-
Sanedrinatjja Pilaton ukaruw apapjjänaJesusaw thakisa, cheqasa, jakañasa
-
-
127 YATICHÄWI
Sanedrinatjja Pilaton ukaruw apapjjäna
MATEO 27:1-11 MARCOS 15:1 LUCAS 22:66-23:3 JUAN 18:28-35
SANEDRINANKIRINAKAJJ JESUSAR ALWAJJ JUZGASIPKAKÏNWA
JUDAS ISCARIOTEJJ JAYCHKATASIÑ MUNÄNA
JESUSAROJJ PILATON UKARUW APAPJJÄNA
Niya qhanjtañampïskänwa. Pedrojj kimsa kutiw Jesusar jan uñtʼir tuküna. Sanedrinankirinakajj janiw leyinakarjam juzgapkänti, tukuyasajj sarjjapjjarakïnwa. Uka arumajj leyinakarjamas juzgapkaspäna ukham tuktʼañatakejj viernes alwajj mayampiw tantachasipjjäna. Jesusarojj jupanakan ukaruw apanipjjarakïna.
Tribunalankirinakajj mayampiw jisktʼapjjäna, akham sasa: “Jumatï Cristöstajj sapjjeta” sasa. Jesusajj sarakïnwa: “Sapjjerisma ukhasa, janiw jumanakajj kunjamatsa creyipkasmati” sasa. Ukampis kunjamtï Daniel 7:13 qellqatan arsuskänjja, ukarjamaw Jesusajj khitïnsa uk jan ajjsartʼas akham säna: “Jichhat uksarojja, jaqen Yoqapajj wali chʼamani Diosan kupëjjapar qontʼayatäniwa” sasa (Lucas 22:67-69; Mateo 26:63).
Jupanakajj jisktʼasipkakïnwa: “Ukhamasti, ¿jumajj Diosan Yoqapätati?” sasa. Jesusajj sarakïnwa: “Jumanak pachpaw uk sasipktajja” sasa. Uk satapat jankʼakiw Dios contra parlirit juchañchasajj Jesusar jiwayañ munapjjäna. “¿Kunatsa yaqha testigonak thaqaskañäni?” sasaw jisktʼapjjarakïna (Lucas 22:70, 71; Marcos 14:64). Ukhamasti Jesusar amparat ñachʼantasajj Poncio Pilato sat romano gobernadoran ukaruw apapjjäna.
Judasajj Jesusaru Pilaton ukar apapjjatap uñjpachänwa. Jesusaru jiwayañataki juchañchapjjatap amuyasajja, wal llakisïna, janirakiw kuns kamachirjamäkänti. Arrepentisisin Diosar kuttʼañat sipansa, 30 qollqenak kuttʼayañwa amtäna. Ukatwa jilïr sacerdotenakar akham säna: “Jan juchani jaqen wilap aljantasajj jucharuw nayajj purtʼasta” sasa. Jupanakajj jan sinttʼasisaw akham sapjjäna: “¿Nanakan kun yatiñanakajarakisti? ¡Jumay kun lurañs yatiskchïta!” sasa (Mateo 27:4).
Judasajj temploruw 30 qollqenak willtäna, ukjjarusti jiwayasiñ munasaw mä kutimpi jucha lurarakïna. Amuyatajja jupa pachpa jaychkatasiskäna ukhajja, kawkjarutï sogap chintʼkäna uka arbolan ramapaw pʼakispachäna, ukhamatwa oraqenkir jachʼa qalanakjjar jalaqtasin cuerpopajj phalläna (Hechos 1:17, 18).
Wali alwaskäna ukhaw Jesusarojj Poncio Pilaton palaciopar apapjjäna. Ukampis Jesusar apapkäna uka judionakajj janiw ukar mantañ munapkänti, jan judiöpki ukanakampi chikachasiñajj qʼañuchasiñampi sasispawa sasaw amuyapjjäna. Qʼañuchasipjjaspäna ukhajja, 15 de nisán urun utjkäna uka manqʼäwirojj janiw sarapkaspänti, uka uruw Jan Levadurani Tʼantʼa Manqʼañ Fiestajj qalltäna, ukjja Pascua tiemponwa amtapjjerïna.
Ukhamasti Pilatojj mistusaw akham sasin jupanakar jisktʼäna: “¿Kuna jan walsa aka jaqejj luri?” sasa. Jupanakajj sapjjarakïnwa: “Janitï jupajj jan wali jaqëkaspajja, janiw jumar apjjaruyañajj wakiskaspänti” sasa. Jupanakana obligaña munapjjatap amuyasajja, Pilatojj akham sarakïnwa: “Akat apasipjjam, jumanakan utjki uka leyirjam juzgapjjam” sasa. Judionakajja Jesusan jiwañapwa munapjjäna, ukatwa akham sapjjäna: “Leyirjamajja, janiw nanakajj khitirus jiwayapkiristti” sasa (Juan 18:29-31).
Judionakatï Jesusarojj Pascua fiestan jiwayapjjaspäna ukhajja, markan chʼajjwañaw utjaspäna. Ukampis romanonakatï Jesusarojj gobierno contra saytʼirit juchañchasin jiwayapjjaspäna ukhajja, markankir jaqenakajj janiw judionakarojj kamsapkaspänsa.
Religión pʼeqtʼirinakajja, Dios contra parlipanwa Jesusarojj juchañchapjjta sasajj janiw Pilator sapkänti. Jan ukasti yaqha toqenakatwa juchañchapjjäna, akham sasa: “Aka jaqejj [1] jan walinak lurapjjañapatakiw jaqenakar chʼamañchaskatayna, [2] Cesarar impuesto pagañajj janiw wakiskiti sasaw parlaskatayna, ukhamaruw katjapjjta. [3] Nayajj Cristötwa, mä reyïtwa sasaw parlaraki” sasa (Lucas 23:2).
Jesusaru reyïtwa sasin parlipan katuntapjjatap yatisajja, Roma marka pʼeqtʼirjamajj Pilatojj llakisïnwa. Ukatjja palaciopar mantasaw Jesusarojj irptayanïna, akham sasaw jisktʼarakïna: “¿Jumätat judionakan reyipajja?” sasa. Mä arunjja, ‘¿Roma markan leyinakap pʼakintasat jumajj reyit uttʼayasis César contra saytʼta?’ sasas jisktʼkaspa ukhamänwa. Jesusasti kunsa Pilatorojj jupjjat parlapjjäna uk yatiñatakejja, akham sasaw jupar säna: “¿Amuyumarjamat uk jisktʼista, jan ukajj yaqhanakach nayat parlapjjtamjja?” sasa (Juan 18:33, 34).
