Watchtower INTERNETANKIR BIBLIOTECA
Watchtower
INTERNETANKIR BIBLIOTECA
Aymara
ʼ
  • kʼ
  • tʼ
  • pʼ
  • chʼ
  • qʼ
  • BIBLIA
  • QELLQATANAKA
  • TANTACHÄWINAKA
  • jy 88 yatichäwi pág. 206-pág. 209 párr. 3
  • Mä qamir jaqempi Lazarompi

Janiw videojj utjkiti

Disculpapjjeta, janiw aka video uñjañjamäkiti

  • Mä qamir jaqempi Lazarompi
  • Jesusaw thakisa, cheqasa, jakañasa
  • Jiskʼa pʼeqeñchäwinaka
  • Uka toqet jukʼamp yatjjatañataki
  • QAMIR JAQEMPINA LAZAROMPINA JAKÄWINAKAPAJJ MAYJTʼÄNWA
  • Jesusajj Lázaro amigoparuw jaktayäna
    Biblian yatichäwinakap yateqañäni
Jesusaw thakisa, cheqasa, jakañasa
jy 88 yatichäwi pág. 206-pág. 209 párr. 3
Mä anuwa Lazaron llaganakap jallqʼaski

88 YATICHÄWI

Mä qamir jaqempi Lazarompi

LUCAS 16:14-31

  • JESUSAJJ MÄ QAMIR JAQEMPITA LÁZARO JAQEMPIT PARLÄNA

Jesusajj kunjamsa arkirinakapajj qollqepsa utjirinakapsa sum apnaqapjjaspa ukwa ewjjtʼäna. Ukampis janiw discipulonakakejj uk istʼapkänti, jan ukasti fariseonakas istʼapjjarakïnwa. Jupanakajj ‘qollqe chuymapjjänwa’, ukhamajj uka ewjjtʼanak katoqasipjjañapänwa. Ukampis Jesusar istʼasajja, ‘uñnaqapampiw jupar jiskʼachapjjäna’ (Lucas 15:2; 16:13, 14).

Jesusajj jan ajjsarasaw akham säna: “Jumanakajj cheqapar sarnaqerïpkasmas ukhamaw jaqenak nayraqatan tukupjjtajja, ukampis Diosajj jumanakan chuymanakam yatiskiwa. Kunatï jaqenak nayraqatan jachʼar aptatäki ukajja, Dios nayraqatan ajjtaskañawa” sasa (Lucas 16:15).

Fariseonakarojj walja maranakaw jaqenakajj jachʼar aptapjjäna, ukampis jichhajj janiw ukhamäjjañapäjjänti. Jupanakajj wali qollqenïpjjatapata politicansa religionansa munañanïpjjatapat jachʼañchatäpjjänwa, ukampis jichhajj jiskʼachatäpjjañapänwa. Maysa toqetjja, Diosat jukʼamp yateqañ muniri jaqenakaw jachʼar aptatäñapäna. Kunjamsa uka mayjtʼäwejj phoqasiñampïskäna ukjja Jesusajj akham sasaw säna:

“Leyisa Profetanakasa Juankamaw yatiyasïna. Ukat aksarojj Diosan Reinopat suma yatiyäwinakaw yatiyasi, taqe kasta jaqenakaw ukar mantañatakejj wal chʼamachasipjje. Cheqpachansa alajjpachasa aka oraqes pasaspawa. Ukampis janipuniw Leyin mä jiskʼa letrapas ukhamak paskaniti, jan ukasti taqpachapuniw phoqasini” sasa (Lucas 3:18; 16:16, 17). ¿Kunjamsa Jesusajj mä mayjtʼäwi utjaskatap qhanañchäna?

Judío religionan pʼeqtʼirinakajja, jachʼa jachʼa tukusaw Moisesan Leyip phoqapjjtwa sasin sapjjäna. Amtañäni, Jesusajj Jerusalenan mä juykhu jaqer qollkäna ukhajja, jachʼa jachʼa tukusajj akham sapjjänwa: “Nanakajj Moisesan discipulopäpjjtwa. Nanakajj yatipjjtwa Diosaw Moisesarojj parläna” sasa (Juan 9:13, 28, 29). Diosajj Moisesar churkäna uka Leyejja, Mesiasaru jan ukajj Jesusar uñtʼapjjañapatakiw humilde jaqenakar yanaptʼañapäna. Cheqansa Bautisir Juanaw ‘Jesusajj Diosan Corderopawa’ sasin säna (Juan 1:29-34). Juanajj yatiyañ qalltkäna ukhatpachaw humilde chuymanïpki jan ukajj pobrepkäna uka judionakajj ‘Diosan Reinopat’ sum istʼapjjäna. Cheqansa, Diosan Reinopampi apnaqatäñ munapki taqe ukanakatakejj ‘suma yatiyäwinakaw’ utjäna.

