Watchtower INTERNETANKIR BIBLIOTECA
Watchtower
INTERNETANKIR BIBLIOTECA
Aymara
ʼ
  • kʼ
  • tʼ
  • pʼ
  • chʼ
  • qʼ
  • BIBLIA
  • QELLQATANAKA
  • TANTACHÄWINAKA
  • w15 12/1 págs. 12-14
  • ¿Cheqapunit apóstol Pedrojj nayrïr papänjja?

Janiw videojj utjkiti

Disculpapjjeta, janiw aka video uñjañjamäkiti

  • ¿Cheqapunit apóstol Pedrojj nayrïr papänjja?
  • Yatiyañataki, Jehová Diosan Apnaqäwipat yatiyaski 2015
  • Jiskʼa pʼeqeñchäwinaka
  • Uka toqet jukʼamp yatjjatañataki
  • “AKA QALJJARUW IGLESIAJJ SAYTʼAYASÏ”
  • “JUMAJJ PEDRÖTAWA...”
  • ¿PAPAROJJ PEDRO LANTIT UTTʼAYASPACHA?
  • Yantʼanakans jikxataskchïnxa Diosat janiw jithiqtkänti
    Yatiyañataki, Jehová Diosan Apnaqäwipat yatiyaski 2010
  • Perdonañwa yateqäna
    Jupanakjam iyawsäwinïpjjañäni
  • Janipuniw jaytanukusirïkänti
    Jupanakjam iyawsäwinïpjjañäni
  • Perdonañwa yatiqäna
    Yatiyañataki, Jehová Diosan Apnaqäwipat yatiyaski 2010
Yatiyañataki, Jehová Diosan Apnaqäwipat yatiyaski 2015
w15 12/1 págs. 12-14
Apóstol Pedrow Jesusampi parlaski

¿Cheqapunit apóstol Pedrojj nayrïr papänjja?

“Jorge Mario Bergoglio S.I. sat cardenalajja, 265 Sumo Pontifisjam ajllitänwa, juparojj Pedro lantiw uttʼayapjjäna.” (VATICAN INFORMATION SERVICE, CIUDAD DEL VATICANO, MARZO 13, 2013)

“Roma markankir obispojja, taqe oraqpachankir Iglesianakjjar irpirjam uttʼayatäñapajj wakisiwa. Kunattejj San Pedro lantiwa jupar uttʼayasi. Cheqas Jesucristow munañanïñ Pedror churäna.” (LA PRIMAUTÉ DE LʼÉVEQUE DE ROME DANS LE TROIS PREMIERS SIÈCLES [LA PRIMACÍA DEL OBISPO DE ROMA EN LOS PRIMEROS TRES SIGLOS], VINCENT ERMONI, 1903)

“Maynitejja, [...] Romano Pontificejj janiw Pedro lanti munañanïña katoqañapajj wakiskiti saspa ukhajja, uka jaqerojj iglesiat jaqonukusiñapawa.” (NAYRÏR CONCILIO VATICANO, JULIO 18, 1870)

MILLÓN millón catoliconakatakejja, khä 1870 maran nayrïr Concilio Vaticano apaskäna ukajj wali uñtʼatawa ukat kuna amtarutï puripkäna uka yatichäwipasa wali askirakiwa. Ukampis uka yatichäwejj Bibliarjamäpachati, janicha uk yatjjatañaw wakisi. Janiw ukakïkiti, ¿papa Franciscojj apóstol Pedro lanti ajllitäpachati? Ukat Pedrojj ¿cheqapunit nayrïr papänjja?

“AKA QALJJARUW IGLESIAJJ SAYTʼAYASÏ”

Khä 1870 maran Concilio Vaticano apaskäna ukanjja, Mateo 16:16-19 ukat Juan 21:15-17 qellqatanakarjamaw amtasïna. Uka qellqatanak liytʼasajja, kunjamsa Jesusajj Pedrompi parlapjjäna, ukaw apóstol Pedrojj cristianonakar nayrar sartapjjañapatak yanaptʼatap amuyayistu. Cheqas Jesusajj Pedror uñtʼkäna ukhajja, mä qalar uñtasitaw wali chollqhëni sasaw Pedrot säna (Juan 1:42). Ukampis Jesusajj mayninakat sipansa, Pedrojj jilïrïniw ¿sañti munaskäna? Janiwa.