Pilatojj janis Jesusat kunsa yatkaspa ukhamaw tuküna, ukampis yatiñ munasajj akham sasaw sarakïna: “Jumajj yatisktawa, janiw nayajj judiökti, pachpa markamampi jilïr sacerdotenakampirakis nayan ukar apanipjjtamjjä. ¿Kunrak lurtasti?” sasa (Juan 18:35).
Pilaton jisktʼapar jaysañatakejj Jesusajj Reinon reyïtap janiw armaskänti. Ukham jaysatapajj Pilatorojj wal musparayäna.
-
-
Jesusajj janiw juchanïkiti sapjjänwaJesusaw thakisa, cheqasa, jakañasa
-
-
128 YATICHÄWI
Jesusajj janiw juchanïkiti sapjjänwa
MATEO 27:12-14, 18, 19 MARCOS 15:2-5 LUCAS 23:4-16 JUAN 18:36-38
PILATOMPI HERODESAMPIW JESUSAR JISKTʼAPJJÄNA
Jesusajj janiw Pilator reyïtwa sañ ajjsarkänti. Ukhamäkchïnsa Jesusan Reinopajj janiw Romar jan waltʼayañatakïkänti. Jupasti sänwa: “Reinojajj janiw akapachankirïkiti. Reinojatï akapachankirïspajja, arkirinakajajj nuwasipjjasapänwa, ukhamat jan nayajj judionakar apjjaruyatäñajataki. Cheqpachansa Reinojajj janiw akapachankirïkiti” sasa (Juan 18:36). Cheqas Jesusan Reinopajj janiw akapachankkiti.
Pilatojj janiw ukhamak ischʼukkänti, jan ukasti jisktʼaskakïnwa: “Ukhamajj ¿jumajj reyïtati?” sasa. Kuntï Pilatojj amuykäna ukajj walikïskatapjja, akham sasaw Jesusajj qhanstayäna: “Juma pachpaw nayan reyïtaj arsusktajja. Nayajj ukatakiw nasta, ukatakiw akapachar jutarakta, kunatï cheqäki uka toqet qhanañchañataki. Kunatï cheqäki uka toqet saytʼasirinakajja, nayan arunakaj istʼapjjewa” sasa (Juan 18:37).
Ukat jukʼamp nayrajja, akham sasaw Jesusajj Tomasir säna: “Nayätwa thakisa, cheqasa, jakañasa” sasa. Pilatojj kunarus Jesusajj aka oraqer jutäna ukwa jichhajj istʼaskäna. Diosajja “kunatï cheqäki”, mä arunjja kunatï Diosan Reinopat cheqäki uk qhanañchañapatakiw Jesusarojj aka oraqer khitanïna. Jesusajj jiwañkamaw “kunatï cheqäki” uk arjjatañ amtarakïna. Pilatojj akham sasaw jisktʼäna: “¿Kunarak cheqasti?” sasa. Ukampis jupajj janiw uka toqet jukʼamp yatiñ munkänti. Kuntï istʼki ukampi Jesusar juzgañatakejj walikïnwa (Juan 14:6; 18:38).
Palacio anqan suyasipki uka jaqenakan ukaruw Pilatojj kuttʼarakïna. Amuyatajja Jesusajj Pilaton ladopankäskänwa, ukhamaruw Pilatojj jilïr sacerdotenakampiru mayninakampirojj akham säna: “Janiw aka jaqen kuna juchapas utjkiti” sasa. Uka amtaru puritapat jaqenakajj wal colerasipjjäna, ukat akham sapjjarakïnwa: “Aka jaqejj Judea markpachanwa yatichäwinakapamp jaqenakar chʼajjwayaski. Galileatpach qalltasajj akakamaw ukham luraski” sasa (Lucas 23:4, 5).
Judionakajj jan amuytʼasisaw amuyunakap wal arjjatapjjäna, uk uñjasajja Pilatojj wal musparpachäna. Ukhamasti jilïr sacerdotenakampi mayni jilïrinakampi arnaqasiñapkamajja, Pilatojj akham sasaw Jesusar jisktʼäna: “¿Kunanaktï juma contrajj parlapki ukanak janit istʼkta?” sasa (Mateo 27:13). Jesusajj janiw uka jisktʼar kamskänsa. Kʼari arunakampi juchañchatpachas Jesusajj wali paciencianïnwa, uk uñjasajj Pilatojj wal musparäna.
Judionakajj ‘Galileatpach Jesusajj qallti’ sasaw sapjjäna. Uk istʼasasti, Pilatojj cheqapun Jesusajj Galileankir jaqëskatap amuyäna. Ukatwa Jesusar jan juzgañ munkänti. Pascua fiestanjja, Galilea apnaqeri Herodes Antipas sat reyiw Jerusalenankaskäna, jupajj Herodes el Grande sat reyin yoqapänwa. Ukhamajj Herodesan ukaruw Pilatojj Jesusar apjjaruyäna. Uka Herodes Antipasaw Bautisir Juanan pʼeqep apaqayäna. Uka pachpa Herodesarakiw Jesusan milagronakapat istʼasajja, jiwatanak taypit jaktanir Juanäpachaw sasin ajjsarayasïna (Lucas 9:7-9).
Herodesajj Jesusar uñjirjamäsajj wal kusisïna. Ukampis janiw Jesusar yanaptʼañ munasasa ni kuna toqenakattï juchañchapkäna ukanakajj cheqäskapuniti janicha uk yatiñ munasas kusiskänti, jan ukasti ‘jupan lurat mä qhawqha milagronak uñjañak munäna’ (Lucas 23:8). Ukampis Jesusajj janiw Herodesan munañap lurkänti. Yamas Herodesan jisktʼatajja, janiw ni mä arsa arskänti. Ukatwa Herodesampi soldadonakapampejj wal ‘jupar jiskʼachapjjäna’ (Lucas 23:11). Mä suma isimpi isthapiyasaw jupat sawkasipjjarakïna. Ukatjja Herodesajj Pilaton ukaruw Jesusarojj kuttʼayäna. Herodesampi Pilatompejj janiw sum apasipkänti, ukampis jichhajj wali amigöjjapjjänwa.
