-
Jesusajj sábado urunwa jaqenakar yanaptʼänaJesusaw thakisa, cheqasa, jakañasa
-
-
29 YATICHÄWI
Jesusajj sábado urunwa jaqenakar yanaptʼäna
JESUSAJJ JUDEANWA DIOSAN ARUNAKAP YATIYÄNA
JESUSAJJ UMA ESTANQUENWA MÄ USUT JAQER QOLLÄNA
Galilean Diosan arunakapat yatiyasajja, Jesusajj walja jaqenakaruw yanaptʼäna. Ukampis Jesusajj “Diosan Reinopat suma yatiyäwinak yaqha markanakar yatiyir sarañajajj wakisirakiwa” sasaw säna, ukham sasinjja Galileat sipansa yaqha markanakar sarañajawa sasaw saskäna. Ukatwa Jesusajj ‘Judeankir sinagoganakar yatiyir saräna’ (Lucas 4:43, 44). Ukapachajj niyakejjay marzo jan ukajj abril phajjsinakächïnjja, Pascua fiestaw jakʼachasiniskäna. Ukhamasti yatiyañatakejj suma urunakäpachänwa.
Evangelio libronakanjja, kunanaksa Jesusajj Judean luräna ukat sipansa, kunanaksa Galilean luräna ukaw jukʼamp qhanañchasi. Judeanjja janis jaqenakajj Diosan arunakapat istʼañ munapkchïnjja, kawkjarutï sarkäna ukanjja Jesusajj yatiyaskakïnwa, suma luräwinakampi jaqenakar yanaptʼaskakïnwa.
Jesusajj 31 maran Pascua amtañatakiw Jerusalén markar makatäna, uka markajj Judeankänwa. Jerusalenanjja Ovej Punku satäki uka jakʼanwa columnanakampi muyuntat Betzata sat mä uma estanquejj utjäna. Ukarojj juykhunaka, cojonaka, kunayman usutanakaw sarapjjerïna. ¿Kunarus ukar sarapjjerïna? Umajj onjjtki ukhatï mä usutajj estanquer mantaspa ukhajja, usupat waliptaspawa sasaw amuyapjjäna.
Jesusajj uka estanquer saräna ukhajj sábado urünwa, ukanwa 38 maranak usuntat mä jaqer uñjäna. Juparojj akham sasaw jisktʼäna: “¿Usumat waliptañ muntati?” sasa. Uka jaqesti Jesusar sänwa: “Tata, umajj onjjtki ukhajja, janiw khitisa umar wayuntirejj utjkiti, ukar sarañajkamajj yaqhaw nayraqat mantjje” sasa (Juan 5:6, 7).
Kuntï Jesusajj uka jaqer siskäna ukajja, walpun uka jaqerusa ukankirinakarus musparaypachäna. Jesusajj akham sänwa: “Sartam, jantʼakum aptasisin sarnaqam” sasa (Juan 5:8). Jesusajj siskäna ukarjamaw uka jaqejj luräna. Waliptjjasinsti, ukaratpachaw jantʼakup apjjarusisin sarnaqjjäna.
Judionakajja, Jesusan milagro luratapat kusisiñat sipansa, usupat waliptir jaqeru uñjasajj akham sasaw jankʼak juchañchapjjäna: “Jichhürojj sábado uruwa, janiw leyirjamajj jantʼaku apañamajj walïkiti” sasa. Uka jaqesti jupanakar sänwa: “Khititejj nayar qollkitu ukaw akham situ: ‘Jantʼakum aptasisin sarnaqam’ sasa” (Juan 5:10, 11). Uka judionakajja, sábado urun qollkäna ukaruw juchañchapjjäna.
Judionakajja, khitis uka jaqerojj ‘jantʼakum aptasisin sarnaqam’ sasin säna ukwa yatiñ munapjjäna. Niyakejjay Jesusajj ukankir jaqenak taypir jan amuykayak mantawayjjchïnjja, uka jaqejj janiw khitin qollatsa yatiskänti (Juan 5:12, 13). Qhepatjja uka jaqejj wasitampiw Jesusampejj templon jikisïna, ukanwa khitis estanquen jupar qolläna uk yatisjjäna.
