Watchtower INTERNETANKIR BIBLIOTECA
Watchtower
INTERNETANKIR BIBLIOTECA
Aymara
ʼ
  • kʼ
  • tʼ
  • pʼ
  • chʼ
  • qʼ
  • BIBLIA
  • QELLQATANAKA
  • TANTACHÄWINAKA
  • Jesusajj yatichkäna uka oracionat ¿kunsa yateqsna? (Nayrïri)
    Yatiyañataki 2015 | junio 15
    • Mä awkimp taykampejja, wawaparuw janïr ikintkipan oración mayisir istʼasipki

      Jesusajj yatichkäna uka oracionat ¿kunsa yateqsna? (Nayrïri)

      “Sutimajj jachʼañchatäpan [jan ukajj ‘qollanaptayatäpan’, NM].” (MAT. 6:9)

      ¿KUNJAMSA QHANAÑCHTʼASMA?

      • “Nanakan Awkejja” siski uka arunakajj ¿kunsa amtayistu?

      • ¿Kunatsa Jehová Diosar ‘sutimajj qollanaptayatäpan’ sasin mayiñasa?

      • Munañamajj aka Oraqen luraspan sasakejj janiw aleqaki Diosar mayiñasäkiti ¿kunatsa?

      1. Jesusajj yatichkäna uka oracionampejj ¿kunjamsa yatiytanjja?

      JESUSAJJ yatichkäna uka oracionajja, Mateo 6:9-13 qellqatanwa jikjjatasi, uka oracionjja waljaniw yatipjje. Jaqenakar yatiykasajj niya sapa kutiw uka oracionat parltanjja. Sañäni, Diosan gobiernopat parlañatakisa ukhamarak ‘uka gobiernojj niyaw aka Oraqe mä suma paraisor tukuyani’ sañatakisa, “munañamampisti [jan ukajj ‘Reinomampisti’, NM] apnaqapjjeta” siski uka arunakampiw jaqenakar yatiytanjja. Ukatjja, ‘Diosajj sutiniwa, Juparojj respetañasawa’ sasin jaqenakar yatichañatakejja, “sutimajj jachʼañchatäpan [jan ukajj ‘qollanaptayatäpan’]” siski uka arunakampiw parlaraktanjja (Mat. 6:9).

      2. ¿Kunatsa Diosarojj pachpa arunakampi jan mayisiñasäki?

      2 Jesusajj yatichkäna uka oracionjja waljaniw pʼeqer yatsusin Diosar mayisipjje. Ukampis ¿Jesusajj ukham mayisipjjañapti munpachäna? Janiwa. Jupasti sänwa: “Oración lurkasinjja jan inamaya [jan ukajj pachpa] arunakjja arsumti” sasa (Mat. 6:7). Qhepatjja, Jesusajj wasitampiw pachpa oración lurañ yatichäna, ukampis janiw kikpa arunakamp mayisiñ yatichkänti, jan ukasti yaqha arunakampi mayisiñwa yatichäna (Luc. 11:1-4). Diosarojj kunsa ukat kunjamsa mayisiñasa uk amuytʼasiñasatakiw Jesusajj ukham yatichäna.

      3. Aka yatichäwin yatjjatkasasa jutïr yatichäwin yatjjatkasasa, ¿kunanaksa jisktʼasiñasa?

      3 Aka yatichäwinsa jutïr yatichäwinsa, Jesusajj yatichkäna uka oracionatwa yatjjataskañäni. Yatjjatkasajj akham jisktʼasiñäni: “Jesusajj yatichkäna uka oracionajja, ¿kunjamsa Diosar sum mayisiñatakejj yanaptʼitu? ¿Jesusajj yatichkäna uka oracionarjamati sarnaqasktjja?” sasa.

      “ALAJJPACHANKIR NANAKAN AWKEJJA”

      4. 1) “Nanakan Awkejja” siski uka arunakajj ¿kunsa amtayistu? 2) Aka Oraqen jakañataki suytʼäwinïpki ukanakajj ¿kunatsa Jehová Diosarojj ‘Awki’ sapjjaraki?

      4 Jesusajj Diosat mayisiñ akham sasaw yatichañ qalltäna: “Nanakan Awkejja” sasa. Ukhamasti Jehová Diosajj taqe aka Oraqpachankir jilat kullakanakan Awkipawa, ukwa uka arunakajj amtayistu (1 Ped. 2:17). Jehová Diosajja, mä qawqha cristianonakarojj alajjpachar sarapjjañapatakiw ajlliwayi. Jupanakasti Jehová Diosan wawapjam uñtʼatäjjapjjewa (Rom. 8:15-17). Aka Oraqen jakañataki suytʼäwinïpki ukanakajj Jehová Diosarojj ‘Awki’ sapjjarakispawa ¿kunatsa? Jehová Diosaw jupanakarojj jakañsa, ukhamarak kunanakatï jakañatak munaski ukanaksa churi. Ukampis jutïrin kunapachatï jan juchanëjjapjjani ukhamarak qhepïr yantʼaru atipapkani ukhaw Jehová Diosajj wawanakaparjam katoqjjani (Rom. 8:21; Apo. 20:7, 8).

