116:5 textojj akham siwa: “Jehová Diosajj sinttʼasiri cheqapar uñjiri Diosawa, jiwasan Diosasajj khuyaptʼayasiriwa” sasa. Khuyapayasiñampi cheqapar uñjañampejja niya pachpakiwa. Kunapachatï Jehová Diosajj khuyapayasiñampi maynir uñjki ukhajja, cheqaparjam kuns lurirïtapat janiw jan sinttʼasis cheqañchkiti, janirakiw jan wal luratapat ukhamak uñchʼukkiti. Ukhamasti Diosajj maynir cheqañchki ukhajja, cheqaparjamaw uñji ukat khuyaptʼayasirakiwa.
11 Aka toqet amuytʼañäni, taqe jaqenakaw juchararätanjja, ukatwa jiwaraktanjja (Romanos 5:12). Ukampis jiwktan ukhajja, Jehová Diosajj wal llakisi. Jiwasajj pantjasirïkstansa, jupajj “jankʼaki perdonasiri, sinttʼasiri, khuyaptʼayasiri” Diosawa (Nehemías 9:17). Ukhamäkchisa, jupajj santötap laykojj jan walinakarojj uñisiwa, mä arunjja jaqenakar juch lurir uñjasasa cheqaparjam jan kuns lurapjjatap uñjasas wali llakitaw jikjjatasi. Ukampis jiwasajj pantjasirïkstansa, ¿kunatsa Jehová Diosajj khuyaptʼayaspachïstu? Biblian yatichäwiparjamajja Diosajj jiwasar juchampita, jiwañampita salvañatakejj Yoqaparuw khitaniwayi. Uka toqetjja, capítulo 14 ukanwa jukʼamp yatjjataskañäni. Kuntï Jehová Diosajj lurawayki ukajj cheqaparjam kuns lurirïtapa khuyaptʼayasirïtapwa uñachtʼayistu. Cheqansa, Jesusan jiwatap laykuw Jehová Diosajj arrepentisipki ukanakat khuyaptʼayasi, cheqap leyinakaparjamas cheqañcharaki (Romanos 3:21-26).
Diosarojj cheqapar uñjirïtapatwa jakʼachastanjja
12, 13. 1) ¿Kunatsa Jehová Diosarojj jakʼachastanjja? 2) ¿Davidajj Diosan cheqapar uñjirïtapat kamsänsa, ukat kunatsa uk yatiñajj chuymachtʼistu?
12 Jehová Diosajj taqe kuns cheqaparjamapuniw luri, ukatwa jupar jakʼachastanjja. Bibliarjamajja, Jehová Diosajj munasiñampi ukat khuyaptʼayasiñampiw taqe kuns luri. Jichhajj uka toqetwa yatjjataskañäni.
13 Jehová Diosajja cheqapar uñjirïtapatwa servirinakaparojj jan jaytjkiti. David reyejj ukhamätapwa uñjäna, ukatwa jupajj akham säna: “Jehová Diosasti kunatï cheqapäki ukar munasiriwa, jupat jan jitheqtirinakarus janiw jaytanukkaniti” sasa (Salmo 37:28). Uka arunakajj walpun chuymachtʼistu, kuna laykutejj jupajj taqe kuns cheqaparjamapuniw luri. Ukatwa ‘jiwasarojj janipuniw Diosajj jaytanukkistaniti, munasiñampiw uñjistani’ sasin confiytanjja (Proverbios 2:7, 8).
14. Israelitanakar churaskäna uka Leyirjamajja, ¿khitinakatsa Jehová Diosajj jukʼamp llakisi?
14 Niyakejjay Diosajj kunatï cheqapäki ukar munaschejja, khitinakatï jan yanapirinïpki ukanakatwa jukʼamp llakisi, ukaw israelitanakar churkäna uka Leyin qhan amuyasi. Amuytʼañataki, jan awkini wajcha wawanakarusa, viuda warminakarusa cheqaparjamaw uñjapjjäta sasaw Diosajj israelitanakar säna (Deuteronomio 24:17-21). Jan awkini wajcha wawanakasa, viuda warminakas kunjamas jikjjatasipjjäna, jakañ vidas jupanakatak kunja chʼamänsa uk Jehová Diosajj sum yatïna. Ukatwa jupanakatak mä Awkjam tuküna, jan walinakatsa jarkʼaqarakïnwa. Cheqansa, Diosajj “jan awkin wajcha wawarusa viuda warmirusa cheqaparuw uñji” (Deuteronomio 10:18; Salmo 68:5).a Diosajj israelitanakarojj akham sänwa: “Janiw mä viuda warmirusa ni jan awkin mä wajcha wawarus tʼaqesiyañamäkiti. Jumatï jupanakar tʼaqesiyäta, jupanakajj nayar artʼasinipjjarakini ukhajja, nayajj cheqpachapuniw artʼasitanakap istʼäjja. Ukatjja jumanakatakejj wal colerasëjja” sasa (Éxodo 22:22-24). Jehová Diosajj janiw jankʼak colerasirïkiti, ukampis maynejj yaqhanakar tʼaqesiyki ukhajja, colerasiñatakejj razonaniwa. Jukʼampisa, khitinakatï jan yanapirinïpki ukanakar tʼaqesiyapki ukhajj walpun colerasi (Salmo 103:6).
15, 16. Diosajj taqenir mä igualak uñjatap ¿kunas uñachtʼayistu?
15 Jehová Diosajj “janiw khitirus yaqhachkiti, janirakiw kunampis alayaskiti” (Deuteronomio 10:17). Diosajj janiw autoridadan jaqenakjamäkiti. Autoridadani jaqenakajja, wali utjirinïpki ukat wali uñtʼatäpki ukanak favorakiw saytʼañ yatipjje. Ukampis Jehová Diosajj janiw ukhamäkiti, jutïrin wiñayatak jakapjjañapatakis taqeniruw mä oportunidad churi. Diosajj janiw mä gruporuk wal munaskiti, “jan ukasti khitinakatï taqe markanakan jupar ajjsartʼapki, kunatï cheqapäki ukarjam lurapki ukanakarojj Diosajj katoqewa” (Hechos 10:34, 35). Jehová Diosajj taqe jaqenakaruw uka oportunidad churi. Maynejj qollqenïskpasa janisa, maynejj mayj jañchinïskpasa, jan ukajj yaqha markatäskpasa jupajj mä igualakwa uñji. ¡Diosjam cheqapar uñjir yaqhajj janiw utjkiti!
16 Khitinakatï Diosar jan istʼapki ukanakarojja, kunjamsa Diosajj cheqaparjam uñji uk jichhajj yatjjatarakiñäni.
Jan wal luririnakarojj janiw ukhamak Diosajj jaytkiti
17. Aka mundon kunayman jan walinak utjatapatjja, ¿kunatsa Diosajj janis cheqaparjam uñjkaspa ukham jan amuyañasäki?
17 Inas yaqhepajj akham sasin jisktʼaschispa: “Jehová Diosatï taqe kuns cheqaparjam lurirïchejja, ¿kunatsa jan walinakas tʼaqesiñanakas aka mundon utjpacha?” sasa. Cheqas jan walinak utjatapatjja, Jehová Diosajj janis cheqaparjam uñjirïkaspa ukham janiw amuyañasäkiti. ¿Kunatsa aka mundon taqe kunas jan cheqaparjam luraskpacha? Kuna laykutejj Adanatwa jucha katoqawaytanjja, ukatjja walja jaqenakarakiw Diosar jan istʼañ amtawayapjje. Ukampis taqe ukanakajj niyaw tukusini (Deuteronomio 32:5).
18, 19. Khitinakatï yatkasin leyinakap pʼakintapki ukanakarojja, ¿Jehová Diosajj janiw ukhamak jaytkaniti sasajj kunatsa sissna?
18 Jehová Diosajj khitinakatï suma chuymanïpki ukanakatsa, jupar jakʼachasiñ munirinakatsa wal khuyaptʼayasi. Ukampis khitinakatï sutipar jan respetomp uñjapki ukanakarojja, janiw ukhamak jaytkaniti (Salmo 74:10, 22, 23). Janiw khitis Diosat burlaskaspati; khitinakatï jupar jan istʼañ amtapki ukanakarojj horasaparuw castigani. Jehová Diosajj “khuyaptʼayasiri, sinttʼasiri, pacienciani, wali munasiri ukhamarak jan jaytjasiri, arupar phoqeri” ukhamawa. “Ukampis khitinakarutï castigañ wakiski ukanakarojja castigapuniwa” (Éxodo 34:6, 7). Kunjamtï uka textojj siskejja, khitinakatï yatkasin leyinakap pʼakintapki ukanakarojj kunjamats Jehová Diosajj cheqañchapuniwa.
19 Israelitanakat amuytʼañäni. Jupanakajj Suma Oraqer mantjjapjjäna uka qhepatjja, kutin kutiniw Jehová Diosar jan istʼapkänti. Ukampis chuym ustʼayatpachasa, Jehová Diosajj janiw jupanakar jankʼak apanukkänti (Salmo 78:38-41). Antisas jupajj israelitanakat khuyaptʼayasïnwa, cambiapjjañapatakis mä oportunidadwa churarakïna. Jupanakarojj akham sänwa: “Jan wali jaqen jiwatapat janiw nayajj kusiskti, antisas jan wali jaqejj jan wali thakip apanukusin jakaskaki ukaw nayarojj kusisiyitu. Ukhamajj jan wali thakinakam apanukupjjam, jaytapjjam. ¿Kunatsa jumanak israelitanakajj jiwapjjañamäspa?” sasa (Ezequiel 33:11). Jehová Diosatakejja vidajj wali valoraniwa, ukatwa jupajj profetanakapar kutin kutini israelitanakan ukar khitäna, ukhamat jan wali luräwinak apanukupjjañapataki. Ukampis waljaniw Diosan mayitanakaparojj jan istʼapkänti, janiw arrepentisiñs munapkänti. Ukatwa qheparojj enemigonakapan amparapar Jehová Diosajj jaytäna (Nehemías 9:26-30).
20. 1) ¿Jehová Diosajj kunjamsa israelitanakar uñjäna ukajj kunsa yatichistu? 2) Diosajj taqe kuns cheqaparjam lurirïtap amuytʼayañatakejja, ¿kunatsa leonat parlaspacha?
20 Kunjamsa Diosajj israelitanakar uñjäna ukajj akwa yatichistu: jan wali jaqenakajj kunanaktï lurapki uk Jehová Diosajj sum uñjaski, kunanakatï jan cheqaparjam luraski ukanak uñjasas wal llakisiraki (Proverbios 15:3). Ukatjja Jehová Diosajj arrepentisipki ukanakat khuyaptʼayasitapwa yateqaraktanjja, uk yatiñajj walpun chuymachtʼistu. Ukhamarusa, jupajj janiw khitirus jankʼak castigkiti. Walja jaqenakajja, ‘Diosajj wali paciencianiwa, janipuniw kunapachas jan wali jaqenakarojj castigkaniti’ sasaw sapjje, ukampis ukajj janiw cheqäkiti. Kunjamsa israelitanakar uñjäna ukarjamajja, Diosan pacienciapajj tukusirikïtapwa amuytanjja. Cheqansa, Jehová Diosajj taqe kuns cheqaparjam uñjasiñapatakiw encargasi. Khitinakatï jan walinak lurapki ukanakar cheqañchañjja, awisajj jaqenakajj ajjsarayastanwa, ukampis Jehová Diosajj kunatï cheqapäki uk arjjatañatakejj janiw ajjsarayaskiti. Ukatwa Bibliajj jan ajjsarir leonat parli, ukhamat kunjamsa Jehová Diosajj taqe kuns cheqaparjam luri uk uñachtʼayañataki (Ezequiel 1:10; Apocalipsis 4:7).b Ukhamasti, kuna jan walinakatï aka oraqen utjki ukanak Diosajj chhaqtayapuniniwa, arsutanakapsa Diosajj phoqapuniniwa sasajj taqe chuymaw confiysna. Diosajj kunapachatï mä kuns cheqaparjam lurki ukhajja, wakiski ukhajj cheqaparjamaw cheqañchi, ukat wakisitarjamaw khuyaptʼayasiraki (2 Pedro 3:9).
Taqe kun cheqaparjam lurir Diosar jakʼachasipjjañäni
21. Diosajj kunjamsa taqe kuns cheqaparjam luri uka toqet lupʼtan ukhajja, ¿kunjamsa juparojj uñjtanjja, ukat kunatsa?
21 Jehová Diosajj kunjamsa taqe kuns cheqaparjam luri uka toqet lupʼisajja, jupajj jan sinttʼasir mä juezäkaspasa ukat jan walinak lurapki ukanakar castigañaksa suykaspa ukham janiw amuyañasäkiti. Antisas mä munasir awkirjamaw uñjañasa, jupajj kunatï servirinakapatakejj askïki ukwa thaqe. Cheqansa, Jehová Diosajj cheqaparjam kuns luriri mä suma Awkiwa. Kunapachatï leyinakaparjam jan sarnaqktan ukhajja, jan payachasisaw cheqañchistu, wakiski ukhajj munasiñampi ukat khuyapayasiñampiw uñjarakistu (Salmo 103:10, 13).
22. Jehová Diosajj cheqaparjam uñjirïtap laykojja, ¿kuna suma suytʼäwsa churistu, ukat taqe ukanakajj kunsa uñachtʼayistu?
22 Jehová Diosatakejja cheqapar uñjañajj janiw jan walinak lurir jaqenakar castigañakïkiti, ukhamätapat walpun yuspärtanjja. Jupajj cheqapar uñjirïtap laykuw jiwasajj mä suma suytʼäwinïtanjja. Jutïrinjja taqeniw wiñayatak aka oraqen jakjjañäni, ukatjja “cheqapar sarnaqañaw” taqe cheqan utjarakini (2 Pedro 3:13). Taqe ukanakajj akwa uñachtʼayistu: Diosajj cheqapar uñjirïtap laykojj taqe jaqenakaruw salvañ muni, janiw jupajj khitirus castigañ munkiti. Jehová Diosajj kunjamsa taqe kuns cheqaparjam luri uk sum amuyañajja, jupar jukʼamp jakʼachasiñatakiw yanaptʼistu. Jutir capitulonakanjja, kunjam toqenakatsa Diosajj cheqaparjam uñjirïtap uñachtʼayaraki uka toqenakatwa yatjjataskañäni.
a “Wajchanaka” siski uka arojja, khitinakantï awk taykapajj jiwki uka wawanakatwa parlaski, Jehová Diosajj taqe jupanakat walpun llakisi. Amuytʼañataki, Zelofehad chachan phuchanakapat parlir sarnaqäwjja, israelitanakar Ley churkäna ukaruw qellqayäna. Kuna laykutejj uka chachajj jan mä yoqall wawaniw jiwäna, ukatwa awkip lantejj phuchanakapajj herencia katoqapjjäna (Números 27:1-8).
b Jehová Diosajj jan istʼasir Israel markar castigañ arskäna ukhajja, jupajj mä leonar uñtasitäkaspas ukhamwa jupa pachpat parli (Jeremías 25:38; Oseas 5:14).
-
-
“¿Diosajj janit cheqaparjam uñjirïki?”Jehová Diosar jakʼachasipjjañäni
-
-
CAPÍTULO 12
“¿Diosajj janit cheqaparjam uñjirïki?”
1. Cheqaparjam taqe kunas jan lurasitapatjja, ¿kunjamas jikjjatastanjja?
CHUYMANKIPSTATA mä viuda warmir engañomp qollqe qʼal apaqapjjatapatsa, jan sinttʼasiri mä warmin asu wawapar jaytanukutapatsa, jan juchani mä jaqer carcelar llawintapjjatapatsa jiwasajj chuymas wal usuyastanjja. Kuna laykutejj taqeniw kunatï walïki ukat jan walïkaraki uk sum amuytanjja. Ukatwa jan cheqaparjam luraski ukhajj wal colerastanjja, ukatjja jan wali luririnakarojj castigasiñapa ukat tʼaqesipki ukanakarojj yanaptʼasiñapwa wal munaraktanjja. Ukampis jan ukanakajj luraski ukhajja, inas akham sasin jisktʼasstan: “¿Diosajj janit taqe uka jan walinak uñjkpacha? ¿Kunatsa jan kuns lurkpacha?” sasa.
2. 1) ¿Kunanaksa Habacuc profetajj oracionapan jisktʼasïna? 2) ¿Kunatsa Jehová Diosajj Habacuc profetatak jan coleraskäna?
2 Jehová Diosar taqe chuyma servirinakajj niya ukhamarakwa jisktʼasipjjäna. Amuytʼañataki, Habacuc profetajj akham sasaw Diosar orasïna: “¿Kunatsa ukataq jan walinak uñjayista? ¿Kunatsa jaqe masipar tʼaqesiyirinakarojj ukhamak uñchʼukta? ¿Kunatsa tukjäwinakasa nuwasiñanakasa naya nayraqatan utji? ¿Kunatsa ukataq chʼajjwañanakasa problemanakas utji?” sasa (Habacuc 1:3). Habacuc profetan ukanak jisktʼasitapatjja, Jehová Diosajj janiw coleraskänti. Kuna laykutejj jupaw jaqenakarojj lurawayistu, ukatwa taqe kunas cheqaparjam uñjasiñap muntanjja.