Kunapachatï ‘khitis usumat qolltam’ sasin jisktʼapkäna uka judionakampi uka jaqejj jikisïna ukhajja, ‘Jesusaw waliptayitu’ sasaw jupanakar yatiyäna. Uk yatisajj judionakajja Jesusan ukaruw sarapjjäna. ¿Kunjamsa usutanakar waliptayaspa uk yatirit sarapjjpachäna? Janiwa, antisas sábado urun jaqenakar yanaptʼatapatwa Jesusar juchañchir sarapjjäna, ukatjja Jesusar jan waltʼayañatakiw arknaqañ qalltapjjäna.
-
-
Jesusajj Awkipamp sum apasiJesusaw thakisa, cheqasa, jakañasa
-
-
30 YATICHÄWI
Jesusajj Awkipamp sum apasi
DIOSAJJ JESUSAN AWKIPAWA
JIWATANAKAJJ JAKTANJJAPJJANIWA
Judionakajj Jesusar sábado urun mä usut jaqer qollatapat juchañchapjjäna ukhajja, Jesusajj akham sänwa: “Alajjpachankir Awkijajj jichhakamaw trabajiski, nayas ukhamarakiw trabajiskta” sasa (Juan 5:17).
Jesusajj yatiyasasa, jaqenakar qollasasa janiw sábado toqet parlir ley pʼakintkänti, jan ukasti Awkipat yateqasisaw uk luraskäna. Ukatwa jaqenakarojj sapüru yanaptʼaskakïna. Ukampis Jesusan arunakapajj jukʼampiw judionakar colerayäna. Ukatwa judionakajj Jesusar jiwayañ munapjjäna. ¿Kunatsa wal colerasipjjäna?
Sábado urut parlir leyirojj janiw Jesusajj respetkiti sasaw judionakajj amuyapjjäna, ukatwa colerasipjjäna. Jesusajj ‘Diosan Yoqapätwa’ sasin siskäna ukhajj jukʼampiw colerasipjjäna. ‘Ukham sasinjja Dios contraw saytʼi’ sasaw amuyapjjäna, jupanakatakejja, ‘Jehová Diosan Yoqapätwa’ sasin Jesusajj siskäna ukajj ‘Diosätwa’ sañsa munkaspa ukhamänwa. Jesusasti janiw ajjsarkänti, jan ukasti kunjamsa Awkipampejj sum apasipjje uka toqet parlaskakïnwa, akham sasa: “Alajjpachankir Awkejj Yoqar munasiwa, luratanakapjja taqpachwa jupar uñachtʼayaraki” sasa (Juan 5:20).
Alajjpachankir Awkejja jakañ chuririwa. Nayra tiemponjja jaqenakaruw jiwatanak jaktayapjjañapatak chʼam churäna, ukhamatwa jakañ churirïtap uñachtʼayarakïna. Jesusajj akham sänwa: “Kunjamtï alajjpachankir Awkejj jiwatanakar jaktayki, jakañsa churkarakejja, ukhamarakiw Yoqajj khitinakarutï jakañ churañ munki ukanakar churi” sasa (Juan 5:21). Ukajj wali suma arunakapuniwa, jiwatanakajj jaktanipjjaniwa sasin suytʼañatakis yanaptʼarakistuwa. Jichhürunakansa, Jesusajj Diosamp sum apasipjjañapatakiw jaqenakar yanaptʼaski, ukajj jiwatatsa jupanakar jaktaykaspa ukhamawa. Ukatwa Jesusajj akham säna: “Khititejj arunakaj istʼki, nayar khitankitu ukarus creykaraki ukajja, wiñay jakañaniwa, janirakiw jupajj juzgatäkaniti, jan ukasti jiwañatjja jakañaruw pasjje” sasa (Juan 5:24).
Jesusajj uka arunak siskäna ukhakamajja, jiwatanakar jaktayänti janicha uka toqet qellqatajj janiw utjkiti. Ukampis jupar juchañchirinakarojja, jiwatanakajj jaktapjjaniwa sasaw säna, akham sasa: “Horasajj purininiwa, ukapachaw taqe khitinakatï sepulturankapki ukanakajj arup istʼapjjani” sasa (Juan 5:28, 29).
