4 yatichäwi
¿Kunatsa awk taykajax divorciasipxi?
Divorciat mä chacha warmin phuchapax akham siwa: “Tatax utat sarxi ukhaxa, janiw kunas amuyañjamäkänti. Mamajas irnaqirikiw sarxaraki, ukhamasti sapakipuniw nanakax utan uñjasipxirïta. Awisax ventana jakʼar quntʼasisaw ‘¿mamajax sarxarakicha?’ sas jisktʼasipxirïta...”.
AWK taykax divorciasipxi ukaxa taqi kunas tukusxaspa ukhamwa amuysna, jan tukuskir llakïkaspas ukhama. Wawanakax wali phinqʼachata, llakita, colerata, saparstʼata ukhamaw jikxatasipxi, ukat yaqhipax jan walinak lurasaw phuqsusiñ munapxi.
Inas juman awk taykamax jichhaki divorciasisipkchi, ukat wali llakitäsksta. Chiqansa, mä awkimpi, mä taykampi wali suma uywata jilasisma ukwa Diosax munäna (Efesios 6:1-3). Ukampis mayniw jichhax chhaqatäxi. Pablox paqallqu maranïkäna ukhaw awk taykapax divorciasipxatayna, ukat jupax akham sasaw wali llakita saraki: “Nayax wal tatajar munasiyäta, jupampiw jakasiñ munayäta. Ukampis mamajampi jakañajatakiw jaytapxitu” sasa.
Kunatsa divorciasiñax utjpacha
Awisax janis kunas paskaspa ukhamaw awk taykanakax qamasiñ yatipxi. Linax wawäskän ukhaw tatapampi mamapampix divorciasipxatayna, ukat uka tawaqux akham siwa: “Janjamakiw tatajas mamajas tuqisipxirïkiti. Wali sumsa jakasisipkaspa ukhamwa amuyirïta” sasa. Ukat inas awisax tuqisipkchisa, ukampis janiw chiqaw sañjamäkaspati.
Maysa tuqitxa, awk taykat mayniw yaqhanakampi sarnaqañ yati, ukatwa waljanix divorcior puripxi. Ukhaman uñjasisax jan juchanïki ukaw divorciasiñ amtaspa sasaw Diosax saraki (Mateo 19:9). Ukat yaqhipasti, walirak “colerat chuymampi jachʼat [artʼasipxi], jan wali arunakampi [tuqisipxi], ukatwa usuchjasiñar puripxi, ukatwa maynix jan chhuxrintayasiñatakisa jan ukax wawanakar jarkʼaqañatakis divorciasipxaraki (Efesios 4:31).
Ukampis yaqhipax kunatsa divorciasxapxakirakiwa. Jan walinak askichañat sipansa, jupan munañanakap jikxatañ laykukiw divorciasipxi, kuna laykutix janiw kusisit jakasxapxiti, janirakiw chachaparus jan ukax warmiparus nayrjam munxapxiti. Ukampis ukham lurañax janiw Diosatakix walïkiti, “nayasti uñistwa kawkïri jaqitix warmipampi jaljtki ukaruxa” siwa (Malaquías 2:16). Ukat cristianor maynin mantatap laykuw jaljtañas utjani sasaw Jesusax satayna (Mateo 10:34-36).
Kunatxay awk taykax divorciasisipkchi, inas uka tuqit jan parlañ munapkaspati, jan ukax jan sum qhanañchapkiristamti, ukampis janiw “janis munasxapxitutixä” sas sañamäkiti, munasisipkaktamwa.a Inas wali chuyma ustʼatäpxchi, ukatwa jan ukanakat parlañ munapkaspati (Proverbios 24:10). Ukat inas purapat pantjasitanakap tuqit parlañ axsarayasipxchi.