Diosajj jan cheqapar uñjañarojj uñisiwa
3. Jehová Diosajj taqe jan walinakwa sum uñji sasajj ¿kunatsa sissna?
3 Jehová Diosajja kuna jan walinaktï jaqenakajj lurapki uk sum uñjaski. Noé chachan tiempopat parlkasajja, Bibliajj akham siwa: “Oraqenjja jaqenakan jan wali luratanakapajj waljapunïnwa, amuyunakapasa chuymanakapan munañanakapasa taqe horasan jan walipunïnwa, ukanakwa Jehová Diosajj uñjäna” sasa (Génesis 6:5). Uka arunakajj kamsañsa muni uk amuytʼañäni. Jichhürunakanjja, kunanakatï jan cheqaparjam luraski ukanakat mä jukʼakwa uñjtanjja. ¿Kunatsa ukham sistanjja? Kuna laykutejj kunanakatï jan cheqapäki ukanakat parlirwa istʼtanjja, jan ukajj jiwas pachpaw jan walinakan uñjasiwaytanjja. Ukampis Jehová Diosajj aka oraqpachan jan walinakajj luraski uk taqpachwa uñji, jan cheqaparjam uñjir jaqenakajj kuna jan wali amuyunakanïpjjesa ukanaksa yatirakiwa (Jeremías 17:10).
4, 5. 1) Jan cheqapar uñjatäpki ukanakatjja, ¿qhawqsa Jehová Diosajj llakisi? 2) ¿Kuna jan walinaksa Diosajj aguantawayi?
4 Jehová Diosajj janiw jaqen jan wali luratanakapak uñjkiti, jan ukasti khitinakatï jan waltʼayatäpki ukanakatwa wal llakisiraki. Jupan servirinakapajj jan sinttʼasir markanakamp tʼaqesiyat uñjasipkäna ukhajja, wali llakitapuniw jupajj jikjjatasïna, kuna laykutejj “israelitanakajj jupanakar tʼaqesiyapkäna, jan walin uñjasiyapkäna ukanak kawsaw ayqopjjäna” (Jueces 2:18). Inas jumajj ak sum amuysta: jaqenakajj kunayman jan walinak uñjasajj ukarukiw yatinoqtapjje, khitinakatï tʼaqesipki ukanakats janirakiw sinttʼasjjapjjeti. Ukampis Jehová Diosampejj janiw ukajj paskiti, jupajj 6.000 jila maranakaw kunayman jan walinak uñjawayi, ukhamäkchisa jupajj uka jan walinakarojj uñisiskakiwa. Cheqansa, jupajj “kʼarisiñata, jan juchan jaqer jiwayañata” ukat “falso testigot sarasin sapa kuti” kʼarisiñanakat wal ajjtasi (Proverbios 6:16-19).
5 Jan walinakarojj qhawqsa Jehová Diosajj uñisi ukajja, kuntï Israel marka apnaqeri jan wali pʼeqtʼirinakarojj siskäna ukanwa qhanstaraki. Nayraqatjja, Miqueas profetap toqejj akham sänwa: “¿Janit jumanakajj kunatï cheqapäki uk yatipjjañamäki?” sasa. Ukatjja kuna jan walinaksa lurapjjäna uk qhanwa säna, ukham lurapjjatapat kuna jan walinsa uñjasipjjañapäna uka toqet aka profecía arunakwa sarakïna: “Jehová Diosaruw yanapa mayiñatakejj artʼasipjjani, ukampis jupajj janiw jayskaniti. Uka tiemponjja jupajj ajanupwa jupanakat imantasini, jupanakan jan wali luratanakap layku” sasa (Miqueas 3:1-4). Jehová Diosajj jan walinak utjatapat wal ajjtasi, jupa pachpas ina chʼusat kʼarintataw uñjasiwayi. Supayajj walja waranqa maranakaw Diosat jan walinak parlawayi (Proverbios 27:11). Ukatjja Yoqapar ina chʼusat kʼarintasin jiwayapkäna ukhajj jukʼampiw Diosajj tʼaqesïna. Yoqapajj “janiw kuna juchsa lurkänti”, ukampis mä lunthat jaqer uñtasitwa jupar jiwayapjjäna (1 Pedro 2:22; Isaías 53:9). Ukhamasti, Jehová Diosajj khitinakatï jan cheqaparjam uñjatäpki ukanakat janiw armaskiti, wal jupanakat llakisiraki.
6. ¿Kunatsa jan walinakan utjatapajj jan gustkistu?
6 Jiwasanakajj Diosar uñtasit luratätanwa (Génesis 1:27). Ukatwa jan walinak uñjañasa, mayninakar tʼaqesir uñjañas jan gustkistuti. Ukampis ¿kunatsa Diosajj jan walinak jan chhaqtaykpacha?
Diosan sutipaw qʼañuchasiwayi
7. Edén jardinanjja, ¿kuna kʼarinaksa Supayajj Diosat parläna?
7 Jehová Diosajj kunatsa jan walinak jan chhaqtaykpacha uk amuyañatakejja, kunas Edén jardinan pasäna uka toqet parltʼañäni. Kunjamtï yatjjataniwayktanjja, Jehová Diosakiw aka oraqe ukat jaqenakar apnaqañatakejj derechoni (Salmo 24:1; Apocalipsis 4:11). Ukatwa Diosajj Adanar lurkäna ukhajj akham säna: “Walimpi jan walimpi yatiñ churir qoqan achupjja, janiw manqʼañamäkiti. Kunürutejj uka qoqan achup manqʼäta ukhajja, cheqpachapuniw jiwäta” sasa. Ukhamäkchïnsa, Supayajj kʼarinakwa Jehová Diosat parläna, janis suma apnaqerïkaspa ukhamwa parlarakïna (Génesis 2:17). Adanasa Eva warmipas taqe chuymaw Jehová Diosar istʼapjjañapäna, ukampis Supayajja Diosan mayitapajj janis jupanakatak walïkaspa ukhamwa Eva warmir amuyayäna. Supayajj akham sasaw sarakïna: “Jumanakajj janiw jiwapkätati. Diosajj yatiwa, kuna uruntï uka qoqan achupat manqʼapjjäta ukhajja, nayranakamajj jistʼartaniwa. Ukatsti Diosjamäpjjätawa, kunatï walïki jan walïki uksa uñtʼapjjarakïtawa” sasa (Génesis 3:1-5).
8. 1) ¿Kunsa Supayajj Eva warmir amuyayañ munäna? 2) ¿Kuna jan walinaksa Supayajj Jehová Diosat parläna?
8 Supayajja Diosajj mä kʼarïkaspasa, mä kunsa jupanakat imantkaspa ukhamwa Eva warmirojj amuyayañ munäna. Supayan arunakapar istʼasajj Eva warmejj Diosat payachasjjänwa, ukhamatwa Diosan Jehová sutipajj jan walit uñjatäjjäna. Ukhamarusa, ‘Diosajj janiw suma apnaqerïkiti, nayaw jupat sipans jukʼamp sum apnaqerista’ sasaw Supayajj parlarakïna. Cheqas Jehová Diosak taqe kunjjar apnaqañatak derechonïtap sumwa Supayajj yatiskäna, ukatwa uka toqet jan qallaskänti. Antisas ‘Jehová Diosajj janiw cheqaparjam apnaqkiti, servirinakapats janirakiw llakiskiti’ sasaw Supayajj säna.
9. 1) ¿Kunas Adanampiru Evampirojj pasäna, ukat kuna jisktʼanakas utjäna? 2) ¿Kunatsa Diosajj Adanarusa, Evarusa ukat Supayarus jankʼak jan tukjkäna?
9 Uka qhepatjja Adanampi Evampejj uka qoqan achupwa manqʼantapjjäna, ukham lurapjjatapatjja Jehová Diosajj jiwañampiw jupanakar castigäna. Supayan kʼarisitapatjja, aka jisktʼanakaw utjäna: ¿jaqenakar apnaqañatakejj cheqpachapunit Diosajj derechoni? ¿Jaqenakajj jupanak pachpajj sumti apnaqasipjjaspa? ¿Diosajj cheqaparjamat apnaqpacha? Jehová Diosajj ukaratpachaw Adanarusa, Evarusa ukat Supayarus tukjaspäna. Ukampis Supayajj janiw Diosan chʼamapar qallaskänti, jan ukasti Diosajj janis cheqaparjam apnaqerïkaspa ukhamwa parläna. Jehová Diosatï jupanakar jankʼak tukjaspäna ukhajja, Supayas razonanïkaspa ukhamaw amuyasispäna. Ukhamasti, jaqenakajj jupanak pachpajj sumti apnaqasipjjaspa janicha uk yatiñatakejja tiempow munasïna.
10. Jaqenakajj apnaqasipjjaspati janicha uka toqetjja, ¿kunas tiempompejj uñachtʼayasiwayi?
10 Walja waranqa maranakanjja, jaqenakarojj kunayman gobiernonakaw apnaqawayapjje. Ukampis uka gobiernonakajj apnaqawayapki taqe uka maranakanjja, Biblian aka arunakapaw phoqasiwayi: “Jaqejja pachpa jan waltʼäwipatakiw jaqerojj apnaqe” (Eclesiastés 8:9). Ukatwa Jeremías profetajj akham säna: “Jehová Dios Tata, nayajj ak sum yatta, janiw jaqerojj pachpa thakip ajlliñajj waktʼkiti. Janirakiw jaqerojj chellqtatanakap amtañas waktʼkiti” sasa (Jeremías 10:23).
11. ¿Kunatsa Jehová Diosajj tʼaqesiñanak jan chhaqtaykpacha?
11 Jaqenakajj jupanak pachpa apnaqasisajj tʼaqesiñanakanwa uñjasipjjañapäna, uk Jehová Diosajj qalltatpachaw sum yatjjäna. Ukampis ¿kunatsa Diosajj tʼaqesiñanak ukhamak uñchʼukpacha? ¿Janit cheqaparjam uñjir Diosäkpacha? Jehová Diosajj cheqaparjam uñjir Diosawa, uk sum amuytʼañatakejj aka toqet parltʼañäni: mä wawar operañatï wakisispa ukhajja, jan jiwañapatakejj jankʼakiw mä hospitalar apasispa. Ukanjja operaskasajj wawajj tʼaqesiniwa wal usuyasirakini, ukampis ukhamatakwa jutïrin jupajj walikëjjani. Jaqenakajj ukhamanwa uñjasiwayaraktanjja, walja gobiernonakan apnaqatajj kunayman tʼaqesiñanakanwa uñjasiwaytanjja (Génesis 3:16-19). Jaqenakajj jupanak pachpa apnaqasiñ jan puedipjjatapsa amuyaraktanwa. Cheqansa, Diosakiw jutïrin tʼaqesiñanak wiñayatak chhaqtayjjani, ukhamatwa Jehová Diosak cheqaparjam suma apnaqerïtapajj wiñayatak qhanstani.
¿Kunatsa jaqenakajj Diosar servipjje?
12. ¿Kuna kʼarinaksa Supayajj jaqenakat arsuwayi?
12 Jehová Diosajj janis suma apnaqerïkaspa ukham Supayajj parlkäna ukhajja, Diosan servirinakapat kʼarinakwa parlarakïna, jupanakajj interés laykukis Diosar servipkaspa ukhamwa parläna. Amuytʼañataki, cheqapar sarnaqer Job chachatjja Supayajj akham sasaw Jehová Diosar säna: “¿Janit jupampiru, familiapampiru, kunanakatï jupan utjki ukanakampir jarkʼaqañatakejj mä perqampis muyuntaykasma ukhamäki? Jumajj taqe luratanakaparuw bendistajja, uywanakapas waljapuniw oraqen mirantaraki. Ukampis jichhajj amparam loqatatasajj kunanakatï jupan utjki ukanak apaqam, ukatsti jupajj cheqpachapuniw pachpa ajanumar maldisïtam” sasa (Job 1:10, 11).
13. 1) ¿Kuna kʼarinaksa Supayajj Job chachat parläna? 2) ¿Jehová Diosan servirinakapat Supayajj kamsarakïnsa?
13 ‘Job chachajj jan walinakat jarkʼaqatäñ laykukiw adortamjja’ sasaw Supayajj Jehová Diosar säna. Uka arunakampejja, Job chachan Diosar servitapajj kʼarïkaspasa, bendicionanak katoqañ laykukis Diosar sirvkaspa ukhamwa saskäna. Ukatjja, Job chachajj kunanakapatï utjkäna ukanak aptʼasisajj cheqpachapuniw Diosar maldisini sasaw sarakïna. Supayajja, Job chachajj kunjam jaqënsa uk sum yatïna. Jehová Diosajj Job chachat akham sänwa: “Taqpach chuymamp serviri cheqap jaqewa, nayar ajjsartʼiri, kunatï jan walïki ukats jitheqtataraki” sasa.a Supayatï Job chacharojj Jehová Dios contra saytʼayaspäna ukhajja, ‘jaqenakampejj uka pachparakwa lurarakirista’ sasaw amuyaspäna. Supayajja, Jehová Diosan taqe servirinakapajj mä kun katoqañ laykukis servipkaspa ukhamwa parläna, ukaw aka arunakan qhan amuyasi: “Maynejj niya jiwañan uñjasi ukhajja, vidap salvasiñatakejj kunanakatï jupan utjki taqe ukanakwa churaspa” (Job 1:8; 2:4).
14. Supayajj kuntï siskäna ukat sipansa, ¿kunsa walja jaqenakajj lurawayapjje?
14 Supayajj kuntï siskäna ukat sipansa, walja jaqenakajj Job chachjamarakiw jan walinakan uñjasisajj Diosat jan jitheqtawayapkiti. Ukham lurasajja, taqe jupanakajj walpun Jehová Diosar kusisiyapjje. Uka sarnaqäwinak toqejja, kuna kʼarinaktï Supayajj jaqenakat parlawayki ukanakan jan cheqätapwa Diosajj uñachtʼayi (Hebreos 11:4-38). Khitinakatï Diosar munasipki ukanakajja, janipuniw Jehová Dios contra saytʼañ munapkiti. Kunayman jan walinakan uñjaskasasa, Jehová Diosaw aguantañatakejj chʼam churistani sasaw confiyapjjaraki (2 Corintios 4:7-10).
15. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj jaqenakar juzgui?
15 Supayajja, ‘Diosajj janiw suma apnaqerïkiti, jaqenakas interés laykukiw jupar servipjje’ sasaw kʼarinak parlawayi. Taqe ukanakanjja, Jehová Diosajj cheqaparjam taqe kuns lurirïtapaw qhanstawayi. Kunjamsa Diosajj jaqenakarusa markanakarus nayra tiempon juzgäna uka toqetwa Bibliajj parli, jutïrin kunjamsa jaqenakar juzgani uka toqets parlarakiwa. Jehová Diosajj cheqaparjamapuniw nayrajj jaqenakar juzgäna, jutïrins cheqaparjamarakiw juzgani.
Diosajj taqe kuns cheqaparjamapuniw luri
Jehová Diosajj janipuniw cheqapar sarnaqer jaqenakarojj “jan wali jaqenakamp chik” tʼunjkaniti.
16, 17. ¿Jaqenakajj jan cheqaparjam juzguirïtas kunanakas uñachtʼayi?
16 Bibliajj Jehová Diosat akham siwa: “Taqe thakinakapaw cheqapajja” sasa (Deuteronomio 32:4). Ukampis jaqenakajj janiw Diosjamäktanti, kuna laykutejj mä kun juzgañatakejj janiw taqe kun yatktanti ni uñjktansa, ukatwa mä kun juzgasajj pantjastanjja. Abrahán chachat amuytʼañäni, Sodoma markajj jan wali lurañanakamp phoqantatäkchïnsa, Abrahán chachajj uka markar jan tʼunjañapatakiw Jehová Diosar wal ruwtʼäna. Ukatjja Diosarojj akham sasaw jisktʼarakïna: “Cheqapar sarnaqer jaqenakarojj ¿cheqapunit jan wali jaqenakamp chik tʼunjäta?” sasa (Génesis 18:23-33). Jehová Diosajj janipuniw cheqapar sarnaqer jaqenakarojj jan wali jaqenakamp chik tʼunjkaspati. Jupajj azufrempi ninampi Sodoma markjjar janïr purintaykäna ukhajja, Lot chachana ukat phuchanakapan Zóar markar puripjjañapkamwa suytʼäna (Génesis 19:22-24). Jonás profetat amuytʼarakiñäni. Uka profetajja, ‘Nínive markajj jan wali luratanakap laykuw tʼunjatäni’ sasaw profecía arunak arsüna. Ukampis uka markankirinakajj taqe chuym arrepentisipjjäna, Jehová Diosajj jupanakat khuyaptʼayasirakïna ukhajja, “jupajj wal colerasïna” (Jonás 3:10-4:1).
17 Abrahán chachajja, Jehová Diosajj kunatï cheqapäki uk lurirïtap qhan amuyäna. Jonasasti, Diosajj qhawqha khuyaptʼayasirisa uk qhepatwa yateqaskäna. Jehová Diosajj jan wali jaqenakar arrepentisir uñjasajj taqe chuymaw khuyaptʼayasi, ‘perdonarakiwa’ (Salmo 86:5). Yaqhep gobernantenakajja, qhawqha chʼamanïpjjesa uk uñachtʼayañatakejj jan sinttʼasisaw jaqenakar castigapjje. Jan ukajja, ‘mayninakat khuyaptʼayasï ukhajj janiw jaqenakajj respetjjapjjetaniti’ sasaw amuyapjje. Ukampis Jehová Diosajj janipuniw ukhamäkiti, kunapachatï khuyaptʼayasiñajj wakiski ukhajja jaqenakat khuyaptʼayasipuniwa (Isaías 55:7; Ezequiel 18:23).
18. ¿Diosajj servirinakapat khuyaptʼayasisajj janit cheqañchjje?
