Watchtower INTERNETANKIR BIBLIOTECA
Watchtower
INTERNETANKIR BIBLIOTECA
Aymara
ʼ
  • kʼ
  • tʼ
  • pʼ
  • chʼ
  • qʼ
  • BIBLIA
  • QELLQATANAKA
  • TANTACHÄWINAKA
  • Qhep qhepa Pascuan humilde chuymanïñ yatichäna
    Jesusaw thakisa, cheqasa, jakañasa
    • Jesusajj humildëñ yatichañatakiw apostolonakapan kayunakap jareqaski

      116 YATICHÄWI

      Qhep qhepa Pascuan humilde chuymanïñ yatichäna

      MATEO 26:20 MARCOS 14:17 LUCAS 22:14-18 JUAN 13:1-17

      • JESUSAJJ APOSTOLONAKAMPIW QHEP QHEPA PASCUAN MANQʼÄNA

      • APOSTOLONAKAN KAYUP JAREQASAW HUMILDE CHUYMANÏÑ YATICHÄNA

      Pascua wakichañatakejj kunjamtï Jesusajj siskänjja, ukarjamaw Pedrompi Juanampejj Jerusalenar puripjjäna. Uka qhepatjja, Jesusampi tunka apostolonakampejj Jerusalenar sarapjjarakïnwa. Jaypʼöjjänwa, intis jalantañampëjjarakïnwa, ukhaw Jesusampi apostolonakampejj Olivos Qollu saraqasipkäna. Jesusajj jaktañapkamajj janiw ukham inti jalantir uñj-jjaniti.

      Jerusalenar purisajja, Pascuatak manqʼajj wakichaskäna uka utaruw sarapjjäna. Patjjankir jachʼa cuartoruw makatapjjäna, ukanjja taqe kunas cenatakejj suma wakichatäjjänwa. Jesusajj uka uru puriniñapjja suyaskänwa, ukatwa akham säna: “Janïr tʼaqeskasinjja, walpun nayajj jumanakampi aka Pascuan manqtʼasiñ munaskayäta” sasa (Lucas 22:15).

      Walja maranak nayraw mä costumbre Pascuan uñstayapjjäna, invitadonakaruw vino mä qhawqha kuti pastʼayapjjerïna. Jesusajj mä copa katoqtʼasisajj Diosaruw yuspärtʼäna, ukatjja sarakïnwa: “Aka copa katoqapjjeta, jumanakkam maynit maynikam pasayasipjjam. Nayajj sapjjsmawa, jichhat uksarojj janiw mayampis vino umtʼjjäti, Diosan Reinopajj jutkani ukapachkama” sasa (Lucas 22:17, 18). Jiwañapajj wali jakʼankjjänwa.

      Cenankasipkäna ukhajja, Jesusajj mä akatjamatwa saytʼasïna, patjja isipjja mä ladoruw uchtʼäna, mä toalla aptasasti cinturaparuw chinuntasïna. Ukjjarusti uka jakʼankkäna uka mä fuenteruw jareqañatak um warjjattʼarakïna. Cheqansa, khititejj invitki ukaw invitadonakan kayunakap jareqasiñapatakejj yanaptʼirïna, jilapartejj mä serviripampiw jareqayirïna (Lucas 7:44). Jichhajj taqeniw invitadonakäpjjäna, ukatwa Jesusajj jupanakar jareqäna. Jan khiti jareqer utjkipanjja, apostolonakaw uk lurapjjañapäna, ukampis janiw khitis uk lurañ amtkänti. Inas jupanakkam uñchʼukisiñajj utjaskakchïna. Jesusajj kayunakap jareqkäna ukhajja, taqeniw phenqʼasipjjäna.

      Jesusajj Pedror jareqer jakʼachasïna ukhajja, jupajj sänwa: “Cheqpachansa jumajj janipuniw kunapachas kayunak jareqkitätati” sasa. Jesusajj jupar sarakïnwa: “Janitï nayajj jareqkämajja, janiw nayamp chikajj kunsa katoqkasmati” sasa. Pedrosti sänwa: “Tata, jan kayu mayaki jareqestati, jan ukasti amparamppacha, pʼeqemppacha jareqtʼita” sasa. Jesusajj akham sarakïnwa: “Khititejj cuerppach jareqasjje ukajja, cuerppach qʼomäjjewa, janiw jukʼampi jarisiñapajj wakisjjeti, jan ukasti kayu mayaki jareqasiñapawa. Jumanakajj qʼomäjjapjjtawa, ukampis janiw taqenis qʼomäpktati” sasa. (Juan 13:8-10). Uk istʼasajja Pedrojj musparpachänwa.

      Jesusajj 12 apostolonakaparuw jareqäna, Judas Iscarioterus ukhamaraki. Tuktʼayasajj patjja isipwa uchtʼasjjäna, mesar qontʼasiriw sarjjarakïna, ukatjja akham sarakïnwa: “¿Kuntï jumanakar lurapksma uk amuyapjjtati? Jumanakajj ‘Yatichiri’, ‘Tatitu’ sasaw nayar sapjjestajja. Uk sasinjja cheq parlasipktajja, nayajj ukätwa. Nayatï Tatitükasina, Yatichirïkasin jumanakar kayu jareqapjjsma ukhajja, jumanakajj ukhamarakiw maynit maynikam kayunak jareqasipjjañama. Nayajj mä uñachtʼäwi jaytapjjsma, kunjamtï nayajj jumanakar lurapksma uka pachparaki jumanakajj lurapjjam. Cheqpachapuniw sapjjsma, mä esclavojj janiw uywiripat sipansa jilankkiti, khititejj khitatäki ukas janirakiw khitiripat sipansa jilankkiti. Jumanakatejj ukanak yatipjjsta, ukarjamarak lurapjjsta ukhajja, kusisipjjam” sasa (Juan 13:12-17).

      Humilde chuymanïñatakejj mä suma yatichäwipunïnwa. Jesusan arkirinakapajj janiw nayrankañ munapjjañapäkiti, janiw jilïrïpkaspasa, serviyasipjjañapäkaspas ukham amuyasipjjañapäkiti. Janirakiw kayu jarisiñjja costumbrer tukuyapjjañapäkänti, antisas Jesusatwa yateqasipjjañapäna, jan khitir yaqhachasaw humilde chuymampi maynit maynikam yanaptʼasipjjañapäna.

      • Pascuanjja, ¿Jesusan kawkïri arunakapas jiwañap jakʼankjjatap uñachtʼayäna?

      • ¿Kunatsa Jesusajj apostolonakapan kayunakap jareqäna, khitinakas uk lurapjjañapäna?

      • ¿Jesusajj apostolonakapan kayunakap jareqasajj kunsa yatichäna?

  • Tatitun Cenapa
    Jesusaw thakisa, cheqasa, jakañasa
    • Jesusajj 11 apostolonakapampiw Tatitun Cenapa uttʼayaski

      117 YATICHÄWI

      Tatitun Cenapa

      MATEO 26:21-29 MARCOS 14:18-25 LUCAS 22:19-23 JUAN 13:18-30

      • JUDASAN ALJANTIRÏTAPAW QHANAÑCHASÏNA

      • JESUSAJJ JIWAÑAP AMTASIÑAPATAKIW MÄ CENA UTTʼAYÄNA

      Jesusajj apostolonakapan kayunakap jareqasajj humilde chuymanïñwa uka jaypʼojj yatichäna. Pascuan lurasirïkäna uka cenajj niyaw pasjjpachäna, ukapachaw Jesusajj Davidan profecía arunakap aytäna, akham sasa: “Khititejj nayan tʼantʼajat manqʼaskäna ukaw naya contrajj kayu wintup aytarapitu” sasa. Ukatjja akham sarakïnwa: “Jumanakat mayniw nayar aljantitani” sasa (Salmo 41:9; Juan 13:18, 21).

      Uk istʼasajj apostolonakajj maynit maynikamaw uñkatasipjjäna, sapa mayniw akham jisktʼapjjarakïna: “Tata, ¿janejjay nayäktejja?” sasa. Judas Iscariotes ukhamwa lurarakïna. Juanajj Jesús jakʼan qontʼataskänwa, ukatwa Pedrojj khititsa parlaskäna uk yatiñatakejj Juanar jisktʼayäna, Juanajj akham sänwa: “Tata, ¿khititsa parlaskta?” sasa (Mateo 26:22; Juan 13:25).

      Jesusasti sarakïnwa: “Khitirutï nayajj chilltat tʼantʼa churkäjja ukawa” sasa. Ukatjja taypinkkäna uka plator chilltasaw tʼantʼjja Judasar churäna, akham sasa: “Jaqen Yoqapajj sarjjaniwa, kunjamtï jupat qellqatäki ukhama. Jaqen Yoqapar aljantir jaqejj ¡ay kamachkakini! Jan naskasapän ukajj jupatak jukʼamp walïspänwa” sasa (Juan 13:26; Mateo 26:24). Ukapachaw Supayajj Judasar mantäna. Jupajj juchan jaqëjjänwa, ukhamajj Diablon munañap lurañampëjjänwa, ukhamatwa ‘tukjañan wawapar’ tuküna (Juan 6:64, 70; 12:4; 17:12).

      Jesusasti Judasarojj akham sänwa: “Kuntï jumajj luraskta ukjja, jankʼak luram” sasa. Niyakejjay Judasajj qollqe imañ caja katchïnjja, “kunanakatï fiestatakejj munaski ukanak” alanim sasas Jesusajj siskaspa jan ukajj “pobrenakar mä qhawqha churanim” siskaspas ukhamwa yaqhep apostolonakajj amuyapjjäna (Juan 13:27-30). Ukampis Judasajj Jesusar aljantiriw saraskäna.

      Pascuan manqʼapkäna uka pachpa arumaw Jesusajj yaqha cena uttʼayäna. Jupajj mä tʼantʼa aptäna, Diosar yuspärasasti apostolonakaparuw manqʼapjjañapataki churäna, akham sasa: “Akajj cuerpoja sañ muni, jumanak layku churatäniwa. Akjja nayat amtasisin lurasipkakim” sasa (Lucas 22:19). Maynit maynikamaw tʼantʼa pasayasipjjäna, manqtʼapjjarakïna.

      Jesusajj mä copa astarakïna, Diosar yuspärasajj apostolonakaparuw pasayäna. Sapa mayniw uka copat umtʼapjjäna. Jesusasti sarakïnwa: “Aka copajj machaq pacto sañ muni, wilajampiw uka pactor mantasini, jumanak laykuw wartasirakini” sasa (Lucas 22:20).

