-
“Walpun jupat sinttʼasïna”“Jutam, nayar arkita”
-
-
CAPÍTULO 15
“Walpun jupat sinttʼasïna”
“Tata, uñjañwa munapjjta”.
1-3. 1) Jesusajj juykhunakan artʼasitanakap istʼasajja, ¿kunsa luräna? 2) ¿‘Walpun sinttʼasïna’ sasin traducitäki uka arunakajj kamsañs muni? (Nota liytʼäta).
JERICÓ marka jakʼan pä juykhunakaw thaki thiyan qontʼatäsipkäna. Uka thaknamajj walja jaqenakaw pasapjjerïna, ukatwa limosna mayirejj sapüru uka cheqar sarapjjerïna. Ukampis uka urojj jupanakatakejj jan armkañapunïnwa.
2 Uka juykhunakajja, jaqenakarojj wali kusisit parlaskirwa istʼapjjäna. Ukatwa jupanakat maynejj kunas pasaskäna uk yatiñatak jaqenakar jisktʼäna, jupanakasti “¡Nazareno Jesusaw pasaski!” sasaw yatiyapjjarakïna. Uka urojj Jesusampejj walja jaqenakaw uka cheq pasapjjäna, qhep qhepa kutinwa Jesusajj Jerusalenar saraskarakïna. Jesusan uka cheqnam pasatap yatipjjäna ukhajja, akham sasaw juykhunakajj wal arnaqasipjjäna: “¡Tata, Davidan Yoqapa, nanakat khuyaptʼayasipjjeta!” sasa. Ukham arnaqasipjjatap laykojj jaqenakajj wal colerasipjjäna, amuktʼayañwa munapjjarakïna, ukampis jupanakajj Jesusamp yanaptʼayasiñ munasajj jukʼampiw artʼasipjjäna. Janipuniw kunjamats amuktʼayañjamäkänti.
3 Jaqenakajj wali jachʼatwa parlapjjäna ukat wal ojjopjjarakïna, ukampis Jesusajj uka juykhunakarojj istʼänwa. Uka horasanjja Jesusajj wali llakitäskänwa, kuna laykutejj niyaw aka oraqen jakäwipajj tukusiñampïskäna. Jerusalenan kuna tʼaqesiñanakansa uñjasini ukat kunjamsa jan sinttʼasis jiwayapjjani uks yatirakïnwa. Ukhampachas juykhunakan artʼasitanakaparojj taqe chuymaw istʼäna. Jupajj uka jaqenakar irptanipjjañapwa mayïna, ukatjja uka juykhunakarojj “¿kunsa nayajj jumanakatak lurirista?” sasaw jisktʼäna. Jupanakasti “Tata, uñjañwa munapjjta” sasaw ruwtʼasipjjarakïna. Jesusasti jupanakat ‘wal sinteqtʼasisajj’ nayranakapatwa llamktʼäna, ukjjarojj ukaratpachaw jupanakajj uñj-jjapjjäna, ukatsti Jesusaruw arkapjjarakïna (Lucas 18:35-43; Mateo 20:29-34).a
4. ¿Kunjamsa Salmo 72:13 textojj Jesusjjar phoqasïna?
4 Jesusajj janiw ukhakejj jaqenakat sinttʼasirïtap uñachtʼaykänti, jan ukasti walja kutiw jaqenakat sinttʼasitap kunayman toqet uñachtʼayäna. Jupat parlkasajja, Bibliajj nayratpachaw ‘humilde jaqet sinttʼasiniwa’ sasin qhanañchjjäna (Salmo 72:13). Uka arunakajj Jesusjjaruw phoqasïna. Jupajj yaqhanakat sinttʼasisajj yanaptʼañatakiw wal chʼamachasïna, sinttʼasirïtap laykurakiw jaqenakarojj Diosan arunakap yatiyäna. ¿Kunjamsa Jesusajj arunakapansa luratanakapans sinttʼasirïtap uñachtʼayäna? ¿Kunsa pusi Evangelionakajj uka toqet qhanañchi? ¿Kunsa jiwasajj jupat yateqassna? Uka toqenakatwa jichhajj yatjjataskañäni.
Yaqhanakat cheqpachapuniw sinttʼasïna
5, 6. ¿Kuna sarnaqäwinakas Jesusan wali sinttʼasirïtap uñachtʼayi?
5 Jesusajj tʼaqesipkäna ukanakat wal sinttʼasirïna, jupanakamp chikaw tʼaqesirakïna, mayninakajj kunjamsa tʼaqesipjjäna uk amuyañatakis lugaranakaparuw uchtʼasïna. Jesusajj janis jaqenakjam tʼaqesiñanakan uñjaskchïnjja, mayninakar tʼaqesir uñjasajj chuymatpachwa sinttʼasirïna (Hebreos 4:15). Jupajj 12 maranak wila apa usumpi tʼaqesir mä warmir qollkäna ukhajja, uka usojj qhawqsa uka warmir ‘tʼaqesiyäna’ ukwa Jesusajj qhanstayäna. Ukhamajj kunjamsa jaqenakajj tʼaqesipjjäna ukat kunja aynachtʼatäpjjänsa uk jupajj sum amuyäna (Marcos 5:25-34). Ukatjja Lázaro jilapan jiwatapat Mariar jachir uñjasasa, jupamp chika jutir judionakar jachir uñjasas Jesusajj walpun llaktʼasïna, chuyms chʼalljjtayasirakïnwa. Jupajj Lazaror jiwatat jaktayañap yatkchïnsa, chuymatpachaw jachaqtʼasïna (Juan 11:33, 35).
6 Yaqha kutinjja, lepra usuni mä jaqew Jesusar jakʼachasisajj akham sasin ruwtʼasïna: “Munsta ukhajj qolltʼasitasmawa” sasa. Uk istʼasajj ¿kunsa Jesusajj luräna? Jupajj perfecto jaqjamajj janipuniw usuntkänti, ukampis lepra usuni jaqen lugarapar uchtʼasisajj “wal [jupat] sinteqtʼasïna” (Marcos 1:40-42). Ukjjarojj kunatï jan lurasirïkäna ukwa Jesusajj luräna. Leyirjamajja, lepra usuninakajj qʼañut uñjatäpjjänwa, ukatjja janiw jaqenakarojj jakʼachasipjjañapäkänti (Levítico 13:45, 46). Cheqansa, Jesusajj jan llamktʼasakiw uka lepra usuni jaqerojj qollaspäna (Mateo 8:5-13). Ukampis akham sasaw llamktʼäna: “Muntwa, qollatäjjam” sasa. Ukat ukaratpachaw lepra usupajj chhaqtjjäna. Jesusan ukham luratapajja, wali khuyaptʼayasirïtapa wali munasirïtapwa uñachtʼayistu.