Jutïrinjja, Jesusajj juezjamäkchïnisa, jiwatanakarus jaktaykchïnisa, jupajj Diosarupuniw istʼani, ukwa arunakapampejj uñachtʼayäna, jupajj sänwa: “Janiw nayajj amtajat kunsa lurkiristti. [...] Janiw nayajj munañaj thaqkti, jan ukasti khitankitu ukan munañapwa thaqta” sasa (Juan 5:30). Jesusajj kunjamsa Diosan amtap phoqasiñapatakejj yanaptʼani ukjja, qhanwa judionakarojj säna, uka tiempokamajj janiw ukham qhanañchkänti. Jupar juchañchir judionakajj janiw kuntï Jesusajj siskäna ukak yatipkänti. Ukatwa Jesusajj jupanakar akham sas amtayäna: “Jumanakajj jaqenakaruw Juanan ukar khitapjjtajja, jupajj kunatï cheqäki ukwa nayjjat qhanañcharaki” sasa (Juan 5:33).
Bautisir Juanajja, pä mara nayrakiw judío religionan pʼeqtʼirinakaparojja, ‘nayjjar jutkani ukajj Profetäniwa Cristöniwa’ sasin qhanañchäna. Ukjja Jesusar juchañchirinakajj yatipjjpachänwa (Juan 1:20-25). Jupanakajja, carcelan jistʼantatäskäna uka Bautisir Juanarojj wal respetapjjäna, ukatwa Jesusajj jupanakar akham säna: “Jumanakasti mä jukʼa tiempojj jupan qhanapanwa wal kusisiñ munapjjayätajja” sasa (Juan 5:35). Jesusajj Bautisir Juanat sipansa jukʼampwa jupa pachpat qhanañchäna.
Jesusajj sarakïnwa: “Kunanaktï alajjpachankir Awkijajj lurañatak churkitu ukanakwa nayajj lurta” sasa, ukampejja usut jaqer qollkäna uka toqetwa parlaskäna. Jupasti saskakïnwa: “Khitankitu uka alajjpachankir Awkiw nayat qhanañcharaki” sasa (Juan 5:36, 37). Amuytʼañataki, Jesusajj bautisaskäna ukhaw Diosajj Jesusat qhanañchäna (Mateo 3:17).
Jesusar juchañchirinakajja, Jesusajj khitïnsa uk yatipjjänwa, ukhamajj jupar creyipjjañapänwa. Cheqansa, kawkïr qellqatanakattï jupanakajj yatjjatapkäna ukanakaw Jesusat sum qhanañchäna. Ukatwa Jesusajj parlañ akham sas tukuyäna: “Jumanakatï Moisesar creyipjjasmajja, nayar creyipjjetasmawa, jupajj nayjjatwa qellqäna. Jumanakajj janiw Moisesan qellqatanakapar creyipktati, ukhamajj ¿kunjamaraki kuntï nayajj siskta ukar creyipjjasmasti?” sasa (Juan 5:46, 47).
-
-
Sábado urunwa trigo puyanak kʼichirapjjänaJesusaw thakisa, cheqasa, jakañasa
-
-
31 YATICHÄWI
Sábado urunwa trigo puyanak kʼichirapjjäna
MATEO 12:1-8 MARCOS 2:23-28 LUCAS 6:1-5
DISCIPULONAKAJJ SÁBADO URUNWA TRIGO PUYANAK KʼICHIRAPJJÄNA
JESUSAJJ SÁBADO URJJAROJJ MUNAÑANIWA
Jesusampi discipulonakampejj alay toqeruw sarapjjarakïna, Galilea toqeru. Niyakejjay ukapachajj marzo jan ukajj abril phajjsinakächïnjja, walja trigo yapunakaw utjäna. Discipulonakajj manqʼat awtjayasisajja, trigo puyanak kʼichirasaw manqʼantapjjäna. Uka urojj sábado urünwa, fariseonakajj kuntï jupanakajj lurapkäna ukjja uñjapjjarakïnwa.