      Ukhamatwa Jesusajj yaqha cena, jiwatap amtapjjañapatak uttʼayäna, arkirinakapajj sapa maraw 14 de nisán urun uk amtapjjañapäna. Uka urojja, kuntï Jesusasa Awkipasa creyentenakaru juchampit jiwañampit salvañatakejj lurapkäna uk amtañatakïnwa. Judionakajj Pascua amtapjjerïkäna ukat sipansa, jichhajj taqpach creyentenakaru salvaski ukaw amtasiñapäna.

      Jesusajj sänwa: “[Wilajajj] walja jaqenak laykuw wartasirakini, ukhamat juchanak perdonasiñapataki” sasa. Ukhamajj waljaniw perdonatäpjjani, apostolonakasa jupanakjam sarnaqer jaqenakasa uka bendición katoqapjjarakïnwa. Jupanakaw Jesusamp chikajj Awkipan Reinopankapjjani (Mateo 26:28, 29).

      • ¿Kuna profeciatsa Jesusajj parläna, ukatjja kunjamsa uk qhanañchäna?

      • ¿Kun lurañapsa Jesusajj Judasar mayïna, mayni apostolonakajj kunjamsa uk amuyapjjarakïna?

      • ¿Kuna yaqha censa Jesusajj uttʼayäna, kun amtasiñapatakis uk uttʼayäna?

  • Apostolonakajj jilïrïñatwa jiskhisipjjäna
    Jesusaw thakisa, cheqasa, jakañasa
    • Jesusan apostolonakapajja, khitis jiwas taypit jilïrejja sasaw jupanakkam wal chʼajjwasipki

      118 YATICHÄWI

      Apostolonakajj jilïrïñatwa jiskhisipjjäna

      MATEO 26:31-35 MARCOS 14:27-31 LUCAS 22:24-38 JUAN 13:31-38

      • JESUSAJJ JILÏRÏÑ JAN THAQAPJJAÑAPATAKIW EWJJTʼÄNA

      • PEDROJJ JESUSAR JAN UÑTʼIRIW TUKUÑAPÄNA

      • JESUSAN ARKIRINAKAPAJJ MUNASIRIT UÑTʼATÄPJJAÑAPÄNWA

      Jesusajja apostolonakapan kayunakap jareqasaw humilde chuymanïñ qhep qhepa arumajj yatichäna. ¿Kunatsa Jesusajj humildëñat apostolonakapar parläna? Jupanakajj Diosar taqe chuymaw servipjjäna, ukampis jilïrïñ munasipkakïnwa (Marcos 9:33, 34; 10:35-37). Ukatwa uka arumajj mayampi chʼajjwapjjäna.

      Apostolonakajja “khitis jiwas taypit jilïrejja sasaw jupanakkam wal chʼajjwarapjjäna” (Lucas 22:24). Mayamp chʼajjwir uñjasajja, Jesusajj wal llaktʼaspachäna. Ukatjja ¿kunsa luräna?

      Toqjjañat sipansa, Jesusajj wali pacienciampiw jupanakar cheqañchäna, akham sasa: “Reyinakajj munañaparuw markanakjjar apnaqapjje, khitinakatï markanakjjar munañanïpki ukanakas yanaptʼasir suma jaqenakat uñtʼatäpjjarakiwa. Ukampis jumanakajj janiw ukhamäpjjañamäkiti. [...] Ukhamajj ¿khitis jilïrejja, manqʼaski ukati, jan ukajj serviski ukacha?” sasa. Ukatjja kunatsa jupat yateqasipjjañapa uk amtayañatakejj akham sarakïnwa: “Nayajj mä servirjamaw jumanak taypinkaskta” sasa (Lucas 22:25-27).

      Apostolonakajj walja kutis pantjasipkchïnjja, kunayman jan walinkkasas janiw Jesusat jitheqtapkänti. Ukatwa jupanakar akham säna: “Kunjamtï Awkijajj mä reinotaki nayampi pacto lurkejja, ukhamarakiw nayajj jumanakamp mä pacto lurtjja” sasa (Lucas 22:29). Apostolonakajj jan jitheqtasaw Jesusar arkapjjäna. Mä pacto lurapjjatapatjja, jupanakajj Jesusamp chikaw Reinon apnaqanipjjañapäna.

      Jesusamp chika apnaqañatak alajjpachar sarapjjañapäkchïnsa, jañchi cuerponïsipkänwa, pantjasir jaqenakäsipkänwa. Ukatwa Jesusajj akham säna: “Taqe jumanakar sussuñatakiw Supayajj mayi, kunjamtï trigojj susuñäki ukhama” sasa, ukhamat sussusin chhukjtayañataki (Lucas 22:31). Ukatjja sarakïnwa: “Aka arumajja, taqpachaniw jumanakajj nayar jaytjapjjetäta. Qellqatansti akham siwa: ‘Awatirirojj jiwayäwa, ukatsti tamapankir ovejanakajj ananukutäniwa’ sasa” (Mateo 26:31; Zacarías 13:7).

      Pedrojj akham sasaw Jesusar jamasat säna: “Taqenis jumar jaytapkchïtamjja, ¡janipuniw kunäkipansa nayajj jaytjkämati!” sasa (Mateo 26:33). Jesusasti Pedrorojj “janïr wallpajj [pä kuti] artʼkani ukhaw jichha arumajj nayar jan uñtʼir tuküta” sasaw sarakïna. Jesusasti saskakïnwa: “Nayajj taqe chuymaw Diosar jumatak mayirapsma, ukhamat Diosar confiyañan jan aynachtʼañamataki. Jumajj kuttʼanjjäta ukhajja, jilatanakamaruw chʼamañchtʼäta” sasa (Lucas 22:32). Pedrosti jan ajjsartʼasaw akham säna: “Jumamp chik jiwañ wakischini ukhasa, janipuniw nayajj kunäkipansa jumar jan uñtʼirejj tukkäti” sasa (Mateo 26:35). Mayni apostolonakajj uka pachpwa sapjjarakïna.

      Jesusajj saskakïnwa: “Mä jukʼa tiempompikiw jumanakampïskta. Jumanakajj nayar thaqapjjetätawa. ‘Kawkirutï nayajj sarkta ukarojj janiw jumanakajj jutapkasmati’ sasaw nayajj judionakar sista, jichhajj uka pachparakwa jumanakarojj sapjjsma” sasa. Ukatjja sarakïnwa: “Nayajj mä machaq mandamiento churapjjsma, jumanakajj maynit maynikam munasipjjam. Kunjamtï nayajj munasipksmajja, ukhamarak jumanakajj maynit maynikam munasipjjam. Cheqpachansa jumanakatejj maynit maynikam munasipjjätajja, taqeniw nayan discipulonakajäpjjatam yatipjjani” sasa (Juan 13:33-35).

      Jesusajj ‘mä jukʼa tiempompikiw jumanakampëjjä’ sasin säna ukhajja, Pedrojj akham jisktʼäna: “Tata, ¿kawkirus saräta?” sasa. Jesusajj jupar sänwa: “Kawkirutï nayajj sarkta ukarojj janiw jichhajj arkkitasmati, qhepatwa arkanitäta” sasa. Jan suma amuyasajja, Pedrojj sarakïnwa: “Tata, ¿kunatarak jichhajj jan arkkirismasti? Nayajj juma laykuw jakañaj churäjja” sasa (Juan 13:36, 37).

      Jesusajj Galilean yatiyanïpjjañapatak apostolonakar khitkäna ukhajja, jan qollqe wayaqani, jan ‘manqʼa wayaqani’ ukham khitäna. Jichhajja uka toqetwa parläna (Mateo 10:5, 9, 10). Akham sasaw jisktʼarakïna: “¿Janejjay kunas faltapkayätamtejja?” sasa. Jupanakasti “¡janiwa!” sasaw sapjjäna. ¿Kunsa uka qhepat lurapjjañapäna? Jesusajj sänwa: “Jichhajj khititï qollqe wayaqanïki ukajj apasiñapawa, manqʼa wayaqsa apasiñaparakiwa, khititï jan espadanïki ukajja, patjja isip aljasisin mä espada alaspan. Nayajj sapjjsmawa, ‘khitinakatï leyinak pʼakintapki uka taypin jakhutawa’ sasin siski uka qellqatajja nayan phoqasiñapawa. Cheqansa kunatï nayan phoqasiñapäki ukajj phoqasiskiwa” sasa (Lucas 22:35-37).

      Ukham sasinjja, Jesusajj pä jan wali jaqenak taypin mä lawar chʼakkatatäñapäkäna uka horasatwa parlaskäna. Uka urut qheparuw Jesusan arkirinakapajj wali arknaqata uñjasipjjañapäna. Apostolonakajj wakichtʼatäpkaspas ukhamwa amuyasipjjäna, ukatwa akham sapjjäna: “Tata, pä espadaw akan utji” sasa. Jupasti “ukajj walikiwa” sasaw säna (Lucas 22:38). Ukham pä espadanïpjjatapajja, yaqha wakiskir yatichäwit parlañatakiw Jesusar yanaptʼäna.

      • ¿Kunatsa apostolonakajj chʼajjwapjjäna, uk uñjasajj kunsa Jesusajj luräna?

      • Jesusajj Diosar taqe chuyma servir discipulonakapampi mä pacto luratapatjja, ¿kunas utjani?

      • Pedrojj janipuniw jaytkamati sasin säna ukhajja, ¿Jesusajj kamsänsa?

  • Jesusaw thakisa, cheqasa, jakañasa
    Jesusaw thakisa, cheqasa, jakañasa
    • Jesusajj jupat jan jitheqtiri tunka mayani apostolonakapampiw altus cuartonkaski

      119 YATICHÄWI

      Jesusaw thakisa, cheqasa, jakañasa

      JUAN 14:1-31

      • JESUSAJJ MÄ LUGAR WAKICHIRIW SARI

      • MÄ YANAPIRI KHITANËJJA SASAW ARKIRINAKAPAR SÄNA

      • AWKIW JESUSAT SIPANSA JILÏREJJA

      Jesusajj apostolonakapamp chikaw altus cuartonkaskäna. Jiwatap amtañataki cena tukuyasajja, akham sasaw jupanakar chʼamañchtʼäna: “Jan jumanakajj chuymanakaman llakisipjjamti. Diosar confiyapjjam, nayarus confiyapjjarakita” sasa (Juan 13:36; 14:1).

      Jesusajj sarjjañampïskänwa, ukatwa apostolonakaparojj akham säna: “Awkijan utapanjja, walja cheqanakaw jakañatakejj utji. [...] Nayatï saraskakï, jumanakatakis mä lugar wakichanirakï ukhajja, mayampwa kuttʼanëjja. Naya pachpaw utar katoqapjjäma, ukhamat kawkinkktï nayajja ukankapjjañamataki” sasa. Apostolonakapajj janiw alajjpachar sarañat parlaskatap amuyapkänti. Ukatwa Tomasejj akham säna: “Tata, janiw nanakajj kawkir saraskatamsa yatipkti. ¿Kunjamatarak thaki uñtʼapjjästi?” sasa (Juan 14:2-5).

