-
¿Cheqapunit paspachäna?Yatiyañataki (yatiyir sarañataki) 2016 | Núm. 2
-
-
NAYRÏR JANAN PʼEQEÑCHÄWIPA | ¿KUNATSA JESUSAJJ TʼAQHESIWAYI UKAT JIWAWAYI?
¿Cheqapunit paspachäna?
Khä 33 maranjja Nazaretankir Jesusaruw jiwayapjjäna. Marka apnaqerinak contras saytʼaskaspa ukham kʼarintapjjäna, jawqʼjjapjjänwa ukat mä lawaruw chʼakkatapjjäna. Jupajj wali tʼaqhesiyataw jiwäna. Ukampis Diosaw jiwatat jaktayäna, 40 uru pasatatjja alajjpacharuw sarjjäna.
Uka sarnaqäwinakajj Mateo, Marcos, Lucas ukat Juan libronakan jikjjatasi. Ukasti Griego Arut Qollan Qellqatanakana, jan ukajj Machaq Testamento sasin uñtʼatarakiwa. Uka libronakan qhanañchaski ukanakajj ¿cheqapunit paspachäna? Uka jisktʼajj wali askiwa, uka toqet yatiñas wakisirakiwa. Ukanakatï jan paskchïna ukhajja, cristianonakan iyawsäwipajj inamayakïspawa, Paraison wiñay jakasiñatak suytʼäwi utjki ukas inamayakïspawa (1 Corintios 15:14). Ukampis cheqapun paschïna ukhajja, jaqenakatakejj mä suma suytʼäwiw utji. Ukhamajj kuntï Jesusat uka pusi libronakajj qhanañchki ukajj ¿cheqapunit pasäna?
UKA TOQET KUNANAKAS YATISI
Wali uñtʼat kʼari cuentonakat sipansa uka pusi Evangelio libronakajj wali amuyumpi qellqatawa. Amuytʼañataki, walja markanakan sutipaw uñsti, ukanakat yaqhepajj jichhürunakansa utjaskakiwa. Ukatjja jaqenakatwa parlaraki, uka toqet parlir nayra qellqatanakanjja uka jaqenakan sutinakapas qhanañchasirakiwa (Lucas 3:1, 2, 23).
Khä 100 ukat 200 jichha pacha maranakan jakir yaqhep qellqerinakajja, Jesusat qhanañchapjjarakiwa.a Evangelio libronakan Jesusar jiwayasitapat qhanañchki ukajj kunjamtï uka tiempon jakir romanonakajj jaqer jiwayapjjerïkäna ukampejj pachpakiwa. Ukhamarus kunjam qellqatäkitï ukasa wali qhana ukat kunanakatï paskäna ukarjama qellqatarakiwa, kunjamsa Jesusan arkirinakapajj pantjasipjjäna ukanakas qellqatarakiwa (Mateo 26:56; Lucas 22:24-26; Juan 18:10, 11). Taqe ukanakaw kunanakatï Jesusat Evangelio libronakan qellqaskäna ukajj cheqapunïtap qhanañchi.
¿JESUSAJJ CHEQAPUNITI JAKTPACHÄNA?
Jesusan aka Oraqer jutatapsa, jiwatapsa waljaniw creyipjje, ukampis janiw yaqhepajj Jesusan jaktatap creyipkiti. Qalltanjja, Jesusan apostolonakapas janiw jaktatap yatisajj creyipkarakïnti (Lucas 24:11). Ukampis Jesusar walja cheqanakana, kunayman horasana uñjasajja, janiw apostolonakapasa ni arkirinakapas jupat pächasjjapjjänti. Mä kutejja, 500 jaqenakaw Jesusar uñjapjjäna (1 Corintios 15:6).