Moisesan Leyipajj phoqasiskänwa, uka Leyiwa Mesiasar uñtʼapjjañapatak judionakar yanaptʼaskäna. Ukampis jichhajj janiw uka Leyirjam phoqañajj wakisjjañapäkänti. Amuytʼañataki, Leyirjamajja kuna jan waltʼañatsa maynejj divorciasikispänwa, ukampis jichhajj Jesusajj sänwa: “Khititejj warmipat divorciasisajj yaqhampi casaraski ukajja, adulterio juchwa luri, khititejj chachapat divorciat mä warmimpi casaraski ukajja, adulterio juchwa luraraki” sasa (Lucas 16:18). Uk istʼasajj Leyir arjjatir fariseonakajj wal colerasipjjpachäna.

Jesusajj mä uñachtʼäwimpiw kuna jachʼa mayjtʼäwis utjani uk qhanañchäna. Pä jaqenakan jakäwinakapajj kunjamsa qʼal mayjtʼäna uka toqetwa parläna. Uka uñachtʼäwit yatjjatkasajja, jaqenakampi jachʼañchayasiri qollqe chuymani fariseonakat amuytʼañäni, jupanakajj istʼasipkarakïnwa.

Morado isini mä qamir jaqew ventanapat uñchʼukiski

Jesusajj sänwa: “Mä qamir jaqew utjäna, jupajj morado suma isinakampi ukhamarak linot lurat isinakampiw isthapisirïna. Kusisitaw sapürus wali suman qamasirakïna. Ukatsti, Lázaro sutin mä jaqeruw punkupar apanipjjerïna. Jupajj mayjasir jaqënwa, llagampi tukjatarakïnwa. Uka qamir jaqen mesapat jalaqtki uka puchunakwa manqtʼasiñ munäna. Ukhamarus anunakaw jutasin llaganakap jallqʼapjjarakïna” sasa (Lucas 16:19-21).

Niyakejjay fariseonakajj qollqe chuymäpjjchïnjja, Jesusajj mä qamir jaqet parläna ukhajja, khitinakatsa parlaskäna ukajj qhanaw amuyasïna. Judío religión pʼeqtʼirinakajja, ukhamarakiw wali jila alani suma isinakampi isthapisipjjerïna. Ukham wali qollqenïpkchïnsa, jupanakajj Diosar serviñanjja walja lurañanakwa katoqapjjarakïna, ukhamatwa wali qamirïpkaspas ukhamäpjjarakïna. Reyinakajja morado suma isinakampiw isthapisipjjerïna. Fariseonakajj ukham isthapit jaqëpkaspasa ukhamwa Jesusajj amuytʼayäna. Ukajj qamirïpjjatapwa uñachtʼayäna. Ukatjja, jupanakajj linot lurat isinakampi isthapitäpkaspas ukhamwa Jesusajj amuytʼayarakïna, ukajja mayninakat sipansa jukʼamp cheqapäpkaspas ukham amuyasipkäna ukwa uñachtʼayarakïna (Daniel 5:7).

¿Kunjamsa jachʼa jachʼa tukuri qamiri religión pʼeqtʼirinakajj humilde jaqenakar uñjapjjäna? Jupanakajj jiskʼachapjjänwa, Ley jan uñtʼir jaqenakarjamaw uñjapjjäna. Oraqenkir jaqenaka jan ukajj ‛amhaʼárets sasaw sapjjäna, janis Diosan Leyip uñtʼapjjañapäkaspa ukham uñjapjjäna (Juan 7:49). Ukawa kunjamsa ‘Lázaro sutini mayjasir jaqejj’ jikjjatasïna uk amuytʼayistu, jupajj “qamir jaqen mesapat jalaqtki uka puchunakwa manqtʼasiñ munäna”. Kunjamtï Lazarojj llagampi tukjatäkänjja, ukhamarakiw jaqenakajj jiskʼachatäpjjäna, janis Diosatakis askïpkaspa ukham uñjatäpjjäna.