      5, 6. 1) ¿Kunsa awk taykanakajj wawanakapar yatichapjjañapa? 2) ¿Kunatakis sapa maynejj chʼamachasjjañapa? (20 janankir foto uñjjattʼam.)

      5 Jichhürunakanjja, cristiano awk taykanakajj akham sasaw wawanakapar yatichapjje: ‘Jehová Diosajj Awkisawa, jupar mayisiñajj wali askiwa’ sasa. Sudáfrica markankiri tamanak tumptʼir mä jilatajj akham siwa: “Sapa arumapuniw wawanakajampejj oración lurirïta, nasipkäna ukhatpachwa ukham lurawayta. Jan utankkayäta ukhakiw jupanakamp chik jan mayisirïkti” sasa. Wawanakapajja, kuna toqetsa awkipajj Diosar mayïna uk janiw amtasipkiti, ukampis Diosar mayisisajj kunjamas chuymanakapan jikjjatasipjjäna uk sumwa amtasipjje. Jilatajj akham saskakiwa: “Orasiñ yateqjjapjjäna ukhajja, kuna toqetsa Diosar mayisipjje uk istʼañatakejj jachʼat orasipjjañapatakiw jupanakar mayirïta. Ukhamatwa kunjamas chuymanakapan jikjjatasipjjäna uk yatiyäta. Ukanak lurañajja, Jesusajj yatichkäna uka oracionarjam mayisiñ yatichañatakiw yanaptʼitäna” sasa.

      6 Jilatan wawanakapajja, marat maratjamaw Jehová Diosampejj sum apasisipkakïna. Jichhajj jilatan uka pani wawanakapajj esposonëjjapjjewa, jupanakampi chikaw Jehová Diosatak sapüru irnaqtʼasipki. Ukhamajj awk taykanakajja, wawanakaparuw Jehová Diosar jakʼachasipjjañapataki ukhamarak Jupamp sum apasipjjañapatak yanaptʼapjjañapa. Ukjjarusti Jehová Diosamp sum apasiskakiñatakejja, sapa mayniw Diosatakjam sarnaqañatakisa, sutipar respetañatakisa chʼamachasjjañapa (Sal. 5:11, 12; 91:14).

      “SUTIMAJJ JACHʼAÑCHATÄPAN”

      7. ¿Kunas jiwasatakejj mä bendicionajja, ukatjja kunjamsa ukar wali askit uñjatas uñachtʼaysna?

      7 Diosan servirinakapjamajja, Jehová Diosarojj uñtʼtanwa, sutipwa aparaktanjja. Cheqas ukajj mä bendicionapuniwa (Hech. 15:14; Isa. 43:10). Jesusajj akham sasin Diosar mayisiñatakiw yatichawayistu: “Sutimajj jachʼañchatäpan [jan ukajj ‘qollanaptayatäpan’, NM]” sasa. Ukham mayisisajja, Jehová Diosan sutip qʼomachatäñapwa mayisktanjja. Niyakejjay Jehová Diosar uñtʼstanjja ukhamarak sutipsa aparakstanjja, ¿kunjamsa ukanakar wali askit uñjatas uñachtʼaysna? Jehová Diosaruw akham sas yanaptʼa mayisiñasa: “Luratajampi arsutajampi sutim jan qʼañuchañataki yanaptʼita” sasa. Janipuniw nayrïr patak maranakan jakir cristianonakjamäñ munktanti, jupanakajj janiw kuntï Diosat yatichapkäna ukarjamajj sarnaqapkänti. Ukatwa apóstol Pablojj jupanakar akham säna: ‘Jumanak laykuw jan judiöpkis uka jaqenakajj Diosat jan wali arunak parlapjje’ sasa (Rom. 2:21-24).

      8, 9. Jehová Diosan sutip jachʼañchañ munatapatjja, ¿kunjamsa mä kullakajj Diosat yanaptʼa katoqawayi?

      8 Cristianonakjamajja, Jehová Diosan sutip jachʼañchañatakiw chʼamachastanjja. Noruega markankir mä kullakat parltʼañäni, wawapajj pä maranikïskäna ukhaw esposopajj jiwjjäna. Kullakajj siwa: “Uka maranakajj nayatak wali chʼamapunïnwa. Jehová Diosarojj sapa kutiwa chʼama ukhamarak jan sinti llakisiñatak yanaptʼa mayisirïta. Kun amtasas janiw pantjasiñ munkayätti. Pantjasiriskayäta ukhajja, Supayaw Diosat phiskasispäna. Janiw ukhamäñap nayajj munkayätti. Janirakiw Jehová Diosarus chuyma ustʼayañ munkayätti. Antisas sutipwa jachʼañchañ munayäta, ukatsti wawajajj awkiparu Paraison uñjaspa ukwa munarakiyäta” sasa (Pro. 27:11).