Jesusan arkirinakapajj katuntata, jiwayata uñjasirjamäpkchïnsa, jan ajjsartʼasaw Jesusan jaktäwipat yatiyapjjäna, Jesusar jiwayapkäna ukanakarus yatiyapjjarakïnwa (Hechos 4:1-3, 10, 19, 20; 5:27-32). ¿Kunatsa jan ajjsartʼasa yatiyapjjäna? Cheqas jupanakat waljanejja kuntï sapkäna ukjja creyipjjänwa. Jesusan jaktatapawa khä nayrïr maranakansa, jichha tiemponsa cristianonakan jukʼampi jiltañapatak yanaptʼawayi.
Mateo, Marcos, Lucas ukat Juan libronakan kunanakatï Jesusan jiwatapata ukhamarak jaktäwipata qellqatäki ukanakajja, cheqätapwa uñachtʼayistu. Jiwasatï uka libronak amuyumpi liyiñäni ukhajja cheqpachapuni pasatapwa amuyañäni. Ukhamarus kunatsa ukanakajj pasäna uk amuyañajja jan pächasiñatakiw yanaptʼistani. ¿Kunanakampis yanaptʼistaspa? Uka toqetjja jutïrinwa yatjjataskañäni.
a Tácito chachajj niya 55 j.p. maranakanwa nasïna, “Cristojj Tiberio emperadorajj apnaqkäna ukhaw Poncio Pilato sat apnaqerimpi jiwayat uñjasïna. Cristo sat sutitwa [cristianonakajj] cristiano sas uñtʼatäjjapjjäna” sasaw jupajj qellqäna. Yaqhanakajj akanakawa: Suetonio (100 j.p.); Judea markankir Josefo (100 j.p.). Ukhamarak Bitinia marka apnaqer Plinio (200 j.p.) waynas Jesusat qellqarakïnwa.
-
-
¿Kunatsa Jesusajj tʼaqhesiwayi ukat jiwawayi?Yatiyañataki (yatiyir sarañataki) 2016 | Núm. 2
-
-
NAYRÏR JANAN PʼEQEÑCHÄWIPA
¿Kunatsa Jesusajj tʼaqhesiwayi ukat jiwawayi?
‘Mä sapa jaqe toqew juchajj aka oraqer mantani, ukat jiwajj uka jucha laykurakiw utjiʼ (Romanos 5:12).
¿Wiñay jakasiñ munasmati? sasin jisktʼapjjeristam ukhajj kamsasmasa. Waljaniw jïsa ukham jakasiñ muniristwa sasin sapjjaspa, ukampis wiñay jakañajj janiw utjkaspati sasaw amuyapjje. Waljaniw akham sapjje: ‘Jaqenakajj jiwañataki luratätanwa, taqeniw jiwañäni’ sasa.
Ukampis ‘¿jiwañ munasmati?’ sasin jisktʼasma ukhajj kamsapjjaspasa. Waljanejj janiw jiwañ munkti sapjjewa. ¿Kunsa ukajj yatichistu? Cheqas janiw khitis jiwañ munktanti. Bibliajj uka toqet wali sum yatichi, ukan akham siwa: ‘Diosasti jaqen chuymaparojj kunatejj wiñayäki uk uchi’ sasa (Eclesiastés 3:11).
Jaqenakajja, janiw wiñay jakktanti. ¿Kunatsa ukhaman uñjastanjja? Diosajj uk askichañatakejj janit ¿kunsa lurkpacha? Bibliajj uka toqet wali sum qhanañchi ukat uka arunakajj chuymaruw purtʼistaspa. Jesusajj kunatsa tʼaqhesïna, jiwäna ukanakas uka taypinkarakiwa.
¿KUNATSA UKHAMAN UÑJASTANJJA?