Llakisirinakamp chik llakisipjjañäni.
7. ¿Kunas mayninakat llakisiñatakejj yanaptʼistaspa, ukat kunjamsa mayninakat llakisitas uñachtʼaysna?
7 Cristianonakajj Jesusjam chuymanïñasarakiwa. Bibliajj akham siwa: “Llakisirinakampis llakisipjjam” sasa (1 Pedro 3:8).b Jan qollañjam usunïpki, jan ukajj llaki usump wali aynachtʼatäpki (depresión) ukanakajj kunjamas jikjjatasipjje uk amuyañajj chʼamakïspawa, kuna laykutejj janiw taqenipunejj ukhamanakan uñjasiwayktanti. Ukampis ak amtañäni: mayninakat cheqpachapun llakisitas uñachtʼayañatakejj janiw jupanakjam uñjasiñapunejj wakiskiti. Jesusajj janipuniw usuntirïkänti, ukampis usutanakan lugaraparuw uchtʼasirïna. Ukhamasti, ¿kunjamatsa sinttʼasir chuymanïsna? Maynejj llakinakap cuenttʼistu ukat kunjamas jikjjatasi uk awistʼistu ukhajja, wali atencionampiw istʼañasa. Akham sasaw jisktʼasiñasaraki: “Jupjam uñjasirista ukhajj ¿kunjamsa jikjjatasirista?” sasa (1 Corintios 12:26). Jiwasatï kunjamapunis mayninakajj jikjjatasipjje uk amuyañatak chʼamachasiñäni ukhajja, llakitanakar suma arunakamp chuymachtʼañatakejj wakichtʼatäñäniwa (1 Tesalonicenses 5:14). Awisajj mayninakat llakisitas luratanakasampiw uñachtʼaysna, wakiskani ukhas jachaqtʼasiraksnawa. Uka toqet Romanos 12:15 textojj akham siwa: “Khitinakatï jachapki ukanakampejj jachapjjarakim” sasa.
8, 9 ¿Kunjamsa Jesusajj jaqenakat llakisitap uñachtʼayäna?
8 Jesusajj munasiñampiw jaqenakar uñjäna, janipuniw mayninakar chuym ustʼayañ amtampejj kuns lurirïkänti. Mä kutejj kunjamsa jupajj oqaräkäna ukat khakhäkarakïna uka jaqer qolläna uk amtañäni. Uka jaqejj walja jaqenak taypinkasajj ajjsarayasïnwa, ukham jikjjatasitap Jesusajj sum amuyäna. Ukatwa jupajj “jaqenak taypit yaqha cheqar irpäna”, ukanjja jan khitin uñjkataw jupar qolläna (Marcos 7:31-35).
9 Mä juykhu jaqer qollañapatak Jesusan ukar irpapkäna ukhajja, jupajj ukhamarakiw munasiñamp sum uñjäna. Jesusajj “uka jiskʼa markat anqäjjaruw uka juykhu jaqerojj amparat irpsüna”, ukatjja jukʼat jukʼatwa jupar qolläna. Kuna laykutejj uka juykhu jaqejj ukhapuniw nayrïr kut uñjäna, ukatwa Jesusajj jupat sinttʼasisajj intin qhanap uñjañapatakisa, coloranak uñjañapatakis jukʼat jukʼat yanaptʼäna (Marcos 8:22-26). ¡Jesusajj wali sinttʼasirïnwa!
10. ¿Kunjam toqenakatsa mayninakat llakisitas uñachtʼaysna?
10 Jesusan arkirinakapjamajja, mayninakajj kunjamas jikjjatasipjje uka toqetwa llakisiñasa, wali amuyumpiw parlañasaraki. Jan amuytʼasis parlasajj mayninakan chuymapwa ustʼaysna (Proverbios 12:18; 18:21). Cheqpach cristianonakajja, mayninakajj kunjamas jikjjatasipjje uka toqet amuytʼapuntanwa. Janirakiw jan wali arunaksa, usuchjir arunaksa, jiskʼachir arunaks parlktanti (Efesios 4:31). Ancianonakajj kunjamsa mayninakajj jikjjatasipjje uk amuyañatakiw chʼamachasipjjañaparaki. Maynir ewjjtʼapki jan ukajj cheqañchapki ukhajja, munasiñampi khuyapayasiñampiw parlapjjañapa, janipuniw aynachtʼayir arunak parlapjjañapäkiti (Gálatas 6:1). Awk taykanakajj ¿kunjamsa wawanakapat llakisipjjatap uñachtʼayapjjaspa? Cheqañchkasajj janipuniw jiskʼachiri ukat chuym ustʼayir arunakampejj wawanakapar toqjjapjjañapäkiti (Colosenses 3:21).
Jesusajj chuymapatwa yanaptʼañ amtirïna
11, 12. ¿Kunsa Jesusajj jaqenakar yanaptʼañatakejj luräna? Uk uñachtʼäwinakamp qhanañchtʼam.
11 Jesusajj taqe horasanwa mayninakat sinttʼasisajj yanaptʼäna, janiw mayipkäna ukhakejj yanaptʼkänti. Cheqas sinttʼasir chuymanïki ukajja, jankʼakiw chuymapat mayninakar yanaptʼi. Jesusajj ukham chuymanïnwa, ukatwa mayninakarojj chuymapat taqe chuym yanaptʼirïna. Sañäni, walja jaqenakajj Jesusamp chika quedasisajj jan manqʼañanëjjapjjäna ukhajja, janiw khitis Jesusarojj ‘jaqenakajj manqʼat awtjatäpjjewa, jupanakar yanaptʼañatakejj jankʼakiw kuns lurañama’ sasin siskänti. Jan ukasti, Jesusaw discipulonakapar jawsasajj akham säna: “Aka jaqenakat wal sinteqtʼasta, jupanakajj kimsa uruw nayamp chikäjjapjje, janirakiw manqʼatäpkiti. Janiw manqʼat awtjata khitanukuñ munkti, inas thak sarkasajj desmayjjapjjchispa” sasa. Ukjjarojj ¿kunsa Jesusajj jaqenakar yanaptʼañatakejj luräna? Jupajj mä milagro toqew jaqenakar manqʼayäna (Mateo 15:32-38).