Mä qhawqha tiempojj ukham llakkañaw humilde jaqenakajj jakasipjjäna, ukampis taqe ukanakajj niyaw mayjtʼañampïskäna. Khitinakatï qamir jaqer uñtatäpkäna ukanakan jakäwipasa, Lazaror uñtatäpkäna ukanakan jakäwipasa mayjtʼañapänwa, ukwa Jesusajj yatïna.

QAMIR JAQEMPINA LAZAROMPINA JAKÄWINAKAPAJJ MAYJTʼÄNWA

Lazarojj Abrahanampiskiwa

Jesusajj kunjamsa jakäwinakapajj mayjtʼañapäna ukwa akham qhanañchäna: “Tiempompejj uka mayjasir jaqejj jiwjjänwa, angelanakaw Abrahanan jakʼapar apjjapjjäna. Qamir jaqes jiwjjarakïnwa, juparojj imantjjapjjänwa. Jupasti Sepulturanwa wal tʼaqesiskäna, uñtasasti Abrahanaruw jayat uñjäna, Lazarojj jupan jakʼapankaskarakïnwa” sasa (Lucas 16:22, 23).

Jesusar istʼapkäna uka jaqenakajja, Abrahanajj jaya tiempo sepulturankatap yatipjjänwa. Bibliarjamajj sepulturankapki ukanakajj janiw parlapkaspasa, ni uñjapkaspasa, ukhamajj Abrahanajj janiw kunsa lurkaspänti (Eclesiastés 9:5, 10). Ukhamasti religión pʼeqtʼirinakajj ¿kunsa amuyapjjpachäna? ¿Kunsa Jesusajj pobre jaqenakampita qollqe chuyma religión pʼeqtʼirinakampit yatichañ munäna?

‘Leyisa Profetanakasa Juankamaw yatiyasïna. Ukat aksarojj Diosan Reinopat suma yatiyäwinakaw yatiyasi’ sasin Jesusajj säna ukhaw kunas mayjtʼañapäna uk qhanañchäna. Juanana Jesusana yatiyatapampiwa Lázaro jaqesa qamir jaqesa jiwapkaspas ukhamäna, ukhamatwa jupanakan jakäwinakapajj mayjtʼäna. Diosasti janiw jupanakarojj nayrjam uñj-jjänti.

Humilde jaqëpkäna jan ukajj pobrëpkäna ukanakajja, jaya tiempotpachaw Diosan arunakap istʼañat jarkʼatäpjjäna. Ukampis Bautisir Juanasa Jesusasa Diosan Reinopat yatiyapkäna ukaw humilde jaqenakarojj yanaptʼäna, jupanakasti sumwa uka yatiyäwinak katoqasipjjäna. Uka nayrajja religión pʼeqtʼirinakan ‘mesapat jalaqtki uka puchunakakwa’ yateqapjjäna. Jichhajja, Diosan Arupankki uka wakiskir cheqa yatichäwinakwa yateqapjjäna, cheqansa Jesusajj yatichkäna taqe ukanakwa istʼapjjäna. Ukham yatjjatasasti, Jehová Dios nayraqatan suma uñjatäpjjänwa.

Maysa toqetjja, Juanasa Jesusasa Diosan Reinopat yatiyapkäna ukjja, qamirïpkäna wali munañanïpkäna uka religión pʼeqtʼirinakajj janiw istʼañ munapkänti. Yamas Jesusajja markpachänwa yatiyäna (Mateo 3:1, 2; 4:17). Jesusan yatiyatapajj wal jupanakar colerayäna, ukatwa Diosajj jupanakar castigañapäna (Mateo 3:7-12). Jesusampi discipulonakapampejj Diosan Reinopat jan ukham taqe chuyma parljjapjjaspati ukwa jupanakajj munapjjäna. Uka jaqenakajja qamir jaqer uñtatäpjjänwa, jupajj sänwa: “Abrahán awki, nayat khuyaptʼayasita. Lazaror khitanim, ukhamat lukʼan puntap umar aptasin lajjraj chhujtʼayañapataki. Nayajj walpun aka aqkir nina taypin tʼaqesiskta” sasa (Lucas 16:24).