Génesis qellqatan qallta kimsa jaljanakapanjja, Diosajj Adanampiru Evampirojj wiñayaw jakasipjjäta siskäna ukaw qhanañchasi. Ukjjarojja, kunsa wiñay jakasiñatakejj lurapjjañapäna ukaw qhanañchasiraki. Ukampis ukjjar jutki uka qellqatanakajja kunjamsa Adanampi Evampejj Diosar kutkatasipjjäna, ukhamat wiñay jakañ aptʼasipjjäna ukaw qhanañchasiraki. Uka sarnaqäwinak amuytʼañajj janiw chʼamäkiti, ukatwa waljanejj aleq kʼari cuentokiwa sasin amuyapjje. Ukampis Génesis qellqatasa ukhamarak Jesusat parlir pusi Evangelio libronakas janiw aleq kʼari cuentokïkiti, jan ukasti cheqapuniw ukanakajj pasäna.a
Adán chachan Diosar kutkatasitapajja, ¿kuna jan walinakarus aptʼawayistu? Bibliajj uka toqet akham siwa: “Kunjämatejj mä sapa jaqe toqe juchajj aka oraqer mantankejja, ukat jiwajj uka jucha laykurak utjejja, ukhamarakiw jiwajj taqe jaqerojj katuntawayi juchachasitap layku” sasa (Romanos 5:12). Diosar jan istʼasaw Adanajj juchar purtʼasïna. Ukhamatwa, wiñay jakañ aptʼasïna ukat tiempompejj jiwjjarakïna. Adanat jutiritas laykojja, taqeniw juchan nastanjja, ukhamasti taqeniw usunttansa, awkipttansa ukat jiwaraktanjja. Cheqansa kunjamtï jichha tiempon yatjjatasiwayki ukarjamaw pasi, wawanakajj awk taykanakapatwa kuna usunaksa ukat yaqhanaksa katoqapjje. Ukampis Diosajj ¿kunsa askichañatak lurawayi?
¿KUNSA DIOSAJJ LURAWAYI?
Diosajj kuntï Adanajj aptʼawayki ukanak askichi. ¿Kunjamsa Diosajj uk luräna?
“Juchan wajjtʼasiñapasti [jan ukajj pagopasti] jiwañawa” sasaw Bibliajj Romanos 6:23 qellqatan qhanañchi. ¿Kunsa uka qellqatajj yatichistu? Juchan pagopajj jiwañawa, ukwa ukajj yatichistu. Adanajj juchachasïnwa, ukatwa jiwäna. Ukhamarakiw jiwasanakampejj pasi, juchararätas laykuw jiwaraktanjja. Ukampis jiwasanakajj juchaniw nasjjtanjja, Adanampi Evampiw ukhamar aptʼawayistu. Ukhamajja, Diosajj wali munasirïtap laykuw Jesús Yoqapar khitani, ukhamat jaqenakar juchat kutsuyañataki. ¿Kunjamsa uk luräna?
Jesusan jiwatapaw wiñay jakañ katoqañatak mä thaki jistʼarawayi
Niyakejjay mä sapa jaqe toqejj juchasa, jiwañasa utjawaychejja, mä jan pantjasir jaqe toqerakiw jiwañasa, juchasa chhaqtayasispäna. Bibliajj uka toqet siwa: “Kunjämatejj mayni jaqen juchañchasitap laykuki waljani juchararäpjjejja, ukhamarakiw mayni sapa jaqen istʼasiri tukutap laykojj waljaniraki Dios nayraqatanjja askit katoqatänejja” sasa (Romanos 5:19). Uka “mayni sapa” jaqejj Jesusawa. Jupajj alajjpachat jutasawa aka Oraqen jan juchani jaqjam nasïna,b jakañapsa jiwas laykuw aptʼasïna. Ukhamatwa Diosamp sum apasiñatakisa, wiñay jakañ katoqañatakisa mä thak jistʼarawayi.
¿KUNATSA JESUSAJJ TʼAQHESIWAYI UKAT JIWAWAYI?
¿Kunatsa Jesusan jiwañapajj wakisïna? Taqe Chʼamani Diosajj janit Adanan wawanakapajj wiñayaw jakapjjani sasin ¿arskaspäna? Cheqas inas ukham arschisapäna. Ukampis uk luraspäna ukhajja, “juchan wajjtʼasiñapasti jiwañawa” sasin arskäna ukar janis phoqkaspa ukhamasapänwa. Uka arsutapajj janiw aleq leyikïkänti, ukhamat wakiskäna ukhajj mayjtʼayañataki. Jan ukasti Diosan leyinakapajj cheqaparjam uttʼayatawa (Salmo 37:28).