12 Jichhajj kunas 31 maran pasäna uka toqet amuytʼarakiñäni. Jesusajj Naín markar jakʼachasiskäna ukhajja, mä grupo jaqenakaw uka markan punkupat wali llakit mistusinipkäna. Jupanakajj mä jiwatar imtʼanjjañatakiw markat apsusinipkäna, uka jiwatajj mä viuda warmin “sapa yoqapänwa”. Uka warmejj sapa yoqapan jiwatapat wali llakitapunïpachänwa, janirakiw viudätap laykojj khitirus llakinakap awistʼasiñ puedkpachänti. Jaqenak taypin uka warmir jachir uñjäna ukhajja, Jesusajj “walpun jupat sinttʼasïna”, chuyms chʼalljjtayasirakïnwa. Ukatwa jan khitin satajj “jiwatanak apañ camillar” jakʼachasis llamktʼäna, ukhamat jiwatäkäna uka waynar jaktayañataki. ¿Kunas ukjjarojj pasäna? Jesusajj uka waynar jaktayasajj janiw jupamp chik sarañap maykänti, jan ukasti ‘taykaparuw kuttʼayjjäna’. Ukhamatwa uka viuda warmejj jan sapak quedaskänti, jupar cuidañapatakejj yoqapajj jakaskarakïnwa (Lucas 7:11-15).
Yanap munapki ukanakarojj taqe chuym yanaptʼapjjañäni.
13. ¿Kunjamsa Jesusat yateqasisajj mayninakar yanaptʼsna?
13 ¿Kunjamsa Jesusat yateqasitas uñachtʼaysna? Jiwasajj janiw mä milagro toqejj manqʼañanak utjayksnati, janirakiw jiwatanakarus jaktayksnati. Ukampis khititï yanaptʼatäñ munki ukarojj Jesusjamarakiw jan khitin satajj yanaptʼsna. Inas mä jilatasa jan ukajj mä kullakas akatjamat qollqet pistʼat uñjaschi, jan ukajj inas jupanakat maynejj jan trabajon uñjaschi (1 Juan 3:17). Maysa toqetjja, mä viuda kullakajj utap askichañatakejj yanaptʼatäñwa munaspa (Santiago 1:27). Jan ukajj mä familia taypin mayniw jiwaspa, ukatjja uka familiankirinakajj chuymachtʼatäña ukat yanaptʼatäñwa munapjjarakispa (1 Tesalonicenses 5:11). Ukham jan walinak utjipanjja, jiwasaw taqe chuyma jupanakar yanaptʼañasa (Proverbios 3:27). Jiwasatï sinttʼasir chuymanïñäni ukhajja, jankʼakiw mayninakarojj yanaptʼañäni. Ukhamajj janipun ak armapjjañäniti: sinttʼasiñat mä kun lurañasa jan ukajj chuymachtʼañatak mä qhawqha arunak arsuñas wali importantepuniwa (Colosenses 3:12).
Sinttʼasiñatwa Jesusajj predicäna
14. ¿Kunatsa Jesusatakejj predicañajj wali importantëna?
14 Kunjamtï sección 2 ukan yatjjataniwayktanjja, Jesusatakejj predicañajj wali importantënwa, jiwasarus mä suma ejemplo jaytawayarakistu. Jupajj akham sänwa: “Diosan Reinopat suma yatiyäwinak yaqha markanakar yatiyir sarañajajj wakisirakiwa, nayajj ukataki khitanitätwa” sasa (Lucas 4:43). ¿Kunatsa Jesusajj predicañatak wal chʼamachasirïna? Nayraqatajj Jehová Diosar wal munasitap laykuw predikirejj sarirïna. Ukatjja jaqenakan Diosar jan sum uñtʼapjjatap amuyasajj wal llakisirïna, ukatwa Awkipar uñtʼapjjañapatakejj jaqenakar wal yanaptʼäna, taqe chuymarakiw jupanakarojj yaqha toqenakans yanaptʼarakirïna. Jichhajj predickäna uka jaqenakarojj kunjamsa Jesusajj uñjäna uka toqetwa yatjjataskañäni, ukaw kuna amtampis predikir sarasktan uk amuyasiñasatakejj yanaptʼistani.
15, 16. Predickäna uka jaqenakarojj ¿kunjamsa Jesusajj uñjäna?
15 31 maratakejja, Jesusajj niya pä maranakaw predikjjäna. Uka qhepatjja, Jesusajj Galileankir “taqe jiskʼa markanakaru jachʼa markanakaruw saräna”. Kuntï uka markanakan uñjkäna ukajj walpun chuymap chʼalljjtayäna. Mateojj uka toqet akham sänwa: “Jaqenakar uñjasajj walpun sinttʼasïna, jupanakajj jan awatirini ovejanakjam qʼala usuchnoqata, ananukuta ukhamäpjjänwa” sasa (Mateo 9:35, 36). Jesusajj markankir jaqenakat walpun sinttʼasirïna, kuna laykutejj janiw khitis jupanakarojj Diosamp sum apasiñatak yanaptʼkänti. Ukhamarus religión pʼeqtʼirinakajj wal jupanakar tʼaqesiyapjjäna, janirakiw Diosats yatichapkänti. Uk uñjasaw Jesusajj jupanakat wal sinttʼasïna, taqe chuymarakiw Diosan suma yatiyäwinakapats parlirïna, ukhamat jupanakajj chuymachtʼatäpjjañapataki ukat mä suma suytʼäwinïpjjañapataki. Cheqansa, uka jaqenakajj Diosan Reinopat suma yatiyäwinak istʼapjjañapajj wali wakiskiripunïnwa.
16 Mä qhawqha phajjsinak pasatatjja, mä arunjja 32 maran Pascua fiestajj jakʼachasisinkäna ukhajja, niya ukhamarakiw pasäna. Uka urunakanjja, Jesusampi apostolonakapampejj mä boter sarjjatasaw Galilea qota paskatasipkäna, ukhamat mä chʼusa lugaran samartʼañataki. Ukampis walja jaqenakaw uk yatisajj qota jakʼnam kayuk tʼijupjjäna, jupanakat sipans nayraw puripjjarakïna. Uk uñjasajj ¿kunsa Jesusajj luräna? Bibliajj uka toqet akham siwa: “Jesusajj botet mistjjäna ukhajja, walja jaqenakaruw uñjäna, jupanakat walpun sinttʼasïna, jan awatirini ovejanakar uñtasitäpjjatap layku. Ukatwa jupanakar kunayman toqenakat yatichañ qalltäna” sasa (Marcos 6:31-34). Jaqenakar ‘jan awatirini ovejanakarjam’ uñjasajja, Jesusajj mayampiw jupanakat ‘wal sinttʼasïna’. Kuna laykutejj janiw khitis jupanakar Jehová Diosat yatichkänti, janirakiw khitis Diosar serviñan yanaptʼkänti. Ukatwa Jesusajj jupanakat sinttʼasisajj yanaptʼäna, Diosan arunakaps taqe chuymaw jupanakar yatiyarakïna.