      Jesusasti sarakïnwa: “Nayätwa thakisa, cheqasa, jakañasa” sasa. Khititejj Jesusarusa yatichäwinakaparusa iyawski, jupjam sarnaqkaraki ukakiw Awkin alajjpachankir utapar mantaspa. Jesusajj saskakïnwa: “Naya taypikiw Awkin ukar puriñajj utji” sasa (Juan 14:6).

      Felipejj wali amuyumpiw istʼaskäna, ukatwa Jesusarojj akham sasin mayïna: “Tata, Awkiruy uñachtʼayapjjeta, ukampejj walikïniwa” sasa. Amuyatajja, Felipejj Diosat mä señal uñjañwa munäna, kunjamtï Moisesasa, Eliasasa, Isaiasas visionanak uñjapkäna ukhama. Ukampis apostolonakajja, uka visionanakat sipansa jukʼamp sumanakwa uñjasipkäna. Ukatwa Jesusajj akham sasin jupanakar amuytʼayäna: “Nayajj walja tiemporakis jumanakamp chikäsktjjä, Felipe, ukhampachas ¿janit nayar uñtʼkista? Khititejj nayar uñjkitu ukajj Awkirojj uñjarakiwa” sasa. Awkipajj kunjam Diosasa ukjja, Jesusaw sum uñachtʼayäna, ukhamajj Jesusampi chika jakañasa jupar uñjañasa, Awkir uñjañamp sasïnwa. Cheqansa Awkiw Yoqat sipansa jilïrejja, ukatwa Jesusajj akham säna: “Kunanaktï jumanakar sapksma ukanakjja janiw amtajat parlkti” sasa (Juan 14:8-10). Taqe kunanaktï yatichkäna ukanakatjja, Jesusajj Awkiparupuniw jachʼañchirïna, ukjja apostolonakajj sum amuyapjjäna.

      Apostolonakapajj walja milagronak lurirwa Jesusarojj uñjapjjäna, Diosan Reinopat suma yatiyäwinak parlirsa istʼapjjarakïnwa. Jesusasti jupanakarojj sänwa: “Khititejj nayar confiykitu ukajja, kunanaktï nayajj lurkta ukanak lurarakiniwa, ukanakat sipansa jukʼamp jachʼa luräwinakwa lurani” sasa (Juan 14:12). Jesusajj janiw apostolonakapajj jupat sipansa jukʼampi milagronaksa lurapjjañapäkaspa ukham siskänti. Jan ukasti jupanakajj Jesusat sipansa jukʼamp walja tiempo, jukʼamp jaya cheqanakana, jukʼamp walja jaqenakaruw Diosan arunakapat yatiyapjjañapäna.

      Jesusajj sarjjañapäkchïnsa, janiw jupanakar sapaki jaytkänti, jan ukasti akham sasaw jupanakar säna: “Jumanakatï sutij-jjar kunsa mayipjjätajja, nayajj luräwa” sasa. Ukjjarusti sarakïnwa: “Nayasti alajjpachankir Awkirojj mayïwa, jupasti yaqha yanapir jumanakar churapjjätam, ukhamat wiñayatak jumanakamp chikäñapataki. Uka yanapiristi kunatï cheqäki uk qhanañchir espíritu santowa” sasa (Juan 14:14, 16, 17). Ukhamatwa espíritu santo, mä arunjja mä yanapiri katoqapjjañapatak arsüna. Ukajja Pentecostés urunwa phoqasjjäna.

      Jesusajj akham sarakïnwa: “Akat mä jukʼampirojj janiw akapachajj mayampsa uñj-jjetaniti, ukampis jumanakajj uñjasipkitätawa, nayajj jakaskakïwa, jumanakajj jakapjjarakïtawa” sasa (Juan 14:19). Jesusajja jiwatat jaktayatäsajj jañchi cuerponiw apostolonakaparojj uñstañapäna, ukampis janiw ukapachakejj jupar uñjapjjañapäkänti, jan ukasti Jesusajj tiempoparuw apostolonakarojj alajjpachan jakapjjañapataki jaktayañapäna.

      Jesusasti mä suma yatichäwi arsüna: “Khititejj mandamientonakaj katoqki, phoqkaraki ukaw nayarojj munasitu. Ukhamarus khititejj nayar munaskitu ukajja, Awkijan munatäniwa, nayas jupar munasirakïwa, qhanwa jupar uñachtʼayasëjja” sasa. Ukjjarusti Tadeo sutinïkäna uka Judasaw akham jisktʼäna: “Tata, ¿kunatarak nanakaruk qhan uñachtʼayasïtasti, janirak akapacharojj uñachtʼayaskätasti?” sasa. Jesusasti sarakïnwa: “Khititï nayar munaskitu ukajja, arunakaj phoqaniwa, Awkijajj jupar munasirakiniwa. [...] Khititejj nayar jan munaskitu ukajja, janirakiw arunakaj phoqkiti” sasa (Juan 14:21-24). Jesusaw thakisa, cheqasa, jakañasa, ukampis akapachankir jaqenakajj janiw arkirinakapjamajj uk creyipkiti.

      Jesusajj sarjjañampïskiwa, ukhamajj ¿kunjamsa discipulonakapajj jupan taqe yatichäwinakap amtasipjjani? Jesusajj akham sasaw säna: “Nayan sutij-jjaruw alajjpachankir Awkejj mä yanapiri khitanini, ukajj espíritu santowa. Ukaw taqe kunsa jumanakar yatichapjjätam, kunanaktï nayajj sapksma taqe ukanakwa amtayapjjarakïtam” sasa. Apostolonakajj espíritu santon wali chʼamanïtap sum yatipjjäna, ukatwa jan añcha llakisjjapjjänti. Jesusajj saskakïnwa: “Nayajj sumankañwa jumanakar jaytapjjsma, nayan sumankañajwa churapjjsma. [...] Jan jumanakajj chuymanakaman llakisipjjamti, ni ajjsarapjjamsa” sasa (Juan 14:26, 27). Ukhamasti discipulonakajj janiw kunatsa llakisipjjañapäkänti, Jesusan Awkipaw jupanakarojj yanaptʼaskañapäna, jarkʼaqaskañaparakïna.

      Niyarakiw kunjamsa Diosajj jarkʼaqaspa uk uñjapjjañapäna. Jesusajj sänwa: “Nayajj janiw jumanakamp jukʼampejj parljjäti, akapachan apnaqeripaw jutaski, jupajj janiw nayjjar chʼamanïkiti” sasa (Juan 14:30). Supayajj Judasar mantasajj apnaqänwa. Ukampis janiw Jesusan kuna jan walis utjkänti, ukhamajj janiw Supayajj Dios contra saytʼaykaspänti. Janirakiw Supayajj Jesusan jiwatat jaktañapatakejj jarkʼkaspänti. ¿Kunatsa ukham sistanjja? Jesusajj sänwa: “Kunjamtejj alajjpachankir Awkejj siskitu ukarjamaw nayajj luraskta” sasa. Awkijaw jaktayitani sasajj taqe chuymaw confiyäna (Juan 14:31).

      • ¿Kawkirus Jesusajj saraskäna, uka cheqar irpir thakit kamsasas Tomás apostolor qhanañchäna?

      • Amuyatajja, ¿Jesusan kun lurañapsa Felipejj munäna?

      • ¿Kunjamsa Jesusan arkirinakapajj jupat sipansa jukʼampi jachʼa luräwinak lurapjjañapäna?

      • ¿Kunjamsa Awkejj Jesusat sipansa jukʼampi jilïrïtap yatiñajj yanaptʼistu?

  • ‘Achunakanïpjjam’, ‘amigojäpjjarakim’
    Jesusaw thakisa, cheqasa, jakañasa
    • Jesusajj altus cuartot mistkasaw apostolonakapamp parlaski

      120 YATICHÄWI

      ‘Achunakanïpjjam’, ‘amigojäpjjarakim’

      JUAN 15:1-27

      • CHEQPACH UVAS ALIMPI RAMANAKAMPI

      • KUNJAMSA JESUSAN MUNASIÑAPAN SARNAQASKAKSNA

      Jesusajj jupat jan jitheqtir apostolonakaparuw wal chʼamañchtʼaskäna. Wali arumäjjänwa, chika arumatsa pasjjpachänwa. Ukhamaruw Jesusajj chuymar purtʼkiri mä uñachtʼäwit parlañ qalltäna.

      Jesusajj sänwa: “Nayajj cheqpach uvas alïtwa, yapuchirejj Awkijawa” sasa (Juan 15:1). Uka uñachtʼäwejja nayra tiempojj Israel markajj kunjam uñjatänsa ukwa amtayistu, uka markajj Jehová Diosan uvas alipa satänwa (Jeremías 2:21; Oseas 10:1, 2). Ukampis Jehová Diosajj uka markar apanukjjänwa (Mateo 23:37, 38). Ukatwa Jesusajj mä machaq yatichäwit parläna. Uka yatichäwirjamajja, Jesusaw uvas alïnjja, Awkiparakiw 29 maran espíritu santompi ajllisajj mä uvas alir uñtat yapuchäna. Ukampis Jesusajj uka uvas alejj janiw nayakïkti sasaw qhanañchäna, akham sasa:

      “Nayan utjki uka jan achuni ramanakjja taqpachwa [Awkijajj] apaqe. Achuni ramanaksti taqpachwa qʼomacharaki, ukhamat jukʼampi achuñapataki. [...] Janitï mä ramajj uvas alimpi mayakïkaspajja, janiw jupa sapakejj achunïkaspati. Janitï jumanakajj nayampi mayakïpkasmajja, janirakiw achunïpkasmati. Nayaw uvas alïtjja, jumanakajj ramanakäpjjtawa” sasa (Juan 15:2-5).

      Sarjjä uka qhepat mä yanapiri, espíritu santo jumanakan ukar khitanëjja sasaw Jesusajj jan jitheqtir discipulonakaparojj säna. 51 urunak qhepatjja, kunapachatï apostolonakapampi yaqhanakampi espíritu santo katoqapjjäna ukhaw discipulonakapajj uvas alin ramanakapar tukjjapjjäna. Taqe “ramanakarakiw” Jesusamp mayakïpjjañapäna. ¿Kunatsa?