18 Jehová Diosajj khuyaptʼayasirïkchisa, maynirojj jan wali luratanakapat cheqañchapuniwa. Markapajj idolonakar adorjjäna ukhajja, jupajj akham sänwa: “Luratanakamarjamaw jumarojj juzgäma, taqe ajjtaskañ luratanakamatwa jumarojj cuenta mayïma. Nayajj janiw jumat sintiskämati ni khuyaptʼayaskämasa, sarnaqatamarjamaw jumar kuttʼayäma” sasa (Ezequiel 7:3, 4). Jaqenakajj jan wali lurañanakap jan jaytañ munapki ukhakiw Jehová Diosajj castigui, ukampis janïr castigkasajj taqe kun yatjjati. Amuytʼañataki, “Sodoma, Gomorra markanak contra arnaqasitanak” Diosajj istʼäna ukhajj akham sänwa: “Nayajj saraqäwa, ukhamat kuntï istʼkta uka arnaqasitanakajj cheqati janicha, luratanakapas sinti jan waliti janicha uk uñjañataki” sasa (Génesis 18:20, 21). Cheqas jaqenakajj taqe kun jan sum yatjjatasaw juzgapjje, ukampis Jehová Diosajj janiw ukhamäkiti. Bibliajj Diosat parlkasajj akham siwa: “Jupajj jan jaytjasir Diosawa, janipuniw kunatï jan cheqapäki uk lurkaspati” sasa (Deuteronomio 32:4).
Diosajj cheqaparjamapuniw kuns lurani sasin confiyapjjañäni
19. ¿Jehová Diosat jan payachasiñatakejj kunsa lurañasa?
19 Kunatsa Jehová Diosajj mä pachpak taqenir jan juzgki uk Bibliajj janiw qhanañchkiti, jutïrin kunjamsa juzgani uks janirakiw qhanañchkiti. Jiwasatakitï Bibliankir profecianak amuytʼañajj chʼamächi, jan ukajj payachasstan ukhajja, Miqueas profetatwa yateqasiñasa. Jupajj akham sänwa: “Nayar salvir Diosarojj wali pacienciampiw suytʼäjja” sasa (Miqueas 7:7).
20, 21. Jehová Diosajj cheqaparjamapuniw taqe kuns lurani sasajj ¿kunatsa sissna?
20 Jehová Diosajj kunatï cheqapäki uk lurapuniniwa, janiw uka toqet payachasiñasäkiti. Jaqenakajja, mayninakan jan wali luratanakap ukhamakwa uñchʼukipjje, ukampis Diosajj akham siwa: “Nayaw vengasiskäjja, nayaw ukhamat ukham kuttʼayaskäjja” sasa (Romanos 12:19). Jiwasatï Diosarojj wali pacienciamp suytʼañänejja, apóstol Pabljam confiyataswa uñachtʼayañäni, jupajj akham sänwa: “¿Diosajj janit cheqaparjam uñjirïki? ¡Janiw ukhamäkaspati!” sasa (Romanos 9:14).
21 Jichhürunakanjja, “chʼama tukuña jan wali” tiemponakanwa jaktanjja (2 Timoteo 3:1). Walja jaqenakajja, kunayman jan walinakan uñjasisajj wal tʼaqesipjje (Eclesiastés 4:1). Ukampis Jehová Diosajj pachpakïskiwa. Jupajj jan walinak lurasitap uñisiskakiwa, cheqaparjam jan uñjatäpki ukanakatsa wal llakisiraki. Jiwasatï jupat jan jitheqtkañäni, taqe kunjjar munañanïtaps arjjatañäni ukhajja, jan walinak aguantañatakejj chʼamwa jupajj churistani. ¡Jehová Diosajj kunjamats yanaptʼapunistaniwa! (1 Pedro 5:6, 7).
-
-
“Jehová Diosan leyipajj perfectowa”Jehová Diosar jakʼachasipjjañäni
-
-
CAPÍTULO 13
“Jehová Diosan leyipajj perfectowa”
1, 2. 1) ¿Kunatsa walja jaqenakajj leyinakar jan respetapki? 2) ¿Kunjamsa Diosan leyinakapar jiwasajj uñjtanjja?
JICHHÜRUNAKANJJA, jaqenakajj janiw markanakapan leyinakaparojj respetjjapjjeti. ¿Kunatsa ukhamäpacha? Kuna laykutejj jilaparte leyinakajj janiw fácil amuyañjamäkiti, maysa toqetjja gobernantenakajj janiw taqenirojj cheqaparjam uñjapkiti. Ukhamarusa, khitinakatï cheqaparjam uñjatäñ munapki ukanakajja tribunalanakar sarasajj inamayakiw tiempsa qollqsa aptʼasipjje.
2 Jaqenakajj kuntï amuyapki ukat sipansa, walja maranak nayrajj Salmo qellqerejj akham sänwa: “¡Leyimarojj wal nayajj munasta!” sasa (Salmo 119:97). ¿Kunatsa uka Salmo qellqerejj ukham sispachäna? Kuna laykutejj uka leyejj Jehová Diosatwa jutäna. Diosan leyinakapat yatjjatasajja, Salmo qellqerjamaw jiwasajj amuyarakiñäni, ukatjja Leyinak Churir Juezajj kunsa piensi uksa amuyarakiñäniwa.
Diosaw Leyinak Churirejja
3, 4. ¿Kunatsa Ley Churiri sasin Jehová Diosarojj uñtʼasi?
3 Bibliajj akham siwa: “Maynikiw Ley Churirejj utji, mä sapa Juezakiw utjaraki” sasa (Santiago 4:12). Jehová Dios sapakiw leyinak churañatakejj derechoni, ukhamat taqe luratanakapar gobiernañataki. “Alajjpachanak apnaqki” uka leyinaksa jupaw utjayaraki (Job 38:33). Millón millón angelanakajja, taqe chuymaw Jehová Diosan leyinakapar istʼapjje. Uka angelanakat sapa maynejja, kunayman lurañanakampiw phoqapjje. Jupanakajj kunjamsa servipjjañapa uk Diosaw saraki (Salmo 104:4; Hebreos 1:7, 14).
4 Sapa mayniw conciencianïtanjja. Uka concienciajj mä leyir uñtataw kunatï cheqapäki kunatï jan cheqapäkaraki uk amuytʼañatak yanaptʼistu (Romanos 2:14). Niyakejjay Adanampin Evampin concienciapajj perfectöchïnjja, janiw jupanakan leyinakanïpjjañapajj wakiskänti (Génesis 2:15-17). Ukampis taqe jiwasanakajja, jucharar jaqëtanwa, ukatwa Diosan munañap lurañatakejj leyinak necesittanjja. Jehová Diosajj nayra tiemponjja Noé, Abrahán ukat Jacob sat nayra servirinakaparojj leyinak churäna, ukat jupanakajj familianakaparuw uka leyinak yatichapjjarakïna (Génesis 6:22; 9:3-6; 18:19; 26:4, 5). Uka qhepatjja, Jehová Diosajj Moisés taypiw markaparojj leyinak churäna, ukanakajj Moisesan Leyipa sasin uñtʼatawa. Uka Leyejja, kunjamsa Jehová Diosajj taqe kuns cheqaparjam luri uk sum amuyañatakiw yanaptʼistu.
¿Moisesan Leyipan kunanakas qellqatäna?
5. ¿Moisesan Leyiparjam sarnaqañajj kunatsa jan chʼamäkpachäna?
5 Moisesan Leyipajj wali chʼamäkaspasa, janis phoqañjamäkaspa ukhamwa waljanejj amuyapjje. Cheqansa, Moisesan Leyipajj 600 jila leyinakanïnwa, ukatwa sinti waljäkaspas ukham amuyasïna. Aka toqet amuytʼañäni: 2000 mara jakʼanakanjja, Estados Unidos markan walja leyinakapuniw utjäna, ukanak mä libror qellqantañatakejja 150.000 paginanakaw munasïna, sapa pä maranakarakiw 600 leyinakajj ukjjar yaptʼasi. Ukampis uka leyinakat sipansa, Moisesan Leyipajj jukʼa leyinakanikïnwa. Diosajj israelitanakar churkäna uka leyinakajja, jaqenakan lurat leyinakat sipansa sum jakasiñatakiw yanaptʼäna. Jichhajja, Moisesan Leyipat jukʼamp yatjjatañäni.
6, 7. 1) ¿Kunatsa Moisesan Leyipjam yaqhajj jan utjki, ukat kuna wakiskir leyis ukan qellqatäna? 2) ¿Kunjamsa israelitanakajj Jehová Diosar istʼapjjatap uñachtʼayapjjäna?
6 Diosan taqe kunjjar munañanïtapwa Moisesan Leyipajj uñachtʼayäna. Moisesan Leyipajja, israelitanakarojj Diosar istʼañwa yatichäna. Uka leyinakat mayajj akham siwa: “Israel marka, istʼam, Jehová Diosasajj mä sapa Jehová Diosakiwa. Jehová Diosamarojj taqe chuymamampi, taqe almamampi, taqe chʼamamampi munasiñamawa” sasa. Uka arunakarjamajja, israelitanakajj munasiñatwa Diosar istʼapjjañapäna, jupak taqe kunjjar munañanïtapsa arjjatapjjañaparakïnwa (Deuteronomio 6:4, 5; 11:13).
7 Jehová Diosajj awk taykanakarusa, marka apnaqerinakarusa, juezanakarusa, sacerdotenakarusa, reyinakarus autoridadwa churäna. Kawkïr israelitanakatï jupanakar respetapkäna ukat istʼapkarakïna ukanakajja, Jehová Diosar apoyapjjatapwa uñachtʼayapjjäna. Ukampis khitinakatï jupanakar jan istʼapkäna ukanakajja, Jehová Dios contraw saytʼasipkäna. Maysa toqetjja, autoridadanïpkäna ukanakajj jan walinak lurapjjäna ukhasa, utapankirinakarus markankirinakarus tʼaqesiyapjjäna ukhasa Jehová Diosajj walpun colerasïna ukat castigarakïnwa (Éxodo 20:12; 22:28; Deuteronomio 1:16, 17; 17:8-20; 19:16, 17). Ukhamasti, taqe israelitanakaw Jehová Diosarojj gobernanteparjam uñjapjjañapäna.
8. ¿Kunjamsa Moisesan Leyipajj qʼomäpjjañapatak israelitanakar yanaptʼäna?
8 Moisesan Leyipajj israelitanakarojj qʼomäpjjañapatakiw yanaptʼäna. Hebreo arut traducitäki uka “santo” ukat “sagrado” arunakajja, Moisesan Leyipan 280 jila kutiw uñsti. Ukanjja kunanak lurasas israelitanakajj qʼañuchasipjjaspäna, ukham lurapjjatapat kunatsa Jehová Diosar adorañ jan puedjjapjjaspäna ukanak toqet mä 70 kutiw parlasi. Ukhamasti, Diosan markaparojj Moisesan Leyipaw kunatï qʼañüki qʼomäkaraki ukat kunatï santöki jan santökaraki uk amuyañatakejj yanaptʼäna. Ukatjja kunjamsa jañchi toqensa, manqʼañ toqensa, qʼañunak apanukuñ toqens qʼomäpjjaspa uka toqetwa parlarakïna. Ukhamatwa israelitanakarojj usunakatsa, jan walinakatsa jarkʼaqasïna.a Ukampis taqe ukanak lurasajja, israelitanakajj Diosaruw kusisiyapjjäna, kuna laykutejj janiw yaqha markankirinakjamajj jan walinakamp qʼañuchasipkänti.
9, 10. Ikintasiñ toqetsa wawanïñ toqetsa, ¿kuna leyinaksa Jehová Diosajj israelitanakar churäna, ukat uka leyinakajj kun amtañatakis yanaptʼäna?
9 Mä chachampi mä warmimpi ikintasipjjäna ukhajja, Moisesan Leyiparjamajj mä qhawqha urunakajj qʼañut uñjatäpjjänwa. Mä warmejj wawa ususïna ukhas qʼañut uñjatarakïnwa (Levítico 12:2-4; 15:16-18). Ukampis casadökasin ikintasiñasa, wawanakanïñas Diosan regalopawa (Génesis 1:28; 2:18-25). Kuna leyinaktï Jehová Diosajj markapar churkäna ukanakajja, qʼomäpjjañapataki cheqaparjam adorapjjañapatakiw yanaptʼäna. Kuna laykutejj uka jakʼankir markanakajja, diosanakapar adorkasajj qʼañu juchanakwa lurapjjerïna. Amuytʼañataki, cananeonakan religionap taypinjja qʼañunak lurir prostitutonakampi ukat prostitutanakampiw utjäna. Ukanak uñjasajja, jaqenakajj jukʼamp jan walinakwa lurjjapjjäna. Ukampis Moisesan Leyiparjamajja, Jehová Diosar adorañajj janipuniw qʼañu jucha lurañanakamp qʼañuchasiñapäkänti.b Ukatjja Moisesan Leyipajj yaqha toqenwa israelitanakarojj yanaptʼarakïna.
10 Moisesan Leyipajj aka wakiskir yatichäwi qhanstayi: maynimpi ikintasiñasa wawanakanïñas Diosan regalopäkchisa, Adanan juchapatwa juchajj aka mundor mantaniwayi (Romanos 5:12).c Ukhamasti, Jehová Diosan Leyipajj israelitanakarojj kunja juchararapjjänsa ukwa amtayäna, jiwasas nasiwayktan ukhatpachaw juchanirakïtanjja (Salmo 51:5). Ukatwa taqenejj Jehová Diosamp perdonatäñsa juchanakasat kutsuyatäñsa muntanjja, ukhamat jupar jakʼachasiñasataki.
11, 12. 1) Maynejj mä jan wal lurkäna ukhajja, ¿kunjamsa Moisesan Leyiparjamajj juchañchasiñapäna? 2) ¿Kunjamsa Moisesan Leyipajj cheqaparjam juzgañatak yanaptʼäna?
11 Diosajj cheqaparjam kuns lurirïtapwa Moisesan Leyipajj uñachtʼayäna. Amuytʼañataki, Moisesan Leyiparjamajja maynejj mä jan wal lurkäna ukhajj lurataparjamaw castigatäna. Ukatwa uka Leyin mä partepajj akham säna: “Jakañatjja jakaña, nayratjja nayra, lakatjja laka, amparatjja ampara, kayutjja kayu waytʼapjjañama” sasa (Deuteronomio 19:21). Ukhamasti, maynirojj kuna jan waltï lurkäna ukarjamaw castigasïna. Moisesan Leyipajja, Jehová Diosajj kunjamsa taqe kuns cheqaparjam luri ukwa uñachtʼayäna. Jiwasatï uk sum amuyañäni ukhajja, kunatsa Diosajj Jesucriston jiwatap toqejj juchampit jiwañampit kutsuyawayistu ukwa amuyarakiñäni. Ukampis capítulo 14 ukanwa uka toqet jukʼamp yatjjatañäni (1 Timoteo 2:5, 6).
12 Maysa toqetjja, Moisesan Leyipajj juezanakarojj cheqaparjam juzgapjjañapatakiw yanaptʼarakïna. Sañäni, maynitï mä jan wal luratapat juchañchat uñjasïna ukhajja, juezanakan jupar castigapjjañapatakejj pä testigonakaw munasïna. Ukampis maynitï intencionamp yaqhar kʼarintäna ukhajja, jupaw castigatajj uñjasiñapäna (Deuteronomio 19:15, 18, 19). Ukhamarusa Moisesan Leyiparjamajj qollqe chilltañanakajj janiw utjañapäkänti (Éxodo 23:8; Deuteronomio 27:25). Negocionak lurkasas israelitanakajj janiw engañjapjjañapäkänti, antisas kuntï Diosajj cheqaparjam uñjatäñ toqet amuykäna ukarjamaw lurapjjañapäna (Levítico 19:35, 36; Deuteronomio 23:19, 20). Moisesan Leyipajja, cheqapar juzgasiñapataki cheqaparjam kuns lurasiñapatakiw israelitanakarojj yanaptʼäna.
Leyinakajj cheqaparjam juzgañwa yatichäna
13, 14. Lunthatarusa lunthatat uñjaskäna ukarusa, ¿kunjamsa cheqaparjam uñjasïna?
13 Moisesan Leyipanjja, janiw wali chʼama jan phoqañjam leyinakajj utjkänti. Ukatwa David reyejj akham sasin qellqäna: “Jehová Diosan leyipajj perfectowa” sasa (Salmo 19:7). Kuna laykutejj jupajj ak sumwa yatïna: Moisesan Leyipajja, khuyaptʼayasiña cheqaparjam kuns juzgañwa jaqenakarojj yatichäna. Ukanakat mä qhawqha ejemplonak jichhajj uñjañäni.
14 Jichhürunakanjja, yaqhep markanakan utjki uka leyinakajj jan wali luririnakarukiw jukʼamp yanaptʼi. Sañäni, yaqhep jaqenakajj lunthatapjjatap laykojj carcelan jistʼantataw uñjasipjje, ukampis khititï lunthatat uñjasiwayki ukarojj janiw kunas kuttʼayaskiti, antisakiw jupajj carcelankapki ukanakatakejj impuesto pagañapa. Ukampis Israel tiemponjja, janiw carcelanakajj utjkänti, ukhamarus juchanïpkäna ukanakarojj wakisitarjamakiw castigasïna (Deuteronomio 25:1-3). Maysa toqetjja, mä lunthatajj khitirutï lunthatkäna ukarojj yapjjatasaw kuttʼayjjañapäna. ¿Qhawqhas yaptʼaspachäna? Amuyatajja, taqe kun yatjjatasajj juezanakaw uk amtapjjäna. Juch lurirejj taqe chuym arrepentisïna ukhajja, juparojj khuyapayasiñampiw uñjasirïna. Ukhamätapaw Levítico 6:1-7 texton amuyasi, uka textorjamajja Éxodo 22:7 textot sipansa jukʼamp menosakiw mä kunats kuttʼayasïna.