Qamir jaqejj aqkir nina taypinwa tʼaqesiski

Ukampis ukajj janiw ukhamäkänti, religión pʼeqtʼirinakat waljanejj janiw arrepentisipkänti. ‘Moisesana ukhamarak Profetanakan Qellqatanakap’ istʼapjjaspäna ukhajja, jupanakajj Jesusan Mesiasätapa, Diosan ajllit Reyipätapwa yatipjjaspäna, ukampis janiw istʼañ munapkänti (Lucas 16:29, 31; Gálatas 3:24). Jachʼa jachʼaw tukupjjäna, janiw Jesusar istʼapkäna Diosampis sum apasipkäna uka humilde jaqenakamp yanaptʼayasipkänti. Maysa toqetjja, Jesusan discipulonakapajj cheqa arunak taqe chuyma parlasipkakiñapänwa, janiw religión pʼeqtʼirinakar yanaptʼañ laykojj uk jaytapjjañapäkänti. ‘Abrahanajj’ qamir jaqerojj kamsänsa uka toqetjja Jesusajj akham sänwa:

“Wawa, amtasim, jakaskayäta ukhajj suma utjirinakampi phoqtʼataw jumajj kusisiyätajja, ukampis Lazarojj jan walinakakwa katoqäna. Jichhasti jupajj wali chuymachtʼataw akankaski, jumasti tʼaqesiñanwa uñjastajja. Taqe ukanakat sipansa, jumanakampir nanakampir jaljir mä jachʼa barrancow utji, ukhamat khitinakatï akat jumanakan ukar sarañ munapki ukanakajj jan pasapjjañapataki. Janirakiw jumanakas aksar pasanipkasmati” sasa (Lucas 16:25, 26).

Judío religionan pʼeqtʼirinakapajja Jesusatakejj wali coleratäpjjewa

¡Qamir jaqena Lazarompina jakäwinakap mayjtʼañapajj wakisïnwa! Jachʼa jachʼa tukuri religión pʼeqtʼirinakana ukhamarak humilde jaqenakana jakäwinakapaw ukham mayjtʼäna. Humilde jaqenakajj samarañ jikjjatapjjäna, Diosan cheqa yatichäwinakapsa katoqapjjarakïna (Mateo 11:28-30). Uka mayjtʼäwejj mä qhawqha phajjsinakatwa jukʼamp qhanañapäna, kunapachatï pactorjam lurat Ley lantejj machaq pacto uttʼayasiñapäkäna ukapachana (Jeremías 31:31-33; Colosenses 2:14; Hebreos 8:7-13). Jehová Diosajj Pentecostés 33 maran espíritu santop jaqenakar churkäna ukhawa Jesusan arkirinakapajj Diosamp sum apasipjjatap qhan amuyasïna, janiw fariseonakasa ni masinakapas espíritu santo katoqapkänti.

  • Religión pʼeqtʼirinakasa humilde jaqenakasa, ¿kunjamsa jakasipjjäna?

  • Bautisir Juanajj yatiyañ qalltkäna ukhajja, ¿kuna mayjtʼäwiw utjani sänsa Jesusajja?

  • Jesusajj parlkäna uka uñachtʼäwinjja, ¿khitinakas qamir jaqer uñtatäpjje, khitinakas Lázaro jaqer uñtatäpjjaraki?

  • ¿Kunjamsa Jesusajj mayjtʼäwinakaw utjani sasin qhanañchäna?

  • Juanana Jesusan yatiyataparojja, ¿kunjamsa religión pʼeqtʼirinakajj uñjapjjäna, kunjamsa Jesusajj uk qhanañchäna?

  • ¿Kun pasañapsa religión pʼeqtʼirinakajj munapjjäna, kunatsa ukajj jan phoqaskäna?

  • ¿Kunapachasa religión pʼeqtʼirinakampi Jesusan discipulonakapampejj mayjäpjjatap qhan amuyasjjäna?

    Aymara qellqatanaka (2005-2025)
    Mistuñataki
    Mantañataki
    • Aymara
    • Apayañataki
    • Kunjamtï munkta ukarjam askichañataki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Ak amtañamapuniwa
    • Aka amtanakanïpjjtwa
    • Configuración de privacidad
    • JW.ORG
    • Mantañataki
    Apayañataki