      Jesusajj akham sänwa: “Khititejj nayamp mayakïki, nayas jupamp mayakïkarakta ukajja, walja achuniwa. Janiw jumanakajj ni kunsa nayat jitheqtasajj lurapkasmati” sasa. Uka “ramanakajja”, mä arunjja jupat jan jitheqtir arkirinakapajja, kunjamäkitï Jesusajj ukham jaqëñatakiw chʼamachasipjjañapäna, yaqha jaqenakaruw Diosan Reinopat yatiyapjjañapäna, jukʼamp jaqenakaruw jupan discipulopar tukuyapjjañapäna, ukhamatwa walja achunakanïpjjañapäna. Maynitejj jan Jesusamp chikäkaspäna janirak achunïkaspäna ukhajja, ¿kunas pasaspäna? Jesusajj sänwa: “Khititï nayamp jan mayakïki ukajja, mä ramar uñtataw anqar jaqonukut uñjasi[ni]” sasa. Maysa toqetjja, jupajj sarakïnwa: “Jumanakatï nayamp mayakïsipkakïta, arunakajasa chuymanakamankani ukhajja, kunjjay munapjjsta uk mayisipkakismawa, jumanakatakejj ukajj phoqasiniwa” sasa (Juan 15:5-7).

      Jesusajj mandamientonakap phoqañjjatjja nayrajj parljjänwa, jichhajj mä kutimpiw parlarakïna (Juan 14:15, 21). Kunjamsa discipulonakapajj mandamientonak phoqasipkatap uñachtʼayapjjaspa ukjja, akham sasaw amuytʼayäna: “Jumanakatï mandamientonakaj phoqapjjätajja, nayan munasiñajan sarnaqasipkakïtawa, kunjamtï nayajj alajjpachankir Awkin mandamientonakap phoqkta, munasiñapan sarnaqkarakta ukhama” sasa. Ukampis janiw Jehová Diosampiru Yoqapampiru munasiñakejj wakiskiti. Jan ukasti Jesusajj akham sänwa: “Nayan mandamientojajj akawa, jumanakajj maynit maynikam munasipjjam, kunjamtï nayajj jumanakar munasipksma ukhama. Khititï jakañap amigonakap layku churki ukat sipansa jukʼamp munasiñanejj janiw utjkiti. Kuntï nayajj sapksma uk lurapjjäta ukhajja, jumanakajj nayan amigojäpjjätawa” sasa (Juan 15:10-14).

      Mä qhawqha horanakampitjja, taqe khitinakatejj jupar confiyapki ukanakar munasitap uñachtʼayañatakiw Jesusajj jiwañapäna. Ukham munasirïtapajja, arkirinakaparojj jupjam yaqhanakar munasiñatakiw yanaptʼañapäna. Kunjamtï Jesusajj qhanañchkänjja, jupan discipulonakapajj munasir jaqet uñtʼatäpjjañapänwa, ukatwa akham säna: “Cheqpachansa jumanakatejj maynit maynikam munasipjjätajja, taqeniw nayan discipulonakajäpjjatam yatipjjani” sasa (Juan 13:35).

      Jesusajja apostolonakaparojj “amigonakaja” sasaw säna, ukjja jupanakajj amuyapjjañapänwa. Kunatsa ukham säna ukjja, akham sasaw sarakïna: “Nayajj taqe kunanaktï Awkijat istʼkta ukanakwa jumanakar yatiyapjjsma, ukatwa amigonaka sasin jumanakar sapjjsma” sasa. Jesusan munat amigopäñasa, kuntï Awkipajj Jesusar säna uk yatiñasa, ¡kunja sumakïkäna! Ukampis munat amigopäñatakejja, jupanakajj ‘achunak achoqasipkakiñapänwa’. Ukham lurasasti, “taqe kuntï jumanakajj nayan sutij-jjaru alajjpachankir Awkir mayipkäta ukanakjja, jupajj [churapjjätamwa]” sasaw Jesusajj sarakïna (Juan 15:15, 16).

      Kunanakatï jutïrin paskani ukanak aguantañatakejja, “ramanak” taypina, mä arunjja discipulonak taypin munasiñaw utjañapäna. Akapachajj uñisipjjätamwa sasaw Jesusajj jupanakar qhanañchäna, ukatwa akham chʼamañchtʼarakïna: “Akapachatï jumanakar uñisipjjstamjja, ak yatipjjam, akapachajj janïr jumanakar uñisipkayätam ukhaw nayar uñisjjetäna. Jumanakatï akapachankirïpjjasmajja, akapachajj munasipjjeristamwa, akapachankirïpjjatam layku. Ukampis jumanakajj janiw akapachankirïpktati, [...] ukatwa akapachajj jumanakar uñisipjjtamjja” sasa (Juan 15:18, 19).

      Kunjamsa akapachajj jupanakar uñisini uk jukʼampi qhanañchañatakejja, Jesusajj akham sarakïnwa: “Taqe ukanakjja, sutij kawsaw jumanak contrajj lurapjjani, jupanakajj janiw nayar khitankitu ukarojj uñtʼapkiti” sasa. Kunjamsa milagronak luratapajj uñisirinakaparojj juchañchi ukjja, akham sasaw qhanañcharakïna: “Nayajj jan khitis lurki uka luräwinakwa jupanak taypin lurta. Janitï ukanak lurkiriskayäta ukhajja, janiw jupanakajj juchanïpkaspänti. Jichhajj nayar uñjapjjetuwa, uñisipjjarakituwa, Awkijarus ukhamaraki” sasa. Cheqpachansa uñisipjjatapajj mä profecía phoqaskäna (Juan 15:21, 24, 25; Salmo 35:19; 69:4).

      Jesusajj espíritu santo khitanipjjäma sasajj mayampiw sarakïna. Espíritu santow taqe arkirinakaparojj achunak achoqañataki, mä arunjja ‘qhanañchañatak’ yanaptʼañapäna (Juan 15:27).

      • Jesusajj parlkäna uka uñachtʼäwinjja, ¿khitis yapuchirejja, khitis uvas alejja, khitinakarakis ramanakajja?

      • Ramanakatjja, ¿kuna kasta achunak achoqapjjañapsa Diosajj muni?

      • ¿Kunjamatsa discipulonakajj Jesusan amigonakapäpjjaspa? Akapachan uñisita uñjasisajja, ¿kunas jan aynachtʼañatakejj jupanakar yanaptʼaspäna?

  • “Nayajj akapachar atipjawaytwa”
    Jesusaw thakisa, cheqasa, jakañasa
    • Kunas jutïrin pasani uka toqetwa Jesusajj parlaski, apostolonakajj wal llakisipjjaraki

      121 YATICHÄWI

      “Nayajj akapachar atipjawaytwa”

      JUAN 16:1-33

      • MÄ JUKʼAMPITJJA APOSTOLONAKAJJ JANIW JESUSAR UÑJ-JJAPJJANITI

      • APOSTOLONAKAN TʼAQESITANAKAPAJJ KUSISIÑARUW TUKUNI

      Jesusampi apostolonakampejj kawkjantï Pascua amtapkäna uka altus cuartot niyaw mistuñampïsipkäna. Jesusajja walja toqenakat jupanakar ewjjtʼäna, ukatjja akham sarakïnwa: “Ukanaksti jumanakan jan pantjasipjjañamatakiw nayajj sapjjsma” sasa. ¿Kunatsa uka toqet ewjjtʼañajj wakisïna? Jupajj saskakïnwa: “Jumanakajj sinagogat jaqsutaw uñjasipjjäta. Cheqansa, horasajj jutaskiwa, ukapachaw jumanakar jiwayapjjätam, uk lurasajj Diosarus servipkaspa ukhamwa amuyasipjjani” sasa (Juan 16:1, 2).

      Uka arunakapajj wal apostolonakar llakisiypachäna. Akapachajj jumanakar uñisipjjätamwa sasas qalltan siskchïnjja, janiw jiwayapjjätamwa sasajj cheqak siskänti. ¿Kunatsa jan siskpachäna? Jupajj sänwa: “Nayajj janiw ukanak qalltatpach sapksmati, jumanakamp chikäskataj layku” sasa (Juan 16:4). Janïr sarjjkasajja, Jesusajj jutïrin jan pantjasipjjañapatakiw jupanakar wakichtʼaskäna.

      Jesusajj saskakïnwa: “Nayar khitankitu ukaruw jichhajj saraskta, jumanakat janiw maynis ‘¿kawkirus saraskta?’ sasin jisktʼapkistati” sasa. Uka nayrakiw jupanakajj ¿kawkirus saraskta? sasin jisktʼapjjäna (Juan 13:36; 14:5; 16:5). Ukampis jichhajj jiwayatañatak arknaqataw uñjasipjjäta satajja jupanakajj wali llakitäpjjänwa. Ukatwa kunjamsa Jesusajj jachʼar aptatäni, jan ukajj kunjamsa ukajj cheqpach arkirinakarojj yanaptʼani uka toqet jan jukʼampi jisktʼjjapjjänti. Ukatwa Jesusajj akham sarakïna: “Ukanak sataj laykojja, jumanakan chuymanakamajj llakisiñampi phoqantatawa” sasa (Juan 16:6).

      Ukatjja akham sasaw qhanañchtʼarakïna: “Nayajj jumanak laykuw saraskta, janitï sarkiristjja, janiw yanapirejj jumanakan ukar jutkaspati. Nayatï saräjja, jumanakan ukaruw uka yanapir khitanëjja” sasa (Juan 16:7). Jesusajj jiwani alajjpachar sarjjani ukhakiw discipulonakapajj espíritu santo katoqapjjaspäna, ukaw oraqpachankir taqe arkirinakapan yanapiripajja.

      Espíritu santojja, “qhanwa akapachar uñachtʼayani: juchatsa, cheqapar sarnaqañatsa, juzgañatsa” (Juan 16:8). Akapachankir jaqenakan Diosan Yoqapar jan confiyapjjatapajj qhanstayatäñapänwa. Jesusan alajjpacharu sarjjatapampejja, cheqapar sarnaqatapajj qhanaw uñjasiñapäna, ukatjja kunatsa ‘akapachan apnaqeriparu’, mä arunjja Supayaru juzgasiñapajj wakisi ukas qhanarakiw uñjasiñapäna (Juan 16:11).

      Jesusajj saskakïnwa: “Jumanakar parlañajj waliw utjaskitu, jichhajj janiw amuyapkasmati” sasa. Cheqansa Jesusajj warjjatankani uka espíritu santow “kunatejj cheqäki” uk sum amuyañatakisa ukarjam jakañatakis jupanakar yanaptʼañapäna (Juan 16:12, 13).