Diosan arunakap predickasajj sinttʼasirïtas uñachtʼayapjjañäni.
17, 18. 1) ¿Kunatsa jaqenakar predikir sartanjja? 2) ¿Kunjamatsa sinttʼasir chuymanïsna?
17 Jesusan arkirinakapajj ¿kunatsa jaqenakar predikir sartanjja? Kunjamtï capítulo 9 ukan yatjjataniwayktanjja, jaqenakar predikir sarañasa jaqenakar Jesusan discipulopar tukuyañas taqeniruw waktʼistu (Mateo 28:19, 20; 1 Corintios 9:16). Ukampis janiw uk phoqañ laykukejj predikir sarañasäkiti, jan ukasti Jehová Diosar munasitas laykuw Reinopat suma yatiyäwinak predikirejj sarañasa. Ukatjja jaqenakat sinttʼasitas laykuw predikirejj sarañasaraki (Marcos 12:28-31). Ukampis ¿kunjamatsa sinttʼasir chuymanïsna?
18 Jiwasajj Jesusjamarakiw jaqenakar uñjañasa, jupajj “jan awatirini ovejanakjam qʼala usuchnoqata, ananukuta” ukhamwa jaqenakarojj uñjäna. Chhaqat mä ovej qallurus jikjjatksna ukham amuytʼañäni, uka ovejitajj jan awatirinïtap laykojj manqʼat awtjata umat pharjata ukhamaw uñjasi. Uk uñjasajj ¿janit uka jiskʼa ovejat sinttʼasksna? ¿Janit manqʼsa umsa uka ovejitar churksna? Jaqenakampejj niya ukhamarakiw pasi, jupanakajj janiw suma yatiyäwinak uñtʼapkiti, ukatwa manqʼat awtjatäpkaspas ukhamäpjje. Religión pʼeqtʼirinakajj janiw jupanakarojj Diosat sum yatichapkiti, ukatwa jutïritakejj jan kuna suytʼäwinïpkisa. Ukampis jiwasajj Diosar serviñatak walja yanaptʼanakanïtanwa, chuymar purtʼkir suma arunakajj Biblian utjataps yatiraktanwa, ukatwa ukanak yatiyañatakejj wal chʼamachastanjja (Isaías 55:1, 2). Jaqenakan Diosar uñtʼapjjañapajj kunja wakiskirisa uk amuytʼañasapuniwa, ukhamatakwa jupanakat cheqpachapun sinttʼasiñäni. Jiwasatï Jesusjam jaqenakat taqe chuyma wal llakisiñäni ukhajja, Diosan Reinopat jupanakar parlañatakejj chʼamachasipuniñäniwa.
19. Bibliat mä yateqerisan predikir mistuñapatakejja, ¿kunjamsa requisitonak phoqañapatakejj yanaptʼsna?
19 ¿Kunjamsa mayninakarojj Jesusat yateqasipjjañapatak chʼamañchtʼsna? Bibliat mä yateqerisarus predikir mistuñapatak yanaptʼañ munksna ukham amuytʼañäni, jupajj congregacionamp chik predicañapatakejj requisitonak phoqañapaw wakisi. Jan ukajj inactivo mä cristianorus taqe chuyma predicañapatak yanaptʼañ munksna ukham amuytʼañäni. ¿Kunjamsa jupanakarojj yanaptʼsna? Nayraqatajj jupanakan chuymapar purtʼañatakiw chʼamachasiñasa, ukatakejj Jesusan ejemplopaw yanaptʼistaspa. Jupajj jaqenakat “walpun sinttʼasïna”, ukaw kunayman toqenakat jupanakar yatichañatakejj yanaptʼäna (Marcos 6:34). Ukhamasti, yateqerinakasarusa jilat kullakanakarus mayninakat sinttʼasipjjañapatakiw yanaptʼañasa, ukhamatwa Jesusjamajj taqe chuyma suma yatiyäwinak predicapjjani. Jupanakarojj akham sasaw jisktʼsna: “Diosan Reinopat yateqañajj ¿kunjamsa jakañ vidaman yanaptʼawaytam? Jaqenakan suma yatiyäwinakap yatipjjañapajj ¿janit wakiskaraki? ¿Kunsa jumajj jupanakar yanaptʼañatakejj lurasma?” sasa. Taqe ukanakat sipansa, Jehová Diosar munasitas layku ukat jupar serviñ munatas laykuw predikirejj sartanjja.
20. 1) Jesusan arkirinakapjamajj ¿kun lurañatakis chʼamachasiñasa? 2) ¿Kuna toqetsa jutïr capitulon yatjjataskañäni?
20 Jesusan arkirinakapjamajja, janiw kuntï jupajj parlkäna ukanakak jaqenakar parlañasäkiti, janirakiw kuntï jupajj lurkäna ukanakaks lurañasäkiti. Jan ukasti, Jesusajj “kunjam amuyunïkäntejj” uka pachpa amuyunïñatakiw chʼamachasiñasa (Filipenses 2:5). Jupajj kunatsa mä kuns luräna, kuna amtampis jaqenakar parläna taqe ukanakajj Biblian qellqatawa. ¡Ukham qellqasitapat walpun yuspärtanjja! Jiwasajj “kunjamtï Cristojj amuyki uka pachpa” amuyunïñatakiw chʼamachasiñasa, ukhamatwa jaqenakat cheqpachapun sinttʼasiñäni, ukatjja jupjam khuyaptʼayasisajj cheqaparjamaw mayninakarojj uñjarakiñäni (1 Corintios 2:16). Jesusajj arkirinakaparuw jukʼamp munasirïna, ¿kunatsa ukham sistanjja? Jutïr capitulonwa uka toqet yatjjataskañäni.
a ‘Walpun sinttʼasïna’ sasin traducitäki uka griego arunakajja, chuymatpach cheqpachapun sinttʼasiña sañwa muni. Biblia toqet parlir mä librojj akham siwa: “Kunapachatï maynejj yaqhanakan tʼaqesitapat wal sinttʼaski ukhajja, janiw aleq ukhamak llakiskiti, jan ukasti sinttʼasitap laykojj yanaptʼañatakiw chʼamachasi” sasa.
b “Llakisirinakampis llakisipjjam” sasin griego arut traducitäki uka arunakajja, “tʼaqesirimp sufriña” sañwa muni.