      9 ¿Jehová Diosajj kullakan mayisitanakap istʼpachänti? Jïsa, istʼänwa. Jupajj janipuniw jilat kullakanakat jitheqtkänti, jupanakaw kullakar chʼamañchtʼapjjäna. Phesqa maranak qhepatjja, kullakajj mä irpir chuymanimpiw casarasjjäna. Jichhajja, yoqapajj 20 marani bautisat jilatäjjewa. Kullakasti akham siwa: “Esposojaw wawajar uywsuñataki yanaptʼawayitu, ukatwa wali kusisita jikjjatasta” sasa.

      10. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj sutip jachʼañchani?

      10 Jehová Diosajja, niyaw jupan uñisirinakaparusa, Jupamp jan apnaqatäñ munapki ukanakarus tukjani, ukhamatwa sutip jachʼañchani jan ukajj qollanaptayani (Ezequiel 38:22, 23 liytʼañataki). Ukjjarusti jaqenakajj jukʼat jukʼatwa jan juchaniru tukupjjani. Aka oraqenkirinakasa, alajjpachankirinakasa, taqeniw Jehová Diosar servipjjani. Amuyunakapampisa, arsutanakapampisa, luratanakapampisa Jehová Diosan qollan sutipwa jachʼañchapjjani. “Ukhamatwa Diosajj taqe kunjjarus munañanïni.” (1 Cor. 15:28.)

      ‘REINOMAMPISTI APNAQAPJJETA’

      11, 12. ¿Kun amuyapjjañapatakis Jehová Diosajj 1876 maran servirinakapar yanaptʼäna?

      11 Jesusajj janïr alajjpachar kuttʼkäna ukhajja, akham sasaw discipulonakapajj jisktʼapjjäna: “Tata, ¿jichhati Israel markarojj gobiernop wasitat churjjäta?” sasa. Jesusasti jupanakarojj sarakïnwa: “Janiw jumanakarojj waktʼapktamti taqe ukanakjjata yatipjjañamajja” sasa. Antisas Diosan arunakap yatiyapjjañapatakiw chʼamañchäna (Hechos 1:6-8 liytʼañataki). Ukhamarusa, Diosar akham mayisipjjañapatakiw yaticharakïna: ‘Reinomampisti apnaqapjjeta’ sasa. Ukatjja kunapachas uka gobiernojj apnaqañ qalltani uk suytʼapjjañapatakis chʼamañcharakïnwa. Ukatwa jichhakamas Diosarojj ‘Reinomampisti apnaqapjjeta’ sasin mayiskaktanjja.

      12 Jesusajja, 1914 maranwa alajjpachan apnaqañ qalltañapäna, uk amuyapjjañapatakiw Jehová Diosajj servirinakapar 1876 maran yanaptʼäna. ¿Kunjamsa yanaptʼpachäna? Uka maranjja, Charles Taze Russell jilataw mä revistan mä yatichäwi qellqäna, ukasti akänwa: “Markanakar tiempojj churatäkäna ukajj ¿kuna pachas tukusjje?” sasa. Uka revistan akham qhanañchäna: “Daniel profetajj ‘paqallqo maranakat’ parlkäna ukasa, ukhamarak ‘markanakar tiempojj churatäkäna’ uka toqet Jesusajj parlkäna ukasa pachpakiwa” sasa (Dan. 4:16; Luc. 21:24). Paqallqo maranakasa, markanakar tiempojj churatäkäna ukasa, 1914 maranwa phoqasini sasaw uka qellqatajj sarakïna.a

      13. 1) ¿Kunas 1914 maran pasäna? 2) Kunanakatï 1914 marat aksaru pasawayki ukanakajja, ¿kunsa uñachtʼayistu?

      13 Khä 1914 maranjja, Europa uksa toqenwa guerrajj qalltäna, qhepatjja taqe aka Oraqpachanwa guerrajj utj-jjäna. Ukansti waljaniw manqʼa jan utjatap laykojj jiwarapjjäna. 1918 maranjja, gripe española jan wali usuw guerrat sipans jukʼamp jaqenakar jiwarayäna. Taqe ukanakajja, Jesusan arunakaparjamaw phoqasiskäna (Mat. 24:3-8; Luc. 21:10, 11). 1914 maran Jesusajj alajjpachan Reyjam apnaqañ qalltatapsa uñachtʼayarakïnwa. Uka maranjja, “mä atipjirjamaw [Jesusajj] mistuwayäna jukʼampi atipjäwinaka atipjañapataki” (Apo. 6:2). Ukatsti Supayampiru sajjranakapampiruw aka Oraqer jaqoqanirakïna. Ukjjarusti aka profeciaw phoqasïna: “¡Wali llakisiñarakiw oraqen ukhamarak qotan utjirinakatakejja! Supayasti jumanakan ukaruw wali colerat juti, tiempopan jukʼakïtapa yatisina” (Apo. 12:7-12).

      14. 1) ¿Kunatsa Diosarojj ‘Reinomampisti apnaqapjjeta’ sasin mayiskaktanjja? 2) ¿Kunsa luraskakiñasa?