      Jesusajj akham sarakïnwa: “Akat mä jukʼampitjja janiw jumanakajj jukʼamp uñj-jjapjjetätati, mä jukʼampitjja mayampwa uñjapjjarakitäta” sasa. Kuntï Jesusajj siski uk istʼasajja, apostolonakapajj janiw sum amuyapkänti. Ukampejj kamsañarak munpacha sasaw jupanakkam jisktʼasipjjäna. Jesusajja uka toqet juparu jisktʼañ munapjjatap amuyänwa, ukatwa jupanakar akham säna: “Cheqpachapuniw sapjjsma, jumanakajj jachapjjätawa, jachʼatwa wararipjjarakïta, ukampis akapachajj kusisiniwa. Jumanakajj tʼaqesipjjätawa, ukampis uka tʼaqesiñajj kusisiñar tukuyatäniwa” sasa (Juan 16:16, 20). Cheqas qhepür jaypʼojja, kʼari religionan pʼeqtʼirinakapajj Jesusar jiwayasajj wal kusisipjjäna, discipulonakapasti wal tʼaqesipjjarakïna. ¡Ukampis Jesusajj jaktanjjäna ukhajja, tʼaqesitanakapajj kusisiñar tukuyatänwa! Jesusajj Diosan espíritu santop jupanakjjar warjjatankäna ukhajj kusisitäsipkakïnwa.

      Apostolonakan tʼaqesipjjatapjja, mä warmejj ususki ukaruw uñtasiyäna, akham sasa: “Mä warmejj wawap ususiski ukhajja, tʼaqesiwa, horasapan purinjjatap layku. Wawap ususjje ukhajja, janiw uka tʼaqesiñapat jukʼamp amtasjjeti. Mä wawaw akapachan nasi, ukatwa jupajj wal kusisi” sasa. Ukatwa Jesusajj apostolonakapar akham chʼamañchtʼäna: “Jumanakajj ukhamarakiw jichhajj tʼaqesipjjtajja, ukampis nayajj mayampiw jumanakar uñjapjjäma, chuymanakamajj wal kusisini, uka kusisiñjja janirakiw khitis apaqapkätamti” sasa (Juan 16:21, 22).

      Uka horaskamasti, apostolonakapajj janiw Jesusan sutipjjar mayisipkänti. Jesusajj sänwa: “Uka urunjja nayan sutij-jjaruw jumanakajj alajjpachankir Awkir mayipjjäta” sasa. ¿Kunatsa ukham mayisipjjañapajj wakisïna? Janiw ukampejj janis Awkejj mayisitanakapar istʼañ munkaspa ukham sañ munkänti. Antisas Jesusajj sänwa: “Nayar munasipjjatamatsa Diosan khitapjam jutataj creyipjjatamatsa alajjpachankir Awkejj jumanakar munasipjjtamwa” sasa (Juan 16:26, 27).

      Jesusan arunakapajj wal apostolonakapar chʼamañchtʼpachäna, ukatwa jan ajjsaras taqe chuyma akham sapjjpachäna: “Ukatwa nanakajj Diosat jutatamjja creyipjjta” sasa. Cheqapunit taqe chuyma ukham sapjjäna ukajj niyaw yatisiñampiskäna. Jesús pachpaw kunas niya pasañampïski uk akham sasin qhanañchäna: “Horasajj jutaskiwa, cheqansa purinjjewa, ukapachaw sapa maynis utanakamar anatatat uñjasipjjäta, sapakwa nayarojj jaytjapjjetäta” sasa. Ukampis akham sasaw jupanakar sarakïna: “Nayasti ukanak sapjjsmawa, ukhamat naya taypejj sumankañ katoqapjjañamataki. Akapachanjja jumanakajj tʼaqesiñanwa uñjasipjjäta, ukampis ¡chʼamani saytʼasipjjam! Nayajj akapachar atipjawaytwa” sasa (Juan 16:30-33). Jesusajj janiw jupanakar jaytanukkänti. Antisas jupajj yatïnwa, Supayan yantʼatasa jupan apnaqat akapachampi yantʼatpachasa, taqe chuyma Diosan munañap phoqasajj jupjamarakiw jupanakajj akapachar atipjjapjjaspäna.

      • ¿Jesusan kawkïr ewjjtʼapas apostolonakar wal llakisiyäna?

      • ¿Kunatsa apostolonakajj Jesusar jan jukʼampi jisktʼjjapjjäna?

      • Apostolonakan tʼaqesitanakapajj kusisiñaruw tukuñapäna, ¿kuna uñachtʼäwimpis Jesusajj uk qhanañchäna?

  • Jesusajj altusanwa mä oración luräna
    Jesusaw thakisa, cheqasa, jakañasa
    • Jesusajj alajjpach uñtasaw apostolonakap nayraqatan oración luraski

      122 YATICHÄWI

      Jesusajj altusanwa mä oración luräna

      JUAN 17:1-26

      • AWKIMPIR YOQAPAMPIR UÑTʼASAJJ BENDICIONANAK KATOQTANJJA

      • JEHOVÁ DIOSAMPI, JESUSAMPI, DISCIPULONAKAPAMPEJJ MAYAKÏPJJEWA

      Jesusajj wal apostolonakapar munasïna, ukatwa sarjjañ horasapatakejj jupanakar wakichäna. Jichhasti Jesusajj alajjpach uñtasaw Awkipar oracionan akham sas mayisïna: “Yoqamarojj jachʼañcham, ukhamat yoqamajj jumar jachʼañchañapataki. Jumaw taqe jaqenakjjar munañanïña churtajja, ukhamat jupar katuykta taqe uka jaqenakar wiñay jakañ churañapataki” sasa (Juan 17:1, 2).

      Diosar jachʼañchañaw Jesusatakejj jukʼamp wakiskirïnjja, ukwa arunakapan amuytanjja. Ukatjja Jesusan wiñay jakañat parlatapajj ukhamarakiw wal chuymachistu. Diosaw Jesusarojj “taqe jaqenakjjar munañanïña” churäna, ukatwa jaqenak layku jiwasinjja jupajj jaqenakar bendicionanak churaspa. Ukampis jukʼanikiw uka bendicionanak katoqapjjani. ¿Kunatsa ukham sistanjja? Jupajj akham sänwa: “Khitinakatï wiñay jakañ katoqapkani ukanakajja juma sapa cheqpach Diosar uñtʼasipkakiñapawa jumajj khitankta uka Jesucristorus ukhamarakiw uñtʼasipkakiñapa” sasa (Juan 17:3).

      Wiñay jakañ katoqañatakejja, maynejj Awkimpir Yoqampirojj sum uñtʼañapa, jupanakampis sum apasiñaparaki. Ukatjja jupanakjamwa amuyañapa, jupanakjam chuymanïñatakiw chʼamachasiñaparaki, ukhamat jaqe masipar sum uñjañataki. Jupatakejj janiw wiñay jakañ katoqañakejj nayrankañapäkiti, jan ukasti Diosar jachʼañchañaw nayrankañapa. Jesusajj mayampiw uka toqet parlarakïna, akham sasa:

      “Kuna lurañtï churkista uk tukuyasaw nayajj aka oraqen jumar jachʼañchsma. Awkiy, janïr akapachajj utjkäna ukhajja, nayajj jakʼaman jachʼañchatäyätwa. Jichhasti uka pachparakiy jakʼamar jachʼañchita” sasa (Juan 17:4, 5). Jesusajja kunjamäkäntï alajjpachan ukham jachʼañchatäñatakiw Awkipar mayiskäna, ukatakejj Jesusajj jiwatat jaktayatäñapänwa.

      Ukampis kunjamsa Diosan arunakap yatiyasajj jaqenakar yanaptʼäna uk janiw armaskänti. Jesusajj akham sasaw mayisiskakïna: “Kawkïr jaqenakarutï jumajj akapachat churkista ukanakaruw nayajj sutim uñtʼayta. Jupanakajj jumankänwa, jumaw nayar churistajja. Jupanakasti arunakam phoqapjjewa” sasa (Juan 17:6). Jesusajja janiw Diosan Jehová sutip arsuñak yatichkänti. Jan ukasti, Diosajj kunjam chuymanisa, jaqenakarus kunjamsa uñji, taqe ukanakwa apostolonakapar yatichäna.

      Apostolonakajja Jehová Diosarojj sum uñtʼjjapjjäna, Jesusajj khitïnsa uksa amuyapjjarakïnwa, yatichäwinakapsa sum katoqapjjarakïna. Ukatwa Jesusajj humilde chuymampi akham säna: “Nayajj kawkïr arunaktï jumajj churkista uka arunakwa jupanakar churta. Jupanakajj katoqasipjjewa, ukhamatwa juman khitamjam jutatajsa sum yatipjje, nayar khitanitamsa creyipjjaraki” sasa (Juan 17:8).

      Ukjjarojja akapachankir jaqenakampi discipulonakapampejj kunatsa jan kikpäpkäna ukwa Jesusajj akham sasin qhanañchäna: “Jupanakatakiw nayajj maytʼassma, janiw akapachatakejj mayksmati, jan ukasti khitinakarutï jumajj churkista ukanakatakiw maytʼasinsma, jupanakajj jumankirïpjjatap layku. [...] Nayajj jupanakar jarkʼaqayätwa, janiw maynis jupanakatjja tukjatäkiti, jan ukasti tukjañan wawapäki ukakiw tukjat uñjasi” sasa. Ukham sasajj Judasatwa parlaskäna, jupaw Jesusar aljantäna (Juan 17:9-12).

      Jesusajj mayisiskakïnwa, akham sasa: “Akapachajj [discipulonakar] uñisiwa. [...] Janiw nayajj akapachat jupanakar apsuñamatak mayksmati, jan ukasti Supayat jarkʼaqañamatakiw maysma. Jupanakajj janiw akapachankirïpkiti, kunjamtï nayajj jan akapachankirïkta ukhama” sasa (Juan 17:14-16). Apostolonakasa mayni arkirinakapasa akapachankir jaqenak taypinkasipkänwa, uka jaqenakajja Supayan apnaqatäpjjänwa, ukampis discipulonakajj akapachatsa jan walinakatsa jitheqtataw sarnaqapjjañapäna. ¿Kunjamsa uk lurapjjaspäna?

      Jupanakajja Diosar serviñatak yaqhachata santo jaqenakäpjjañapänwa. Ukatakejja, kuntï Hebreo Arut Qellqatanakajj siski, kuna cheqa yatichäwinaktï Jesusajj yatichkäna ukarjamaw sarnaqapjjañapäna. Ukatwa Jesusajj akham sasin mayisiskakïna: “Kunatï cheqäki ukanak taypiy jupanakarojj santor tukuyam. Arunakamajj cheqawa” sasa (Juan 17:17). Tiempompejja, yaqhep apostolonakajj Diosan amuytʼayataw libronak qellqapjjañapäna, uka ‘cheqa’ yatichäwini libronakaw jaqenakarojj santöpjjañapatak yanaptʼañaparakïna.