Jesusajj Pilaton ukar purïna ukhajja, jilïr sacerdotenakampiru, marka apnaqer judionakampiru ukhamarak yaqha jaqenakampiruw Pilatojj jawsthapïna, sarakïnwa: “Jumanak nayraqatanwa jupar jisktʼarakta. Kunanaktï jupa contrajj parlapkta ukarjam juchañchañatakejja janiw kuna juchas jupan utjkiti. Janirakiw Herodesas jupan kuna juchsa jikjjatkiti, ukatwa nanakan ukar kuttʼayani. Jupan jiwañapatakejj janiw kuna jan walsa lurkiti. Ukhamajj jawqʼjasajj antutjjäwa” sasa (Lucas 23:14-16).
Sacerdotenakan Jesusaru envidiasiñat katuyapjjatapjja Pilatojj sum amuyäna, ukatwa Jesusar wal antutañ munäna. Ukjjarusti mä yatiyäwiw jupatak purinïna, ukampejj jukʼampiw Pilatojj Jesusar antutañ munäna. “Juzgañatak qonuñan qontʼatäskäna ukhajja, warmipaw jupar mä yatiyäwi apayanïna, akham sasa: ‘Janiw jumajj uka jan juchan jaqempejj mitisiñamäkiti. Jichha arumajj uka jaqew samkachitu, samkajan wal tʼaqesirakta’ sasa” (Mateo 27:19).
Jan juchani jaqer antutañajj Pilatoruw waktʼäna, ¿kunjamsa Jesusar antutaspäna?
-
-
“¡Aka chachar uñtapjjam!” sasaw Pilatojj artʼänaJesusaw thakisa, cheqasa, jakañasa
-
-
129 YATICHÄWI
“¡Aka chachar uñtapjjam!” sasaw Pilatojj artʼäna
MATEO 27:15-17, 20-30 MARCOS 15:6-19 LUCAS 23:18-25 JUAN 18:39-19:5
PILATOJJ JESUSAR ANTUTAÑWA YANTʼÄNA
JUDIONAKAJJ BARRABASAR ANTUTASIÑAPATAKIW MAYIPJJÄNA
JESUSAT SAWKASIPJJÄNWA, JAN WALINAK LURAPJJARAKÏNA
Pilatojj akham sasaw Jesusan jiwañap munir jaqenakarojj säna: “Kunanaktï jupa contrajj parlapkta ukarjam juchañchañatakejja janiw kuna juchas jupan utjkiti. Janirakiw Herodesas jupan kuna juchsa jikjjatkiti” sasa (Lucas 23:14, 15). Pilatojj Jesusar antutañ munasajja akham sarakïnwa: “Jumanakajj sapa Pascuanwa mä jaqer antutañajatak mayipjjerïtajja. Ukhamajj ¿judionakan reyipar antutañajti munapjjta?” sasa (Juan 18:39).
Pilatojj yatïnwa, Barrabás sutini mä jaqew carcelan llawintatäskäna, jupajj lunthatata, marka apnaqerinak contra saytʼirita ukhamaraki jaqe jiwayirit uñtʼatänwa. Ukhamasti Pilatojj akham sasaw jaqenakar jisktʼäna: “¿Khitir antutañajsa munapjjta, Barrabasaruti jan ukajj Cristo sasin uñtʼatäki uka Jesusarucha?” sasa. Jilïr sacerdotenakampi amtayatäsajja, markankir jaqenakajj Jesusaru antutayañat sipansa, Barrabasar antutasiñapatakiw mayipjjäna. Pilatojj mayampiw jisktʼäna: “¿Aka paninit kawkïrin antutasiñapsa munapjjta?” sasa. Jaqenakajj “Barrabasar antutaspan” sasaw arnaqasipjjäna (Mateo 27:17, 21).
Pilatojj llaktʼataw akham sasin jisktʼäna: “Ukhamajj ¿Cristo satäki uka Jesusampejj kamachäsa?” sasa. Jaqenakajj “¡lawar chʼakkatatäpan!” sasaw jachʼat arnaqasipjjäna (Mateo 27:22). Jan juchani jaqen jiwañapjja, jan phenqʼaniw uka jaqenakajj mayipjjäna. Ukatwa Pilatojj jupanakar ruwtʼäna, akham sasa: “¿Kunata? ¿Kuna jan walsa aka jaqejj luri? Jupan jiwañapatakejj janiw kuna juchas utjkiti. Ukhamajj jawqʼjasin antutjjäwa” sasa (Lucas 23:22).
Pilatojj walja kutis Jesusar antutañatak chʼamachaskchïnjja, wali colerat jaqenakajj jukʼampiw arnaqasipjjäna: “¡Lawar chʼakkatatäpan!” sasa (Mateo 27:23). Jaqenakajja religión pʼeqtʼirinakan chʼamañchatäsajja, wil wartasiñappun munapjjäna. Ukampis janiw jan walinak luriri, jaqe jiwayirin jiwañap munapkänti, jan ukasti Jerusalenan phesqa urunak nayra mä reyirjam katoqapkäna uka jan juchani Jesusaruw jiwayañ munapjjäna. Inas discipulonakapajj ukankapjjchïna, ukampis amukiw jan amuykañ ukankapjjpachäna.
Jaqenakajj jukʼampiw colerasipjjäna. Ukhamasti inamay ruwaskatap amuyasisajja, Pilatojj jupanak nayraqatan ampar jareqasïna. Ukatsti sarakïnwa: “Aka jaqen wilapatjja janiw nayajj juchanïkti, jumanakak kuns lurjjapjjam” sasa. Ukhampachasa jaqenakajj pachpa amtanïsipkakïnwa, akham sapjjarakïnwa: “Uka jaqen jiwatapatjja nanakampi wawanakajampiw juchanïsipkäjja” sasa (Mateo 27:24, 25).
Marka apnaqeri Pilatojj kunatï walïki uk lurañat sipansa, jaqenakan chuymapar purtʼañwa munäna. Ukhamasti jaqenakan mayitaparjamajja, Pilatojj Barrabasaruw antutäna. Jesusarojj isinakap apsuyasaw jawqʼjayarakïna.