Amtañäni, Jerusalenanjja judionakajj mä qhawqha urunak nayrakiw Jesusarojj sábado uru pʼakintatapat jiwayañ munapjjäna. Jichhasti kuntï discipulonakapajj lurapkäna uk uñjasajj akham sasaw fariseonakajj Jesusar sapjjäna: “¡Uñtam! Kunatï sábado urun jan lurasiñapäki ukwa discipulonakamajj lurasipki” sasa (Mateo 12:2).
Fariseonakatakejja, trigo puyanak kʼichiqañasa, uka puyanak amparampi khakhurasin (qajjorasin) manqʼañasa, cosecha apthapisin jawqʼsuñampi sasïnwa (Éxodo 34:21). Jupanakatakejj janipuniw kunas sábado urun lurasiñapäkänti. Ukatwa jaqenakajj sábado uru imañajj wali chʼamäkaspas ukham amuyapjjäna. Ukampis qalltanjja uka urojj kusisit qamartʼañataki, Diosar serviñan chʼamañchtʼasiñatakïnwa. Jehová Diosajja taqenis sábado ururojj ukham uñjapjjaspa ukwa munäna. Ukatwa Jesusajj uka fariseonakan pantjasipjjatap qhanañchañatakejj uñachtʼäwinakamp parläna.
Nayraqatajja, Jesusajj Davidampita jaqenakapampitwa parläna. Jupanakajj manqʼat awtjayasipjjäna ukhajja, Diosan tabernaculoparuw mantapjjäna, ukanjja Diosar loqtat tʼantʼanakwa manqʼantapjjäna. Uka tʼantʼanakajj janiw Jehová Dios nayraqatankjjänti, jichhak lurat tʼantʼanakampi turkakipatäjjänwa, ukanaksti sacerdotenakakiw manqʼapjjañapäna. Ukampis Davidampina jaqenakapampina manqʼat awtjayasipjjatapatjja, uka tʼantʼanak manqʼapjjatapat janiw juchañchatäpkänti (Levítico 24:5-9; 1 Samuel 21:1-6).
Ukjjarojja Jesusajj yaqha uñachtʼäwitwa parlarakïna, akham sasa: “¿Janirakit Leyinsa liytʼapkta? Sacerdotenakajj templon sábado uru pʼakintasajj janiw juchañchatäpkiti”. Cheqansa sacerdotenakajj sábado urunkkasasa, sacrificionak loqtañatakejj uywanak kharsusipkänwa, yaqha luräwinaksa lurasipkänwa. Ukatwa Jesusajj akham säna: “Nayajj sapjjsmawa, khititejj templot sipansa jukʼamp jachʼäki ukaw akankaski” sasa (Mateo 12:5, 6; Números 28:9).
Qhanäñapatakejja Jesusajj Qellqatanakat parlaskakïnwa, jupasti sänwa: “Jumanakatejj ‘nayajj khuyapayasirïpjjañam munta, janiw sacrificionak munkti’ siski uka arunak sum amuytʼapjjasamäna ukhajja, janiw jan juchaninakarojj juchañchapkasamänti” sasa. Ukatjja akham sasaw parlañ tukuyäna: “Jaqen Yoqapasti sábado urjjarojj Munañaniwa” sasa. Ukham sasinsti, Jesusajj waranq maranakan Reyjam apnaqkani uka toqetwa parlaskäna (Mateo 12:7, 8; Oseas 6:6).
Supayan apnaqatajja, jaqenakajj nuwasiñanakana, guerranakanwa jichhakam tʼaqesisipki. Ukampis kunapachatï Cristojj waranqa maranakana, jan ukajj sábado urun apnaqjjani ukhajja, taqe jan walinakat samarañaw utjani. Taqeniw ukham jakasiñ muntanjja.
-
-
¿Kun lurañas sábado urun walikïskäna?Jesusaw thakisa, cheqasa, jakañasa
-
-
32 YATICHÄWI
¿Kun lurañas sábado urun walikïskäna?
MATEO 12:9-14 MARCOS 3:1-6 LUCAS 6:6-11
JESUSAJJ SÁBADO URUNWA MÄ JAQEN AMPARAP QOLLÄNA
Yaqha sábado urunjja, Jesusajj mä sinagogaruw mantäna, ukhajja Jesusajj Galileankpachänwa. Ukanwa kupi ampar wañaqat mä jaqer uñjäna (Lucas 6:6). Escribanakasa fariseonakasa juchañchañ munasajj Jesusar wal uñchʼukipjjäna, ukatwa akham sas jisktʼapjjäna: “¿Sábado urun qollañajj walikïskiti?” sasa (Mateo 12:10).