      Tiempompejja “kunatï cheqäki” uk waljaniw yateqapjjañapäna, ukatwa Jesusajj Diosar akham säna: “Janiw jupanakatak mayakejj mayksmati. Jan ukasti khitinakatï jupanakan arunakap istʼasin nayar confiyapkitani ukanakatakis mayiraksmawa, ukhamat taqe jupanakajj mayakïpjjañapataki. Awkiy, jumajj nayamp mayakïtawa, nayas jumamp mayakirakïtwa, ukhamat jupanakajj jiwasamp mayakïpjjañapataki” sasa (Juan 17:20, 21). Jesusampi Awkipampejj janiw pachpäpkiti. Ukampis ¿kunatsa Jesusajj ‘mayakïtanwa’ sispachäna? Jupanakajja mä amuyunikïpjjewa, ukatwa ukham säna. Jesusajja arkirinakapan ukham mä amuyunikïpjjañapatakiw mayirakïna.

      Uka nayrajja, Jesusajj Pedrompiru mayni apostolonakampirojj ‘alajjpachan jumanakatak mä lugar wakichiriw saraskta’ sasaw säna (Juan 14:2, 3). Jichhasti Jesusajj mayampiw uka toqet oración lurarakïna, akham sasa: “Awkiy, khitinakarutï jumajj churkista ukanakajj kawkinkkätï ukan nayamp chikäpjjaspa ukwa nayajj munta, ukhamat jupanakajj nayar jachʼañchatam uñjapjjañapataki. Janïr akapachajj qalltkäna ukhatpachwa jumajj nayar munasistajja” sasa (Juan 17:24). Ukham sasinjja, Adanampi Evampejj janïra wawanïpkäna uka nayratpach Diosajj mä sapa Yoqapar munasitapwa uñachtʼayaskäna, juparakiw qheparojj Jesucristöjjäna.

      Tukuyañatakejja Jesusajj mayampiw Awkipan sutipatsa, qhawqsa Diosajj apostolonakarojj munasi uksa parläna. “Kunatï cheqäki” uk jutïrin yateqerinakarusa qhawqsa munasi uksa parlarakïnwa, akham sasa: “Nayaw sutimjja jupanakar uñtʼayta, uñtʼayaskakïwa, ukhamat munaskista uka munasiñajj jupanakamp chikäñapataki, nayas jupanakamp mayakïñajataki” sasa (Juan 17:26).

      • ¿Diosampiru Yoqapampiru uñtʼasajj kuns katoqañäni, ukatakejj kun lurañasas wakisi?

      • ¿Kunjamsa Jesusajj Diosan sutip uñtʼayäna?

      • ¿Kunjamatsa Diosampi, Yoqapampi, cheqpach servirinakapampejj mayakïpjje?

  • Jesusajj wali llaktʼataw oración luräna
    Jesusaw thakisa, cheqasa, jakañasa
    • Jesusajj Getsemaní sat jardinanwa oración luraski, Santiago, Pedro, Juan apostolonakapajj ikirasipkarakiwa

      123 YATICHÄWI

      Jesusajj wali llaktʼataw oración luräna

      MATEO 26:30, 36-46 MARCOS 14:26, 32-42 LUCAS 22:39-46 JUAN 18:1

      • JESUSAJJ GETSEMANÍ SAT JARDINARUW SARÄNA

      • ‘JUMPʼIPAJJ WILAR UÑTATAW CHʼAQARÄNA’

      Jesusajj jupat jan jitheqtir apostolonakapampejj oración lurañ tukuyjjänwa. “Ukjjarusti cantonakampi Diosar jachʼañchañ tukuyasajj Olivos Qolluruw makatapjjäna” (Marcos 14:26). Inti jalsu toqenkir Getsemaní sat jardinaruw sarapjjarakïna, kawkjarutï Jesusajj sarirïkäna uka cheqaru.

      Olivonak taypinkir uka suma jardinar purisasti, Jesusajj qheparuw kimsaqallqo apostolonakapar jaytäna. Inas uka jardinan mantañap jakʼaru quedasipjjchïna. Jesusajj akham sasaw jupanakar säna: “Akawjar qontʼasipjjam, nayajj khä cheqaruw oración lurir saräjja” sasa. Jupampi chikajj kimsaniruw irpäna: Pedrompiru Santiagompiru Juanampiru. Uka cheqat jukʼamp manqhar mantasajja, Jesusajj walpun llakisïna, uka kimsa apostolonakaparojj akham sarakïnwa: “Nayajj wali llaktʼatapunïtwa, jumanakajj aka cheqar quedasipjjam, nayamp chik uñnaqapjjam” sasa (Mateo 26:36-38).

      Jupanakat jitheqtasajja, Jesusajj ‘killptʼasisaw mayisïna’. ¿Kunsa wali llakitajj Diosar mayispachäna? Jesusajj akham sänwa: “Alajjpachankir Awki, jumatakejj taqe kunas lurasikispawa. Aka copa nayat apaqtʼita. Ukampis jan nayan munañajajj luraspanti, jan ukasti kunjamtï jumajj munkta ukarjam luraspan” sasa (Marcos 14:35, 36). Ukampejj ¿kamsañsa munäna? ¿Janit jaqenakar juchat salvañ munjjäna? ¡Janiw ukhamäkänti!

      Kunjamsa romanonakajj jiwañataki juchañchatanakarojj wal tʼaqesiyapjjerïna uk Jesusajj alajjpachat uñjanirïnwa. Jichhajja jaqjamajj janiw ukham jiwayatäñ munkänti, ukajj llakisiyänwa, janiw tʼaqesiñ munkarakïnti. Janiw ukakïkänti, wali uñisita jan walinak lurir jaqjam jiwasinjja, alajjpachankir Awkipan sutipwa jiskʼachayaspäna, ukaw juparojj jukʼamp llakisiyäna. Mä qhawqha horanakampitjja, Dios contra parlir jaqjamaw jupajj mä lawar chʼakkatat jiwañapäna.

      Jaya tiempo oración lurasajja, kimsa apostolonakan ukar kuttʼasajj ikiraskirwa jupanakar katjäna. Akham sasaw Pedror säna: “¿Janit mä horakis nayamp chik uñnaqapkasma? Amuyasipjjapunim, oracionsa jan jaytas lurasipkakim, ukhamat jan juchar puriñataki” sasa. Apostolonakajj llakitäsipkänwa uk Jesusajj amuyänwa, ukhamarus wali arumäjjarakïnwa. Ukatwa akham säna: “Chuymajj qhawqsa lurañ munaskiwa, ukampis jañchejj janiw chʼamanïkiti” sasa (Mateo 26:40, 41).

      Ukjjarusti Jesusajj payïr kutin kuttʼasaw “aka copa nayat apaqtʼita” sasin Diosar mayisïna. Apostolonakan ukar kuttʼanisasti, mayampiw ikiraskir katjäna. Jupanakajj jan kuna yantʼar puriñatakejj mayisisipkañapänwa. Jesusajj uk amtayäna ukhajja “janirakiw kamsirjamäpkänsa” (Marcos 14:40). Jesusasti kimsïr kutin kuttʼasajj killptʼasisaw oración luräna.

      Jan walinak lurir jaqjam jiwasinjja, alajjpachankir Awkipan sutipwa jiskʼachayaspäna, ukatwa Jesusajj wal llakisiskäna. Ukampis Jehová Diosajj Yoqapan mayisitanakap istʼänwa, ukatwa Jesusar chʼamañchtʼañatakejj mä ángel khitanïna. Ukhampachas Jesusajj Awkipar ruwtʼaskakïnwa, “taqe chuymapuniw oración luraskäna”. Chuymapanjj wal tʼaqesiskäna. ¡Kuntï Jesusajj phoqañapäkäna ukajj janiw faciläkänti! Jupatakis jupar confiyiri jaqenakatakis wiñay jakañ jikjjatañapänwa. Ukatwa ‘jumpʼipajj wilar uñtata oraqer chʼaqaräna’ (Lucas 22:44).

      Kimsïr kutin apostolonakapan ukar kuttʼanisajja, ikiraskirwa jupanakar katjarakïna. Jesusasti sarakïnwa: “¡Janiw jichhajj ikiñ horasäkiti, ni samarañ horasäkisa! Jaqen Yoqapajj jucharar jaqenakan amparapar apjjaruyatäñapäki uka horasajj purinjjewa. Sartapjjam, jin sarjjapjjañäni, nayar aljantirejj jakʼankjjewa” sasa (Mateo 26:45, 46).

      JUMPʼIPAS WILAR UÑTATAW CHʼAQARÄNA

      Kunjamsa Jesusan ‘jumpʼipajj wilar uñtat chʼaqaräna’ ukjja, Lucasajj doctoräkchïnsa janiw qhanañchkiti (Lucas 22:44). Inas Lucasajj mä uñachtʼäwitak parlaskchïna, inas kunjamtï wilajj mä heridat chʼaqarkejja, ukhamwa Jesusan jumpʼipajj chʼaqaräna sañ munaskchïna. Maysa toqetjja, William D. Edwards doctorajj mä revistapanjja akham sarakiwa: “Janis ukham uñjasirïkchejja, maynejj wil jumpʼispawa. Kunapachatï maynejj chuymapan walpun tʼaqesjje janiraki kamachtʼirjamäjje ukhajja, jiskʼa venanakapajj tʼaqasispawa, wilapasti jumpʼimpiw kittasirakispa, ukhamatwa maynejj wil jumpʼispa” sasa (The Journal of the American Medical Association).

      • ¿Altus cuartot sarjjasajj kawkirus Jesusajj apostolonakapar irpäna?

      • Jesusan oración lurañapkamajja, ¿kunsa kimsa apostolonakapajj lurasipkäna?

      • ¿Kunatsa Jesusan jumpʼipajj wilar uñtat chʼaqaräna?

  • Jesusajj aljantata katuntata ukhamaw uñjasïna
    Jesusaw thakisa, cheqasa, jakañasa
    • Malcon jiñchup mä espadampi thoqoqayipanjja, Jesusajj Pedroruw toqenoqaski; soldadonakajj Jesusaruw katuntañampïsipki

      124 YATICHÄWI

      Jesusajj aljantata katuntata ukhamaw uñjasïna

      MATEO 26:47-56 MARCOS 14:43-52 LUCAS 22:47-53 JUAN 18:2-12

      • JUDASAJJ GETSEMANÍ JARDINANWA JESUSAR KATUNTAYÄNA

      • PEDROJJ MÄ JAQERUW JIÑCHUP THOQOQAYÄNA

      • JESUSAROJJ KATUNTAPJJÄNWA

      Niyaw chika arum pasjjäna. Sacerdotenakajja Jesusar aljantirirojj 30 qollqenak pagañwa amtapjjäna. Judasajj Jesusar katuntañatakejj walja jilïr sacerdotenakampi fariseonakampiw saräna. Jupanakasti romano walja soldadonakampi ejerciton comandantepampiw sarapjjarakïna.