Kun lurañas wakisispa
Llakinakamat kunapachas parltʼasiñ wakisispa ukwa amuyañamaraki (Proverbios 25:11). Ukham sarxipan kunja llakitas jikxatasta ukwa qhanañchañama. Inas ukhamata sum qhanañchapxchïtam ukat jan qhanañchapkätam ukhaxa janiw sinti llakisiñamäkiti. Amtañäni, arkirinakapax jan amuyirjamäpkäna ukanakxa janiw jupanakar Jesusax yatichkänti (Juan 16:12). Ukhamasti, awkimas jan ukax taykamas kunsa jupatakik imañ munarakispawa.
Ukampis ak amuyañasarakiwa, jupanakkamaw jan waltʼayasipkiti, ukatwa divorciasipxi, janiw juman juchamäkiti. Amuytʼañäni, Wallerstein ukat Kelly warminakaxa suxta tunka divorciat familianakatwa yatxatapxatayna, chachatsa warmitsa janiw khitis wawanakar juch jaqkänti, jan ukasti jupanak puraw yaqhipax juchañchasipxäna, yaqhipasti patronaru, amigonakaru, jan ukax yaqha familiaranakaru ukhamaw juchañchapxäna. Ukhamasti, kunjamtï nayrax munasipkayätamxa ukhamaw awk taykamax jumar munasiskaktamxa.
Tiempow armañ yanaptʼistaspa
‘Qullan horasas’ utjarakiwa (Eclesiastés 3:3). Kunjamatï usuchjasktan ukhaxa, jan ukax chʼaksa pʼakjastan ukhaxa janiw jankʼaki jakkiti, jan ukasti phaxsinakat kun sum jakaski, ukhamarakiw chuym ustʼayastan ukhaxa tiempompix jakxaraki.
Wallerstein ukat Kelly yatxattʼir warminakax akham sapxarakiwa: Divorciot pä mara pasxi ukhaxa, “kuna llakinakasa axsarañasa, jan ukax sapaki uñjasiñasa [...] janiw utjxiti, mä arunxa tukusxiwa” sasa. Ukat divorcion utjkï uka wali llakinakas kimsa maratxa tukusxakiwa sasaw yaqhip yatxattʼat jaqinakax sapxaraki. Ukampis inas jumatakix wali jaya tiempjamächi, chiqansa wasitat saytʼasiñamatakix kunaymaninak lurañamarakiwa.
Inas nayrax familian kunsa lurapxapunirïsta, ukampis divorcio utjipanxa armatakïxchi, ukhamasti kunjamsa uka luräwinak phuqaskañakixa ukwa nayraqat amtxapxañama. Ukatxa tataman jan ukax mamaman jan llakisxapxañapatakix tiempow munasirakini. Ukhamatakwa jumarus sumpach yanaptʼapxiristamxa. Jukʼat jukʼatwa nayrjam suma jakasiñar kuttʼxätaxa.
Ukampis Salomonax akham sasaw säna: “Janipun jisktʼasimti, ‘¿kunatsa nayra maranakax ancha sumana?’ sasa. Uka jisktʼasti janiw chʼikhin jisktʼapäkiti” sasa (Eclesiastés 7:10). Nayrax sumaki jakasiyäta sasa amuyasaxa, janiw kunjamtï jichhax jakasta ukxa sum amuykasmati. Janïr divorciaskasax kunjamas utaman jikxatasipxirïta, ¿uk amtastati? Antoniax akham siwa: “Wal chʼaxwañax utjiri, jan wali arunakampi tuqisiñakiw utjaskiri” sasa. Ukat inas jichhax uka tuqit suma utan jikxatasxsta.
‘Wasitat chikthapiyiristwa’
Wasitat chikthapiyiristwa sasaw yaqhip wayn tawaqunakax suyapxi, ¡inas yaqhipax awk taykan yaqhanakampi jaqichatäxapxipansa ukham amuyasipkakchispa!