Judionakan religionap pʼeqtʼirinakajja, ‘jiwirjamäjje ukhakiw maynirojj sábado urun qollasispa’ sasaw amuyapjjäna. Jupanakatakejja, chʼakha qhaqsuta jaqeru sábado urun qhaqhantañasa, chʼakha pʼakita jaqeru chʼoqantañasa juchänwa. Ukhamasti “¿sábado urun qollañajj walikïskiti?” sasin jisktʼasajja, fariseonakampi escribanakampejj janiw uka jaqen tʼaqesitapat sinttʼasisin ukham jisktʼapkänti, jan ukasti Jesusar juchañchañatakiw jisktʼasipkäna.
Uka jaqenakajj jan wali amtanakanïpjjänwa, Jesusajj uk yatïnwa. Jupanakajja, ‘sábado urun janipuniw kunas lurasiñapäkiti’ sasaw yatichapjjäna, ukampis ukham amuyañajj janiw Bibliarjamäkänti (Éxodo 20:8-10). Amtañäni, Jesusarojj uka nayrakiw jaqenakar yanaptʼatapat juchañchapjjäna. Jichhajj yaqha milagro lurañampïskänwa jaqenakajj inas ukham luratapat juchañchapjjarakchini. Ukhamäkchinisa akham sasaw Jesusajj ampar wañaqat jaqer säna: “Sartam, chika taypir jutam” sasa (Marcos 3:3).
Escribanakampiru fariseonakampiru uñtasasti, Jesusajj sänwa: “Jumanakatï mä ovejanïpjjasma, uka ovejajj sábado urun mä pʼiyar jalantaspa ukhajja, ¿janit jumanakat maynejj katthapisin wayskaspa?” sasa (Mateo 12:11). Niyakejjay mä ovejajj qollqemp alatächejja, maynejj janiw ovejaparojj qhepürkama mä pʼiyar jalantat jaytkaspati, ukhamäspa ukhajja ovejajj jiwaspawa, dueñotakis janiw walïkaspati. Uka toqetjja, Qellqatanakan akham sarakiwa: “Aski jaqejj uywanakapatjja khuyapayasiwa, ukampis ñanqha lurir jaqejja janiw khuyapayaskiti” sasa (Proverbios 12:10).
Ukjjarusti Jesusajj akham sarakïnwa: “Cheqansa mä jaqejja mä ovejat sipansa jukʼampi munatawa. Ukhamasti kunatejj walïki uk sábado urun lurañajj walikïskiwa” sasa (Mateo 12:12). Uka arunakarjamajja, mä usut jaqer qollasajj janiw Jesusajj sábado uru pʼakintkänti. Religión pʼeqtʼirinakasti, Jesusan suma amuytʼkaya ukhamarak khuyaptʼayasiri arunakap istʼasajj janiw kuns sisjjapjjänti.
Jesusajja religión pʼeqtʼirinakan pantjasitap amuyasajj colertʼasïnwa, llaktʼasirakïnwa. Taqe ukankirinakar uñtasasti, akham sasaw usut jaqer säna: “Amparam loqatatam” sasa (Mateo 12:13). Uka jaqejj amparap loqatatäna ukhajj walikëjjänwa, walpun kusisirakïna. Ukampis ¿escribanakampi fariseonakampejj kamsapjjpachänsa?
Uka usut jaqen amparapajj walikëjjatap uñjasajja, fariseonakajj janiw kusisipkänti, jan ukasti anqar mistusajj jankʼakiw Herodesan arkirinakapamp tantachasisajj Jesusar jiwayañatak parlakipapjjäna (Marcos 3:6). Herodesan arkirinakap taypinjja saduceonakajj utjarakïnwa. Uka tiemponjja, fariseonakampejj janiw sum apasipkänti, ukampis Jesusar jiwayañatakejj mayachtʼasipjjänwa.
-