15. Maynejj jan munkasin mä jaqer jiwayäna ukhajja, ¿kunjamsa juparojj Moisesan Leyiparjamajj cheqaparjam juzgasïna?
15 Moisesan Leyipajja, kunjamsa Jehová Diosajj khuyaptʼayasïna ukwa uñachtʼayarakïna. Kuna laykutejj Diosajj ak sum yati: jaqenakajj janiw amanutpun (intencionamp) mä jucha lurapkiti. Amuytʼañataki, khititï jan munkasin jiwaykäna ukajja, Israel markpachan utjkäna uka imantasiñ markanakat maynirojj jankʼakiw escapañapäna, ukhamatwa “jakañatjja jakaña” jan kuttʼaykänti. Ukampis kuntï uka jaqejj lurkäna uk sumwa juezanakajj yatjjatapjjañapäna, ukhamat imantasiñ markan quedasiniti janicha uk amtañataki. Khititï jan munkasin jiwaykäna uka jaqejja, jachʼa jilir sacerdoten jiwañapkamaw uka markan quedasiñapäna, uka qhepatakwa kawkjantï jakañ munkäna ukar kutʼjjaspäna. Ukhamatwa uka jaqejj Jehová Diosan khuyaptʼayasiñap uñjäna. Moisesan Leyipajja, Diosatakejj jaqen vidapajj qhawqha valoranisa uk amuyañatakiw israelitanakar yanaptʼäna (Números 15:30, 31; 35:12-25).
16. ¿Kunjamsa Moisesan Leyipajj mayninakan derechonakap jarkʼaqäna?
16 Moisesan Leyipajja, mayninakan derechop respetañatakiw yanaptʼarakïna. Sañäni, maynitï qollqe maytʼasïna ukhajja, janiw jupar maytʼki uka jaqejj utapar mantasin kunsa garantiat apasiñapäkänti. Jan ukasti, maytʼaski uka jaqen mä garantía churañapkamajja, jupajj uta anqanwa suyañapäna. Ukhamatwa maytʼaski uka jaqen utapajj respetomp uñjatäna, janirakiw khitis munkir jan munkir utapar mantkänti. Ukampis maytʼasirejj garantiat isip churäna ukhajja, qollqe maytʼirejj janïr intejj jalantki ukhaw isip kuttʼayjjañapäna (Deuteronomio 24:10-14).
17, 18. ¿Israel markajj kuna toqensa jan mayni markanakjamäkäna?
17 Kunjamas guerranakan nuwasipjjañapäna ukwa Moisesan Leyipajj yaticharakïna. Israelitanakajja janiw jukʼamp chʼamanïñatak guerranakan nuwasipjjañapäkänti, jan ukasti nuwasiñajj wakiskäna ukhakiw guerranakarojj sarapjjañapäna (Números 21:14). Israelitanakajj janiw enemigonakapan ukar sarasajj jankʼak tukjapjjañapäkänti, jan ukasti nayraqatajj sumankthapiñwa thaqapjjañapäna. Ukampis enemigonakapajj jan istʼañ munapkäna ukhakiw oraqenakap katuntapjjañapäna, ukampis Diosan leyiparjamaw ukanak lurapjjañapäna. Nayrat jichhakamajja, soldadonakajj kunayman jan walinakwa guerranakan lurawayapjje. Ukampis Moisesan Leyiparjamajja, israelitanakajj guerranakan janiw warminakarojj violapjjañapäkänti, ni jan sinttʼasisas jaqenakar jiwarayapjjañapäkänti. Yamas enemigonakapan oraqenakapan utjkäna uka qoqanak janiw apsupjjañapäkänti, ukhamatwa oraqeru ukat plantanakar respetapjjatap uñachtʼayapjjaspäna.d Israelitanakakiw ukham suma leyinakanïpjjäna (Deuteronomio 20:10-15, 19, 20; 21:10-13).
18 Walja markanakanjja, wawanakaruw guerranakar sarapjjañapatakejj wal yatichasi, ukanak lurasitapajj janiw khitirus gustkistuti. Ukampis nayra Israel markanjja, khitinakatï 20 maranit minusäpkäna ukanakarojj janiw guerrar khitaskänti (Números 1:2, 3). Guerranakar sarañ ajjsarapkäna ukanakarus janiw obligaskänti. Ukat mä chachajj casarasïna ukhajja, mä mara enterojj janiw kuna lurañanakas churaskänti, ukhamat utapan “esposapar kusisiyañapataki”. Ukhamatwa uka chachajj guerrar sarasajj jan jiwkänti, antisas nayrïr wawapajj naskäna ukhajj utapankaskänwa (Deuteronomio 20:5, 6, 8; 24:5).
19. Warminakaru, wawanakaru, familianakaru, viudanakaru ukat jan awk taykaninakar jarkʼaqañatakejja, ¿kunanakas Moisesan Leyipan qellqatänjja?
19 Moisesan Leyipajja warminakarusa, wawanakarusa, familianakarusa jarkʼaqarakïnwa, kunanaktï jupanakajj necesitapki ukanaks katoqapjjañapawa sasaw sarakïna. Amuytʼañataki, awk taykanakarojja wawanakapampïñatak tiempo apstʼasipjjañapa ukat Jehová Diosat jupanakar yatichapjjañapaw mayisïna (Deuteronomio 6:6, 7). Ukatjja Diosajj “jumanak taypin jakir chachanakatjja janiw khitis parientepamp ikintasiñapäkiti”, maynitï familiapamp ikintasini ukhajj ‘jiwayatäñapawa’ sasaw sarakïna (Levítico, capítulo 18). Ukhamarusa israelitanakajj janiw adulterio jucha lurapjjañapäkänti, kuna laykutejj adulterio jucha lurañajja familianakarojj jan waltʼayiwa. Ukatsti Moisesan Leyipajj viudanakarusa jan awk taykanïpkäna ukanakarus jarkʼaqarakïnwa, ukatwa jupanakar tʼaqesiyapkäna ukanakajj castigat uñjasipjjäna (Éxodo 20:14; 22:22-24).
20, 21. 1) ¿Kunatsa Moisesan Leyipan walja warminïñajj walikïskäna? 2) ¿Kunatsa judionakajj warminakapat divorciasipjjäna?
20 Niyakejjay Moisesan Leyipajj familianakar jan walinakat jarkʼaqchïnjja, inas akham sasin jisktʼassna: “¿Kunatsa maynin walja warminakanïñapajj walikïskäna?” sasa (Deuteronomio 21:15-17). Uk sum amuytʼañatakejj akwa amtañasa: israelitanakan costumbrenakapasa, kunjamtï jakasipkäna ukanakas jichha tiempot sipans mayjänwa (Proverbios 18:13). Diosajj Adanampi Evampir lurkäna ukhajja, chachajj “warmipampiw mayachasjjani, panipasti mä jañchikëjjapjjaniwa” sasaw jupajj säna (Génesis 2:18, 20-24). Ukampis Jehová Diosajj Israel markapar leyinak churkäna ukhajja, mä israelita chachajj walja warminakanëjjänwa. Ukhamarus Diosajj markapan “jan istʼasirïtapwa” yatïna, ukatwa markankirinakajj leyinakar jan istʼasajj idolonakar adorapjjäna (Éxodo 32:9). Ukhamasti, Diosajj walja warminïñ toqet janiw israelitanakarojj jankʼak cheqañchkänti, antisas Moisesan Leyip toqew walja warminïñajj kunatsa jan walïki uk jukʼat jukʼat qhanstayäna, ukhamatwa warminakarojj jan walinakat jarkʼaqasïna. Ukampis ak amtañäni: israelitanakan walja warminakanïpjjañap janiw Jehová Diosajj maykänti.
21 Maysa toqetjja, mä chachajja esposapan jan walinak luratapatakwa Moisesan Leyiparjamajj jaljtaspäna (Deuteronomio 24:1-4). Jesusajj judionakarojja, “qala chuymanïpjjtawa” sasaw säna, ukatwa jupanakajj kuna razonatsa esposanakapat divorciasipjjakïna. Ukampis ukham lurapjjatapajj mä qhawqha tiempotakikïnwa. Jesusan discipulonakapajja, Jehová Diosajj kuntï matrimonio toqet arskäna ukarjamaw jakjjapjjäna (Mateo 19:8).
Moisesan Leyipajj munasirïñwa yatichäna
22. ¿Moisesan Leyipajj khitinakarus munasiñ yatichäna?
22 Jichhürunakanjja, mä markan jakirinakajj jupanak pachpa munasipjjañapatakejj janiw leyinakanïpkiti. Ukampis Moisesan Leyiparjamajja, munasiñaw taqe kunats jilanki sasaw yatichasïna. Amuytʼañataki, Deuteronomio libronjja “munasiña” arojj 20 jila kutiw qellqatajj uñsti. Moisesan Leyipan wali wakiskir leyinakat maynïrejj akham siwa: “Jaqe masimarojj juma kikparjam munasiñamawa” sasa (Levítico 19:18; Mateo 22:37-40). Diosan servirinakapajja janiw jupanak pachpakejj munasipjjañapäkänti, jan ukasti jupanakamp chik jakiri extranjeronakarus munasipjjañaparakïnwa. Kuna laykutejj jupanakajj mä tiempojj extranjeronakjamaw jakapjjäna, ukatwa khitinakatï pobrëpkäna tʼaqesipkarakïna ukanakarojj munasiñamp uñjapjjañapäna, kuntï jupanakajj necesitapkäna ukanaksa churapjjañaparakïnwa. Janipuniw jupanakarojj tʼaqesiyapjjañapäkänti, uywanakarus sumwa uñjapjjañaparakïna (Éxodo 23:6; Levítico 19:14, 33, 34; Deuteronomio 22:4, 10; 24:17, 18).
23. ¿Salmo 119 qellqerejj kamsänsa, ukat kunsa jiwasajj yateqassna?
23 Jehová Diosajj israelitanakarojj walja suma leyinakwa churäna, janipuniw jichhakamajj ukham suma leyinakan markajj utjkiti. Salmo qellqerejj akham sänwa: “¡Leyimarojj wal nayajj munasta!” sasa. Salmo qellqerejj Diosan Leyiparojj wal munasïna, ukatwa taqe kunan Diosarojj istʼäna, akham sarakïnwa: “Uru jurnälaw leyimat amuykiptʼta” sasa (Salmo 119:11, 97). Uka arunakarjamajja, Salmo qellqerejj Jehová Diosan leyinakapat wali sum yatjjatäna, ukatwa jupajj Jehová Diosarus Aruparus wal munasïna. Jiwasatï Diosan leyinakapat yatjjatañatak wal chʼamachasiñäni ukhajja, Leyinak Churiri ukat cheqaparjam taqe kuns luriri Jehová Diosarojj jukʼampiw jakʼachasiñäni.
a Amuytʼañataki, maynejj khuchichkäna ukhasa, usuntkäna ukhasa, mä jiwatar llamktʼkäna ukhas kunanaksa lurañapäna uka toqet leyinakajj parlarakïnwa. Moisesan Leyipjam yaqhajj janiw uka tiempon utjkänti, qhepatakwa cientificonakajj uka leyinakajj kunja wakiskirïnsa uk amuyapjjäna (Levítico 13:4-8; Números 19:11-13, 17-19; Deuteronomio 23:13, 14).
b Cananeonakan templonakapanjja, qʼañu jucha lurañatakejj cuartonakaw utjäna. Ukampis Moisesan Leyiparjamajja, maynimp ikintasir mä jaqejj qʼañut uñjatänwa, janirakiw templorus mantañapäkänti. Ukhamasti, uka Leyir istʼapkäna ukanakajj janipuniw Jehová Diosar adorkasajj qʼañu juchanak templopan lurapjjañapäkänti.
c Moisesan Leyipajj mayninakar yatichañ amtamp luratänwa. “Ley” (tohráh) sasin hebreo arut traducitäki uka arojja, “yatichaña” ukat “instrucción churaña” sañ muni (Diccionario del judaísmo).
d Moisesan Leyipan akham sänwa: “Kunjamtï mä chacha contrajj saytʼasipkasma ukhamjja, janiw jumanakajj mä qoqa contrajj saytʼasipkasmati” sasa (Deuteronomio 20:19). Uka toqet parlkasajja, nayrïr patak maranakan jakir Filón sat chachajj akham sänwa: “Diosatakejja jaqenakan colerasipjjatap layku oraqeru, plantanakaru, animalanakar jan waltʼayañajj janipuniw walïkiti” sasa.
-
-
Jehová Diosaw juchampit jiwañampit kutsuyawayistuJehová Diosar jakʼachasipjjañäni
-
-
CAPÍTULO 14
Jehová Diosaw juchampit jiwañampit kutsuyawayistu
1, 2. ¿Jaqenakajj kuna jan walir aptʼatas uñjasiwaytanjja, ukat kunjamsa Diosajj salvawayistu?
“DIOSAN taqe luratanakapajj taqpachaniw jachasipki, taqpachanirakiw jichhakamajj wal tʼaqesisipki” (Romanos 8:22). Uka arunakampejja, jaqenakajj kuna jan walinakansa uñjastan ukwa apóstol Pablojj qhanañchäna. Jaqenakatakejja tʼaqesiñanakasa, juchasa, jiwañas janiw chhaqtayañjamäkiti. Ukampis Jehová Diosajja janiw jaqenakjamäkiti, jupajj taqe kunwa luraspa (Números 23:19). Diosajj taqe kuns cheqaparjamapuniw luri, ukatwa jiwasarojj “juchampit jiwañampit” kutsuyawayistu.
2 Jehová Diosajj kuntï jiwasanak layku lurawayki ukajja, mä suma regalowa. Jupïpanwa juchampit jiwañampit salvatätanjja (Efesios 1:7). Ukhamatwa aka oraqen wiñayatak jakañatakisa, jan ukajj alajjpachar sarañatakis mä suytʼäwinïtanjja (Lucas 23:43; Juan 3:16; 1 Pedro 1:4). Ukampis ¿kunjamsa Jehová Diosajj juchampit jiwañampit kutsuyawayistu? ¿Kunsa ukajj Jehová Diosan justiciapat yatichistu?
¿Kunatsa Diosajj juchampit jiwañampit kutsuyawayistu?
3. 1) ¿Kunatsa juchampit jiwañampit kutsuyatäñajj wakisïna? 2) Adanat jutiri wawanakapar tʼaqesir uñjasajja, ¿kunsa Jehová Diosajj jan lurkäna?
3 Adán chachajja, Diosar jan istʼasajj taqpach wawanakaparuw jan walinakar aptʼawayistu. Ukatwa jichhürunakan usunttansa, tʼaqestansa ukat jiwaraktansa (Génesis 2:17; Romanos 8:20). Taqe ukanak uñjasajja, ‘jaqenakajj sintiw tʼaqesjjapjje, antisas jiwañarus jucharus chhaqtayjjakï’ sasin Jehová Diosajj janiw siskänti. Jupatï ukham sasin jiwañar chhaqtayaspänjja, pachpa leyipwa pʼakintaspäna, uka leyejj akham siwa: “Kuntï juchajj pagot churki ukajj jiwañawa” sasa (Romanos 6:23). Jehová Diosatï leyinakap pʼakintaspäna ukhajja, taqe cheqanwa jan walinakajj utjaspäna, angelanakas jaqenakas janiw leyinakaparojj respetjjapjjaspänti.
4, 5. 1) ¿Kunatsa Diosajj Supayan kʼarip qhanstayañ amtäna? 2) ¿Kuna kʼarinaksa Supayajj Diosan servirinakapat parläna?
4 Kunjamtï capítulo 12 ukan yatjjataniwayktanjja, Edén jardinan Dios contra saytʼañajj utjkäna ukhajja, walja jisktʼanakaw utjäna. Supayajj Diosan Jehová sutipwa qʼañuchäna, ukatjja Diosajj kʼariwa, janiw servirinakapat sinttʼaskiti sasaw sarakïna (Génesis 3:1-5). Adanampiru Evampir Dios contra saytʼayasajja, Diosajj amtanakap janis phoqañ puedkaspa ukhamwa Supayajj amuyayäna. Diosan amtaparjamajja, aka oraqejj cheqapar sarnaqer jaqenakamp phoqantatäñapänwa (Génesis 1:28; Isaías 55:10, 11). Jehová Diosatï Supayan kʼarisitap jan uñachtʼaykaspäna ukhajja, walja angelanakasa jaqenakas janiw Jehová Diosar confiyjjapjjaspänti, janirakiw gobernanteparjamas uñj-jjapjjaspänti.
5 Maysa toqetjja, Supayajj Diosan servirinakapat kʼarinakwa parläna. Jupanakajj interés laykukiw Diosarojj servipjje, jan walinakan uñjasisajj Diosat jitheqtjjapjjaspawa sasaw sarakïna (Job 1:9-11). Ukhamajj jaqenakar jan walinakat salvañat sipansa, Supayajj kuna kʼarinaktï parlkäna ukanak qhanstayañaw jukʼamp wakiskirïnjja. Ukatwa Supayajj kuna kʼarinaktï parlkäna ukanak qhanstayañ Jehová Diosajj amtäna. ¿Kunjamsa uk luräna, ukat kunjamsa jaqenakarojj salvarakïna?
Jesusaw juchampit jiwañampit salvawayistu
6. Jaqenakar jan walit salvañatakejja, ¿kuna arunakas apnaqasi?
6 Kuntï Jehová Diosajj lurkäna ukajja, khuyaptʼayasirïtapa ukat cheqaparjam kuns lurirïtapwa uñachtʼayistu, janipuniw khiti jaqes Diosjamajj uk lurkaspänti. Uka toqet parlañatakejja, aka arunakaw apnaqasi: pagasin alaña, sumankthapiña, pantjasiñ chhaqtayaña, jucha chhaqtayaña ukat salvaña (Salmo 49:8; Daniel 9:24; Gálatas 3:13; Colosenses 1:20; Hebreos 2:17). Ukampis kuntï Jesusajj siskäna uka arunakanwa qhan amuyasi, jupajj akham sänwa: “[Jaqen Yoqapajj] janiw serviyasir jutkiti, jan ukasti yaqhanakar serviriw juti, vidap churañatakiw jutaraki, ukhamat waljanir juchat kutsuyañataki [griego arunjja, lýtron]” sasa (Mateo 20:28).