Mateo 16:17, 18 qellqatanjja, Jesusajj akham siwa: “Nayasti saraksmawa, jumajj Pedrötawa [uka sutejj ‘Jiskʼa Qala’ sañ muni] nayasti aka qaljjaruw iglesiajj saytʼayasï, ukarusti janirakiw jiwañan munañapas atipkaniti” sasa. Jesusajj mä pantjasir jaqew ‘iglesian’, jan ukajj taman cimientopäni ¿sañti munaskäna? ¿Mayni arkirinakapat sipansa Pedrot munañanïña katoqäna? ¿Kunsa Jesusan arunakapat mayni apostolonakajj amuyapjjäna? Mateo, Marcos, Lucas ukat Juan qellqatanakanjja, uka qhepat apostolonakajj walja kutiw khitis jilïrïna sasin chʼajjwapjjäna sasaw qhanañchi (Mateo 20:20-27; Marcos 9:33-35; Lucas 22:24-26). Jesusatï Pedror munañanïña churasapänjja, ¿khitis jilïrejja sasin apostolonakan chʼajjwapjjañapajj wakisispänti?

¿Kunsa Pedrojj Jesusan uka arunakapat amuyäna? Pedrojj judío jaqënwa, ukhamasti ‘qalata’ jan ukajj ‘esquin qalata’ parlir profecianak wali sum yatpachäna (Isaías 8:13, 14; 28:16; Zacarías 3:9). Mä carta cristianonakar qellqkäna ukhajja, khitinsa uka ‘qalajja’ uk sum qhanañchäna. Ukajj Tatit Jesucristowa sasaw säna. Apóstol Pedrojja, griego arut petra siski uka pachpa aru aytatayna, Jesusajj jupa pachpat parlkäna ukhajja, uka pachpa arurakwa Mateo 16:18 qellqatan aytarakïna (1 Pedro 2:4-8).

Apóstol Pablot parltʼarakiñäni, jupajj jan jitheqtasaw Jesusar arkäna. ¿Jesusajj mayninakat sipansa Pedrorojj munañanïñwa churäna sasinti Pablojj amuyäna? Janiwa. Kunjamsa nayrïr cristian tamanakar Pedrojj yanaptʼaskäna uk jupajj yatïnwa. Ukatwa Pablojj ‘jilïrinaka’ taypinjja, Pedrojj maynïriwa sasin sispachäna. Kunjamtï uñjtanjja, jupatakejj walja jilïri irpirinakaw utjäna (Gálatas 2:9). Ukhamajj Jesusatï cristian tamapjjar munañanïña Pedror churaspäna ukhajja, janit Pablojj ¿iglesianakjjaru, jan ukajj tamanakjjaru munañanïtawa sasin Pedror siskaspäna?

Kunapachatï Pedrojj mayninakar jan mä pachpaki uñjkäna ukhajja, Pablojj cheqañchänwa. Ukampis qhepatjja wali respetompi ukat qhana arunakampiw akham qellqäna: “Ajanuparuw irkatta jan wali luratanakapjja” sasa (Gálatas 2:11-14). ¿Kunsa uka arunakat amuysna? Pablotakejj janiw Jesusajj Pedror tamapjjar munañanïñ churkänti ni yaqha pantjasir jaqjjarus uchkänti, ukwa amuytʼayistu. Antisas Jesucristo sapaki tamanakjjar munañanïtapwa yatïna, jupatakejj uka ‘qarqajj Cristo Tatitünwa’ (1 Corintios 3:9-11; 10:4).

“JUMAJJ PEDRÖTAWA...”

Ukhamajja, “jumajj Pedrötawa, nayasti aka qaljjaruw iglesiajj saytʼayasï” siski uka arunakajj ¿kamsañs muni? Uk sumpach amuyañatakejja, kuna toqetsa Jesusajj parlaskäna uk Bibliat liytʼañaw wakisi. Jesusajj arkirinakaparuw akham sasin jisktʼaskäna: “Jumanakasti ¿khitiwa sapjjarakistasa?” sasa. Simón Pedrojja, jan pächtʼasisaw akham säna: “Jumajj Cristo Tatitütawa, jakkir Diosan Yoqaparakïtawa” sasa. Jesusasti juparojj jan pächtʼasitapat walikiw sänwa. Ukatjja, aka ‘qaljjaruw iglesiaja’, jan ukajj tamaj saytʼayasï sasaw sarakïna. Cheqas uka qalajj Jesusänwa, Pedrojj juparuw iyawsaskäna (Mateo 16:15-18).

Ukhamajja, “jumajj Pedrötawa, nayasti aka qaljjaruw iglesiajj saytʼayasï” siski uka arunakajj ¿kamsañs muni?

Walja “Iglesianakan Tatakuranakapaw” Mateo 16:18 qellqatajj Jesucristot parli sasin qellqawayapjje. Sañäni, khä 450 maranakanjja, Agustín sat tatakurajj akham qellqäna: “Jesusajj sänwa: ‘Aka qaljjaruw Iglesiajj saytʼayasï’ sasa. Kunattejj Pedrojj akham sänwa: ‘Jumajj Cristo Tatitütawa, jakkir Diosan Yoqaparakïtawa’ sasa. Jesusasti akham sarakïnwa: ‘Aka qaljjaruw Iglesiajj saytʼayasï, kawkirirutejj jumajj iyawsktas ukaru’” sasa. Agustín sat tatakurajja, “Jesucristow uka qalajja” sasaw walja kuti säna.