-
-
“Tukuykamaw jupanakar munasïna”“Jutam, nayar arkita”
-
-
CAPÍTULO 16
“Tukuykamaw jupanakar munasïna”
1, 2. Qhep qhepa arumajj ¿kunsa Jesusajj apostolonakapamp luräna, ukat kunatsa apostolonakapampïñajj jupatak wali importantëna?
JESUSAJJ Jerusalenanwa mä altus utan apostolonakapamp tantachasïna. Jupajj qhep qhepa arumaw jupanakamp tantachasïna, kuna laykutejj Awkipan ukar kuttʼañapaw jakʼankjjäna. Mä qhawqha horanakatjja arrestataw jupajj uñjasiñapäna, ukatjja kunayman chʼama yantʼanakanwa uñjasiñapäna, uka qhepat jiwayataw uñjasiñaparakïna. Ukampis taqe ukanak yatkasas discipulonakapat llakisiskakïnwa.
2 Jesusajj ‘niyaw jiwayatajj uñjasëjja’ sasaw apostolonakapar säna, ukampis jupanakarojj jan aynachtʼapjjañapatak wakichtʼañaw faltaskäna. Ukatwa kunas jupat jan jitheqtañatak yanaptʼaspa ukanak jupanakar yatichäna. Cheqas kuntï Jesusajj siskäna ukajj apostolonakapar wal munasitapwa uñachtʼayäna. Jesusajj jupat llakisiñat sipansa, ¿kunatsa apostolonakapat wal llakisïna? ¿Kunatsa jupatakejj uka qhepa horanakan arkirinakapampïñajj wali importantëna? Kuna laykutejj apostolonakaparojj walpun munasïna.
3. Arkirinakapar munasitap uñachtʼayañatakejja, ¿Jesusajj janiw qhep qhepa arumkam suykänti sasajj kunatsa sistanjja?
3 Mä qhawqha maranak qhepatjja, kunas uka arumajj pasäna uka toqet akham sasaw apóstol Juanajj qellqäna: “Aka mundot sarjjañ horasapaw Jesusatakejj purinjjäna, ukhamat Awkin ukar sarjjañapataki, janïr Pascua fiestajj purinkäna ukhaw jupajj uk yatisjjäna. Aka mundonkapki uka arkirinakaparus [tukuykamaw jupajj munasirakïna]” sasa (Juan 13:1). Jesusajj ‘arkirinakaparojj’ qhawqsa munasïna uk uñachtʼayañatakejj janiw uka arum puriniñap suykänti, jan ukasti aka oraqen Diosan arunakap yatiykasaw jupanakar munasitap uñachtʼayäna, taqe luratanakapanwa jupanakar munasitapajj qhan amuyasirakïna. Jichhajja, kunjamanakatsa Jesusajj arkirinakapar munasitap uñachtʼayäna ukanakat mä qhawqha yatjjatañäni, ukhamatwa jupat yateqasiñ munatassa jupan arkiripäñ munatassa uñachtʼayañäni.
Jesusajj paciencianïnwa
4, 5. 1) ¿Kunatsa Jesusajj pacienciamp discipulonakapar uñjañapäna? 2) Kimsa apostolonakapajj ikimp atipayasipjjäna ukhajja, ¿kunsa Jesusajj luräna?
4 Yaqhanakar munaski ukajj pacienciampiw uñjaraki. 1 Corintios 13:4 textojj “munasir jaqejj paciencianiwa” sasaw qhanañchi, ukhamajj khititï ukham chuymanïki ukajj janiw jankʼak coleraskiti. Jesusajja discipulonakaparojj wali pacienciampiw uñjäna. Kunjamtï capítulo 3 ukan yatjjataniwayktanjja, apostolonakajj janiw humilde chuymanïpkänti. Walja kutirakiw khitis jupanak taypit wali importantëna uka toqet jiskhisipjjäna. Uk uñjasajja Jesusajj janiw colerasisajj jupanakar toqenoqkänti, antisas pacienciampiw amuytʼayäna. Jesusajj qhep qhepa arum jupanakampïkäna ukhasa, apostolonakapajj khitis jilïrïna uka toqet “wal chʼajjwarapjjäna”, ukampis pacienciampiw Jesusajj jupanakar yanaptʼaskakïna (Lucas 22:24-30; Mateo 20:20-28; Marcos 9:33-37).
5 Uka arumajja, Jesusajj jupat jan jitheqtir 11 apostolonakapampiw Getsemaní jardinar saräna, ukanjja pacienciapajj mayampiw yantʼat uñjasïna. Jesusajj 8 apostolonakapar jaytawayasajja, Pedro, Santiago ukat Juan apostolonakapampejj jukʼamp manqharuw saräna. Jupajj uka kimsanir akham sänwa: “Nayajj wali llaktʼatapunïtwa, jumanakajj aka cheqar quedasipjjam, nayamp chik uñnaqasipkakim” sasa. Ukatsti nayrar mä jukʼa sartasajj qonqortʼasisaw wal orasïna. Ukat Awkipamp wali jay parlasajj kimsa apostolonakapan ukaruw kuttʼäna, jupanakarusti ikiraskirwa katjäna. Uk uñjasajj janiw jupanakar toqenoqkänti, jan ukasti pacienciampiw ewjjtʼäna, akham sarakïnwa: “Chuymajj qhawqsa lurañ munaskiwa, ukampis jañchejj janiw chʼamanïkiti” sasa. Jesusajj suma arunakampiw apostolonakaparojj parläna, jupanakajj kunja qaritäpjjänsa kunja llakitäpjjänsa uks amuyarakïnwa.a Uka arumajja, pä kutimp apostolonakapar ikiraskir katjasajj pacienciampiw uñjaskakïna (Mateo 26:36-46).
6. ¿Kunjamsa mayninakarojj Jesusjam pacienciamp uñjsna?