7, 8. 1) ¿Bibliarjamajj kutsuyaña arojj kamsañsa muni? 2) Juchanakat kutsuyatäñatakejj ¿kunas nayraqatajj lurasiñapäna?
7 Kutsuyaña siski uka arojja, griego arurjamajj “jararaña, libre khitjjäña, salvaña” sañwa muni. Ukatjja uka arojj guerranakan katuntat presonakar salvañatakiw apnaqasirakirïna. Mä arunjja, kutsuyaña arojj kuntï aptʼasktan uk kutsuyasiñatakejj mä precio pagaña sañwa muni. Hebreo Arut Qellqatanakanjja, kutsuyaña (kófer) arut parlañatakejj “imjjataña, jan ukajj chhaqtayaña” aruw apnaqasi. Amuytʼañataki, Diosajj Noé chacharojj akham sänwa: “Patjjatsa manqhatsa alquitranampiw ucharakïta [mä arunjja alquitranampiw pʼiyanak chhaqtayäta]” sasa (Génesis 6:14). Uka arunakajja, kutsuyaña siski uka arojj kamsañsa muni uk sum amuytʼañatakiw yanaptʼistu, ukarjamajj juchanak chhaqtayaña sañwa munaraki (Salmo 65:3).
8 Biblia toqet parlir mä diccionariojja, kutsuyaña (kófer) arojj hebreo arun kamsañsa muni uka toqet akham sasaw qhanañchi: “Kutsuyaña arojj ukhat ukha pagañat parlañatakiw apnaqasi” sasa (Theological Dictionary of the New Testament). Ukhamajj ¿kunjamsa maynirojj juchat kutsuyasispa? Adanan juchachasitapat kuna jan walinakatï utjawayki uk chhaqtayañatakejja, ukhat ukhaw nayraqatajj pagasiñapäna, ukhamat juchanakat kutsuyatäñataki. Ukatwa Moisesan Leyipajj akham säna: “Jakañatjja jakaña, nayratjja nayra, lakatjja laka, amparatjja ampara, kayutjja kayu waytʼapjjañama (mayipjjañama)” sasa (Deuteronomio 19:21).
9. 1) Diosar taqe chuyma serviri chachanakajja, ¿kunatsa animalanak sacrificiot Diosar loqtapjjäna? 2) ¿Kunjamsa Diosajj uka sacrificionak uñjäna?
9 Diosar taqe chuyma servipkäna uka chachanakajja, Diosarojj uywanakwa sacrificiot loqtapjjerïna. Ukham lurasajja, jupanakajj juchararäpjjatapa ukat juchampit jiwañampit kutsuyatäñ munapjjatapwa uñachtʼayapjjäna, ukatjja Jehová Diosar confiyapjjatapwa uñachtʼayapjjarakïna. Kuna laykutejj Diosaw Yoqap toqejj jupanakar juchat salvañatak arsuwayäna (Génesis 3:15; 4:1-4; Levítico 17:11; Hebreos 11:4). Jehová Diosajj uka chachanakan sacrificiop katoqasïnwa. Ukampis animalanakajja, jaqenakat sipans mä jukʼa minusäpjjewa, ukhamajj animalanakan sacrificiopajj janiw jaqenakan taqpach juchanakap chhaqtaykaspänti (Salmo 8:4-8). Ukatwa Bibliajj akham sasin qhanañchi: “Toronakana cabranakana wilapajj janiw juchanak apaqkaspati” sasa (Hebreos 10:1-4). Uka ofrendanakajja, juchampit jiwañampit kutsuyatäñatakejj kunatï jutïrin lurasiñapäkäna ukwa uñachtʼayäna.
Taqe jaqenakaruw juchat kutsuyasïna
10. 1) Juchampit jiwañampit jaqenakar salvañatakejja, ¿kunas lurasiñapäna, ukat kunatsa? 2) ¿Kunjamsa mä sapa jaqen jiwatapajj taqenir salvawayi?
10 Apóstol Pablojja ‘Adán kawsajj taqeniw jiwarasipki’ sasaw säna (1 Corintios 15:22). Adanajj perfecto jaqënwa, ukhamajj juchat kutsuyatäñatakejj jupjam yaqha perfecto jaqew munasirakïna (Romanos 5:14). Jehová Diosan leyinakaparjamajja, mä perfecto jaqekiw “ukhat ukha churasajj taqe jaqenakaru juchat” kutsuyaspäna (1 Timoteo 2:6). Ukhamajja, Adán chachat jutir wawanakapar salvañatakejja, janiw walja perfecto jaqenakan jiwañapajj wakiskänti. Ukhamäspäna ukhajja, walja millón jaqenakaw jiwapjjaspäna. Pablojj uka toqet akham sänwa: “Mä sapa jaqen juchapatwa juchajj aka mundor mantani, uka juchan utjatapatwa jiwañajj mantaniraki” sasa (Romanos 5:12). “Niyakejjay jiwañajj mä jaqe taypi utjchejja”, Diosajj mä jaqe taypirakiw jaqenakar salvawayi (1 Corintios 15:21). ¿Kunjamsa uk luräna?
Jesusajj vidap churasaw “taqe jaqenakaru juchat kutsuyäna”.
11. 1) ¿Kunatsa mä perfecto jaqejj “taqe jaqenak laykojj” jiwañapäna? 2) ¿Kunatsa Adanampi Evampejj juchampit jiwañampit jan salvatäpkäna? (Nota uñjjattʼäta).
11 Jehová Diosan amtaparjamajja, jiwasar salvañatak jiwañapäkäna uka perfecto jaqejj voluntadapatwa vidap loqtasiñapäna. Ukampis Romanos 6:23 textojj akham siwa: “Kuntï juchajj pagot churki ukajj jiwañawa” sasa. Ukhamasti, Adanan juchapat kutsuyatäñatakisa ukat pago churañatakisa, perfecto jaqejj ‘taqe jaqenak laykuw’ jiwañapäna (Hebreos 2:9; 2 Corintios 5:21; 1 Pedro 2:24). Ukham lurasitapajj walja askinakwa utjayäna. Perfecto jaqen jiwatap laykojja, Diosar serviñ ajllipki ukanakajj jutïrin wiñayatakiw jakapjjani, juchasa jiwañas janiw jupanakjjar chʼamanëjjaniti (Romanos 5:16).a
12. ¿Kunjamsa mä sapa jaqen luratanakapajj waljanir yanaptʼaspa? Uk mä uñachtʼäwimp qhanañchtʼam.
12 Uk sum amuytʼañatakejj mä empresat parltʼañäni. Uka empresanjja walja jaqenakaw trabajipjje, sapa phajjsi sueldo apstʼasisajj wali sumaw jakasipjjaraki. Ukampis mä akatjamatwa uka empresajj jistʼantasi, kuna laykutejj uka empresa pʼeqtʼiri chachajj qollqe lunthatasisaw jan walir aptʼawayi. Ukham pasipan walja jaqenakajj jan trabajoniw uñjasipjje, janirakiw gastonakapatakejj qollqenëjjapjjeti. Empresan trabajirinakasa ukat familianakapasa, mä chachan juchapatakwa wal tʼaqesipjje. Ukampis qollqeni mä jaqew jupanakat sinttʼasi, kunjamsa empresajj waljanir yanaptʼäna uksa amuyarakiwa, ukatwa empresan manunakap phoqsusajj mayamp uka empresa jistʼari. Ukhamasti, mä suma jaqen luratanakapat empresan trabajirinakasa, familianakapasa, qollqe aptʼasirinakas yanaptʼataw uñjasipjje. Adanan juchapat kutsuyatäñatakejja, kunatï lurasiwayki ukajj ukhamarakiw walja millón jaqenakar yanaptʼawayi.
¿Khitis juchampit jiwañampit salvistu?
13, 14. 1) ¿Kunjamsa Diosajj juchampit jiwañampit kutsuyawayistu? 2) ¿Khitirus uka preciojj pagasiwayi, ukat kunsa ukajj Jehová Diosat yatichistu?
13 Juchampit jiwañampit jiwasar salvañatakejja, Jehová Diosajj Corderoparuw khitaniwayi, ukhamat ‘aka mundon juchanakap qʼomachañataki’ (Juan 1:29). Diosajj jaqenakar salvañatakejj janiw mä angelak khitankänti, jan ukasti khititï Supayan kʼarip wiñayatak qhanstaykaspäna ukaruw khitaniwayi. Cheqansa, Diosajj mä sapa Yoqaparuw khitaniwayi, uka Yoqapat Jupajj walpun kusisïna (Proverbios 8:30). Diosan Yoqapajja, “taqe kunanakapatï utjkäna ukanak apanukusaw” aka oraqer jutäna (Filipenses 2:7). Jehová Diosajj mä milagro toqew Yoqaparojj Marian purakapar uchäna (Lucas 1:27, 35). Aka oraqenkkäna ukhajja, Diosan Yoqapajj Jesús satänwa. Ukampis Bibliarjamajja qhepïri Adán sasin uñtʼatawa, kuna laykutejj jupajj Adanjam perfectorakïnwa (1 Corintios 15:45, 47). Ukatwa ‘Jesusakiw jaqenakarojj juchampit jiwañampit salvaspäna’ sasin sissna.
14 Salmo 49:7 textorjamajja, juchampit jiwañampit kutsuyasiwayki ukajj Jehová Diosaruw pagasiwayi. Ukampis Diosaw juchampit jiwañampit kutsuyawayistu, ukhamajj ¿kunjamsa jupa pachpajj pagasiwaypacha? ¿Maynejj jupa pachpajj pagasispati, jan ukajj pachpa bolsillopat qollq apsusin yaqha bolsilloparojj uchakispati? Cheqansa, janiw khitis uk lurkaspati. Ak amtañäni: juchampit jiwañampit jiwasar kutsuyasajja, Jehová Diosajj cheqaparjam kuns lurirïtapwa uñachtʼayawayistu. Ukatwa jupajj munat Yoqapar jiwas lanti jiwañapatak khitanïna, ukhamatwa leyirjamajj kunatï mayiskäna ukarjam luratapsa uñachtʼayarakïna. Diosajj ukham lurasajj wali jila precio pagawayi (Génesis 22:7, 8, 11-13; Hebreos 11:17; Santiago 1:17).
15. ¿Kunatsa Jesusan tʼaqesiñapasa jiwañapas wakisïna?
15 Jesucriston jaqenak layku jiwañatak listokïtapajja, 33 maran kunatï paskäna ukhaw qhan uñachtʼayasïna. Jesusarojj jan kuna razonatwa arrestapjjäna, jupat kʼarinak parlasajj juchañchapjjänwa ukat mä lawar chʼakkatasaw jiwayapjjarakïna. ¿Jesusan tʼaqesiñapajj wakisipunïnti? Jïsa, ukhamatakwa Supayan kʼarïtapajj uñachtʼayasispäna, kuna laykutejj ‘jan walin uñjasisajj maynejj Diosat jitheqtjjaspawa’ sasaw Supayajj parläna. Jesusajj wawäkäna ukhajj janiw Herodes reyimp jiwayat uñjaskänti, Diosaw juparojj jan walinakat jarkʼaqäna (Mateo 2:13-18). Ukampis Jesusajj jilïrëjjäna ukhajja, Supayamp kunayman toqet yantʼataw uñjasïna, ukampis jupajj Supayan kʼarïtapwa uñachtʼayäna.b Jesusajj kunayman jan walinakan uñjaskasasa, janiw Diosat jitheqtkänti, janiw kuna jan walsa lurkänti, janirakiw qʼañuchatäkänti, ni jucharar jaqenakjamäkänsa (Hebreos 7:26). Ukhamatwa Jesusajj ak uñachtʼayäna: Jehová Diosan servirinakapajj jan walinakan uñjaskasas janiw Jupat jitheqtapkaspati. Ukatwa kuntï Jesusajj janïr jiwkasajj siskäna uk qhan amuytanjja, jupajj akham sänwa: “¡Phoqasjjewa!” sasa (Juan 19:30).
Jesusajj kuntï lurkäna uk katoqañapatakiw Diosar mayïna
16, 17. “Jiwasanak layku Dios nayraqatan” uñstkäna ukhajja, ¿kunsa Jesusajj luräna, ukat kunatsa?
16 Jehová Diosajja mä milagro toqew Jesusarojj kimsa urunakat jiwatat jaktayäna (Hechos 3:15; 10:40). Jesusajj Diosar taqe chuyma servitapatwa jiwatat jaktayatäjjäna. Ukat kuntï juchampit jiwañampit kutsuyañatak lurkäna uk Jehová Diosan katoqañapatakejja, Jachʼa Jilïr Sacerdotjam serviñwa qalltarakïna (Romanos 1:4; 1 Corintios 15:3-8). Kunjamsa uk luräna uka toqet apóstol Pablojj akham sasaw qhanañchi: “Cristojj jachʼa jilïr sacerdotjam [...] Santísimo lugarar mantkäna ukhajja, janiw cabranakana ni torillonakan wilapampejj mantkänti, jan ukasti pachpa wilapampiw wiñayataki mä kutik mantäna, ukhamatwa jiwasarojj wiñayatak salvistu. [...] Kuna laykutejj Cristojj janiw jaqen amparapampi lurat Santísimo lugarar mantkänti, ukajj alajjpachankki uka Santísimo lugaran copiapawa, jan ukajj pachpa alajjpacharuw jupajj mantäna, ukhamat jichhajj jiwasanak layku Dios nayraqatan uñstañapataki” sasa (Hebreos 9:11, 12, 24).
17 Jesucristojj janiw alajjpachar pachpa wilap apkaspänti (1 Corintios 15:50). Antisas perfecto vidap sacrificiot loqtasajja, kuntï ukampejj jikjjatkäna uk katoqasiñapatakiw “Dios nayraqatan” uñstäna. Ukatjja Diosaruw sacrificiop katoqasiñapatakejj mayïna, ukhamat jaqenakarojj juchat kutsuyañataki. ¿Jehová Diosajj uk katoqaspachänti? Jïsa, ukhamätapaw kunatï 33 maran Pentecostés urun paskäna ukajj uñachtʼayistu. Uka maranjja, mä 120 discipulonakaw Jerusalén markan espíritu santo katoqapjjäna (Hechos 2:1-4). Kunatï uka urun paskäna ukajj wali musparkañapunïnwa, ukampis Jesusan jiwatap laykojj kunanaktï Diosan servirinakapajj katoqapkani ukanakat qalltakïnwa.
Jesusan jiwatapat walja askinakaw utji
18, 19. 1) ¿Kawkïr pä gruponakas Jesusan jiwatapat beneficiasipjje? 2) ‘Walja jaqenaka’ sasin uñtʼatäpki ukanakajja, ¿kuna askinaksa katoqapjje, ukat jutïrin kuna askinaksa katoqapjjarakini?
18 Apóstol Pablojja, Jesusan jiwatap laykuw jaqenakajj Diosamp sumankthapipjje sasaw qhanañchäna. Ukatjja pä grupo jaqenakaw Diosamp sumankthapipjje sasaw sarakïna, nayrïr gruporusti ‘alajjpachankirinaka’ sänwa, payïr gruporusti ‘oraqenkirinaka’ sarakïnwa (Colosenses 1:19, 20; Efesios 1:10). Nayrïr grupojj 144.000 ajllit cristianonakäpjjewa, jupanakajj alajjpachar sarañatak ajllitäpjjewa, ukatjja Jesucristomp chikaw aka oraq apnaqanipjjani (Apocalipsis 5:9, 10; 7:4; 14:1-3). Uka ajllitanakajja, Jesusamp chikaw 1.000 maranakajj trabajipjjani, taqe chuymarakiw Diosat jan jitheqtirinakarojj perfector tukupjjañapatak yanaptʼapjjani, ukhamatwa taqe jupanakajj Jesusan jiwatapat beneficiasipjjani (1 Corintios 15:24-26; Apocalipsis 20:6; 21:3, 4).
19 Payïr grupojja, khitinakatï aka oraqen paraison jakañ suyasipki ukanakäpjjewa. Apocalipsis 7:9-17 textorjamajja, jupanakajj ‘walja jaqenaka’ sasin uñtʼatäpjjewa, ‘jachʼa tʼaqesiñ tiempo’ qhepatsa jakasipkakiniwa. Ukampis Jesusan jiwatapat beneficiasiñatakejj janiw uka urukam suyapjjañapajj wakiskaniti, uka urutakejja jupanakajj ‘kayukam purir isinakap tʼajjsusipjjaniwa, Corderon wilapampiw uka isinakap janqʼoptayapjjarakini’. Niyakejjay Jesusan jiwatapar taqe chuym confiyapjjchinejja, Jehová Diosat walja suma regalonak katoqapjjani. Sañäni, jupanakajj Dios nayraqatan cheqapar sarnaqer jaqet uñjatäjjapjjaniwa (Santiago 2:23). Diosan amigonakapajja, Jesusan jiwatap laykuw “wali khuyaptʼayasir Diosan tronopar” jakʼachasipjjani (Hebreos 4:14-16). Pantjasipkani ukhasa, Jehová Diosajj taqe chuymaw perdonarakini (Efesios 1:7). Ukatjja imperfecto jaqëkasas qʼoma conciencianïpjjaniwa (Hebreos 9:9; 10:22; 1 Pedro 3:21). Ukhamasti, taqe jupanakajj janiw jutir urukamajj suyapjjañapäkiti, jan ukasti jichha tiemponsa wali sumaw Diosamp apasjjapjje (2 Corintios 5:19, 20). Jesusajj 1.000 maranak apnaqjjani ukhajja, aka oraqen jakirinakajj “tukusir cuerpon esclavopjam jakañatjja librëjjapjjaniwa”, ukatjja “Diosan wawanakapjamaw libre jakapjjarakini” (Romanos 8:21).