Jesusar tʼaqesiyasajja, soldadonakajj gobernadoran palacioparuw apapjjäna. Taqpach soldadonakaw tantachtʼasipjjäna, Jesusarojj tʼaqesiyasipkakïnwa. Chʼapinakat mä corona lursusajja, Jesusan pʼeqeparuw uskuntapjjäna. Amparaparojj mä soqos lawa katjjaruyapjjäna, kunjamtï reyinakajj uskusipjjerïkäna ukhamwa llijkir wila color mä isimpi awaytʼayapjjarakïna. Ukatjja akham sasaw jiskʼachapjjäna: “¡Jallalla, judionakan reyipa!” sasa (Mateo 27:28, 29). Janiw ukakïkänti, juparojj thuskatasaw ajanut tʼajjllinoqapjjäna. Amparapankkäna uka soqos lawa katusajj pʼeqet jawqʼjapjjarakïna, ukhamatwa jiskʼachiri “coronan” ari chʼapinakapampejj pʼeqet jukʼampi usuchjapjjäna.
Taqe ukanaksa Jesusar lurapkchïnjja, jupajj wali respetkaña chʼamani ukhamaw saytʼasïna. Uk uñjasajja Pilatojj mayampiw Jesusar antutañ yantʼäna, akham sasa: “¡Uñjapjjam! Jumanakan yatipjjañamatakiw jupar irpsunta, janiw nayajj kuna juchsa jupan jikjjatkti” sasa. Jesusar wali usuchnoqata, wilakamaki irpsusajja, inas jichhajj Jesusat sinttʼasisajj jan jiwayañ munjjapjjchiniti sasaw Pilatojj amuypachäna. Jesusajj jan sinttʼasiri jaqenak nayraqatankaskänwa, ukhamaruw Pilatojj akham sasin artʼäna: “¡Aka chachar uñtapjjam!” sasa (Juan 19:4, 5).
Wali usuchnoqatpachasa nuwjatpachasa, Jesusajj wali respetkaña pacienciani ukhamänwa, Pilatos uk amuyarakpachänwa, Jesusar respetatapasa sinttʼasitapas qhanaw arunakapan amuyasïna.
-
-
Jesusarojj jiwayañatakiw apjjapjjänaJesusaw thakisa, cheqasa, jakañasa
-
-
130 YATICHÄWI
Jesusarojj jiwayañatakiw apjjapjjäna
MATEO 27:31, 32 MARCOS 15:20, 21 LUCAS 23:24-31 JUAN 19:6-17
PILATOJJ JESUSAR ANTUTAÑWA MUNÄNA
JESUSAR JUCHAÑCHASAJJ JIWAYAÑATAKIW APJJARUYAPJJÄNA
Jesusajj qʼala usuchnoqata phenqʼachata ukhamas uñjaskchïnjja, Pilatojj inamayakiw Jesusar antutañ munaskäna, jilïr sacerdotenakasa jupanakar yanapirinakas janiw munapkänti. Jupanakajj Jesusan jiwañapwa munapjjäna, ukatwa akham sasin arnaqasisipkakïna: “¡Lawar chʼakkatatäpan! ¡Lawar chʼakkatatäpan!” sasa. Pilatojj jupanakar sarakïnwa: “Antisas jumanak pachpa apasin jiwayanipjjam, janiw nayajj kuna juchsa jupan jikjjatkti” sasa (Juan 19:6).
Judionakajj Jesusan jiwañapatakejj gobierno contra saytʼiritsa juchañchapkchïnjja, Pilatojj janiw jupanakar iyaw siskänti. Ukhamajj yaqha toqetwa Jesusarojj juchañchapjjäna. Sanedrín nayraqatanjja, Jesusarojj Dios contra jan wal parliritwa juchañchapjjäna, jichhajj uka toqetarak juchañchapjjäna, akham sasa: “Nanakajj mä leyinïpjjtwa. Uka leyirjamajj jupajj jiwañapawa, jupajj Diosan yoqapätwa sasaw parli” sasa (Juan 19:7). Pilatojj janiw uka toqet juchañchir istʼirïkänti.
Jupajj mayampiw palaciopar mantäna, wali tʼaqesiyatpach aguantiri jaqerojj kunjamatsa antutaspa uk thaqäna, pachpa warmiparuw uka jaqejj samkacharakïna (Mateo 27:19). Judionakajja Jesusarojj ‘Diosan yoqapätwa’ sasin parlatapatwa juchañchapjjäna, ukhamasti Pilatojj ukajj cheqäpachati janicha sasaw jisktʼaspachäna. Pilatojj Jesusan Galileankirïtap yatïnwa (Lucas 23:5-7). Ukampis akham sasaw Jesusar jisktʼäna: “¿Jumajj kawkinkirïtasa?” sasa (Juan 19:9). Inas Pilatojj ¿Jesusajj alajjpachanti nayrajj jakpachäna, Diosatti jutpacha? sasin jisktʼaschïna.
Jesús pachpaw Pilatorojj nayajj reyïtwa ukampis Reinojajj janiw akapachankirïkiti sasin nayrajj säna. Ukampis jichhajj janiw jisktʼapar qhanañchkänti, amukïskänwa. Ukhamïpansti Pilatojj janis Jesusajj jupar respetkaspa ukham amuyasïna, ukatwa coleratajj Jesusar akham säna: “¿Janit nayar jayskitäta? Jumar antutañatakis jan ukajj jiwayañatakis nayajj munañanïtwa, ¿janit uk yatkta?” sasa (Juan 19:10).
Jesusajj akham sarakïnwa: “Janitï Diosajj munañanïñ churkiristamjja, janiw nayjjarojj kuna munañanïkasmasa. Ukhamajj kawkïr jaqetï jumar apjjaruykitu ukajj jukʼamp jachʼa juchaniwa” sasa (Juan 19:11). Jesusajj janiw mayni sapatak parlkpachänti, antisas Caifasampi, jupan yanapirinakapampi, Judas Iscariotempejj Pilatot sipansa jukʼamp juchanïpjjatapatwa parlaskpachäna.
Jesusan suma luratanakapatsa parlatanakapatsa, Pilatojj wal musparäna, cheqapuniw Diosat jutaskpacha sasaw ajjsarayasirakïna, ukatwa mä kutimpi antutañ yantʼäna. Ukampis judionakajj yaqha toqetwa Pilatorojj ajjsarayapjjäna, akham sasa: “Jumatï aka jaqer antutäta ukhajja, janiw Cesaran amigopäktati. Taqe khititejj jupa pachpa reyir tukki ukajja, César contraw parli” sasa (Juan 19:12).