      14 Jesusajj alajjpachan apnaqañ qalltkäna ukhat aksarojj kunatsa jan walinakajj aka Oraqen utjawayi ukjja, Apocalipsis 12:7-12 qellqataw sum amuytʼañataki yanaptʼistu. Jesusajj alajjpachan apnaqjjchisa, Supayaw aka Oraq apnaqaski. Ukhamäkchi ukasa, Jesusajj niyaw taqe jan walinak chhaqtayjjani, ukhamatwa atipjäwip phoqachani. Ukäñkamajja, ‘Reinomampisti apnaqapjjeta’ sasin Diosarojj mayiskakiñäniwa ukat uka Reinotsa yatiyaskakiñäniwa. Jesusajj akham sänwa: “Diosan reinopat aka suma yatiyäwisti aka oraqpachanwa yatiyatäni, ukhamat taqe markanakan yatipjjañapataki, ukatsti akapachan tukusiñapaw jutani” sasa (Mat. 24:14).

      MUNAÑAMAJJ AKA ORAQEN LURATÄPAN

      15, 16. Munañamajj aka Oraqen luraspan sasakejj janiw aleqaki Diosar mayiñasäkiti ¿kunatsa ukham sistanjja?

      15 Sojjta waranqa maranak nayrajja, Diosan munañapaw aka Oraqen lurasïna. Ukatwa Diosajj taqe kunas ‘sumawa’ sasin säna (Gén. 1:31). Ukampis Supayaw Dios contra saytʼasïna. Ukhat jichhakamajja, jaqenakajj janiw Diosan munañap lurjjapjjeti. Ukhamäkchi ukasa, kimsaqallq millón jila jaqenakaw Diosar servisipki. Jupanakajj janiw aleqaki Diosan munañap aka Oraqen lurasiñap oracionan mayipkiti, jan ukasti uka mayitanakaparjam sarnaqañatakiw chʼamachasipjje. Ukjja, sarnaqatanakapampi, ukhamarak Diosan Reinopat taqe chuyma yatiyasaw uñachtʼayapjje.

      1. Mä familiajja, yatiyir sarañatakiw wakichtʼasisipki; 2. Mä awkiw wawapamp chika yatiyaski

      ¿Diosan munañap lurañataki wawanakamar yatichasktati? (16 tʼaqa uñjjattʼäta)

      16 África markan jakasiri 80 marani misionera kullakat parltʼañäni, jupasti 1948 maranwa bautisasiwayi. Kullakajj siwa: “Janïr akapach tukuskipan suma chuyman jaqenakajj Diosar uñtʼapjjaspa ukwa muntjja, ukatwa Diosarojj sapa kuti uka toqet mayta. Diosan arunakap maynir janïr yatiykasajja, uka jaqen chuymapar purtʼañatakis mayisiraktwa. Ukatsti, cheqa yatichäwinakar iyawsapki ukanakar sum uñjañatak jiwasar yanaptʼistaspa ukwa Diosarojj mayisirakta” sasa. Uka kullakajja, waljaniruw Jehová Diosar uñtʼañatak yanaptʼawayi. Ukham taqe chuyma Diosan munañapa lurir jilïr jilat kullakanakarojj ¿uñtʼaraktati? (Filipenses 2:17 liytʼañataki.)

      17. Kunanaktï Diosajj jutïrin lurkani ukanakatjja, ¿kamsasmasa?

      17 Diosajj uñisirinakapar tukjkani ukhakamaw ‘munañamajj aka Oraqen luraspan’ sasin oracionan mayiskakiñäni. Uka qhepatjja, aka Oraqejj mä suma paraisöjjaniwa. Walja millón millón jaqenakaw jaktanipjjarakini. Jesusajj akham sänwa: “Jan muspharapjjamti ak arsutajjatjja, horasajj purininiwa taqe jiwatanakasti arupjj istʼapjjaniwa. Ukatsti uka jiwatanakajj jaktapjjaniwa” sasa (Juan 5:28, 29). Familiasat jiwapki ukanakar jaktanir uñjañajj wali kusiskañapunïniwa. Cheqas Diosaw taqe ‘jachanakasjja nayranakasat picharani’ (Apo. 21:4). Jaktanipkani ukanakat jila partejja, janiw Jehová Diosarusa ni Jesusarus uñtʼawayapkiti. Ukhamajj Diosan munañap lurapjjañapatak yanaptʼañajja, wali kusiskañäniwa. Ukhamatakwa jupanakajj aka Oraqen wiñay jakasipjjani (Hech. 24:15; Juan 17:3).

      18. ¿Kun phoqasiñapsa jaqenakajj suytanjja?

      18 Jesusajj yatichkäna uka oracionat qallta arunakajj niyaw phoqasini. Diosan Reinopajj niyaw aka Oraq apnaqjjani, uka Reinow Diosan sutip jachʼañchani jan ukajj qʼomachani, ukatsti alajjpachankirinakasa aka Oraqenkirinakasa taqeniw Diosarojj mayachtʼata servipjjani. Ukhamatwa kunatï jaqenakatak wakiskirïki ukanak Diosajj churani. Jutïr yatichäwinjja, Jesusajj yatichkäna uka oracionat pusi toqetwa jukʼamp yatjjataskañäni.

      a Kunatsa 1914 maranwa uka profeciajj phoqasïna sasin sistan uk yatiñatakejja, ¿Kunsa Bibliax chiqpachapuni yatichi?, sat librot 215-218 jananak uñjjattʼäta.