6 Jesusajj kunjamsa pacienciamp apostolonakapar uñjäna uk yatiñajja, ¡wali chuymachtʼkiriwa! Jesusan paciencianïtap uñjasajja, jupat jan jitheqtir apostolonakapajj humilde chuymanïñwa yateqapjjäna, Diosar serviñan jan ikjañajj kunja importantesa uks yateqapjjarakïnwa (1 Pedro 3:8; 4:7). Jesusat yateqasisajj ¿kunjamsa pacienciamp mayninakar uñjaraksna? Jilpachajj ancianonakaw paciencianïñatak wal chʼamachasipjjañapa. Awisajja, mä ancianojj wali qarita ukat wali llakitaw jikjjatasispa, ukatjja ukhapuniw mä jilatasa jan ukajj mä kullakas jupamp parlañatakejj jakʼachasispa. Awisasti, khitirutï ewjjtʼaski ukajj janiw jankʼakejj ukarjam sarnaqkaspati. Ukhampachas ancianonakajj “llampʼu chuymampiw” yatichapjjañapa, ‘munasiñampiw congregacionankirinakarojj uñjapjjañaparaki’ (2 Timoteo 2:24, 25; Hechos 20:28, 29). Awk taykanakajja, Jesusatwa paciencianïñ yateqasipjjañaparaki. Awisajja, wawanakajj janiw ewjjtʼatas yatichatas istʼasipkapuniti, ukampis awk taykanakajj munasiñampi pacienciampiw wawanakapar sum uñjasipkakiñapa, ukhamatakwa wali sum yanaptʼapjjani (Salmo 127:3).
Jesusajj discipulonakaparojj sum cuidäna
7. ¿Kunjamanakatsa Jesusajj discipulonakapar yanaptʼäna?
7 Mayninakar munastan ukhajj jankʼakiw taqe kunan yanaptʼtanjja, ‘janiw jiwasan askisak thaqktanti’ (1 Corintios 13:5; 1 Juan 3:17, 18). Jesusajj discipulonakapar munasitapatwa yanaptʼañatakejj chʼamachasïna, jilapartejj jan kun maykataw jupanakarojj yanaptʼirïna. Amuytʼañataki, jupanakajj qaritäpkäna ukhajj akham sänwa: “Jutapjjam, yaqha cheqar sarañäni, mä chʼusa lugararu, ukhamat mä jukʼa samartʼapjjañamataki” sasa (Marcos 6:31). Ukat discipulonakapan manqʼat awtjatäpjjatap amuyäna ukhajja, jan kun sataw jupanakarusa yatichäwinakap istʼir jutapkäna uka walja jaqenakarus mä milagro toqe manqʼayäna (Mateo 14:19, 20; 15:35-37).
8, 9. 1) Jehová Diosar wal confiyapjjañapatakejja, ¿kunjamsa Jesusajj discipulonakapar yanaptʼäna? 2) Jesusajj mä lawar chʼakkatatäkäna ukhajja, ¿kunjamsa mamapat llakisitap uñachtʼayäna?
8 Maysa toqetjja, Jesusajj Diosar jakʼachasipjjañapatakiw discipulonakapar yanaptʼäna (Mateo 4:4; 5:3). Yatichkäna ukhajj kun yateqapjjañapas wakisi ukarjamaw jupajj amuytʼayirïna. Sañäni, Qollun Yatichkäna ukajj discipulonakapar yanaptʼañatakïnwa (Mateo 5:1, 2, 13-16). Ejemplonakampi uñachtʼäwinakamp yatichkäna ukhas “discipulonakaparojj taqe kun qhanañchirïna” (Marcos 4:34). Ukat ‘suma phoqeri amuyasir esclavow’ qhepa urunakan uttʼayasini sasaw arsurakïna, ukhamat servirinakapajj Diosar serviñan yanaptʼa katoqapjjañapataki. Uka esclavojj 1919 marat aksaruw “tiempopar” walja yanaptʼanak churaskistu. ¿Khitinakas uka esclavo taypinkapjje? Alajjpachar sarañatak ajllit mä qhawqha cristianonakaw uka taypinkapjje (Mateo 24:45).
9 Jiwkäna uka urojj familiapat llakisitapwa Jesusajj uñachtʼayarakïna, janirakiw Diosat jitheqtapjjañaps munkänti. Aka toqet amuytʼañäni: jupajj mä lawar chʼakkatataw walpun tʼaqesiskäna. Inas samsuñatakejj kayunakapamp apoytʼasisajj jukʼamp cuerpop ustʼayaschïna. Cheqas onjjtkäna ukhajja, atipan qʼala usuchjatätap laykusa, amparanakapata kayunakapat clavonakamp chʼakkatatätap laykus walpun ustʼayaspachäna. Ukhamajj samsuñasa parlañas jupatakejj wali chʼamapunïpachänwa. Ukhampachas janïr jiwkasajja, María mamapat llakisitapwa uñachtʼayäna. Mamapar apóstol Juan jakʼan uñjasajja, istʼayasiñatakejj jachʼpachatwa akham säna: “¡Mamita! ¡Jichhat uksarojj jupaw yoqamäjjani!” sasa. Ukatjja Juan apostoloparojj akham sarakïnwa: “¡Jichhat uksarojj jupaw mamamäjjani!” sasa (Juan 19:26, 27). Jesusajj ‘munat apostolojaw María mamajar sum cuidani, Diosar serviskakiñapatakis jupaw yanaptʼani’ sasaw taqe chuym confiyäna.b
Munasir awk taykanakajj pacienciampiw wawanakapar uñjapjje, taqe kunanwa yanaptʼapjjaraki.
10. ¿Kunsa awk taykanakajj Jesusat yateqasipjjaspa?
10 ¿Kunsa awk taykanakajj Jesusat yateqasipjjaspa? Familiapar munaski uka pʼeqtʼirejja, kunanakatï jakasiñatak wakiski ukanakwa familiaparojj churi (1 Timoteo 5:8). Ukatjja samartʼapjjañapatakisa kusistʼapjjañapatakis yanaptʼarakiwa. Ukampis awk taykanakajj Jehová Diosamp sum apasipjjañapatakiw wawanakapar yanaptʼapjje. ¿Kunjamsa uk lurapjje? Wawanakapampejj sapa semanaw Bibliat yatjjatapjje, Jehová Diosat jukʼamp yateqapjjañapatakis wal chʼamachasipjjaraki (Deuteronomio 6:6, 7). Ukatjja Diosarojj kunjamanakatsa adorasi ukwa yatichapjje, mä arun predikir saraña, tantachäwinakatak wakichtʼasiña, tantachäwinakar sarañwa yatichapjje. Taqe ukanakjja, awk taykanakajj arsutanakapampi luratanakapampiw yatichapjje (Hebreos 10:24, 25).