Pilatojj mayampiw Jesusarojj anqar irpsunïna, juzgañatak qonuñar qontʼasisajja, akham sasaw jaqenakar säna: “¡Uñjapjjam! ¡Akajj jumanakan reyimajja!” sasa. Ukampis judionakajj arnaqasisipkakïnwa: “¡Jiwayam! ¡Jiwayam! ¡Lawar chʼakkatam!” sasa. Pilatosti “¿jumanakan reyimarut jiwayäjja?” sasaw jisktʼäna. Judionakajj walja tiempos romanonakan apnaqatajj tʼaqesipkchïnjja, jilïr sacerdotenakajj jan phenqʼaniw akham sapjjäna: “Janiw nanakajj yaqha reyinïpkti, César mayakiw reyejj utjapjjetu” sasa (Juan 19:14, 15).
Pilatojj ajjsarañatjja judionakan mayitanakaparojj iyaw sänwa, ukatwa Jesusar jiwayapjjañapatak apjjaruyjjäna. Soldadonakajj llijkir wila color isi apsusajja, Jesusarojj patjja isinakapampiw isthapiyjjapjjäna. Jiwayañatak apasajja, jupa pachparuw tʼaqesiñ lawap apayapjjäna.
Jichhasti viernes 14 de nisán uröjjänwa, niyarakiw chika urur jakʼachasiskäna. Jesusajj jueves alwat jichhakamajj janiw ikkänti, kunayman jan walinakampiw tʼaqesiyapjjarakïna. Jichhasti tʼaqesiñ lawan jatjatajj chʼamaw Jesusar pistʼjjäna. Ukhamasti soldadonakajj uka cheq pasaskir Simonaruw Jesusan tʼaqesiñ lawap jiwayapjjañapäkäna ukakam munkir jan munkir qʼepiyapjjäna, jupajj África toqenkir Cirene markatänwa. Waljaniw jupanakan qhepap arkapjjarakïna, walpun llakisiñats chuymsa leqʼesipjjäna, taqe ukanak uñjasajj wal jachapjjarakïna.
Jachaskir warminakarojj akham sasaw Jesusajj säna: “Jerusalenankir imill wawanaka, jan nayat jukʼamp jachapjjamti, antisas jumanakampit wawanakamampit jachapjjam. Urunakajj jutaskiwa, ukapachaw jaqenakajj akham sapjjani: ‘Jan wawan warminakasa, jan ususir warminakasa, jan ñuñuyir warminakasa kusisipjjpan’ sasa. Ukatsti akham sasaw jachʼa qollunakar sapjjani: ‘¡Imjjatapjjeta!’, jiskʼa qollunakarusti: ‘¡Imjjatapjjeta!’ sasa. Niyakejjay arbolan chʼojjñäskipan akanakajj paschejja, ¡arbolajj wañsutäjjani ukhajj kunakïkani!” sasa (Lucas 23:28-31).
Jesusajj judionakan markapatwa parlaskäna. Niyakejjay Jesusasa jupar creyirinakas uka marka taypinkasipkchïnjja, judionakan markapajj jiwsuñampïkasas chʼojjñaskaki uka arbolar uñtasitäpjjänwa. Ukampis kunapachatï discipulonakapajj judionakan religionapat mistjjapjjani ukhajja, judionakan markapajj jiwsut arbolar uñtatäpjjaniwa. Romano ejercitonakajj Diosan munañaparjam judionakan markapar qʼal tʼunjapjjani ukhajj ¡kunja jachañak utjkani!
-
-
Jan juchani mä reyiw lawan tʼaqesïnaJesusaw thakisa, cheqasa, jakañasa
-
-
131 YATICHÄWI
Jan juchani mä reyiw lawan tʼaqesïna
MATEO 27:33-44 MARCOS 15:22-32 LUCAS 23:32-43 JUAN 19:17-24
JESUSAROJJ TʼAQESIÑ LAWARUW CHʼAKKATAPJJÄNA
JESUSAN PʼEQEP PATJJAR UCHATA QELLQATAT WAL SAWKASIPJJÄNA
JESUSAJJ PARAISON WIÑAY JAKAÑA SUYTʼAÑATWA PARLÄNA
Jesusajj janiw markat jayar apatäkänti, uka cheqanwa jupampiru yaqha pä lunthatanakampirojj jiwayapjjañapäna. Uka cheqajj Gólgota, jan ukajj Pʼeqe Chʼakha satänwa, “jayat” uñtatajj uñjasirakïnwa (Marcos 15:40).
Kimspachaniruw isinakap apsupjjäna. Ukatjja umantapjjañapatakiw mirra qollampi kittat vino churapjjäna. Amuyatajj Jerusalenankir warminakaw wakichanipjjpachäna, jiwañatak juchañchat jaqenakar uk churapjjerïna ukhajj janiw romanonakajj jarkʼapjjerïkänti, uka qollajj cuerpo tunurayañatakiw yanaptʼirïna. Ukampis Jesusajja, uk malltʼasajj janiw umañ munkänti. ¿Kunatsa jan munkäna? Jesusajj taqe amuyupampiw uka jachʼa yantʼäwi pasañ munäna. Jesusajj suma amuyumpiw Diosat jan jitheqtas jiwañ munäna.
Jesusarojj lawa patjjaruw apjjatapjjäna (Marcos 15:25). Soldadonakajj amparanakata kayunakatwa clavonakamp leqʼentapjjäna (kʼutantapjjäna) ukhamatwa jañchimpi ankumpi passuyasajj wal tʼaqesiyapjjäna. Tʼaqesiñ lawa aptasajja, Jesusan cuerpopajj jatjjattasaw heridanakap jiytʼäna, jukʼampiw jupajj tʼaqesirakïna. Ukhamäkchïnsa Jesusajj janiw soldadonakar toqenoqkänti, antisas akham sasaw mayirapïna: “Alajjpachankir Awki, jupanakar perdonam, kuntï lurapki ukjja janiw yatipkiti” sasa (Lucas 23:34).