  • Jesusajj yatichkäna uka oracionat ¿kunsa yateqsna? (Payïri)
    Yatiyañataki 2015 | junio 15
    • Diosar uñtʼañatakejj kunayman yanaptʼanakaw utji

      Jesusajj yatichkäna uka oracionat ¿kunsa yateqsna? (Payïri)

      “Awkimajj janïr arsupktas ukkhaw yatjje kuntï jumanakajj mayipkäta ukjja.” (MAT. 6:8)

      ¿AMTTATI?

      • “Sapürutak manqʼañ churanipjjeta” sasin Diosar mayktan uka arunakajja, ¿kun sañsa muni?

      • ‘Juchanakas’ Jehová Diosampi perdonayasiñ munstan ukhajja, ¿kunsa lurañasa?

      • “Janirak yantʼäwiru puriyapjjestati” sasin mayisitasarojja, ¿kunjamsa Jehová Diosajj istʼistu?

      1-3. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj mä kullakan mayisitap istʼäna?

      LANA sat kullakajj precursor regularjamaw Diosar serviski. Jupajj 2012 maranwa Alemania markar saräna. Uka markat niya kuttʼaniñampëjjäna ukhajj kunanakas pasäna ukjja janipuniw armaskaniti. Jupajj siwa: “Jehová Diosajj pä mayisitajaruw istʼitäna. Kunapachatï trenat aeropuertor saraskayäta ukhajja, Diosaruw arunakapat maynir parlañatak mayisiyäta. Purjjasinjja, viajiñajäkäna uka avionajj janiw ukürpach mistkänti, jan ukasti qhepüruruw jittʼayasïna. Ukhaman uñjasisajj mayampiw Diosat mayisiyäta, qollqejj niyaw pistʼjjetäna, janirakiw kawkir qheparañajas utjkitänti” sasa.

      2 Mayisiñ tukuyjjäna ukhajja, mayniw akham säna: “Lana, ¿kunsa akan luraskta?” sasa. ¿Khitïpachänsa? Yateqer masipänwa, jupampiw nayrajj colegion yateqapjjatayna. Uka compañeropajj Sudáfrica toqeruw sarjjañapäna, ukatwa taykapampi awichapampejj aeropuertor jaytiri jutapjjatayna. Lana kullakajja, jupanakaruw kuna jan walintï jikjjataskäna uk awistʼasïna, ukatwa jupanakajj ‘utajar qheparaskasmawa’ sasin kullakar sapjjäna. Utankjjasinjja, kuna toqenakatsa religionapan yatichasi ukhamarak jaqenakar sapüru yatiyañajj kunjamasa, uka toqenakatwa Lana kullakar jisktʼapjjäna.

      3 Qhepürusti, Lanajj Biblia toqet yaqha jisktʼanakapar qhanañchaskakïnwa. Ukat janïr markapar kuttʼkasinjja, yaqha jilat kullakanakan visittʼapjjañapatakiw sutinakapsa direccionapsa mayirakïna. Lana kullakajj jichhürkamaw precursorjam serviski, ukatjja Jehová Diosajj oracionanak istʼirïtapsa janirakiw pächaskiti (Sal. 65:2).

      4. ¿Kuna toqetsa aka yatichäwin yatjjataskañäni?

      4 Jan waltʼäwinakan uñjastan ukhajja, jankʼakiw Jehová Diosarojj oracionan yanaptʼa mayistanjja. Jupajj mayisitanakasar istʼistuwa, taqe chuymaw yanaptʼarakistu (Sal. 34:15; Pro. 15:8). Ukampis Jesusajj yatichkäna uka oracionarjamajja, jukʼamp wakiskir toqenakat mayisiñ utjatapwa amuytanjja. Aka yatichäwinjja, ukanakatwa pusi toqet uñjaskañäni, ukatjja kunjamsa Jehová Diosar jan jitheqtas serviskakiñatakejj yanaptʼistani uksa yatjjataskarakiñäniwa (Mateo 6:11-13 liytʼañataki).

      “SAPÜRUTAK MANQʼAÑ CHURANIPJJETA”

      5, 6. Janis jiwasajj pisin jakaskstanjja, ¿kunatsa ‘manqʼañ churanipjjeta’ sasin Diosar mayiñasa?

      5 Jesusajja, janiw “sapürutak manqʼañ churanita” sasin mayisiñ yatichkänti, jan ukasti “sapürutak manqʼañ churanipjjeta” sasaw yatichäna. Kunjamsa África toqenkir tamanak tumptʼir Victor jilatajj ukarjam luri uk parltʼañäni. Jupajj siwa: “Jehová Diosar walpun yuspärtjja, nayasa esposajasa janiw manqʼañatsa ni uta alquiler pagañatsa llakisipkti. Munat jilat kullakanakaw ukanakampejj yanaptʼapjjetu. Ukampis walja jilat kullakanakaw akapachan qollqe toqet aynachtʼat jikjjatasipjje, ukatwa jupanakar yanaptʼañapatak Diosar oracionan mayta” sasa.