Chiqpachansa, ukham amuyasax janiw kuna asksa jikxatkañäniti. Inakiw mayampi chikthapiyxä sasa jachaskasma, achikasmasa jan ukax kunsa akapachanjam luraskasma. Ukhamax janiw kunatï jan phuqasirjamäki ukampix aynachtʼañamäkiti (Proverbios 13:12). “Chhaqayañ horasa[s]” utjarakiw sasaw Salomonax säna (Eclesiastés 3:6). Ukhamasti, awk taykamax jan mayampitakiw divorciasipxi, uk amuyañamawa. Ukhamatwa nayrarus sartaskakisma.
Kunjamas jupanakax jikxatasipxi uk amuyañamarakiwa
Inas jumax ukham jan walin uñjasisax awk taykamataki wali coleratäsksta. Mä waynax akham sasaw wali chuyma ustʼata säna: “Jupanakax janiw nanakat amtasipkituti. Kunjamas jikxatasipxä ukxa janiw amuyapkiti, jupanakatak askïki ukaki thaqhapxi. Kunatix jupanakataki waljamäki ukaki lurapxi” sasa. Chiqas ukhamjamäspawa. Ukampis janiw sapürus chuyma ustʼata jakañasäkiti, jiwaspachas jan walinakaruw pursna.
Diosan Arupax akham siwa: “Chuyma usuchjasiñxatxa jithiqtapxam, taqi thithiñanakatsa [...]. [Jan ukasti] sumankapxam, maynit maynikama khuyaptʼayasirïpxam, perdonasirïpxarakim maynit maynikama” sasa (Efesios 4:31, 32). ¿Kunjamatsa chuyma ustʼayirimarux juchap pampachasma? Awk taykamax pantjasirïpxarakiwa, ukhamasti ukham amuyumpi jupanakar uñjañamawa. Chiqasa, tatamas jan ukax mamamas ‘jucha lurapxarakiwa, ukatwa Diosampix jan katuqatäpkiti’ (Romanos 3:23). Ukanakaw kunjamäpkitï uk amuyañxa yanaptʼiristamxa.
Kunas chuymaman utji ukxa arsuñamawa
Mä waynax siwa: “Awk taykajan divorciasitanakapatxa kunjamsa jikxatasta ukxa janiw khitirus yatiykti” sasa. Qalltanxa chuym qalarayasiwa, ukampis jukʼat jukʼatwa arsusi, ukat jachaqtʼasis kunaw awk taykapan divorciasitapatxa chuym chʼallxtayasis parli. Kuntï jaya tiempo chuymapan imxäskäna ukwa arsusi. Ukatxa akham sasaw amuytʼasisax säna: “Uka tuqit parlañax yanaptʼituwa” sasa.
Inas yaqhampi parltʼañax jumar yanaptʼarakiristma, janiw saparstʼañamäkiti. Tatamampi jan ukax mamamampiw kunjamsa jikxatasta ukxa parltʼasma (Proverbios 23:26 uñxattʼarakïta). Amuytʼasir yaqha cristianonakampiw yanaptʼayasirakisma. Keith tawaqurux janiw utapan sum yanaptʼapxirïkänti. Ukampi awk taykapan divorciasitapatxa yaqha tuqitwa yanaptʼapxäna, jupax akham siwa: “Cristian tamankir jila kullakanakaw nayatakix mä familiar tukuwayi” sasa.
“Mayisitanakar [istʼiri]” alaxpachankir Awkisaw wali sum istʼiristamxa (Salmo 65:2). Pablo sat mä waynax akham siwa: “Sapürupiniw Diosar mayisirïta; Jehová Diosax janipuniw jaytjkituti” sasa, ukhamatwa nayrar sartäna.