      Amuyatajja Judasajj Pascuan cena manqʼäwit khitanukutäsajj cheqakwa jilïr sacerdotenakan ukar sarpachäna (Juan 13:27). Jupanakasti guardianakapampiru soldadonakapampiruw tantachthapipjjarakïna. Inas Judasajj kawkjantï Jesusajj apostolonakapampi Pascua amtkäna uka cheqaru jupanakar irpchïna. Ukampis jichhajj Cedrón Valle paskatasajj Getsemaní sat jardinaruw armanakasa, lamparanakasa, antorchanakas aptʼasit sarasipkäna. Jesusarojj katuñkam thaqañwa amtapjjarakïna.

      Olivos Qollu makatirinakarojj Judasaw pʼeqtʼäna, Jesusajj kawkjankis uksa yatirakïnwa. Uka semana nayrajja, Jesusamp arkirinakapampejj Betaniat Jerusalenar jut sarkasajj Getsemaní jardinanjja samarapjjapunirïnwa. Ukampis jichhajj arumänwa, inas Jesusajj olivonak taypin chʼamak manqhankchïna. Ukhamajj ¿kunjamsa soldadonakajj Jesusar uñtʼapjjaspäna? Inas uka nayrajj ni uñjapjjerïkchïnsa. Ukatwa Judasajj jupanakar yanaptʼañatakejj mä señal churäna, akham sasa: “Khitirutï jampʼattʼkäjja ukawa, juparuw katuntapjjäta, guardianakampiw apayapjjarakïta” sasa (Marcos 14:44).

      Judasajj jardinaruw jupamp chika sarir taqe jaqenakarojj irpäna, Jesusaru apostolonakapamp chika uñjasajja, cheqakwa jupar makatäna, akham sasa: “Rabí, kamisaraki” sasa, ukatjja munasiñampiw jampʼattʼäna. Jesusasti juparojj sarakïnwa: “Amigo, ¿kuna amtampis akar jutta?” sasa (Mateo 26:49, 50). Ukjjarusti Jesús pachpaw Judasar akham sarakïna: “Judas, ¿jampʼattʼasat jaqen Yoqapar aljantta?” sasa (Lucas 22:48). Jesusajj janiw uka aljantirimp jukʼamp parljjänti.

      Jesusajj nayraqataruw chellqtäna, ukhamatwa antorchanakasa lamparanakasa jupar qhantʼäna. Jupasti jisktʼänwa: “¿Khitirus thaqasipkta?” sasa. Jupanakasti “Nazareno Jesusaruw thaqasipkta” sasaw sapjjäna. Ukhamasti Jesusajj jan ajjsartʼasaw akham säna: “Nayätwa” sasa (Juan 18:4, 5). Jaqenakajj sustutjja qhepa toqer jittʼasaw oraqer liwisipjjäna.

      Ukham chʼamak aruman Jesusajj escapjjaspänwa, ukampis jupajj mayamp jupanakar jisktʼäna: “¿Khitirus thaqapjjta?” sasa. Jaqenakajj mayampwa sapjjäna: “Nazareno Jesusaruw thaqasipkta” sasa. Uk istʼasasti, Jesusajj sumatakwa jupanakar akham säna: “Nayätwa sapjjaraksmasä. Nayarutï thaqapjjchistajja, jupanakar khitjjapjjam” sasa. Ukhaman uñjaskasasa, ‘jan jitheqtir apostolonakajat janiw maynis chhaqkaniti’ sasin arskäna uka arunakapat janiw armaskänti (Juan 6:39; 17:12). Jesusajj jupanakarojj jarkʼaqänwa, janiw jupanakat khitis chhaqkänti, jan ukasti “tukjañan wawapäki” uka Judasakiw chhaqäna (Juan 18:7-9). Ukatwa jupat jan jitheqtiri arkirinakapar khitjjapjjañapatakejj mayïna.

      Soldadonakajj saytʼasisin Jesusar jakʼachasipjjäna ukhajja, apostolonakajj jankʼakiw kunas pasaski uk amuyapjjäna. Ukatwa Jesusar jisktʼapjjäna: “Tata, ¿espadampit jupanakar jawqʼatatapjjäjja?” sasa (Lucas 22:49). Apostolonakajja pä espada apapjjäna. Jesusajj janïr kuns arskäna ukhaw Pedrojj mä espada aytäna. Ukatjja jachʼa jilïr sacerdoten Malco sat esclavopar jawqʼatatasaw kupi jiñchup thoqoqayäna.

      Jesusasti jiñchut llamktʼasaw Malcor qolläna. Ukat mä suma yatichäwi yaticharakïna, Pedrorusti sarakïnwa: “Imañapar uka espadam imasim, espada aytirejj espadampi jiwayataw uñjasini” sasa. Jesusajj janiw katuntatäña ajjsarkänti, jupa pachpaw akham säna: “[Jan ukhamäkaspa ukhajja,] ¿kunanaktï Qellqatanakajj siski ukanakajj kunjamarak phoqasispasti?” sasa (Mateo 26:52, 54). Jesusajj saskakïnwa: “Alajjpachankir Awkejj nayar churkitu uka copatjja, ¿janit umtʼañajäki?” sasa (Juan 18:11). Jiwañapas wakiskchïnjja, Jesusajj Diosan munañap phoqañwa amtäna.

      Ukatjja akham sasaw Jesusajj jaqenakar säna: “¿Mä lunthatarjam katuntañatakit espadanakampi lawanakampi mistunipjjta? Sapüruw nayajj templon qontʼata yatichaskayätjja, ukampis janiw katuntapkistati. Taqe ukanakasti profetanakajj qellqapkäna ukanakan phoqasiñapatakiw pasäna” sasa (Mateo 26:55, 56).

      Soldadonakampi ejerciton comandantepampi guardianakampejja, Jesusar katuntasaw ñachʼantapjjäna. Uk uñjasasti apostolonakajj escapjjapjjänwa. Ukampis mä “waynaw” jaqenak taypin Jesusar arkañatak quedasïna, inas Marcos sutini discipulopächïna (Marcos 14:51). Uka waynajj khitïnsa uk jaqenakajj amuyapjjäna ukhajja, jupar katuntañwa munapjjarakïna, ukatwa jupajj linot lurat isip apanukusajj escapjjäna.

      • ¿Kunatsa Getsemaní sat jardinar Judasajj Jesusar thaqer saräna?

      • ¿Jesusar jarkʼaqañ munasajj kunsa Pedrojj luräna? ¿Ukham luratapat Jesusajj kamsänsa?

      • Diosan munañap phoqañ amtatapjja, ¿kunjamsa Jesusajj uñachtʼayäna?

      • Apostolonakajj Jesusar jaytanukupjjäna ukhajja, ¿khitis Jesusamp quedasïna, kunas ukat pasarakïna?

  • Anás, Caifás sat chachanakan ukaruw apapjjäna
    Jesusaw thakisa, cheqasa, jakañasa
    • Caifás chachajj isinakap chʼiyanoqasiski; mayninakajj Jesusaruw ajanut tʼajjllintasipki, jiskʼachasaw chʼakuntasipkaraki

      125 YATICHÄWI

      Anás, Caifás sat chachanakan ukaruw apapjjäna

      MATEO 26:57-68 MARCOS 14:53-65 LUCAS 22:54, 63-65 JUAN 18:13, 14, 19-24

      • JESUSAROJJ ANÁS SAT NAYRA JACHʼA JILÏR SACERDOTEN UKARUW APAPJJÄNA

      • SANEDRINANKIR JAQENAKAJJ JANIW CHEQAPARJAM JUZGAPKÄNTI

      Jesusaru mä jan wali jaqjam ñachʼantasajja, Anasan ukaruw apapjjäna. Jesusajj waynitükasin templon yatichirinakar wal musparaykäna ukhajja, jupaw jachʼa jilïr sacerdotëskänjja (Lucas 2:42, 47). Anasan yaqhep wawanakapajj jachʼa jilïr sacerdotëpjjarakïnwa, jichhasti Caifás sat tollqapaw jachʼa jilïr sacerdotënjja.

      Anasajj Jesusar wal jisktʼkäna ukhajja, Caifasajj Sanedrinankirinakaruw tantachthapiskäna. Uka tribunalanjja 71 chachanakaw juzgañatakejj uttʼayatäpjjäna, nayra jachʼa jilïr sacerdotenakas uka taypinkapjjarakïnwa.

      Anasajja “Jesusarojj discipulonakapata ukhamarak yatichäwipat jisktʼäna”. Jesusajj jupar sarakïnwa: “Taqe jaqenak nayraqatanwa nayajj parlayäta, kawkirutï taqe judionakajj sarapki uka sinagogansa templonsa yatichapuniyätwa, janirakiw kunsa jamasat parlkti. ¿Kunatsa nayar jisktʼista? Khitinakatï parlir istʼapkitu ukanakar jisktʼanim” sasa (Juan 18:19-21).

      Ukjjarusti, uka jakʼan sayaskir mä guardiaw Jesusar ajanut tʼajjllintäna, akham sasaw toqentarakïna: “Jilïr sacerdoten jisktʼatajj ¿ukhamti jumajj jaysäta?” sasa. Jesusajj janiw kuna jan walsa lurkänti, uk yatisajj akham sasaw jupar sarakïna: “Nayatï jan wal parlstjja, uka jan walit qhanañcham. Nayatï cheqapar parlstjja, ¿kunatsa jumajj nuwista?” sasa (Juan 18:22, 23). Ukanak pasatatjja, Anasajj Caifás tollqapan ukaruw Jesusarojj apjjaruyäna.

      Jachʼa jilïr sacerdotëkäna ukasa, markan jilïr irpirinakapasa, escribanakasa, mä arunjja Sanedrinankir taqpach chachanakaw Caifasan utapan jankʼak tantachasipjjäna. Pascua aruman maynir juzgañajj janiw leyirjamajj walïkänti, ukhampachasa jan wali amtanakap lurasipkakïnwa.