      6 Inas jiwasajj manqʼa toqet jan pistʼatäkstanti, ukampis walja jilat kullakanakasaw pisin jakasipjje, jan ukajj yaqha jan waltʼäwinakan jikjjatasipjje. Jupanakatakiw Diosat mayiñasa. Ukatsti jiwasajj yanaptʼañasarakiwa. Sañäni, kunanakatï utjkistu ukanakampiw jupanakar yanaptʼsna. Ukatjja, oraqpachan yatiyasiski ukarojj qollqesampis yanaptʼaraksnawa. Uka qollqempiw khitinakatï yanaptʼa munapki ukanakar yanaptʼasi (1 Juan 3:17).

      7. Kunanakatï jakasiñatak munaski ukanakat jan sinti llakisiñatakejja, ¿kuna uñachtʼäwimpis Jesusajj qhanañchäna?

      7 Jesusajj Diosat mayisiñ yatichkäna uka qhepatjja, kunanakatï jakasiñatak munaski ukanakat jan sinti llakisiñatakiw pampankir panqaranakat parlarakïna. Jupajj sänwa: ‘Pampankir panqaranakajj janiw kunatsa llakisipkiti, Diosaw jupanakarojj sum uñji’ sasa. Ukhamarakiw jiwasajj kunanakatï jutïrin jakasiñatak munaski ukanakat jan sinti llakisiñasäkiti (Mat. 6:30-34). Ukhamajja, kunatï sapürutak utjkistu ukanakampejj kusisitakïñasawa. Jehová Diosarojja, jakasiñatak mä utanïñatakisa, familiasar yanaptʼañataki mä trabajonïñatakisa, usutäkasin suma amtanakar puriñatakisa mayisiraksnawa. Ukampis ukanakat sipansa yaqha toqet mayisiñaw wakisiraki. ¿Kunäpachasa?

      8. ¿Kunsa “sapürutak manqʼañ churanipjjeta” siski uka arunakajj amtayarakistu? (25 janankir foto uñjjattʼam.)

      8 “Sapürutak manqʼañ churanipjjeta” siski uka arunakajja, Jesusan yaqha arunakapatwa amtayarakistu, jupajj sänwa: “Janiw jaqejj tʼantʼa sapampikiti jakkani, jan ukasti taqe kuntejj Diosajj siski uka arunakampiw jakarakini” sasa (Mat. 4:4). Ukhamajja, ajayu toqet manqʼa horasapar apayasinkakiñapatakejj Jehová Diosar mayiskakiñasawa.

      “MANUNAKAJJATA PERDONAPJJARAKITA”

      9. Juchanakasajj ‘manükaspas’ ukhamawa sasajj ¿kunatsa sistanjja?

      9 Yatichkäna uka oracionan Jesusajj akham sänwa: “Manunakajjata perdonapjjarakita” sasa. Yaqha horasasti sarakïnwa: “Juchanakajjatjja pampachapjjeta” sasa (Mat. 6:12, MT; Luc. 11:4). ¿Kunatsa ukham sispachäna? Juchanakasajj manükaspas ukhamawa, ukatwa Jesusajj ukham säna. 1952 maranjja, aka pachpa revistan akham sasaw qhanañchasïna: “Juchachasisinjja Diosampis manur mantksna ukhamawa [...]. Ukhamar purtʼasitasatjja, Jupajj jiwayistaspawa [...]. Jupatï munaspajja, janirakiw amigoparjamas uñj-jjestaspati [...]. Juparojj munasiñasawa, uksti Jupar istʼasaw uñachtʼaytanjja. Ukhamajj juchachastan ukhajja, Diosar jan munasitaswa uñachtʼaytanjja” sasa (1 Juan 5:3).

      10. ¿Kun utjatapatsa Jehová Diosajj juchanakas perdonistu, ukat kunjamsa jikjjatastanjja?

      10 Sapüruw juchanakasat perdonatäñ muntanjja. Jehová Diosajj Jesusan jiwatap toqew perdonistaspa, jupasti pä waranqa maranak nayraw jiwasanak layku jiwawayi. Ukatwa Diosar wal yuspärañasa. Jesusatï jiwas layku jan jiwkasapäna ukhajja, janiw juchatsa ni jiwañatsa qhespiyatäkasänti (Salmo 49:7-9; 1 Pedro 1:18, 19 liytʼañataki). Maysa toqetjja, “juchanakajjatjja pampachapjjeta” siski uka arunakajj jilat kullakanakasatwa amtayarakistu, jupanakajj Jesusan jiwatapjjaru perdonatäñwa munapjjaraki. Jehová Diosajja, mayninakajj jiwasjamaraki Jupamp sum apasipjjaspa uk amuyañaswa muni. Kunapachatï mayninakajj chuyma ustʼayapjjestani ukhajj perdonañasawa. Pantjasitanakapajj awisajj janiw sinti jachʼa juchäkapuniti. Ukhamajj jilat kullakanakasar perdontan ukhajja, jupanakar munasitaswa uñachtʼaytanjja, ukatsti Jehová Diosajj juchanakas perdonkistu ukar yuspäratassa uñachtʼayaraktanwa (Efe. 4:32).