Jakañax janiw ukar tukuskiti
Awk taykax divorciasxapxi uka qhipatxa taqi kunas janiw nayrjamäxaspati. Ukampis suma jakasiñas kusisit jakasiñas utjaskakiwa. Bibliax akham siwa: “Chʼamañchasipxam, janipun jayrasipxamti” sasa (Romanos 12:11). Chiqansa, janiw llakimpix atipayasiñamäkiti, jan ukasti, ¡nayrar sartaskañamakiwa! Escuelanxa kuna lurañanakas utji ukanaka jankʼaki luraskañamawa. Kuns wal lurañ munta uk thaqhañamarakiwa. “Irnaqasipkakim jukʼampi jukʼampi Tatitun luräwipanxa.” (1 Corintios 15:58.)
Ukhamax nayrar sartaskakiñataki chʼamachasiñamawa, ukatakix tiempos munasirakispawa. Ukatxa janiw awk taykaman divorciasitaparjamaki jan wal jakxätati.
[Qhanañchäwinaka]
a Wallerstein ukat Kelly yatxattʼir warminakax akham sapxiwa: “Divorciat awk taykani qʼaxu waynitunakatxa, niya pä tunkaniw sapa patakatxa jan sum yatipkiti kunatsa awk taykapax divorcior puripxi ukxa, ukat janiraki jakañ tuqitsa qhanañchapkiti. Mä uru ikiñat sartxapxi ukhakiw awk taykat mayni chhaqatätapxa amuyasipxi” sasa.
Amuytʼañataki
◻ ¿Kunatsa awk taykamax divorciasipxi, uk sasmati?
◻ ¿Kunatsa awk taykamatakix uka tuqit parlañax wali chʼamäspa? ¿Jan parlañ munapxipanxa kunsa jumax lurasma?
◻ Nayrax sumak jakasipxirïta sañasa jan ukax mayampi chikthapiyxä sañasa, ¿kunatsa inamayäspa?
◻ ¿Awk taykaman divorciasitapat nayrar sartaskakiñatakix kuna askinaksa lurasma?
◻ Inas awk taykamataki divorciasitanakapat wal colersta, ukampis ¿kunsa lurasma?
[36, 37 jananakan recuadro]
‘¿Divorciasisax jan walirupunit aptʼawayapxitu?’
Awk taykan divorciasitanakapatxa yaqhip wayn tawaqunakax niyapuniw sinti jan walinakar puripxi. Yaqhipaxa jan amuytʼasisaw kun lurañs amtapxi, janiw escuelarus sarxapxiti. Yaqhipasti jan walinak lurasarakiw colersa jan ukax llaksa apaqayasipxi, ukhamatsa awk taykan divorciasitapat phuqsusiñäkaspa ukhama. Danielax akham siwa: “Awk taykan divorciasitapatxa wal llakista, jan walinpun uñjasta. Escuelansa janikiw sum yatiqxtti, mä maraw qhiparta. Ukatxa [...] taqiniw nayat larusipxitu, ukatxa nuwasiñanakan uñjasta” sasa.
Inas ukham jan walinak lurasax awk taykamampi istʼayaschïta, ukampis ¿kunsa ukham lurasax jikxatäta, janit jukʼampi llakir purkäta? Chiqansa, khititix jan walinak lurki ukakiw jukʼamp jan walin uñjasini (Gálatas 6:7). Amtañamawa awk taykamax llakitäsipkarakiwa, ukat inas armasipkaspas ukham amuyaschisma, ukampis janiw ukxa jan wali amtampix jumar lurapktamti. Danielan mamapax akham siwa: “Wawanakar janiw sum uñjxtti. Divorcio qhipatxa janiw kunas lurtʼañjamäkänti, ukatwa jupanakar jan sum yanapktti” sasa.
Bibliax akham siwa: “Chiqap thaki thaqapxam, ukatsti cojo kayükis ukax waliptxaniwa” sasa (Hebreos 12:13). Inas jumatakix awkin jan ukax taykan chiqañchapax munasipunchi, ukampis janiw kunat jan wal sarnaqañamas utjkiti (Santiago 4:17). Kuntï lurkta ukarjamaw amuytʼasïta, juma pachpaw pantjasisax chiqañchasiñama (1 Corintios 9:27).