Jesusajj taqe chuymaw perdonäna
11. ¿Kunsa Jesusajj perdonañ toqet discipulonakapar yatichäna?
11 Mayninakar perdonasaw cheqpach munasirïtas uñachtʼayaraktanjja (Colosenses 3:13, 14). Uka toqet parlkasajj 1 Corintios 13:5 textojj akham siwa: “[Munasir jaqejj] kuna jan wal luratas janiw amjjäskiti” sasa. Mayninakar perdonañajj kunja wakiskirisa ukjja, walja kutiw Jesusajj discipulonakapar yatichäna. Jumanakajj ‘janiw paqallq kutik perdonapjjañamäkiti, jan ukasti 77 kutiw (mä arun pantjasitanak jan jakhusaw) perdonapjjañama’ sasaw säna (Mateo 18:21, 22). Jucha lurir mä jaqejj taqe chuyma arrepentisini ukhas perdonapjjañamawa sasaw jupanakar yaticharakïna (Lucas 17:3, 4). Jesusajj janiw kʼari chuyman fariseonakjamäkänti, jupanakajj aru mayakiw parlapjjerïna. Ukampis Jesusajj discipulonakaparojj sarnaqatapampiw yatichirïna (Mateo 23:2-4). Kunjamsa Jesusajj mayninakar taqe chuym perdonirïna, kunjamsa munat mä amigoparus perdonäna uka toqenakatwa jichhajj yatjjataskañäni.
12, 13. 1) Jesusajj katuntatäkäna ukhajj ¿kunsa Pedrojj luräna? 2) Jiwatat jaktjjäna ukhajj ¿kunjamsa Jesusajj perdonirïtap uñachtʼayäna?
12 Jesusajj apóstol Pedrompejj wali sumaw apasïna. Pedrojj munasir chuymanïnwa, ukampis awisajj jan sum amuytʼasisaw kuns lurirïna. Kuna sumanaktï Pedrojj lurirïkäna uk uñjañatakiw Jesusajj chʼamachasïna, ukatjja walja lurañanakwa juparojj jaytawayarakïna. Amuytʼañataki, Pedro, Santiago ukat Juan apostolonakakiw Jesusan yaqhep milagronakap uñjapjjäna (Mateo 17:1, 2; Lucas 8:49-55). Kunjamtï yatjjataniwayktanjja, Jesusajj Getsemaní jardinan jukʼamp manqha toqer saräna ukhajja, Pedrompi mayni pä apostolonakampiw juparojj compañapjjäna. Ukat Jesusajj uka pachpa arumajj katuntat uñjaskäna ukhajja, Pedrompi mayni apostolonakampejj Jesusar jaytjasaw escapjjapjjäna. Uka qhepatjja, kawkjantï Jesusarojj juzgaskäna uka cheqaruw jan ajjsartʼas Pedrojj saräna, anqatwa uñchʼukiskarakïna. Ukampis ajjsarañat mayampiw mä jan walir purtʼasïna. ¡Jupajj kimsa kutiw Jesusar jan uñtʼir tuküna! (Mateo 26:69-75). Uk uñjasajj ¿kunsa Jesusajj lurpachäna? Mä munat amigomajj ukham luriristam ukhajja, ¿kunjamas jumajj jikjjatasisma?
13 Jesusajj taqe chuymaw Pedror perdonäna, kuna laykutejj pantjasitapat kunjamas Pedrojj jikjjatasïna uk sum yatïna. Pedrojj wali llakitapunïnwa, arrepentisisajj ‘walpun jacharakïna’ (Marcos 14:72). Jiwatat jaktjjäna uka urojja Jesusajj Pedroruw uñstäna, ukhamat jupar chuymachtʼañataki ukat perdonjjatap uñachtʼayañataki (Lucas 24:34; 1 Corintios 15:5). Ukatsti janïr pä phajjsinak phoqaskipanjja, Jesusajj Jerusalenan Pentecostés fiestan parlayasaw Pedrorojj jachʼar aptäna, uka urojj walja jaqenak nayraqatanwa Pedrojj parläna (Hechos 2:14-40). Jesusajj mayni apostolonakapatakejj janirakiw coleraskänti, antisas jiwatat jaktjjäna uka qhepatjja, ‘jilanakaja’ sasaw jupanakar saskakïna (Mateo 28:10). Ukhamasti, perdonañ yatichkäna ukhajj janiw aru mayakejj parlkänti, jan ukasti kuntï yatichkäna ukwa lurarakïna.
14. 1) ¿Kunatsa mayninakar perdonañ yateqañasa? 2) ¿Kunjamsa mayninakar perdonañ munatas uñachtʼaysna?
14 Jesusan discipulonakapajj taqe chuyma perdonañwa yateqañasa. Jiwasajj Jesusat sipans pantjasir jaqenakätanwa, jiwas contra juchachasipki ukanakas pantjasir jaqenakäpjjarakiwa. Awisajj taqeniw arsutanakasansa luratanakasansa pantjastanjja (Romanos 3:23; Santiago 3:2). Jiwasatï mayninakan juchanakap taqe chuyma perdonañäni ukhajja, Diosajj juchanakas perdonarakistaniwa (Marcos 11:25). ¿Kunjamsa mayninakar perdonañ munatas uñachtʼaysna? Jilat kullakanakasajj mä kunans pantjasipjjani ukhajja, munasirïtas laykojj janiw jankʼak colerasiñasäkiti (1 Pedro 4:8). Maynitï jiwas contra juchachasisajj arrepentisini, apóstol Pedrjam chuymas kawkstʼat uñjasini ukhajja, Jesusjamaw taqe chuym perdonañasa. Kunjamsa jupajj chuym ustʼayawayistu uk amtañat sipansa, jupatak jan coleratäjjañwa amtañasa (Efesios 4:32). Ukhamatwa congregacionan sumankañ utjañapatak yanaptʼañäni, ukhamarus wali kusisitäñäniwa (1 Pedro 3:11).