      1. Mä kullakajj esposopatakiw wali coleratäski; 2. Jilatajj esposapatwa perdón mayisiski; 3. Kullakajj esposoparuw perdonaski

      Diosamp perdonatäñ munstan ukhajja jaqe masisar perdonañasarakiwa (11 tʼaqa uñjjattʼäta)

      11. ¿Kunatsa jaqe masisar perdonañasa?

      11 Pantjasirïtasatjja, awisajj jilat kullakanakar perdonañajj chʼamakïspawa (Lev. 19:18). Yamas chuym ustʼayapkistu uka jilatat yaqhanakar parljjsna ukhajja, inas awistʼasktan uka jilatas jan ukajj kullakas jiwas toqet saytʼasjjchispa ukat chuym ustʼaykistu uka jilat contraw parljjarakispa. Ukhamatwa tama taypin tʼaqanoqtañajj utjaspa. Janitï uk askichañatak kuns lurksna ukhajja, Jesusajj jiwas layku jiwawayki ukar jan yuspärataswa uñachtʼaysna. Jaqe masisan pantjasitanakap jan perdonksna ukhajja, Jehová Diosajj janirakiw perdonkistaspati (Mateo 6:14, 15 liytʼañataki; Mat. 18:35). Maysa toqetjja, Jehová Diosamp perdonatäñ munstan ukhajja, jachʼa juchanakar jan purtʼasiñatakiw chʼamachasiñasa (1 Juan 3:4, 6).

      “JANIRAK YANTʼÄWIRU PURIYAPJJESTATI”

      12, 13. 1) Bautisaskäna uka qhepatjja, ¿kunas Jesusar pasäna? 2) Juchar purtʼasisajja, ¿kunatsa yaqhanakar jan juchañchañasäki? 3) Diosan munañaparjam sarnaqasajja, ¿kunsa Jesusajj uñachtʼayäna?

      12 Yatichkäna uka oracionanjja, Jesusajj akham sänwa: “Janirak yantʼäwiru puriyapjjestati” sasa. Uka arunakajja, bautisaskäna uka qhepat kunas Jesusampejj pasäna ukwa amtayistu. Juparusti Diosan ajayupaw wasarar irpäna, ukan “Supayan yantʼatäñapataki” (Mat. 4:1; 6:13). ¿Kunatsa jupar yantʼasïna? Diosjjat Supayajj jan walinak parlkäna ukanak qhanstayañatakïnwa. Adanampi Evampejj Jehová Dios contra saytʼasipkäna ukhaw Supayajj jan walinak parläna. Diosajj janiw jaqenakar sum lurawaykiti sasaw Supayajj säna. Ukat sarakïnwa, “jan juchani jaqejj yantʼata uñjasispa ukhajj Diosat jitheqtakispawa” sasa. Ukatsti saskakïnwa: “Jaqenakajj jupanak pachpa apnaqasipjjaspa ukhajj taqe kunas sumakïspawa” sasa (Gén. 3:4, 5). Ukampis Jesusajj janipuniw Diosat jitheqtkänti, ukhamatwa Supayan taqe uka arunakapajj kʼarïtap uñachtʼayäna. Supayajj Diosat jan walinak parlkäna ukajja, jutïrpachanwa jukʼamp sum qhanstayasini. Ukatjja, alajjpachan jakirinakasa aka Oraqen jakirinakasa, Jehová Diosajj suma apnaqerïtapwa yatipjjani.

      13 Jehová Diosajj qollanawa, ukhamajj janipuniw Jupajj khitirus yantʼkaspati. Antisas Supayaw jaqenakar yantʼi (Mat. 4:3). Ukampis uka yantʼanakaparojj saykatañäniti janicha ukajj jiwasatäjjewa (Santiago 1:13-15 liytʼañataki). Jesusat amuytʼañäni, Supayan yantʼatajj ¿kunsa jupajj luräna? Uka yantʼanakar saykatañatakejj janiw pächaskänti, ukatsti Diosan Arupatsa aytarakïnwa. Jesusajj janipuniw Jehová Diosat jitheqtañ munkänti, ukampis Supayajj janiw ukhamak jaytkänti, jan ukasti “jan kunjämat Jesusar yantʼar puriyirjamäsajja sarawayjjänwa mä qawqha urunakataki” (Luc. 4:13). Yantʼanakan uñjasisasa Jesusajj Diosan munañaparjamaw sarnaqäna. Ukhamatwa kunjamsa jan juchan mä jaqejj jan walinakan uñjaskasas Diosat jan jitheqtkaspa uk uñachtʼayäna. Jichhürunakanjja, ukhamarakiw Supayajj Jehová Diosan leyinakap pʼakintayañ munistu.