20. ¿Jesusan jiwatapat lupʼisajj kunjamas jikjjatastanjja?
20 Kunjamsa Jehová Diosajj juchampit jiwañampit kutsuyawayistu uka toqet lupʼisajja, Pabljamarakiw jikjjatastanjja, jupajj akham sänwa: “¡Jesucristo Tatitus taypiw nayajj Diosar yuspärta!” sasa (Romanos 7:25). ¡Uka arunakajj chuymarupuniw purtʼistu! (Romanos 11:33). Jesusan jiwatapat lupʼisajj chuymanakas wal chʼalljjtayastanjja, cheqapar taqe kuns luriri Diosarus jukʼampiw jakʼachastanjja. Salmo qellqerjamarakiw Diosar jachʼañchañatakejj walja razonanakajj utjistu, kuna laykutejj Jehová Diosajj “kunatï cheqapäki ukar munasiwa” (Salmo 33:5).
a Adanampi Evampejja, janiw juchampit jiwañampit salvatäpkänti. Maynejj amanuta (jan ukajj intencionampi) mä jaqer jiwayäna ukhajja, kunas lurasiñapäna uka toqet Moisesan Leyipajj akham sänwa: “Jaqe jiwayirin jiwañapatï wakischi ukhajja, janiw kuna pagsa uka jaqen jakäwip laykojj katoqapjjañamäkiti” sasa (Números 35:31). Adanampi Evampejj amanutwa Jehová Diosar jan istʼañ amtapjjäna, ukhamatwa jupanakajj wiñayatak jakañ jan munapjjatap uñachtʼayapjjäna.
b Jesusajj juchampit jiwañampit jaqenakar kutsuyañatakejja, jilïrëjjasinwa jiwañapäna. Adanajj Diosar jan istʼañ ajllïna ukhajja, jan wal luratapsa ukat kunjamsa castigat uñjasini uksa sum yatïna. Ukhamasti ‘qhepïri Adanjam’ juchanak chhaqtayañatakejja, Jesusajj jilïr jaqjamajj taqe kuns amuytʼasisaw lurañapäna, chuymapatwa Jehová Diosat jan jitheqtañsa amtañaparakïna (1 Corintios 15:45, 47). Kunjamsa Jesusajj Diosar taqe chuyma servïna, kunjamsa jiwañkamajj Diosat jan jitheqtkäna uka toqet parlkasajja, Bibliajj akham siwa: “Cheqapar mä luräwi utjatapat taqe kasta jaqenaka[w] cheqap sarnaqer jaqet uñjatäjjapjje” sasa (Romanos 5:18, 19).
-
-
Jesusaw aka oraqen justicia utjayiJehová Diosar jakʼachasipjjañäni
-
-
CAPÍTULO 15
Jesusaw aka oraqen justicia utjayi
1, 2. ¿Kunapachas Jesusajj walpun colertʼasïna, ukat kunatsa?
JESUSAJJ mä kutejj walpun colertʼasïna. Ukham pasatapajj janiw creyiñjamäkänti, kuna laykutejj jupajj llampʼu chuymanïnwa (Mateo 21:5). Kunatï paskäna uk uñjasin colerasiñatakejj razonanïnwa, ukampis janiw colerampejj apayaskänti.a Cheqansa, kunayman jan walinak lurasitapatwa jupajj wal colerasïna.
2 Jesusajj Jerusalenankir templorojj wal munasïna, kuna laykutejj uka cheqanakwa Awkiparojj adorasirïna. Walja judionakajj janiw Jerusalén markan jakapkänti, ukatwa uka markan Diosar adorañatakejj wali jay viajipjjerïna. Ukhamarusa jan judiöpkäna ukanakajja, templon mä cheqaparukiw mantapjjerïna. Mä urojj Diosan arunakap yatiyir sarkäna ukhajja, Jesusajj templor purisajj jaqenakarojj kunayman jan walinak lurirwa uñjäna: jaqenakajj uywanakwa aljasipkäna, qollqe turkirinakas waljaw utjäna. Cheqansa, Diosan templopajj mä mercador tukuyatänwa, ukajj janipuniw walïkänti. Templon negocionak luririnakajj jaqenakat walpun aprovechasipjjäna. ¿Kunapunis ukan paspachäna? (Juan 2:14).
3, 4. 1) ¿Kuna jan walinakas Diosan utapan lurasïna? 2) ¿Kunsa Jesusajj uka jan walinak uñjasajj luräna?
3 Religión pʼeqtʼirinakan mayitanakaparjamajja, judionakajj templon impuestop pagañatakejj yaqha kasta qollqwa alapjjañapäna. Ukatakejja, jaya cheqanakat jutirinakajj qollqe turkirinakan ukaruw sarapjjañapäna. Uka qollqe turkirinakajja, templo manqhanwa wali jila precior aljapjjerïna, jan ukajj jukʼamp qollqwa mayipjjerïna. Maysa toqetjja, animalanak aljasaw waljanejj wal qollqechasipjjäna. Jaya cheqat jutirinakajj mä animal sacrificiot loqtañatakejja, templo pachpatwa alasipjjañapäna, janiw yaqha cheqat alat uywanak katoqapkänti. Ukhamasti negocionak luririnakajja, jaqenakar jilar kun aljasajj walpun qollqechasipjjäna.b Ukham lurapjjatapajj lunthatasiñamp sasïnwa.
4 Jesusajja templon jan walinak lurasitap uñjasajj wal colerasïna, kuna laykutejj uka templojj Awkipan utapänwa. Ukatwa Jesusajj mä chicote wakichtʼasisajj vacanakarusa, toronakarusa, ovejanakarus templot alissüna. Ukatjja qollqe turkirinakan ukar sarasajj qollqenakap qʼal waranuküna, mesanakapsa qʼal jaqorpayäna, akham sarakïnwa: “¡Akanak jayar apasipjjam!” sasa (Juan 2:15, 16). Taqe ukanakjja Jesusajj jan ajjsarasaw luräna, ukatwa juparojj jan khitis jarktʼkänti.
“¡Akanak jayar apasipjjam!”.
Jesusajj Awkipjam chuymanïnwa
5-7. 1) Taqe kuns cheqaparjam uñjañatakejja, ¿kunjamsa alajjpachan jakañajj Jesusar yanaptʼäna? 2) Supayajj kuna kʼarinaktï parlawayki ukanakan jan cheqätapjja, ¿kunjamsa Jesusajj qhanstayawayi, ukat kunsa jutïrin luraskakini?
5 Templot alisnukutäpkäna uka comerciantenakajja, qhepat mayampiw negocionak lurañatak kuttʼapjjäna. Mä kimsa maranak qhepatjja, Jesusajj mayampiw templot negocio luririnakarojj alissüna. Ukatjja Awkipan utapat parlkasajj akham sarakïnwa: “Jumanakajj lunthatanakan utaparuw tukuyapjjtajja” sasa. Uka pachpa arunakjja, Jehová Diosajj templopan jan wali luririnakaruw uka nayrajj sarakïna (Jeremías 7:11; Mateo 21:13). Jupanakatakik taqe kuns muniri negociantenakajja, Diosan servirinakapar lunthatasaw templop qʼañuchapjjäna, ukatwa Jesusajj Awkipjam chuyma ustʼat uñjasïna. Jesusajj walja millón millón maranakaw Awkipamp alajjpachan jakäna, taqe kuns cheqaparjam lurañwa yateqäna, kunatï walïki jan walïkaraki uks yateqarakïnwa. Jiwasatï kunjamsa Jehová Diosajj taqe kuns cheqaparjam luri uk amuyañ munstan ukhajja, Jesusan sarnaqäwipatwa yatjjatañasa (Juan 14:9, 10).
6 Supayajj Jehová Diosat kʼarinakwa parläna, ukatjja ‘Diosajj janiw suma apnaqerïkiti’ sasaw sarakïna. Uka qhepatjja, ‘Jehová Diosan servirinakapajj interés laykukiw jupar servipjje’ sasaw parlarakïna. Taqe uka kʼarinak istʼañajj Jesusarojj walpun chuym ustʼaypachäna. Ukampis Jehová Diosajj sutip qʼomachañatakisa ukat jupak cheqaparjam apnaqerïtap uñachtʼayañatakis Yoqaparuw ajllïna. Ukatwa Jesusajj uka asignación katoqasajj walpun kusispachäna (2 Corintios 1:20). ¿Kunjamsa Jesusajj uka asignacionap phoqpachäna?
7 Kunjamtï capítulo 14 ukan yatjjataniwayktanjja, Supayajj kuna kʼarinaktï Diosan servirinakap contrajj parlkäna ukanakan jan cheqätapwa Jesusajj qhanstayäna, ukhamatwa Jehová Diosan sutip qʼomachäna, ukatjja Diosak taqe kuns cheqaparjam apnaqerïtapwa uñachtʼayarakïna. Jehová Diosan Jachʼa Irpiripjamajja, Jesusajj jutïrin cheqaparjamaw taqe kuns lurani, ukatjja alajjpachankirinakarusa oraqenkirinakarus Diosan munañaparjam sarnaqapjjañapatakiw yanaptʼarakini (Hechos 5:31). Cheqansa, Jesusajj aka oraqenkkäna ukhajja, Jehová Diosajj taqe kuns cheqaparjam uñjirïtapwa uñachtʼayäna, ukatwa Jehová Diosajj jupat akham säna: “Juparuw espirituj churäjja, kunatejj cheqapäki ukwa markanakarojj qhanañcharakini” sasa (Mateo 12:18). ¿Kunjamsa Jesusajj uka arunak phoqäna?
“Kunatejj cheqapäki ukwa” Jesusajj qhanañchi
8-10. 1) Jan judiöpkäna ukanakarusa warminakarusa, ¿kunjamsa religión pʼeqtʼirinakan leyinakapajj jan waltʼayäna? 2) Sábado urutak utjkäna uka leyirojja, ¿kuna leyinakampsa religión pʼeqtʼirinakajj yapjjatapjjäna?
8 Jesusajj Jehová Diosan Leyiparojj wal munasïna, ukatwa ukarjam sarnaqarakïna. Ukampis religión pʼeqtʼirinakajj janiw Diosan leyinakaparjam yatichapkänti, ni ukarjamas sarnaqapkänti. Ukatwa Jesusajj jupanakar akham säna: “¡Escribanaka, fariseonaka, ay kamachapkakïta kʼari chuyman jaqenaka! [...] Cheqapar sarnaqañsa, khuyapayasirïñsa, Diosat jan jitheqtañsa apanukupjjtawa, ukanakaw Leyirjamajj wali wakiskirïnjja” sasa (Mateo 23:23). Cheqansa Ley yatichirinakajja, Jehová Diosatakejj ‘kunatï cheqapäki’ uk janiw sum qhanañchapkänti. ¿Kunatsa ukham sistanjja? Ukatakejj mä qhawqha ejemplonak uñjañäni.
9 Jehová Diosajja markaparojj idolonakar adorapkäna ukanakat jitheqtañapwa mayïna (1 Reyes 11:1, 2). Ukampis religión pʼeqtʼirinakat yaqhepajja, khitinakatï jan judiöpkäna ukanakar uñisiñwa yatichapjjäna. Judionakat parlir mä libron aka leyiw utjäna: “Jan judiöpki uka jaqenakan utanakaparojja, janipuniw animalanakajj jaytasiñapäkiti, kuna laykutejj jupanakajj qʼañunakwa animalanakampejj lurapjjaspa” sasa. Jan judiöpkäna ukanakat jan wal amuyañajj janipuniw akchʼas walïkänti, janirakiw ukajj Moisesan Leyiparjamäkänsa (Levítico 19:34). Ukatjja religión pʼeqtʼirinakajj warminakarojj jiskʼachapjjänwa, ukaw leyinakapan qhan uñjasirakïna. Amuytʼañataki, warminakajj janiw esposonakapamp chik sarnaqapjjañapäkänti, jan ukasti esposopan qhepapwa sarapjjañapäna. Ukatjja mä chachajj janiw jaqenakan uñjatajj mä warmimp parlañapäkänti, ni esposapampis parlañapäkänti. Maysa toqetjja, warminakajj janiw tribunalanak nayraqatan arsupjjañapäkänti, jupanakajj esclavonakjam uñjatäpjjänwa. Yamas religión pʼeqtʼirinakajja, chachanakarojj jan warmïpjjatapat Diosar yuspärañwa yatichapjjäna.
10 Religión pʼeqtʼirinakajja, walja leyinak uñstayasajj Diosan Leyipwa chhaqtayapjjäna. Amuytʼañataki, Moisesan Leyiparjamajja janiw sábado urun trabajasiñapäkänti, ukhamat uka urojj Diosar adorasin jupar jakʼachasiñataki ukat samartʼañataki. Ukampis fariseonakajj jan phoqañjam yaqha leyinakampiw uka leyir yapjjatapjjäna, mä arunjja utan lurañanak utjkäna uk mä trabajorjamaw uñjapjjäna, ukatwa 39 luräwinakampi yaptʼapjjäna. Ukham leyinak apsupjjatapatjja, sábado urun kun lurañas walikïski jan walïkaraki ukajj janiw amuyañjamäjjänti. Ukatwa jaqenakajj akham sasin jisktʼasipjjäna: “¿Kʼuti jiwayañajj uywa jiwayañampi saspachati? ¿Mä yaput granonak apaqasin manqʼañajj yapu apthapiñampi saspachati? ¿Mä usutar qollañajj trabajiñampi saspachati?” sasa. Taqe uka jisktʼanakar qhanañchañatakejja, religión pʼeqtʼirinakajj jukʼamp leyinakwa uñstayapjjäna, janirakiw phoqañjamäkänsa.
11, 12. Fariseonakan uñstayat leyinakan jan walïtapjja, ¿kunjamsa Jesusajj qhanstayäna?
11 Kunatï Jehová Diosatakejj cheqapäki uk amuyañjja, ¿kunjamsa Jesusajj jaqenakar yanaptʼäna? Religión pʼeqtʼirinakan leyinakapajj pantjatätapjja, Jesusajj arsutapampi ukat luratanakapampiw uñachtʼayäna. Religión pʼeqtʼirinakajj kuna leyinaktï Diosan leyiparojj yaptʼapkäna uka toqetjja, Jesusajj akham sänwa: “Jumanakan uñstayat costumbrenakam yaqhanakar yatichasajj Diosan arunakap maysar apanukupjjtajja” sasa (Marcos 7:13).
12 Jesusajj fariseonakan pantjatätapwa uñachtʼayäna, kuna laykutejj jupanakajj janiw Moisesan Leyip sum amuyapkänti, ukatwa kunayman leyinak uñstayasipjjäna. Jesusajja, Mesiasjamajj “sábado urjjarojj” Munañanïnwa, ukhamasti sábado urun milagronak toqe qollañatakejj derechonïnwa (Mateo 12:8). Uk sum amuyapjjañapatakejja, walja jaqenakan uñjkataw usutanakarojj qolläna (Lucas 6:7-10). Kuntï jupajj lurkäna ukajja, 1.000 maranak apnaqkani ukhajj kunanaksa lurani ukwa uñachtʼayäna. Uka 1.000 maranakajja, sábado uru imañat sipansa jukʼamp importantëniwa. Kuna laykutejj Jehová Diosar taqe chuyma servir jaqenakajja, jucha utjatapatsa ukat jiwaña utjatapatsa janiw jukʼamp tʼaqesjjapjjaniti.
13. ¿Kuna machaq leysa Jesusajj discipulonakaparojj churäna, ukat kunansa uka leyejj Moisesan Leyipat mayjäna?
13 Jesusajj discipulonakaparojj yaqha machaq leywa churäna, ukajj ‘Criston leyipa’ satänwa. Uka leyejja, Jesusajj aka oraqen predicawaykäna uka qhepatwa phoqasiñ qalltäna (Gálatas 6:2). Ukatjja janiw Moisesan Leyipjamäkänti, janirakiw qellqat walja leyinakjjar luratäkänti, jan ukasti Biblian wiñay yatichäwinakarjam (principios bíblicos) luratänwa. Ukampis kunsa maynejj lurañapa uk qhanwa yatichäna, ukanak maynit parlkasajja Jesusajj akham sänwa: “Mä machaq mandamiento” sasa. Uka mandamientorjamajja, discipulonakajj maynit maynikamaw munasipjjañapäna, kunjamtï Jesusajj jupanakar munaskäna ukhama (Juan 13:34, 35). Khitinakatï maynit maynikam cheqpach munasiñ uñachtʼayasipkäna ukanakajja, ‘Criston leyipwa’ phoqasipkäna.
Kunatï cheqapäki ukwa Jesusajj yatichäna
14, 15. 1) ¿Kunanaksa Jesusajj autoridadanïsajj jan lurkäna? 2) ¿Kunatsa uk yatiñajj wal chuymachtʼistu?
14 Jesusajj parlatapampisa sarnaqatapampis munasiñ toqetwa yatichäna. Kunanaktï jupajj lurkäna taqe ukanakanjja, kunjamsa ‘Criston leyipajj’ phoqasispa ukwa uñachtʼayäna. Kunatï cheqapäki ukjja, kunjamsa Jesusajj sarnaqatapamp yatichäna ukwa jichhajj kimsa toqet yatjjataskañäni.