Jesusajj wal discipulonakapar confiyäna
15. Discipulonakapajj pantjasirïpkchïnsa, ¿kunatsa Jesusajj jupanakar confiyaskakïna?
15 Jilat kullakanakar munasitas uñachtʼayañatakejja, taqe chuymaw jupanakar confiyañasa. Munasir jaqejj “taqe kun creyiraki” sasaw Bibliajj qhanañchi (1 Corintios 13:7).c Discipulonakapajj pantjasirïpkchïnsa, munasiñatwa Jesusajj jupanakar wal confiyäna. Kuna laykutejj jupanakan Jehová Diosar wal munasipjjatapsa, Awkipan munañap lurañ munapjjatapsa sum yatïna. Pantjasipkäna ukhasa, ‘jupanakajj jan wali jaqenakäpjjewa’ sasajj janipuniw amuykänti. Amuytʼañataki, Santiagompi Juan apostolompejj ‘Reinoman apnaqjjäta ukhajja jumamp chikay qontʼayapjjeta’ sasin mamap toqe mayipkäna ukhajja, Jesusajj janiw coleraskänti, janirakiw apostolöñatsa jupanakar apaqkänti (Mateo 20:20-28).
16, 17. ¿Kuna lurañanaksa Jesusajj arkirinakapar churawayi?
16 Discipulonakaparojj qhawqsa confiyäna uk uñachtʼayañatakejja, Jesusajj walja lurañanakwa jupanakar churäna. Amuytʼañataki, Jesusajj mä qhawqha tʼantʼanakampita chawllanakampit milagro lurkäna ukhajja, discipulonakapampiw jaqenakarojj ukanak lakirayäna, jupanakajj pä kutiw ukham lurapjjäna (Mateo 14:19; 15:36). Qhep qhepa Pascua cenatak wakichanipjjañapatakejja, Jesusajj Pedrompiru Juan apostolopampiruw Jerusalenar khitäna. Jupanakaw taqe kun ukan wakichtʼapjjäna, Pascuatak cordersa, vinsa, jan levaduran tʼantʼsa, kʼallkʼu verduranaksa jupanakaw waktʼayapjjäna. Cheqas kuntï uka pä apostolonakajj lurapkäna ukajj wali importante asignacionänwa, kuna laykutejj Moisesan Leyiparjamajj Pascuajj sumaw amtasiñapäna, Jesusas ukarjamaw sum amtañaparakïna. Jesusajj Pascua amtkäna ukhajja, jiwatap amtañasatakejj vinompi jan levaduran tʼantʼampwa aptäna (Mateo 26:17-19; Lucas 22:8, 13).
17 Jesusajj wali importante luräwinakwa discipulonakapar jaytawayäna. Amuytʼañataki, ‘jaqenakar predicapjjañapatakisa, yatichapjjañapatakis’ jupanakaruw encargawayäna (Mateo 28:18-20). Ukat kunjamtï yatjjataniwaykaraktanjja, mä qhawqha arkirinakaj toqew Diosan markapankirinakarojj yanaptʼanakajj tiempopar churasini sasaw arsuwayarakïna (Lucas 12:42-44). Jichha tiemponsa, Jesusajj alajjpachan Reyit apnaqkasas discipulonakapar confiyatap uñachtʼayaskakiwa. Cheqas congregacionanakar sum uñjasiñapatakejja, ancianonakwa ‘mä regalor uñtat’ churawayistu (Efesios 4:8, 11, 12).
18-20. 1) ¿Kunjamatsa jilat kullakanakar confiyatas uñachtʼaysna? 2) ¿Yaqhanakar lurañanak churasajj kunsa uñachtʼaytanjja? 3) ¿Kuna toqetsa jutïr capitulon yatjjataskañäni?
18 ¿Kunsa Jesusat yateqassna? Jilat kullakanakasar munasitas uñachtʼayañatakejja, taqe chuymaw jupanakar confiyañasa. Ak amtapjjapuniñäni: munasir jaqejj janiw mayninakan jan wali luratanakap thaqkiti, jan ukasti kunanaktï mayninakajj sum lurtʼañ yatipki uk valoranitwa uñji. Mayninakajj kunjamats chuym ustʼayapjjakipunistaniwa, ukhamäni ukhajj munasirïtaswa uñachtʼayañasa, ukhamatwa mayninakarojj sum uñjaskakiñäni, janirakiw jankʼakejj jupanakar juzgkañäniti (Mateo 7:1, 2). Jiwasatï jilat kullakanakan suma cualidadanakap thaqañäni ukhajja, kunjamats jupanakarojj chʼamañchtʼapuniñäniwa, janipuniw jupanakar aynachtʼayir arunak parlkañäniti (1 Tesalonicenses 5:11).
19 Jesusat yateqasisajja, ¿kunatsa mayninakarojj lurañanak churañasa? Congregacionankir ancianonakajja, mayni jilatanakarojj puedipki ukarjamaw lurañanak churapjjañapa, ukatjja ‘uka lurañampejj sumwa phoqapjjani’ sasaw confiyapjjañaparaki. Ukhamajj ¿kunsa experienciani ancianonakajj lurapjjaspa? Mä waynitutï congregacionan jukʼamp yanaptʼañatak “wal chʼamachasiskchejja”, jukʼamp luräwinak katoqañapatakiw ancianonakajj wakichtʼapjjañapa (1 Timoteo 3:1; 2 Timoteo 2:2). Ukham wakichtʼañajj wali importantepuniwa, kuna laykutejj Jehová Diosajj markapar mantanipjjañapatakejj walja jaqenakaruw yanaptʼaski. Ukhamajj congregacionan luräwinakamp phoqapjjañapatakisa Diosan markapar yanaptʼapjjañapatakisa, wakichtʼat walja jilatanakan yanaptʼapaw munasi (Isaías 60:22).
20 Kunjamsa mayninakarojj munasiñ uñachtʼaysna uka toqetjja, Jesusaw mä suma ejemplo jaytawayistu. Juparojj kunayman toqetwa arksna, ukampis jupjam munasir chuymanïsaw cheqpach arkiripätas uñachtʼaysna. Jutïr capitulonjja, qhawqsa Jesusajj munasistu, kunatsa jiwas laykojj vidap loqtasiwayi uka toqetwa yatjjataskañäni.
a Apostolonakajj janiw qaritäsakejj ikimp atipayasipkänti, jan ukasti Lucas 22:45 textorjamajj “llakisi[ñatwa] ikirasipkäna”.
b Amuyatajja, Mariajj uka tiempotakejj viudäjjänwa, mayni yoqanakapasti janïraw Jesusan discipulopar tukupkänti (Juan 7:5).
c Cheqas munasiñajj janiw jan amuytʼasis taqe kun creyiña sañ munkiti. Ukampis jiwasatï mayninakar cheqpachapun munasiñäni ukhajja, janiw pantjasitanakap thaqkañäniti, janirakiw jan wali amtampiw mä kuns arsu jan ukajj mä kuns luri sasins amuykañäniti.
-