Romanonakajj kunatsa maynirojj jiwañapatak juchañchapjjäna uk uñachtʼayañatakejja, mä qellqata apkatapjjerïna. Jichhasti Pilatojj mä qellqata uchayarakïna, ukan akham sänwa: “Nazareno Jesús, judionakan reyipa” sasa. Ukajj hebreo, latín, griego arunakan qellqatänwa, ukhamat taqe jaqenakan liytʼapjjañapataki. Pilatojj janiw Jesusar jiwayañ munkänti, ukampis judionakaw jiwayañapatakejj wal mayipjjäna, uk uñachtʼayañatakiw ukham qellqayäna. Jilïr sacerdotenakajj janiw contentasipkänti, ukatwa akham sasin parlapjjäna: “‘Judionakan reyipa’ sasajj janiw qellqañamäkiti. Jan ukasti ‘nayajj judionakan reyipätwa’ sasaw jupajj säna, ukham qellqam” sasa. Ukampis Pilatojj janiw munañanakap lurañ mayamp munkänti, ukatwa jupanakar akham säna: “Kuntï nayajj qellqkta ukajj qellqatawa” sasa (Juan 19:19-22).
Sanedrinan juzgapkäna ukhajj kuntï kʼari testigonakajj parlapkäna ukwa jilïr sacerdotenakajj mayamp parlapjjarakïna. Ukatwa uka cheq pasiri jaqenakajj chuym ustʼayir arunak sapjjäna, sawkasiñatakejj pʼeqsa khiwisipjjarakïnwa, akham sasa: “Templo allthapisin kimsürut saytʼayir jaqe, uka tʼaqesiñ lawat saraqasin salvasim” sasa. Jilïr sacerdotenakasa escribanakasa akham sasaw sawkasipjjarakïna: “Jichhajj tʼaqesiñ lawat Cristojj saraqanpan, jupajj Israel markan reyipächejjaya, uk uñjasaw jupar creyiñäni” sasa (Marcos 15:29-32). Jesús sapakis jan juchanïkchïnjja, kupëjjapankiri chʼeqäjjapankiri lunthatanakas jiskʼachapjjarakïnwa.
Romankir pusi soldadonakas Jesusar jiskʼachapjjarakïnwa. Jupanakajj inas kʼallkʼu vino umasipkchïna, amuyatajja Jesusajj janiw altonkasajj vino katoqasis umtʼkaspänti, ukhampachas sawkasiñatakiw vino churañ munapjjäna. Jesusan pʼeqep patjjankir qellqatat sawkasiñatakejja, romanonakajj akham sapjjänwa: “Jumatï judionakan reyipästajja, salvasimaya” sasa (Lucas 23:36, 37). ¡Ukajj janipuniw walïkänti! Jesusajj thakïtapsa, cheqätapsa, jakañätapsa qhanwa uñachtʼayäna, ukhampachas ina chʼusatwa tʼaqesiyapjjäna, jiskʼachapjjarakïna. Ukampis Jesusajj taqe ukanak aguantänwa, janiw uñchʼukisipkäna uka judionakarusa, jupat sawkasir romano soldadonakarusa, ni tʼaqesiñ lawan warkkatatäkäna uka ladonakapankir jan wali jaqenakarus juchañchkänti.
Pusi soldadonakajj Jesusan patjja isinakap pusiruw chʼiyjapjjäna. Jalanoqasiñatakejj suerte willtapjjarakïna. Ukampis Jesusan manqha isipajj wali suma lurtʼatänwa, “janiw chʼukunïkänti, alayat manqhakam sawutänwa”. Soldadonakajj akham sasaw amuytʼapjjäna: “Jan chʼiyjkañäniti. Antisas uka isjjat suerte willtapjjañäni, ukhamat khitinkanis uk amtañataki” sasa. Ukhamatwa kuntï Qellqatanakan siskäna ukajj phoqasïna, ukansti sänwa: “Jupanakasti isinakajwa jupanakkam jalanoqasipjjäna, isij-jjatwa suertenak willtapjjäna” sasa (Juan 19:23, 24; Salmo 22:18).
Ukatjja jan wali jaqenakat mayniw Jesusajj cheqapuni Reyïskatap amuyasïna. Ukatwa masiparojj akham sasin toqenoqäna: “Jupjam juchañchatäkasas ¿janipunit jumajj Diosar mä akchʼas ajjsarkta? Jiwasajj jan walinak luratas laykuw tʼaqesisktanjja, ukampis aka jaqejj janiw kuna jan walsa lurkiti” sasa. Ukatjja Jesusarojj akham sasaw ruwtʼasirakïna: “Jesús, Reinomar mantjjäta ukhajj nayat amttʼasitätawa” sasa (Lucas 23:40-42).
Jesusajj sarakïnwa: “Cheqpachapuniw nayajj jichhürun sissma, nayamp chikaw jumajj Paraisonkäta” sasa (Lucas 23:43). Jesusan arsut uka promesapajja, kuntï apostolonakapar siskäna ukampejj janiw pachpäkänti, apostolonakapajj jupamp chikaw alajjpachankir Reinonkapjjañapäna (Mateo 19:28; Lucas 22:29, 30). Ukampis inas uka jan wali jaqejj judiösajj kawkïr Paraistejj Jehová Diosajj Adanataki Evataki wawanakapataki lurkäna uka Paraisot parlir istʼirïchïna. Ukhamajj uka Paraíso suytʼasaw uka lunthatajj jiwäna.
-
-
“Cheqapunirakis jupajj Diosan Yoqapäskataynajjä”Jesusaw thakisa, cheqasa, jakañasa
-
-
132 YATICHÄWI
“Cheqapunirakis jupajj Diosan Yoqapäskataynajjä”
MATEO 27:45-56 MARCOS 15:33-41 LUCAS 23:44-49 JUAN 19:25-30
JESUSAJJ MÄ LAWAN JIWÄNA
JESUSAN JIWÄWIPAN MUSPARKAÑANAKAW PASÄNA
Niyaw “chika uröjjäna”. Mä akatjamatwa ‘niya kimsa jaypʼu horaskam taqe oraqen chʼamaktʼäna’ (Marcos 15:33). Wali ajjsarkañänwa, janirakiw eclipse solaräkänti. Mä eclipse solarajj wawa phajjsejj uñstki uka horasanakaw pasiri, ukampis jichhajj Pascua tiempönwa, phajjsi qhanarakïnwa. Mä eclipse solarajj mä qhawqha minutonakakiw pasañ yati, ukampis ukürojj jayaw chʼamaktʼäna. Ukhamajj Diosaw ukham chʼamaktʼayäna.