Kunsa amuyumpipuniw luräta; sañäni, janiw utat sarxañ mäki amtañamäkiti. “Chʼikhi jaqixa amuytʼasiwa kawkinjamas saraski uka.” (Proverbios 14:15.) Inas awk taykamax llakinakapampi sarnaqasipkchi, ukhamax jumat sipans jilïr mä amigompiw parltʼasma, juparuw kuntï lurañ amtkta ukxa sasma.
Ukampis jutïr tuqit yaqha llakinakax utjaskakispawa. Awk taykar ukham jan walir purir uñjasaxa, inas akham jisktʼaschisma: “Nayax sumakit familianixä ukhax jakasïxa” sasa. Janiw ukham amuyañamäkiti, janiw jupanakjam jan walir puriñatakix katuyatäktati. Jumax yaqha jaqïtawa. Kunjamxay chacha warmjam Diosan kamachinakaparjam sarnaqapxchïta ukarjamaw walinsa jan walinsa sarnaqapxäta.
Inas manqʼañ tuqitsa, isinakatsa, qullqitsa llakisirakchisma. Ukampis tatamaw jan ukax mamamaw ukanakxa kunjamatsa jikxataskani, divorciatäxapxi ukhaxa ukanakxa janiw wawanakataki faltayañ yatipkiti. Ukat inas mamax irnaqir sarañapächi, ukampis ukanak apasinipkaniwa. Surviving the Breakup (Divorciatäxasin jan aynachtʼañatakix kun lurañasa) sat librox akham siwa: “Nayrax mä sapa familiarukiw uñjäna ukampis jichhax pä familiar uñjxañapawa, ukatwa familianxa sapa maynis jan nayrjam sum jakkaspati” sasa.
Sañäni, inas nayra machaq isini ukham sarnaqasirïsta, ukampis jichhax janiw ukax utjxiti, ukhamasti ukarjam sarnaqañ yatiqxañamawa. Ukatwa Bibliax akham amtayistu: “Aka uraqirux janiw kuns apanktanti, janirakiw kuns apkañäniti. Ukampis isisatix utjaskchixa, ukhamarak manqʼañasatix utjaskchixa, ukampix kusisitakïskañasawa” sasa (1 Timoteo 6:7, 8). Maysa tuqitxa, inas kunanakakis familian munasini uk amtaña yanaptʼchisma. Ukat ak amtañamarakiwa: Jehová Diosax “wajchanakan awkipawa” (Salmo 68:5). Ukhamasti jupaw kuntï jumatakix munaski ukxa churaskätamxa.
“Ukatpï wakisixa mä jaqinxa Tatiturukipuni waynatpacha jaysañapaxa” sasaw Jeremías profetax säna (Lamentaciones 3:27). Chiqpachansa, maynin awk taykapax divorciasipxi ukhaxa wali llakiwa, ukampis ‘askinak’ yatiqaraksnawa.
Divorciat awk taykani wawanakat parlkasax akham sasaw Judith Wallerstein sata yatxattʼir warmix satayna: “Familian ukham jan walin uñjasiñaxa wali llakkañapuniwa, awisax wali chuym usuyawa. Wayn tawaqunakax [...] awk taykan ukham jan walir puritanakapatxa wal amuytʼasipxi ukat ukarjamaw jutïrin kun lurañsa amuytʼasipxaraki. Kunjamatsa awk taykan pantjasitanakaparux jan puripkaspa ukwa amuyasipxi” sasa.
Chiqpachansa awk taykan divorciop armañax wali chʼamäspawa. Ukampis nayrar sartañax jumatäxiwa, kunjamatix usuchjastan ukhax jukʼat jukʼata qullasxixa ukhama.
[35 janan fotopa]
Awk taykax divorciasipxi ukhaxa wali llakipuniw wawanakatakixa
[38 janan fotopa]
Nayrax sumaki jakasipxirïta sas amuyañax jukʼampikiw llakisiyätamxa