      Uka jaqenakajja janiw Jesusarojj cheqapar juzgañ amtapkänti. ¿Kunatsa? Jesusajj Lázaro chachar jaktaykäna uka qhepatjja, Sanedrinankirinakajj Jesusar jiwayañwa amtapjjäna (Juan 11:47-53). Ukhamarus uka urunak nayrakiw judío religionan pʼeqtʼirinakapajj Jesusar kʼarimp kʼarimpi katuntañatak amtapjjäna, ukhamat jiwayañataki (Mateo 26:3, 4). Cheqansa ¡janïra juzgaña qalltkasaw Jesusarojj jiwañapatak juchañchjjapjjäna!

      Janiw tantachäwipakejj leyirjam jan walïkänti, jachʼa jilïr sacerdotenakampi Sanedrinankir mayni jaqenakampejj Jesusar juchañchañatakiw kʼari testigonak thaqasipkäna. Waljanirus jikjjatapkchïnjja, sapa mayniw may maya parlapjjäna. Qheparusti paniniw akham sasin parlapjjäna: “Nanakajj aka jaqer istʼapjjtwa akham siri: ‘Jaqen amparapamp lurat aka templo allthapïwa, kimsürutjja yaqha templo saytʼayarakëjja, ukajj janiw jaqen amparapan luratäkaniti’ sasa” (Marcos 14:58). Ukhampachas uka chachanakajj may maywa parlapjjarakïna.

      Caifasajj Jesusar akham jisktʼäna: “¿Janit kuns kamskäta? ¿Kunsa aka jaqenakajj juma contra parlasipki?” sasa (Marcos 14:60). Jesusasti ukham may maya parlir kʼari testigonakan juchañchatajj amukïskänwa. Ukatwa Caifasajj yaqha toqet juchañchañ yantʼäna.

      Maynejj Diosan Yoqapätwa sirïna ukhajja, judionakajj wal colerasipjjerïna. Kunapachatï Jesusajj Diosaw Awkijajja siskäna ukhajja, judionakajj Jesusar jiwayañwa munapjjäna, “Diosjamäkaspas ukhamaw tuku” sasaw sapjjarakïna (Juan 5:17, 18; 10:31-39). Ukanak yatisaw Caifasajj akham sasin Jesusar jan wali amtamp jisktʼäna: “¡Jakkir Diosan sutipjjar juramentompi sapjjeta, ¿jumätati Diosan Yoqap Cristojja?!” sasa (Mateo 26:63). Jesusajj sänwa: “Jïsa, nayätwa. Jumanakajj jaqen Yoqaparuw uñjapjjäta, khititejj taqe chʼamanïki ukan kupëjjapan qontʼata ukhamaraki alajjpach qenayanakamp chika jutaskiri” sasa (Marcos 14:62). Jesusajja Diosan Yoqapatwa sasajj nayratpachwa sirïna (Juan 3:18; 5:25; 11:4). Janitejj ukham siskaspänjja, janis jupajj Diosan Yoqapäkaspa, janis Cristökaspa ukhamaw amuyasispäna.

      Ukanak istʼasasti, Caifasajj isinakapwa chiyanoqasïna, akham sasaw arnaqasirakïna: “¡Dios contraw aka jaqejj jan wal parli! ¿Kunataraki yaqha testigonak munaskañänisti? ¡Uñjapjjam! Jumanak pachpaw Dios contra jan wal parlir istʼasipktajja, ¿kamsapjjasmasa?” sasa. Sanedrinankirinakasti “jiwañapawa” sasaw sapjjarakïna (Mateo 26:65, 66).

      Jupanakajj Jesusat sawkasiñwa qalltapjjäna, chʼakunoqapjjarakïnwa. Mayninakajj ajanut tʼajjllintasaw thuskatapjjarakïna. Ajanut chʼoqantasin tʼajjllinoqasajja, akham sasaw jiskʼachapjjäna: “¡Profetästajj sapjjeta! ¿Khitis nuwtam?” sasa (Lucas 22:64). Uka arumajja Diosan Yoqaparojj jan walinak lurapjjäna, janiw leyirjamas juzgapkänti.

      • ¿Jesusarojj kawkirus nayraqat apapjjäna, kunsa ukan lurapjjarakïna?

      • ¿Ukjjarojj kawkirus Jesusar apapjjäna, kunjamsa Caifasajj Jesusar jiwayapjjañapatakejj Sanedrinankirinakar amtayäna?

      • Jesusar juzgapkäna ukhajja, ¿kuna jan walinaksa lurapjjäna?

  • Pedrojj Jesusar jan uñtʼiriw tuküna
    Jesusaw thakisa, cheqasa, jakañasa
    • Pedrojj jan uñtʼiriw tukuski, ukhaw Jesusajj balcón patjjat Pedror uñtaski; qhepa toqen mä wallpaw sayaskaraki

      126 YATICHÄWI

      Pedrojj Jesusar jan uñtʼiriw tuküna

      MATEO 26:69-75 MARCOS 14:66-72 LUCAS 22:54-62 JUAN 18:15-18, 25-27

      • CAIFASAN UTAPANWA PEDROJJ JESUSAR JAN UÑTʼIR TUKÜNA

      Getsemaní jardinan Jesusaru katuntapkäna uka qhepatjja, apostolonakajj wali sustjataw escapjjapjjäna. Ukampis Pedrompi ‘mä discipulompejj’ kuttʼanipjjänwa. Uka discipulojja apóstol Juanäpachänwa (Juan 18:15; 19:35; 21:24). Jesusarojj Anasan ukar apapkäna ukhaw jupanakajj puripjjpachäna. Ukatjja Anasajj Caifás jachʼa jilïr sacerdoten ukar apaykäna ukhajja, Pedrompi Juanampejj jayatakwa Jesusar arkasipkäna. Jupanakajj Yatichiripat wal llakisipjjäna, jiwañsa ajjsarapjjarakïnwa.

      Caifás jachʼa jilïr sacerdotejja Juanar uñtʼänwa, ukatwa Juanajj utapar mantäna. Ukañkamasti Pedrojj anqanwa suyaskäna, Juanaw kuttʼanisin punku uñjiri sirvienta tawaqompi parläna, ukhamatwa Pedror mantayapjjäna.

      Wali thaya arumänwa, ukatwa pationkir jaqenakajj kʼillimampi (jan ukajj carbonampi) nina nakhayapjjäna. Pedrosti uka jaqenakamp chikaw qontʼasirakïna, Jesusar ‘kunanakas qhepar pasani’ ukanak uñjañ suykasaw juntʼurtʼasiskäna (Mateo 26:58). Ukhamaruw punkut mantayankäna uka sirvientajj nina qhanan jupar sum uñj-jjäna. “¿Janit jumajj aka jaqen mayni discipulopäkta?” sasaw sarakïna (Juan 18:17). Cheqansa janiw uka tawaqokejj apóstol Pedror ukham siskänti, jan ukasti yaqha jaqenakasa ‘Jesusamp chika sarnaqerïtawa’ sasaw sapjjarakïna (Mateo 26:69, 71-73; Marcos 14:70).

      Ukanak satajj walpun Pedrojj colerasïna, jupajj janiw khitïnsa uk amuyapjjañap munkänti, ukatwa sawan punku toqer sararakïna. Pedrojj janis Jesusamp chika sarnaqerïkaspa ukhamaw tuküna, yamas akham sarakïnwa: “Janiw nayajj jupar uñtʼkti, kunpun parlasksta, janiw amuyksmati” sasa (Marcos 14:67, 68). Janiw ukakïkänti, jupajj ‘maldisiñ qalltäna, juramento lurarakïna’. Pedrojj cheqsa parlkaspa ukhamaw juramento luräna, maldicionajj nayjjankpan sasaw sarakïna (Mateo 26:74).

      Ukañkamasti amuyatajj Caifasan altus utapanwa Jesusar juzgasipkäna. Pedrompi mayni jaqenakampejj pationkasipkänwa, ukhamajj kunjamsa qhanañchañatak apanit testigonakajj mistu mantapjjäna uk uñjasipkpachänwa.

      Jupanakajj galileonakjam parlipanwa Pedron kʼarisitap amuyapjjpachäna. Ukhamarusa Pedrojj jiñchu thoqoqaykäna uka Malcon mä familiarapaw jaqenak taypinkaskäna. Mayampiw Pedrorojj akham sapjjäna: “Jumarojj jupamp chikwa huertan uñjsmajja” sasa. Pedrosti mayampiw Jesusar jan uñtʼir tuküna, ukampejj kimsa kutiw ukham sisjjäna. Ukatsti kunjamtï Jesusajj siskänjja ukarjamaw wallpajj artʼäna (Juan 13:38; 18:26, 27).

      Amuyatajja Jesusajj uta balconatwa patior uñtaniskäna. Jesusajj kutikiptasaw Pedror cheqak uñtäna, ukhaw Pedrojj kuna jan walsa luräna uk amuypachäna. Jesusajj mä qhawqha horanak nayrajj kuntï jupar siskäna uksa amtarakpachänwa. Ukhajj ¿kunjamakis Pedrojj jikjjataspachäna? Uka cheqat mistusajj chuymas kawkstʼataw wal jachäna (Lucas 22:61, 62).

      Pedrojj Diosar serviñansa suma saytʼata, jan jaytjasiri ukhamänwa, ¿kunatsa Yatichiripar jan uñtʼir tukpachäna? Uka horasanjja, Jesusaruw kʼarintasipkäna, jan wali jaqerjamaw juchañchasipkarakïna. Pedrojj jan kuna juchani Jesusarojj arjjataspänwa, ukampis antisakiw ‘wiñay jakañar apiri arunakani’ Jesusarojj jan uñtʼir tuküna (Juan 6:68).

      Kunatï Pedror paskäna ukajj wali llakkañänwa. Ukampis ¿kuns yatichistu? Diosar confiyiri Dios chuyma mä jaqetï mä jan waltʼäwir saykatañatak jan wakichatäkaspa ukhajja, jan waliruw purtʼasispa. Kunatï Pedror paskäna ukajja, Diosan servirinakaparojj amuyasiñasatakiw yanaptʼistu.

      • ¿Kunjamatsa Pedrompi Juanampejj Caifasan utapar mantapjjäna?

      • Pedrompi Juanampi pationkasipkipanjja, ¿kunas uta manqhan pasaskäna?

      • ¿Pedron maldisitapampi juramento luratapampejj kamsañsa muni?

      • Kunatï Pedror paskäna ukajja, ¿kunsa jiwasar yatichistu?

Aymara qellqatanaka (2005-2026)
Mistuñataki
Mantañataki
  • Aymara
  • Apayañataki
  • Kunjamtï munkta ukarjam askichañataki
  • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
  • Ak amtañamapuniwa
  • Aka amtanakanïpjjtwa
  • Configuración de privacidad
  • JW.ORG
  • Mantañataki
Apayañataki