Jesusat sawkasir jaqenakajj uk uñjasajj ¿kamachapjjpachänsa? Ukham chʼamak horasanjja, pusi warminakaw tʼaqesiñ lawa jakʼar jakʼachasipjjäna: Jesusan mamapa, Salomé, María Magdalena, apóstol Santiagon María sat mamapa, jupajj wayna Santiago satarakïnwa.
Apóstol Juanajja, “Jesusajj tʼaqesiskäna uka lawa jakʼan[wa]” Jesusan mamapampïskäna. Mariajj kunjamsa jupan ususita jupan uywata wawapajj ukan warkkatat tʼaqesiskäna ukwa uñjäna. Juparojj ‘mä jachʼa espadampis’ maysat maysa passuyapkaspa ukhamänwa (Juan 19:25; Lucas 2:35). Jesusajj walsa tʼaqesiskchïnjja, Mariat llakisïnwa. Ukatwa kʼachat pʼeqe onjjtayasin Juanar uñtasajj mamapar akham säna: “¡Warmi, uñjam! ¡Ukajjay yoqamajja!” sasa. Ukatjja mamapar uñtasajj akham sasaw Juanar sarakïna: “¡Uñjam! ¡Ukajjay mamamajja!” sasa (Juan 19:26, 27).
Kawkïr apostolorutï Jesusajj wal munaskäna ukaruw mamaparojj jaytäna, Mariajj viudäjjpachänwa. Jesusajj yatïnwa, mamap toqe jilanakapajj janiw Jesusar creyipkänti, ukatwa jañchi toqetsa Diosar serviñansa mamapar yanaptʼañatak uk luräna. ¡Ukajj wali yateqaskañawa!
Niya kimsa jaypʼu horasäjjäna ukhajja, Jesusajj “umat pharjitu” sasaw säna. Ukhamatwa kunatï Qellqatanakan siskäna ukajj phoqasïna (Juan 19:28; Salmo 22:15). Diosat jan jitheqtirïtap jiwañkam yantʼasiñapatakejja, Jesusajj janis Awkipajj kunatsa jarkʼaqjjaspa ukhamwa amuyasïna. Ukatwa Jesusajj jachʼat akham sasin artʼasïna: “Éli, Éli, ¿láma sabajtáni?” sasa, ukajja “Diosajay, Diosajay, ¿kunatsa apanuktʼasista?” sañ muni. Inas Galilean parlaskäna uka arameo arut ukham artʼaschïna. Uka arunak jan sum amuyasajja, uka jakʼan sayaskir jaqenakajj akham sapjjänwa: “¡Uñjapjjam! Aka jaqejj Eliasaruw jawsaski” sasa. Ukhamaruw maynejj tʼijtasin mä esponja aptasajj kʼallkʼu vinor chilltäna, mä soqosar uskusaw umtʼañapataki Jesusar churäna. Ukampis mayninakajj akham sasaw sapjjäna: “Ukhamäskpan sapjjam, Eliasajj salvir jutanit janich uk uñjañäni” sasa (Marcos 15:34-36).
Jesusajj jachʼatwa artʼasirakïna: “Phoqasjjewa” sasa (Juan 19:30). Cheqansa ukhamänwa, kuntï alajjpachankir Awkipajj aka oraqen lurañapatak khitankäna ukanak taqpach jupajj phoqäna. Qheparusti Jesusajj sarakïnwa: “Alajjpachankir Awki, amparamaruw espirituj katuyassma” sasa (Lucas 23:46). Ukham sasinjja, Jesusajj Jehová Diosaw jaktayitani sasin taqe chuyma confiyatap uñachtʼayaskäna, ukhamaruw pʼeqep altʼasajj jiwjjäna.
Ukjjarusti mä jachʼa terremotow sartäna, qarqanakas jan ukajj qollunakas kʼakʼatatarakïnwa. Wali chʼamampi khatatisajj Jerusalén anqankir sepulturanakas jistʼartänwa, jiwatanakan cuerponakapas uñstaränwa. Uka cheq pasaskir jaqenakajj jiwatanakan cuerponakap uñjasajj ‘Jerusalén markar’ mantasaw yatiyapjjäna (Mateo 12:11; 27:51-53).
Jesusajj jiwjjäna ukhajja, templon Santísimo lugaramp Santo lugaramp jaljki uka wali jathi, jachʼa cortinajj payaruw chʼiyjtäna, alayat aynacharu. Ukhamatwa Yoqapar jiwayki ukanak contra Diosan colerasitapajj uñjasïna. Ukhamatarakwa Santísimo lugararojja, mä arunjja alajjpacharojj mä qhawqhanejj sarapjjaspäna (Hebreos 9:2, 3; 10:19, 20).
Jaqenakajj wal ajjsarayasipjjäna. Jesusar jiwayir uñjañapatak uttʼayat ejerciton oficialapajj akham sasaw säna: “Cheqapunirakis jupajj Diosan Yoqapäskataynajjä” sasa (Marcos 15:39). Pilatojj Jesusar juzgaskäna ukhajja, cheqapuniti Jesusajj Diosan Yoqapäpacha sasaw parlapjjäna, inas uka horasan uka oficialajj ukankarakchïna. Jichhajja Jesusajj jan juchanïtapsa cheqapuni Diosan Yoqapäskatapsa yatjjänwa.
Mayni jaqenakajja, ukham musparkañanak uñjasajj “chuyma leqʼesisaw utanakapar kuttʼjjapjjäna”, ukhamatwa wali llakitäpjjatapsa, phenqʼasipjjatapsa uñachtʼayapjjäna (Lucas 23:48). Jayat uñchʼukirinak taypinsti, awisajj Jesusamp chika viajipkäna uka warminakat waljaniw ukankasipkäna. Jupanakajj ukhamarakiw ukanak pasir uñjasajj wal llakisipjjäna.