15 Nayraqatajja, Jesusajj kunatï jan cheqapäki uk janipuniw lurkänti. Jaqenakajj jachʼa jachʼa tukusajj munañaparjamakiw kuns lurapjje, ukampis Jesusajj taqe kuns cheqaparjamapuniw luräna. Mä kutejja, mä chachajj jupar jakʼachasisajj akham sänwa: “‘Yatichiri, herencia jaljasipjjam sarapitay jilajaru’ sasa. Jupasti sarakïnwa: ‘¿Khitis juezat jan ukajj herencia jaljirit jumanakjjar uttʼayitu?’ sasa” (Lucas 12:13, 14). ¿Kunsa ukajj Jesusat yatichistu? Jesusajj amuytʼiri wali yatiñan jaqënwa, jukʼamp autoridadwa Diosat katoqarakïna. Ukampis janiw uka chachan mayitaparjamajj lurkänti, kuna laykutejj janiw ukatak khitanitäkänti. Jesusajj alajjpachansa aka oraqensa, janipuniw autoridadanïsajj jan walinak lurkänti (Judas 9). Jesusajj kunatï cheqapäki uk amtañap Jehová Diosarupuniw jayti, ukhamatwa wali humildëtap uñachtʼayi.
16, 17. 1) Suma yatiyäwinak predickasajj ¿kunjamsa Jesusajj cheqaparjam lurirïtap uñachtʼayäna? 2) Mä kun cheqaparjam lurkasajja, ¿kunjamsa khuyaptʼayasirïtap uñachtʼayarakïna?
16 Payïrirjamajja, Jesusajj Reinon suma yatiyäwinakap predicasaw cheqaparjam uñjirïtap uñachtʼayäna. Jupajj janiw khitirus yaqhachkänti, taqe kasta jaqenakar yanaptʼañatakiw chʼamachasirakïna. Ukampis fariseonakajj pobrenakarusa, jan yatjjatat jaqenakarusa, humilde jaqenakarus ʽam haʼárets sasinwa sapjjäna, ukham sasajja “oraqenkir laqʼa jaqenaka” sasinwa sasipkäna. Ukatwa jan ajjsaras Jesusajj fariseonakar cheqañchäna. Predickasasa, jaqenakamp manqʼkasasa, jaqenakar manqʼaykasasa, usutanakar qollkasasa, jiwatanakar jaktaykasas Diosat yateqasitapwa uñachtʼayäna. “Diosajj taqe kasta jaqenakan” salvasipjjañapwa muni (1 Timoteo 2:4).c
17 Kimsïrirjamasti, Jesusajj cheqapar kun lurkasajj khuyaptʼayasirakïnwa. Ukatwa juchararanakar yanaptʼañ chuymapat amtäna (Mateo 9:11-13). Jan khiti arjjatirinïpkäna ukanakarojja, yanaptʼapunirïnwa. Ukatjja religión pʼeqtʼirinakat sipansa, jan judiöpkäna ukanakarojj taqe chuymaw confiyäna, jupanakar yatichañatakisa yanaptʼañatakis tiempwa apstʼasirakïna. Ejerciton mä oficialapajj serviripar qollañapatak ruwtʼaskäna ukhas yanaptʼarakïnwa, ukatjja akham sänwa: “Jupjam taqe chuym Diosar confiyir jaqsti janiw Israel markan jikjjatkti” sasa (Mateo 8:5-13).
18, 19. 1) ¿Kunjamsa Jesusajj warminakar jachʼañchäna? 2) Jesusan sarnaqäwipajja, ¿kunjamsa jan ajjsarirïña ukat cheqaparjam kuns lurañ yatichistu?
18 Jesusajj janiw mayni jaqenakjamajj warminakar jiskʼachkänti, antisas cheqaparjamaw jupanakar uñjäna. Amuytʼañataki, judionakajja samaritana warminakajj jan judío jaqenakjamäpjjewa, jupanakamp chikachasiñas janirakiw walïkiti sasaw sapjjäna. Ukampis Jesusajj samaritana warmimp mä phujun jikisïna ukhajja, taqe chuymaw predicäna, Mesiasätapsa juparuw nayraqat yatiyäna (Juan 4:6, 25, 26). Fariseonakajja, janiw warminakarojj Jehová Diosan Leyipajj yatichasiñapäkiti sasaw sapjjäna, ukampis Jesusajj warminakar yatichañatakejj tiempsa chʼamsa taqe chuymaw apstʼasïna (Lucas 10:38-42). Maysa toqetjja, janiw warminakajj testigot saytʼapkaspati sasaw yatichapjjäna, ukampis Jesusajj jiwatat jaktasajj warminakaruw nayraqat uñstäna, ukatjja jupanakarojj “jilanakajar yatiyir sarapjjam” sasaw sarakïna (Mateo 28:1-10).
19 Kunjamtï yatjjatawayktanjja, kunjamsa taqe kunas cheqaparjam lurasiñapa ukwa Jesusajj markanakar yatichäna. Ukham luratapat jiwayatas uñjaskchispänjja, jan ajjsarasaw kunatï cheqapäki uk arjjatäna. Ukham lurasajja kunjamsa taqe kunas cheqaparjam lurasispa, kunatsa ukatakejj jan ajjsarirïñajj wakisi ukwa uñachtʼayäna. Ukatwa Jesusarojj ‘Judá tribunkir León’ sasin uñtʼasi (Apocalipsis 5:5). Mä leonajj jan ajjsaririwa, ukatwa Diosan justiciapat parlañatakejj león arojj apnaqasi. Akat mä jukʼa tiemporojj “oraqen justicia uttʼayasiñapkamajja”, Jesusajj jukʼampinakwa lurani (Isaías 42:4).
Oraqen justicia uttʼayasiñapatakiw Jesusajj yanaptʼani
20, 21. ¿Kunjamsa Jesusajj aka oraqen justicia utjayi?
20 Jesusajj 1914 maran Reyjam Diosan Reinopan uttʼayasiwayki ukhat jichhakamajja, aka oraqen justicia utjañapatakiw wal trabajaski. ¿Kunjamsa uk lurawayi? Nayraqatajja, Mateo 24:14 texton jikjjataski uka profecía arunakan phoqasiñapatakiw wal chʼamachasiwayi, ukatwa jichhakamajj jupan arkirinakapajj aka oraqpachan Reinon suma arunakap yatiyasipkaki. Taqe jupanakajja, Jesusjamarakiw jan khitir yaqhachas predicapjje. Mä arunjja waynanakaru, jilïr jaqenakaru, qollqeninakaru, pobrenakaru, chachanakaru ukat warminakar predicañatakiw wal chʼamachasipjje, ukhamat jupanakajj cheqapar taqe kuns luriri Diosar uñtʼapjjañapataki.
21 Maysa toqetjja, Jesusajj congregacionan pʼeqepawa, ukatwa congregación taypin sumankañ utjañapatakejj wal chʼamachasiwayi. Ukatakejja Diosat jan jitheqtir chachanakarojj ancianonakjam servipjjañapatakiw congregación taypin uttʼayawayi, jupanakarojj “mä regalor uñtatwa” churawayistu (Efesios 4:8-12). Ancianonakajja, Diosan servirinakaparojj Jesusat yateqasisaw cheqaparjam uñjapjje, janirakiw khitirus yaqhachapkiti.
22. Aka oraqen kunayman jan walinak uñjasajja, ¿kunjamas Jehová Diosajj jikjjatasi, ukat kun lurañapatakis Yoqapar ajlliwayi?
22 Niyaw Jesusajj aka oraqen wiñayatak justicia utjayani. Aka jan wali pachanjja, kunayman jan walinakaw taqe cheqan uñjasi, sapürutjamarakiw jukʼamp jan waltʼaski. Aka toqet amuytʼañäni: yaqhep markanakajj armanak lurañatakejj walja millón qollqwa gastapjje, ukatjja jupanakatakik muniri qollqeni jaqenakajj kuntï munapki uk alasiñatakejj ukhamarakiw walja millón qollqe gastapjje, ukampis aka oraqenjja walja millón wawanakaw manqʼatjam jiwarasipki. ¡Ukham pasatapajj wali llakkañapuniwa! Ukhamarusa, sapa mararakiw walja millón jaqenakajj jan walinakan uñjasisajj jiwarapjje. Taqe ukanak uñjañajj walpun Jehová Diosarojj chuym ustʼaypacha. Ukatwa aka jan wali pachar tukjañapatakejj Yoqapar ajlliwayi, ukhamat wiñayatak jan walinak chhaqtayañataki (Apocalipsis 16:14, 16; 19:11-15).
23. Armagedón qhepatjja, ¿kunjamsa Jesusajj aka oraqen justicia utjayani?
23 Jehová Diosan cheqpach justiciap utjañapatakejja, janiw jan wali jaqenakar tukjañakejj wakiskiti. Ukatwa Diosajj ‘Sumankañan Principepjam’ Yoqaparojj uttʼayawayi. Armagedón qhepatjja, Jesusajj gobiernop toqejj sumankañwa aka oraqen utjayani, cheqaparjamarakiw taqe kuns lurani (Isaías 9:6, 7). Jan cheqaparjam lurasitapat kuna jan walinakatï utjawayki ukanak chhaqtayasajja, Jesusajj wali kusisitapuniw jikjjatasini. Kuna laykutejj Jehová Diosan justiciap wiñayatakiw arjjatani. Ukhamasti, jichjatpachwa Diosat yateqasiñatakejj chʼamachasiñasa, ukhamat taqe kuns cheqaparjam lurañataki. Kunjamsa uk lursna ukjja, jutir capitulonwa yatjjataskañäni.
a Injusticianak uñjki ukhajja, Jesusajj Awkipjamarakiw jan walinakatak wal colerasi (Nahúm 1:2). Amuytʼañataki, jan istʼasir Diosan markapajj templop ‘lunthatanakan’ utapjam tukuyapjjäna ukhajja, Jehová Diosajj akham sasaw ewjjtʼäna: “Colerasitajasa wal colerasiñajasa aka oraqjjaruw jutani” sasa (Jeremías 7:11, 20).
b Judionakat parlir mä librojj akham siwa: “Templon aljaskäna uka palomanakan wali carötapatjja, jaqenakajj wal colerasisajj protesta lurapjjäna. Ukham pasatapatjja palomanakan preciopajj jankʼakiw iraqtäna” sasa. Historia toqet yaqhep yatjjatatanakarjamajja, templon utjkäna uka mercadonakajj Anás sat jachʼa jilir sacerdoten familiapankänwa. Ukatwa uka familia taypinkirinakajj wali utjirinïpjjäna, jan ukajj wali qamirïpjjäna (Juan 18:13).
c Fariseonakajja, jan yatjjatata Ley jan uñtʼir jaqenakajj “janiw Diosamp sumat uñjatäpkiti” sasaw sapjjäna (Juan 7:49). Ukatjja akham sapjjarakïnwa: ‘Jupanakarojj janiw yatichasiñapäkiti, janirakiw khitis jupanakamp negocio lurañapäkiti, ni manqʼapjjañapäkisa, ni orapjjañapäkisa. Yamas maynitï phuchapar jupanakamp casaraspa ukhajja, manqʼat jiwat ajjsarkañ animalanak taypir jaytañamp sasispawa. Ukhamarus uka jaqenakajj janiw jiwatat jaktañatak suytʼäwinïpkiti’ sasa.
-
-
Diosatakejj kunatï cheqapäki uk lurapjjañäniJehová Diosar jakʼachasipjjañäni
-
-
CAPÍTULO 16
Diosatakejj kunatï cheqapäki uk lurapjjañäni
1-3. 1) ¿Kun luratapatsa Jehová Diosar wal yuspärañasa? 2) ¿Kun lurañassa Jehová Diosajj suyi?
JUMAJJ mä barcot sarkasajj jan walinsa uñjaskasma ukham amuytʼañäni. Barcojj mä akatjamatwa qotar chhaqanti, jumas niyaw chhaqtaskaraktajja, ukhamaruw maynejj umat waystamjja. Mä boter qontʼayasajj akham saraktamwa: “Jan llakisjjamti, jumajj salvastawa” sasa. ¡Uk istʼasajj walpun uka jaqer yuspärtajja! Kuna laykutejj jupïpanwa jiwañat salvastajja.
2 Uka uñachtʼäwejja, kuntï Jehová Diosajj jiwas layku lurawayki uk amuyañatakiw yanaptʼistu. Cheqansa, jupaw jiwañampit juchampit kutsuyawayistu, ukatakejj Jesús Yoqaparuw khitaniwayi. Jiwasatï Jesusan jiwatapar confiyañäni ukhajja, juchanakasat perdonatäñaniwa, jutïrinsa wiñayatakiw jakarakiñäni (1 Juan 1:7; 4:9). Kunjamtï capítulo 14 ukan yatjjataniwayktanjja, Diosajj juchampit jiwañampit kutsuyasaw cheqaparjam taqe kuns lurirïtapa ukat jiwasar wal munasitap uñachtʼayawayistu. ¿Kunjamsa taqe ukanakat yuspäratas uñachtʼaysna?
3 Kunjamsa uk lursna uka toqetjja, Jehová Diosajj Miqueas profetap toqejj akham sistuwa: “Kunatï walïki ukwa Diosajj jumar sistamjja, ¿kunsa Jehová Diosajj jumat suyaski? Akakwa Diosajj jumat suyi: ¡kunatï cheqapäki uk lurañama, jan jaytjasiñarojj munasiñama, humilde chuymampi Diosamamp sarnaqañama!” sasa (Miqueas 6:8). Uka textorjamajja, Jehová Diosajj cheqaparjam taqe kuns lurañaswa muni. ¿Kunjamsa uk lursna?
Kunatï cheqapäki uk lurañatak chʼamachasiñäni
4. Jehová Diosajj leyinakaparjam sarnaqañas munatap ¿kunjamatsa yattanjja?
4 Diosajj leyinakaparjam sarnaqañaswa muni, ukaw kunatï cheqapäki jan cheqapäkaraki uk sum amuyañatak yanaptʼistani. Isaías 1:17 textojj akham siwa: “Kunatï walïki uk lurañ yateqapjjam, kunatï cheqapäki uk thaqapjjam” sasa. Sofonías 2:3 textos kunatï cheqapäki uk thaqapjjarakim sasaw chʼamañchtʼistu. Ukatjja Efesios 4:24 textojj akham sarakistuwa: “Diosan munañaparjam luratäki uka machaq jaqëñampi isthapisipjjañamawa. Ukajj cheqaparjam sarnaqañataki, Diosat jan jitheqtañatak luratawa” sasa. Jehová Diosan leyinakaparjam sarnaqañatak chʼamachastan ukhajja, janiw jan walinak lurktanti, qʼañu juchanakatsa jitheqtaraktanwa (Salmo 11:5; Efesios 5:3-5).
5, 6. 1) ¿Kunatsa Diosan leyinakap phoqañajj jan chʼamäki? 2) ¿Kun lurañatakis Bibliarjamajj chʼamachasiñasa?
5 Diosan leyinakaparjam sarnaqañajj janiw chʼamäkiti. Khitinakatï Jehová Diosar munasipki ukat jakʼapankañ munapkaraki ukanakajja, taqe chuymaw jupan mayitanakaparjamajj sarnaqapjje. Jiwasajj ukhamarakiw Diosar munastanjja, kunja suma chuymanïkitï uks valoranitwa uñjaraktanjja, ukatwa jupar kusisiyañ muntanjja (1 Juan 5:3). Ak amtañäni, Diosajj “cheqap lurir jaqenakarojj munasiwa” (Salmo 11:7). Jiwasatï Diosat yateqasisin taqe kuns cheqaparjam lurañ munstan ukhajja, Diosajj kunarutï munaski ukarojj munasiñasawa, uñiski ukarojj uñisiñasarakiwa (Salmo 97:10).
6 Jucharar jaqenakjamajja, kunatï cheqapäki uk lurañajj jiwasatakejj chʼamakiwa. Ukatwa nayrajj kunjam jaqëkayätantï uksa jan wali lurañanaks apanukuñasa. Antisas “Diosajj churkistu uka machaq” jaqëñampiw isthapisiñasa, ukatakejj Diosar sum uñtʼañaw yanaptʼistani (Colosenses 3:9, 10). Cheqansa, taqeniw ukatakejj chʼamachasiñasa. Ukampis jucharar jaqenakjamajj wal chʼamachaskasas awisajj amuyusansa, parlatasansa, luratasansa pantjasikipuniñäniwa (Romanos 7:14-20; Santiago 3:2).
7. ¿Kunatsa pantjasktan ukhajj jan aynachtʼañasäki?
7 Kunatï cheqapäki uk lurañatak chʼamachaskasas pantjastan ukhajja, janiw yaqhanakar juchañchañ thaqañasäkiti, ni kuntï lurktan ukajj janis walïkaspa ukham amuyañasäkiti. Ukhamarusa, pantjasitas laykojj janiw aynachtʼañasäkiti, janirakiw janis kunatak sirvksna ukat Diosar servitasajj inamayäkaspas ukham amuyañasäkiti. Jiwasatï juchanakasat taqe chuyma arrepentisiñäni ukhajja, Jehová Diosajj perdonistaniwa. Apóstol Juanajj akham sänwa: “Jan juchar purtʼasipjjañamatakiw akanak qellqanipjjsma. Maynitejj juchar purini ukhajja, jiwasajj mä yanapirinïtanwa, jupajj Awkimp chikäki uka Jesucristowa” sasa (1 Juan 2:1). Ukhamasti, Jehová Diosajj Jesusan jiwatap laykuw servirinakapjam katoqestu. Diosan munasirïtapa ukat perdonasirïtap yatisajja, jukʼampiw jupar kusisiyañ muntanjja.
Suma yatiyäwinak yatiyasajj kunatï cheqapäki ukwa lurasktanjja
8, 9. ¿Kunjamsa predicacionajj Jehová Diosan cheqaparjam lurirïtap uñachtʼayi?
8 Reinon suma yatiyäwinakap prediktan ukhajja, Jehová Diosjam cheqapar uñjirïtaswa uñachtʼaytanjja. Ukampis ¿kunjamsa predicatasajj Jehová Diosan justiciap qhanstayi?