Jehová Diosatï uka kamachi pʼakintaspäna ukhajja, jaqenakajj yaqha kamachinakap mayjtʼayañapwa suyapjjarakispäna. Sañäni, inas Diosajj Adanan wawanakapat khitinakas wiñay jakapjjani uk sischisapäna, ukampis ¿ukham luratapajj walispänti? Diosajj kuntï arski ukjja, ¿phoqapuniniw sissnänti? Diosajj cheqaparjam taqe kunsa lurirïtapajja, qhespiyapunistaniwa sasin confiyañatakiw yanaptʼistu.
Jesusan jiwatap laykuw Diosajj mä thaki jistʼarawayi, ukhamat jutïrin wiñay jakañ katoqañasataki. Jesusan arunakapat amuytʼañäni, jupajj akham sänwa: “Diosajj akapachar wal munatap laykuw mä sapa Yoqapar khitani, taqe khitinakatejj jupar iyawsapki ukanakajj jan chhaqañapataki, jan ukasti wiñay jakañanïñapataki” sasa (Juan 3:16). Jesusan jiwatapajja, Diosajj cheqapar uñjirïtapa ukat wali munasirïtapwa uñachtʼayistu.
Kunjamtï Mateo, Marcos, Lucas, Juan qellqatanakan siskejja, ¿kunatsa Jesusajj wali tʼaqhesiyat jiwañapäna? Jaqenakajj jan walinakan uñjasisajj janiw taqe chuyma Diosar servipkaspati sasin Supayajj siskäna ukwa Jesusajj tʼaqhesitapampejj qhanstayäna, ukhamarus tʼaqhesiyatpachas kunjamsa taqe chuyma Diosar loqtaskaksna uksa qhanstayarakïnwa (Job 2:4, 5). Kuntï Supayajj siskäna ukajj cheqäkaspas ukhamäspänwa. Ukampis, Jesusajj Adanjam jan pantjasiri jaqerakïnwa, Jesusasti tʼaqheskasas jiwañkamaw Diosar istʼäna (1 Corintios 15:45). Ukhamatwa mä jan pantjasiri chachajj Diosar istʼaspaw sasin Jesusajj uñachtʼayäna. Jesusajj jan walinakar saykatasajj mä thaki jistʼararapistu ukhamat kayup arkapjjañasataki (1 Pedro 2:21).
¿KUNJAMATSA ASKINAK KATOQSNA?
Jesusajj cheqapuniw aka Oraqer jutasa jiwawayäna. Ukhamatwa wiñay jakasiñataki mä thaki jistʼaräna. ¿Jumajj wiñay jakañ munasmati? Uk katoqañatakejja Jesusajj akham sänwa: “Aka wiñay jakañajj juma sapa cheqpach Diosar uñtʼañanwa utji, ukhamarak Jesucristoru kawkïrirutejj jumajj khitankta ukaru” sasa (Juan 17:3).
Aka revista qellqerinakajja, Jehová Diosata, Jesucristo yoqapat yatjjatasma uk munapjjta. Jumatï jukʼampi yatjjatañ munasma ukhajja, jakaskta uka cheqan jakir Jehová Diosan Testigonakapaw yanaptʼapjjeristam. Jan ukajj Internetan jw.org cheqar mantasaw jukʼamp yatjjatasma.
a Jukʼamp yatjjatañatakejja, Yatiyañataki abril 1, 2011 revistan 3-11 jananakapat “Edén jardinax ¿chiqapunit utjpachäna?” sat yatichäwi uñjjattʼäta, ukajj Jehová Diosan Testigonakapan luratawa.
b Qollan ajay toqew Diosajj Yoqapan jakäwip María mä virgen tawaqon purakapar uchäna. Ukhamatwa, Jesusajj alajjpachat jutasajj aka Oraqen jan juchani jaqjam nasïna. Diosan qollan ajayuparakiw taykapan juchap jan katoqañapatak jarkʼaqäna (Lucas 1:31, 35).
-