-
-
Jesusan cuerpop wakichtʼasajj imjjapjjänwaJesusaw thakisa, cheqasa, jakañasa
-
-
133 YATICHÄWI
Jesusan cuerpop wakichtʼasajj imjjapjjänwa
MATEO 27:57-28:2 MARCOS 15:42-16:4 LUCAS 23:50-24:3 JUAN 19:31-20:1
JESUSAN CUERPOP LAWAT APAQJJAPJJÄNA
IMJJAÑATAKIW JESUSAN CUERPOP WAKICHAPJJÄNA
WARMINAKAJJ CHʼUSA SEPULTURAK UÑJAPJJÄNA
Viernes 14 de nisán urun niyaw jaypʼuntaskäna. Inti jalantarojj sábado 15 de nisán uruw qalltjjañapäna. Jesusajj jiwatäjjchïnsa, ladonakapankir lunthatanakajj jakasipkakïnwa. Leyirjamajja, mä jiwatan cuerpopajj “janiw uka arumajj ukan warkusiñapä[känti]”, jan ukasti “uka kikpa urpachaw” imasjjañapäna (Deuteronomio 21:22, 23).
Ukhamarus viernes urojj Wakichasiñ Urut uñtʼatänwa, jaqenakajj manqʼañanaka kunatï janïr sábado urükipan wakichañäki ukanak wal wakichapjjatap layku. Inti jalantjjarojj “jachʼa” jan ukajj doble sábado uruw qalltañapäna (Juan 19:31). ¿Kunatsa? Jan Levadurani Tʼantʼa Manqʼañ Fiestajj 15 de nisán uruw qalltirïna, uka urojj “sabadot” uñtʼatänwa, (Levítico 23:5, 6). Ukampis 33 maranjja 15 de nisán urojj sábado uruw waktʼäna, ukatwa uka urojj doble sábado sasin uñtʼatäna.
Ukhamasti judionakajja, Jesusaru pä lunthatanakampiru kayunakap pʼakirasa jankʼak jiwayañapatakiw Pilator mayipjjäna. Kayunakap pʼakitäsajja, janiw cuerpop onjjtayapkaspänti ni samsupkarakispänsa. Soldadonakajj jutasajj pä lunthatanakan kayunakap pʼakirapjjänwa. Ukampis Jesusajj jiwatäjjänwa, ukatwa kayunakap jan pʼakirapkänti. Ukhamatwa Salmo 34:20 qellqatajj phoqasïna, ukanjja siwa: “Jupaw taqpach chʼakhanakap imaski, janiw mä chʼakhapas pʼakjatäkaniti” sasa.
Jesusajj cheqapuniw jiwatäjje sañatakejja, chʼillapatwa mä soldadojj lanzampi jununtäna, chuyma jakʼaruw jununtarakïna. Ukspachaw “wilampi umampejj mistunïna” (Juan 19:34). Ukampejj yaqha profeciaw phoqasïna, ukan akham siwa: “Ukkhawa uñkatapjjanejja khitirutï chhojjriñchapki ukarojja” sasa (Zacarías 12:10).
Arimatea markankiri ukhamarak Sanedrinan wali yäqtʼat José sat “mä qamir jaqew” Jesusan jiwäwipankarakïna (Mateo 27:57). Jupajj “cheqapar sarnaqer suma jaqënwa”, “Diosan Reinopsa suyarakïnwa”. “Joseajj Jesusan discipulopänwa, judionakar ajjsarañatwa jupar creyitap yaqhanakar jan arskänti”, janiw Jesusar juchañchirinakarojj apoykänti (Lucas 23:50; Marcos 15:43; Juan 19:38). Joseajj jan ajjsartʼasaw Jesusan cuerpop Pilator mayïna. Pilatojj ejerciton oficialaparuw jawsayäna, Jesusajj jiwatäjjew sasaw jupajj yatiyarakïna. Ukatwa Pilatojj Josean mayitapar iyawsäna.
Joseajj linot lurat suma tela alasaw Jesusan cuerpop lawat apaqjjäna. Imjjañatak wakichasajja, linot lurat telampiw jiwat cuerpo llawuntarakïna. “Nayrajj Jesusan ukar mä arumajj jutkäna uka” Nicodemojj ukhamarakiw wakichañan yanaptʼäna (Juan 19:39). Jupajj mirrampi suma aloe qollanakampi kitantat apanïna, ukajj niya 33 kilonakanïnwa, jila alanirakïnwa. Ukatjja uka suma qollanak lino telar uskusaw Jesusan cuerpop llawuntapjjäna, kunjamtï judionakajj jiwatanakar imjjañatak wakichapjjerïkäna ukhama.
Joseajj qarqar jan ukajj qollur lurat mä machaq sepulturanïnwa, ukaruw Jesusan cuerpop uchjjapjjäna. Mantañawjarojj mä jachʼa qalampiw nukkatapjjarakïna. Ukjja jankʼakiw janïr sábado uru qalltkipan lurapjjarakïna. Amuyatajj María Magdalenampi, wayna Santiagon María mamapampiw Jesusan cuerpop wakichañan yanaptʼapjjäna. Jichhasti jupanakajj “suma qʼapkiri qollanakampi aceitenakampi wakichiriw” jankʼaki utanakapar sarjjapjjäna, ukhamat sábado uru pasatat Jesusan cuerpopar ukanakamp uchañataki (Lucas 23:56).
Qhepürusti, Sábado urojj jilïr sacerdotenakampi fariseonakampiw Pilaton ukar sarapjjäna, akham sasa: “Nanakajj ak amtasipjjta, uka kʼarisir jaqejj ‘kimsürutwa jaktanëjja’ sasaw jakkasajj parläna. Ukhamajj sepultur uñjir khitam, ukhamat kimsïr urukam uñjapjjañapataki. Jan ukajj discipulonakapaw jutasin jiwat cuerpo lunthatapjjaspa, ‘¡jupajj jiwatanak taypit jaktayatäjjewa!’ sasaw jaqenakar parlapjjaspa. Uk pasaspa ukhajja, uka kʼari parlatanakapajj nayrïrit sipansa jukʼamp jan walipunïspawa” sasa. Pilatojj jupanakar sarakïnwa: “Aka guardianakamp sarapjjam, wali sum uñjanipjjarakim” sasa (Mateo 27:63-65).
Domingo urusti, María Magdalenampi, Santiagon María mamapampiw sepulturar wali alwat puripjjäna, ukhamat suma qʼapkiri qollanakampi Jesusan cuerpopar uchañataki. Jupanakajj akham sasaw parlasipjjäna: “¿Khitirak sepultur punkut uka qala nukhoqtʼarapistanisti?” sasa (Marcos 16:3). Ukampis mä terremotow uka cheqan pasatayna. Diosan angelapaw jachʼa qʼal nukhuqatayna. ¡Guardianakas janiw ukankapkänti, sepulturajj chʼusakëjjänwa!
-