9 Jan wali jaqenakar tukjañatakejja, nayraqatajj kunsa lurani ukwa Jehová Diosajj yatiyi. Aka qhepa urunakan kunas pasañapäna uka toqet Jesusajj akham sänwa: “Nayraqatajj taqe markanakanwa suma yatiyäwinakajj yatiyasini” sasa (Marcos 13:10; Mateo 24:3). Ukham sasajja, suma yatiyäwinakajj yatiyasjjani uka qhepat kunaymaninakaw pasarakini sañwa munaskäna, ukanakat mayajj jachʼa tʼaqesiñ tiempowa. Jan wali jaqenakajj jachʼa tʼaqesiñ tiemponwa jiwarayat uñjasipjjani, ukatjja aka oraqen justicia utjañapatakiw wakichtʼasirakini (Mateo 24:14, 21, 22). Jan wali jaqenakan cambiapjjañapatakisa salvasipjjañapatakisa, Jehová Diosajj jichhürun predicación toqew yanaptʼaski. Ukhamatwa tʼunjatäpkani ukhajj jan khitis akham siskaniti: ‘Diosajj janiw nayarojj mä oportunidad churawaykituti’ sasa (Jonás 3:1-10).
10, 11. Suma yatiyäwinak predickasajja, ¿kunjamsa Jehová Diosat yateqasisajj cheqaparjam luratas uñachtʼaysna?
10 Suma yatiyäwinak predicktan ukhajja, ¿kunjamsa Jehová Diosat yateqasitas uñachtʼaysna? Nayraqatajja taqe jaqenakan salvasipjjañapatakiw wal chʼamachasiñasa, ukhamatwa taqe kuns cheqaparjam luratas uñachtʼayañäni. Párrafo 1 ukan parlaniwayktan uka toqet parltʼaskakiñäni. Jumatï umat waysutäsin mä barco patankjjasma ukhajja, janiw aleqakejj ukan qonkasmati, jan ukasti mayninakar salvañatakiw chʼamachasirakisma. Jichha tiemponjja, ukhamarakiw khitinakatï niya jiwañampïsipki ukanakar salvañatak chʼamachasiñasa. Cheqansa, suma yatiyäwinak waljaniw jan istʼañ munapkiti, ukampis Jehová Diosajj pacienciamp suytʼaskakiwa. Ukhamasti, mayninakar yanaptʼañatakejj taqe chuymaw chʼamachasiñasa, kuna laykutejj Diosajj “taqenin arrepentisipjjañapwa muni” (2 Pedro 3:9).
11 Suma yatiyäwinak prediktan ukhajja, cheqaparjam uñjirïtas laykojj taqeniruw yatiytanjja, janiw khitirus yaqhachktanti. Ak amtañasapuniwa: “Diosajj janiw khitirus yaqhachkiti. Jan ukasti khitinakatï taqe markanakan jupar ajjsartʼapki, kunatï cheqapäki ukarjam lurapki ukanakarojj Diosajj katoqewa” (Hechos 10:34, 35). Jiwasatï Diosjamäñ munstan ukhajja, janiw yaqhachasirïñasäkiti, maynejj kawkïr markatäskpasa, qollqenïskpasa, pobrëskpasa taqe jupanakaruw predicañasa. Ukhamatwa jupanakarojj suma yatiyäwinak yatipjjañapatakisa, Diosar istʼapjjañapatakis yanaptʼañäni (Romanos 10:11-13).
Mayninakarojj cheqaparjamaw uñjañasa
12, 13. 1) ¿Kunatsa mayninakarojj jankʼak jan juzgañasäki? 2) Jesusajj jan juzgapjjamti jan juchañchapjjamti sasaw säna, ¿kamsañsa uka arunakampejj munaskäna? (Nota uñjjattʼarakïta).
12 Jehová Diosajj cheqaparjamaw uñjistu, ukhamajj mayninakarojj cheqaparjamaw uñjañasaraki. Awisajj maynir juzgañasa, pantjasitanakapat jiskʼachañasa, kuntï lurki ukat payachasiñas facilakïspawa. Ukampis Diosan jiwasar ukham juzgañap janiw khitis munktanti. Salmo qellqerejj akham sänwa: “Jah Dios Tata, jumatï pantjasitanak uñchʼukisma ukhajja, Jehová Dios Tata, ¿khitirak saytʼatäspasti?” sasa (Salmo 130:3). Jehová Diosajj cheqaparjama ukat khuyaptʼayasiñampiw uñjistu, janirakiw pantjasitanakas uñchʼukkiti (Salmo 103:8-10). Ukhamasti, ¿kunjamsa mayninakarojj uñjañasaraki?
13 Mayninakajj pantjasipkani ukhajja, Jehová Diosat yateqasisajj cheqaparjama ukat khuyapayasiñampiw uñjañasa, janiw jankʼakejj juzgañasäkiti. Yamas kunapachatï jiwasjjat jan kuns parlasipkchi, jan ukajj pantjasitanakapajj jiskʼakïchi ukhajja, jankʼakiw jupanakar perdonañasa. Jesusajj Qollun Yatichkäna ukhajja, akham sasaw ewjjtʼäna: “Jan khitirus juzgapjjamti, ukhamat jan juzgatäñataki” sasa (Mateo 7:1). Ukat Lucas librorjamajja, Jesusajj akham sarakïnwa: “Janirak khitirus juchañchapjjamti, ukhamat jan juchañchayasiñataki” sasa (Lucas 6:37).a Jesusajj ak sum yatïna: pantjasir jaqenakajja, jan sinttʼasisaw mayninakarojj cheqañchapjje. Ukhamajj Jesusar istʼapkäna ukanakat khitinakatï ukhamäpkäna ukanakajja, cambiapjjañapatakiw chʼamachasipjjañapäna.
Suma yatiyäwinak taqenir predicasajja, Jehová Diosat yateqasitaswa uñachtʼaytanjja.
14. ¿Kuna razonanakatsa mayninakar jan juzgañasäki?
14 ¿Kunatsa mayninakarojj jan juzgañasäki? Nayraqatajja, uk lurañatakejj janiw derechonïktanti. Santiagojj akham sasaw amtayistu: “Maynikiw Ley Churirejj utji, mä sapa Juezakiw utjaraki” sasa. Ukham sasajja jupajj Jehová Diosatwa parlaskäna. Ukatjja “¿khitirakït jumasti jaqe masimar juchañchañatakisti?” sasaw sarakïna (Santiago 4:12; Romanos 14:1-4). Maysa toqetjja, pantjasirïtas laykuw mayninakarojj jan juzgañasäkiti, kuna laykutejj mayninakar juzgasajj kunjamats pantjasikipuntanwa. Jiwasatï mayninakar yaqhachañäni, kuna jan waltï lurapkistu uks jan armkañäni, mayninakats envidiasiñäni ukat mayninakat sipan jilanksnas ukham amuyasirakiñäni ukhajja, kunja suma chuymanïpjjesa uk janiw uñjañ puedkañäniti. Cheqas kunas mayninakan chuymapan utji uk janiw yatktanti, janirakiw kuna jan walinakansa uñjasisipki uks yatktanti. Taqe ukanakat amuytʼañajja, mayninakar jan jankʼak juzgañatakiw yanaptʼistani. Ukhamajj kuna razonatsa jilat kullakanakajj congregacionankapjje, kunatsa mä kuns lurapjje uk yatjjatañat sipansa, Diosat yateqasiñasatakiw chʼamachasiñasa, kuna sumanaktï lurañ yatipki uka toqetsa lupʼiñasarakiwa.
15. Jehová Diosar servirinakajja, ¿kunsa familiapampejj janipun lurapjjañapäki, ukat kunatsa?
15 Jichhajj familia toqet parltʼarakiñäni. Mä familian utapanjja sumankañaw utjañapa, taqenirakiw jan walinakat jarkʼaqatajj uñjasipjjañapa. Ukampis aka jan wali pachan janiw ukhamajj uñjasjjeti, antisakiw mä utan jakirinakajj jupanak pachpa jan waltʼayasipjje. Walja esposonakasa, esposanakasa, awk taykanakas juezanakar uñtataw familiaparojj jan sinttʼasis apnaqapjje. Ukatjja usuchjir arunak parlasa ukat nuwjasaw munañaparjam apnaqapjjaraki. Ukampis Jehová Diosar servirinakajja, janipuniw familiaparojj jan wali arunakamp parlapjjañapäkiti, ni jiskʼachasas tʼaqesiyapjjañapäkiti (Efesios 4:29, 31; 5:33; 6:4). Jesusajj jan juzgapjjamti jan cheqañchapjjamti sasin siskäna uka arunakajja, familia taypin jakapki ukanakatakirakiwa. Ak amtapjjapuniñäni: cheqaparjam taqe kuns lurañatakejja, Jehová Diosjamaw mayninakar uñjañasa. Diosajj jupar servipki ukanakarojj janipuniw jan waltʼaykiti, kuna laykutejj jupajj “wali munasir chuymaniwa, wali khuyaptʼayasirirakiwa” (Santiago 5:11). ¡Diosajj wali yateqaskañapuniwa!
Ancianonakajj cheqaparjamaw kuns lurapjje
16, 17. 1) ¿Kunsa Jehová Diosajj ancianonakat suyi? 2) Maynejj jan arrepentiski ukhajja, ¿kunsa ancianonakajj lurapjjañapa, ukat kunatsa?
16 Taqeniw kuns cheqaparjam lurañatak chʼamachasiñasa, ukampis ancianonakaw congregacionankirinakar uñjasajj jukʼamp chʼamachasipjjañapa. Ancianonakata jan ukajj ‘principenakat’ parlkasajja, Isaías profetajj akham sänwa: “Mä reyiw cheqapar apnaqani, principenakajj justiciampiw apnaqapjjarakini” sasa (Isaías 32:1). Uka arunakarjamajja, ancianonakan taqe kuns cheqaparjam lurapjjañapwa Jehová Diosajj muni. ¿Kunjamsa jupanakajj uk lurapjjaspa?
17 Diosar taqe chuyma serviri ancianonakajja, Jehová Diosjam taqe kuns cheqaparjam lurañatakejj jan walinakatwa congregacionar jarkʼaqapjjañapa. Awisajja, ancianonakajj mä jachʼa jucha luririruw juzgapjjañapa, uk lurkasajj Jehová Diosjam khuyaptʼayasirïpjjañapawa, juchachasirin arrepentisiñapatakejj taqe chuymaw yanaptʼapjjañaparaki. Ukampis jucha luriritï jan arrepentisiñ munkani ukhajja, kunatï cheqapäki ukarjamaw mä amtar puripjjañapa, Diosan Aruparus istʼapjjañaparakiwa. Bibliajj uka toqet “jan wali jaqerojj jumanak taypit” apsupjjam sasaw qhanañchi, mä arunjja jan wali jaqenakarojj congregacionatwa apsusjjañapa (1 Corintios 5:11-13; 2 Juan 9-11). Ancianonakatakejj uk lurañajj janiw faciläkiti, ukampis congregacionar jan walit jarkʼaqañatakiw uk lurapjje. Ukhamäkchisa, jupanakajj jucha luririn Jehová Diosar kuttʼjjañapa ukat taqe chuyma arrepentisiñapwa suyapjje (Lucas 15:17, 18).
18. Maynir ewjjtʼkasajja, ¿kunanaksa ancianonakajj amtapjjañapa?
18 Ancianonakajja, khitinakarutï yanaptʼañajj wakiski ukanakaruw ewjjtʼapjjaraki, ukhamatwa Jehová Diosjam cheqaparjam uñjirïpjjatap uñachtʼayapjje. Jupanakajj janiw mayninakan pantjasitanakap thaqapkiti, janirakiw jilat kullakanakarojj pantjasipjjatapat jankʼak cheqañchapkiti. Ukampis “maynejj jan amuyasisaw jan wali thakir” saranukusajj juchar purtʼasispa. Ukhamäni ukhajja, ancianonakajj Jehová Diosatwa amtasipjjañapa, jupajj janiw jan sinttʼasis cheqañchir Diosäkiti. Ukatwa ancianonakarojj akham sasin ewjjtʼi: “Llampʼu chuymampi jupar cheqañchañatak chʼamachasipjjam” sasa (Gálatas 6:1). Khititï juchachaski ukarojja, ancianonakajj janiw colerasisajj toqjjapkiti, jan ukasti munasiñampiw ewjjtʼapjje, ukhamat jan walinak jaytañapataki. Ukampis jucha luriritï jan walinak luraskakini ukhajja, ancianonakajj qhana arunakampiw juparojj ewjjtʼapjjani, Jehová Diosan ovejapätapsa amtapjjarakiniwa (Lucas 15:7).b Ancianonakatï maynir cheqpachapun munasis ewjjtʼapjjani ukhajj yanaptʼapjjaniwa.
19. ¿Kuna amtanakarus ancianonakajj puripjjañapa, ukat kunarjamas uk amtapjjañapa?
19 Ancianonakajj kunayman amtanakaruw puripjjañapa. Sañäni, mä jilatajj siervo ministerialata jan ukajj ancianot serviñatakejj requisitonak phoqaskiti janicha uk amuytʼañatakejj taqpachaniw tantachasipjje, ukhamarus ukanak uñakipkasajj janiw khitirus yaqhachapkiti, ukatwa kuna requisitonakatï jilatanakatak utjki ukarjampun uñakipapjje. Kuntï ancianonakajj amuyapki ukat sipansa, jupanakatakejj Biblian mayitanakapaw jukʼamp importantejja. Ukhamatwa jupanakajj cheqaparjampun kuns lurapjje, janirakiw khitirus yaqhachapkiti (1 Timoteo 5:21).
20, 21. 1) ¿Kun lurañatakis ancianonakajj wal chʼamachasipjje, ukat kunatsa? 2) ¿Kunjamsa ancianonakajj llakitanakar yanaptʼapjjaspa?
20 Jehová Diosjam cheqaparjam uñjirïpjjatapjja, ¿kuna toqenakansa ancianonakajj uñachtʼayapjjarakpacha? Ancianonakajj cheqaparjamaw kuns lurapjjani sasin arsusajja, Isaías profetajj akham sarakïnwa: “Jupanakat sapa maynejja thayat jarkʼaqasiñatak mä imantasiñ lugarjamäpjjaniwa, wal purintir jallut jarkʼaqasiñatak mä imantasiñ lugarjamäpjjaniwa, waña oraqen jalir umanakar uñtasitäpjjaniwa, waña oraqen mä jachʼa qarqan chʼiwipar uñtasitäpjjaniwa” sasa (Isaías 32:1, 2). Ukhamasti, uka arunakarjamajj jilat kullakanakaruw ancianonakajj chuymachtʼapjjañapa ukat chʼamañchtʼapjjañaparakiwa.
21 Jichhürunakan kunayman jan walinakaw utji, ukatwa walja jilat kullakanakajj tʼaqesipjje, chʼamañchtʼatäñsa munapjjaraki. Llakitanakar chuymachtʼañatakejj ¿kunanaksa ancianonakajj lurapjjaspa? (1 Tesalonicenses 5:14). Munasiñampiw istʼapjjañapa (Santiago 1:19). Kunanakatï llakisiyki uka toqet parlapjjani ukhajj atencionampiw istʼapjjañapa (Proverbios 12:25). Jehová Diosasa, jilatanakasa, kullakanakas qhawqsa jupanakar munasipjje ukwa sapjjañapa (1 Pedro 1:22; 5:6, 7). Ukhamarusa jupanakataki ukat jupanakampiw orapjjañapa. Llakitäpki ukanakarojja, mä ancianon oracionapajj walpun chʼamañchtʼi (Santiago 5:14, 15). Cheqaparjam taqe kuns luriri Jehová Diosajja, llakitäpki ukanak laykojj kunanaktï lurktan uk uñjasajj walpun kusisi, janirakiw luratanakasat armaskiti.
Jehová Diosat yateqasisaw ancianonakajj llakitanakar chʼamañchtʼapjje.
22. ¿Kuna toqenakansa Diosat yateqasitas uñachtʼaytanjja, ukat ukham luratasat kuna askinakas utji?
22 Jehová Diosat yateqasis cheqaparjam taqe kuns lurtan ukhajja, jukʼampiw Jehová Diosarojj jakʼachastanjja. Ukatwa kunatï jupatak walïki ukarjam sarnaqtanjja, taqe chuymarakiw suma yatiyäwinaksa prediktanjja, janirakiw mayninakan pantjasitanakap thaqktanti. Ukat khitinakatï ancianot servisktan ukanakajja, jan walinakatwa congregacionarojj jarkʼaqtanjja, jilat kullakanakarus Bibliarjamaw ewjjtʼtanjja. Ukatjja mä jilatar lurañanak churañatakejj jan yaqhachasaw yanaptʼtanjja, taqe chuymarakiw llakitanakarus chuymachtʼtanjja. Jehová Diosajj cheqaparjam sarnaqañatak chʼamachasitas uñjasajja, ¡walpun kusispacha!
a Bibliajj kuna aruntï qellqaskäna ukarjamajja, aka arunakaw uñsti: “Jan jukʼampejj juzgapjjamti” ukat “jan jukʼampejj juchañchapjjamti”. Ukham qellqasitapatjja, Jesusar istʼapkäna uka jaqenakajj mayninakar juzgapjjatapa ukat mayninakar jankʼak cheqañchapjjatapwa amuytanjja. Ukampis Jesusan uka arunakap istʼasajj janiw ukham lurjjapjjañapäkänti.
b 2 Timoteo 4:2 textorjamajja, mä ancianojj “cheqañchiwa, amuytʼayiwa ukat ewjjtʼarakiwa”. “Ewjjtʼarakiwa” (parakaléō) sasin griego arut traducitäki uka arojja, “chʼamañchtʼaña” sañwa munaspa. Uka arur uñtat paráklētos arojja, kunjamsa maynejj tribunalan arjjati uka toqet parlañatakiw apnaqasirakispa. Ukhamajj qhana arunakampi maynir cheqañchasajja, ancianonakajj Jehová Diosar kuttʼañapatakiw jucha luririrojj yanaptʼapjjañapa.
-