      14. Yantʼanakar saykatañatakejj ¿kunsa lurañasa?

      14 Supayajj Diosjjat kʼarinak parlkäna ukanakajj janïraw sumpach qhanañchaskiti. Ukatwa Supayajj jichhürkamas yantʼaskakistu. Ukampis ak amtapuniñäni, janipuniw Diosajj yantʼanakar puriykistuti. Antisas Jupajj uka yantʼanakar saykatañaswa muni, yanaptʼañsa munarakistuwa. Ukampis janiw munkir jan munkir jupatakjam sarnaqañas maykistuti. Jan ukasti Jupar istʼañäniti janicha uk jiwas pachpa amtañaswa muni. Ukhamajj yantʼanakar saykatañatakejj ¿kunsa lurañasa? Jehová Diosan suma amigopäñasawa ukatjja Jupat yanaptʼa mayisiñasapuniwa. Kunjamsa Diosajj mayisitanakas istʼi, uk jichhajj uñjañäni.

      Mä kullakajj wawapampiw yatiyaski

      Diosamp sum apasiskakiñatakisa taqe chuyma yatiyaskakiñatakisa chʼamachasiñasawa (15 tʼaqa uñjjattʼäta)

      15, 16. 1) ¿Kuna yaqha yantʼanakarus saykatañasaraki? 2) Yantʼanakar purtʼasisajj ¿kunatsa yaqhanakar jan juchañchañasäki?

      15 Supayan yantʼanakapar saykatañatakejja, Jehová Diosajj qollan ajayupampiw yanaptʼistu. Ukatsti, chʼamasa, tiemposa ukhamarak qollqesa jan ina chʼusar aptʼasiñatakiw Biblia toqesa tamap toqes ewjjtʼistu. Espen jilatampita Janne esposapampit parltʼañäni. Jupanakajj Europa toqenkir mä qamir markanwa jakasipjje. Walja maranakaw jupanakajj kawkhantï yatiyirinakajj munaski ukan yanaptʼapjjäna. Ukampis jichhajj pä wawanëjjapjjewa, ukhamïpanwa precursor regularjam jan sirvjjapjjeti. Jilatajj siwa: “Jichhajj janiw precursorjam sirvjjapjjti, ukampis Jehová Diosarojj sapa kutiw yantʼanakar jan purtʼasiñatakejj yanaptʼa mayisipjjta. Ukatsti Jupamp sum apasiskakiñatakisa, taqe chuyma yatiyaskakiñatakisa yanaptʼjja mayisipjjaraktwa” sasa.

      16 ¿Kuna yaqha yantʼarus saykatañasaraki? Pornografía qʼañu luräwinak janirakiw uñchʼukiñasäkiti. Ukampis jiwasatï uk uñchʼukiñar purtʼassna ukhajja, janiw Supayarusa ni akapacharusa juchañchañasäkiti. ¿Kunatsa? Jupanakajj janiw munkir jan munkir uñchʼukiykistaspati, jan ukasti yaqhepajj uka jan wali amuyunak jan jankʼak apanukusaw ukanak uñchʼukiñar purtʼasipjje. Ukampis walja jilat kullakanakaw uka yantʼar atipapjje. Ukhamajj jiwasajj atiparaksnawa (1 Cor. 10:12, 13).

      “ÑANQHATJJA QHESPIYAPJJETA”

      17. 1) ¿Kunjamatsa Supayat jarkʼaqatäñ munatas uñachtʼaytanjja? 2) Akat mä jukʼa tiemporojj ¿kunsa Jehová Diosajj lurani?

      17 “Ñanqhatjja qhespiyapjjeta” sasin mayisisajja, Supayat jarkʼaqapjjeta sasaw Diosat mayisisktanjja. ¿Kunjamatsa Supayat jarkʼaqatäñ munatas uñachtʼaytanjja? Akapachar jan mitisisa ukhamarak “akapachan yänakapsa” jan munasa (Juan 15:19; 1 Juan 2:15-17). Akat mä jukʼa tiemporojja Jehová Diosajj niyaw Supayarojj waranqa maranakatak ñachʼantani, ukatjja aka ñanqha pacharus tukjarakiniwa. Uka uru puriniñapkamasti, Supayajj Jehová Diosar serviñat kunaymanitwa jitheqtayañ munistani. Jupajj tiempopan jukʼakïtap yatisisajj wali coleratawa, ukatwa Diosarojj “ñanqhatjja qhespiyapjjeta” sasin mayiskakiñasa (Apo. 12:12, 17).

      18. Supayajj jan utj-jjani uka pachan jakasiñ munsta ukhajja, ¿kunsa lurañama?

      18 ¿Supayajj jan utj-jjani uka pachan jakasiñ munasmati? Ukhamächi ukhajja, Jesusajj mayisiñ yatichkäna ukarjamaw sarnaqañama. Ukatakejja, Reinomampisti apnaqapjjeta, sutimasti jachʼañchatäpan, munañamajj aka Oraqen luraspan sasaw Diosar mayisiñama. Ukhamajja, kunanakatï jakañatakisa Jupat jan jitheqtañatakis munaski ukanakjja Diosajj sapüruw churätam, uka toqet janipun pächasimti.

Aymara qellqatanaka (2005-2026)
Mistuñataki
Mantañataki
  • Aymara
  • Apayañataki
  • Kunjamtï munkta ukarjam askichañataki
  • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
  • Ak amtañamapuniwa
  • Aka amtanakanïpjjtwa
  • Configuración de privacidad
  • JW.ORG
  • Mantañataki
Apayañataki