Agustín tatakurasa ukat yaqha tatakuranakasa, Católica Iglesian yatichäwinakap contras saytʼapkaspa, ukhamwa jupanakar jichhürunakan juchañchasispäna. Ukampis Suecia markankir Ulrich Luz sat teologotakejja, Bibliat yatjjatatanakajj kuna amtarutï jichha tiempon puripki ukajj khä 1870 maran Concilio Vaticano apaskäna uka conträkaspas ukhamawa.

¿PAPAROJJ PEDRO LANTIT UTTʼAYASPACHA?

“Papa” siski uka sutjja, janiw apóstol Pedrojj uñtʼkänti. Cheqas khä 800 jichha pacha marakamajja, walja obisponakaw “papa” siski uka suti jupanak pachpat parlañatak apnaqapjjerïna, ukampis jupanakajj janiw romanöpkänti. Jan ukasti, uka sutjja khä 1000 jichha pacha maranakanwa apnaqañ qalltasipkäna. Ukampis nayrïr cristianonakatakejja, Pedrojj janiw taqenit sipansa wali munañanïkänti, ni yaqhas jupa lanti uttʼasiñapäkaspa ukhamsa creyipkänti. Ukatwa, Alemania markankir Martin Hengel sat chachajj akham satayna: “Janiw kunas uka toqet qhanañchirejj utjkiti” sasa.

Ukhamajj ¿cheqapunit Pedrojj nayrïr papänjja? ¿Yaqharut jupa lanti uttʼayasïna? ¿Catoliconakan uka yatichäwipajj Bibliarjamati? Janiwa. Jesucristojj jupa pachparuw iglesiapa, jan ukajj tamap saytʼayäna, ukaw cheqpach cristian tamajja (Efesios 2:20). Jichhajj sapa mayni akham jisktʼasiñäni: “¿Jesucriston cheqpach iglesiap jikjjatjjti?” sasa.

Nayrïr Concilio Vaticano 1869-1870

¿Kunjamatsa papa siski uka sutejj uñstawayi?

  • 32 mara: Jesusajj naya pachparuw iglesia, jan ukajj tama saytʼayasï sasaw arsüna. Janiw apóstol Pedrorojj munañanïña churkänti.

  • 55-64: Apóstol Pablompi Pedrompejja, Jesusaw cristian taman cimientopajja sasaw qellqapjjäna.

  • 254-257: Romankir Esteban sat obispojja, Pedrot munañanïñ katoqta sasaw jachʼañchasïna. Ukat mayni obisponakjjar munañanïtwa sarakiwa. Ukampis Firmiliano de Cesarea ukat Cipriano de Cartago sat obisponakajja, ukajj janiw walikiti sapjjaraki.

  • 296-304: Roma markankir obisponakat parlañatakiw “papa” siski uka sutejj apnaqasini sasaw mä qellqatan qhanañchasi.

  • 400 maranakana: Roma markankir León I obispojja, Mateo 16:18 qellqatarjamaw mayni obisponakjjar munañanïña katoqta sasin arjjati.

  • 500 maranakana: Romankir obisponakat parlañatakejja, papa siski uka suti wal apnaqañ qalltapjjäna. Ukampis jan Roma markatäpkän uka obisponakajj jupanak pachpat parlañatakejj 800 marakamajj apnaqasipkakïnwa.

  • 1075: Papa Gregorio VII akham sasaw säna: ‘“Papa” siski uka sutejja Roma markankir obisponakat parlañatakiw apnaqasini’ sasa. Mä qellqerejja, akham sänwa: ‘Dictatus Papae (Dictados del Papa) kuntï Gregorio VII obispojj siskän ukajj “Cristo lantisa papanakajj uttʼayaskaspa ukham amuyayi”’ sasa.

  • 1870: Nayrïr Concilio Vaticano apaskän ukanjja, “Romano Pontificejj Pedro lantiw uttʼayasiñapa sasaw amtasïna. Jupasti apostolonak taypin mä jilïrjam uttʼayatänwa, Jesucriston arkiripa ukat taqpach Iglesian pʼeqeparakiwa sasaw sasïna”.

    Aymara qellqatanaka (2005-2025)
    Mistuñataki
    Mantañataki
    • Aymara
    • Apayañataki
    • Kunjamtï munkta ukarjam askichañataki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Ak amtañamapuniwa
    • Aka amtanakanïpjjtwa
    • Configuración de privacidad
    • JW.ORG
    • Mantañataki
    Apayañataki