Choon Kraist Ra Pwäpwääraawu Lingen Jiowa
“Iwe nge, ra pwapwa mesemi, pun ra küna, me selingemi, pun ra rongorong.” —MATTU 13:16.
AWOR och popun mi lüküchchar reen ekkewe choon Israel mi mumufengen reen ewe Chuuk Sainai pwe repwe ririöch ngeni Jiowa. A enlet pwe a angaseerelo seni Isip reen an manaman mi lapalap. A tümünüür reen an awora möngö me konik lon ewe fönüpöön. Mwirin, a alisiir le akkufu sounfiuun Amalek lupwen ra maun ngeniir. (Ekistos 14:26-31; 16:2–17:13) Lupwen ra nonnom lon ewe fönüpöön mwen ewe Chuuk Sainai, ra chech puun ra kon niuokkus reen chopulap me fiifi. Mwirin, ra küna än Moses feitiu seni ewe Chuuk Sainai, nge woonmesan a saramaram pokiten lingen Jiowa. Nge, rese ingeiti me aücheeääni minne ra küna, pwe ra märelo seni. “Ra niuokus ar repwe kan ngeni.” (Ekistos 19:10-19; 34:30) Pwata ra niueiti ar repwe küna saramen lingen Jiowa, nge ina i ewe emön mi fen fööri choommong mettoch fän asengesir?
2 Neman choon Israel ra niuokkus lon ena fansoun pokiten minne a fis me mwan. Lupwen ra alleasolapa Jiowa reen ar fööri emön kowu seni kolt, a apwüüngüür. (Ekistos 32:4, 35) Ra itä miritilo me aücheeääni än Jiowa apwüüngüür? Aapw, a lap me leir rese. Arap ngeni le sopwoloon manauen Moses, a chemeni pworaausen ewe kowu mi fföör seni kolt me pwal fitu fansoun choon Israel ra alleasolap. Iei aloon ngeni ekkena aramas: “Ämi oua ü ngeni ewe allük än ewe Samol mi Lapalap ämi we Kot. Ousap lükü i, ousap pwal aleasochisi alon. Seni ewe rän ua silekemi, oua chök ü ngeni ewe Samol mi Lapalap.”—Tuteronomi 9:15-24.
3 Nengeni mwo minne Moses a fööri lupwen a küna niuokkusun choon Israel. A mak pwe “Iwe, lupwen Moses a wes me kapas ngeniir, a pwöluela won mesan ngeni echö mangaku. Nge iteiten fansoun än Moses tolong lon ewe imw mangaku ren ewe Samol mi Lapalap pwe epwe kapas ngeni, a sarifala ewe pwölüpwöl me won mesan tori a pwal towusefäl. Iwe, lupwen a towu, a apworausa ngeni ekewe aramasen Israel mine Kot a allük ngeni. Ekewe aramasen Israel ra küna won mesen Moses pwe a saramaram. Murin, Moses a pwal pwölüsefäliela won mesan tori a tosefälilong lon ewe imw mangaku, pwe epwe kapas ngeni Kot.” (Ekistos 34:33-35) Pwata Moses a apwölü mesan fän ekkooch? Meet sia tongeni käeö seni ena? Pölüen ekkena kapas eis a tongeni alisikich le atittina ach ririfengen me Jiowa.
Pöütüloon Mettoch mi Aücheea
4 Ewe aposel Paul a awewei pwe än Moses apwölü mesan a weneiti lapalapen ekiekin me letipen choon Israel. Iei makkeien Paul: “Nöün Israel kewe rese tongeni newenewen ngeni woon mesen Moses pokiten lingen woon mesan. A ngaüolo ar tuufichin ekiek.” (2 Korint 3:7, 14, NW) A feet ngaüen ena mettoch! Jiowa a filaatä choon Israel pwe repwe nöün aramas, me a mochen ar repwe ririöch ngeni i. (Ekistos 19:4-6) Iwe nge, rese mochen newenewen ngeni pwääloon lingen Kot. Sap minne ra kulliiti Jiowa reen letiper me ekiekiir fän tuppwöl, nge ra sapelo seni.
5 Sia küna eü mettoch mi üssün chök ena lon ewe äeewin senturi C.E. Lupwen Paul a wiliiti emön choon Kraist, ewe pwon sefö a siiwili ewe Allükun Moses, iwe, Jises Kraist a wiisen choon afföör lon, nge i ewe Moses mi Lapalap. Lon an kewe kapas me föfföör, Jises a unusöch le pwääraawu lingen Jiowa. Iei makkeien Paul üssün Jises mwirin an manausefääl: “Lingen [Kot] a pwäälo lon i me a unusen liosuni liosun we.” (Ipru 1:3) A ifa me watteen ewe alen feiöch mi suuk ngeni choon Jus! Ra tongeni aüseling ngeni kapasen manau esemwüch seni Nöün Kot we! Nge a solap pwe a lap me lein ir kewe Jises a afalafal ngeniir rese aüseling. A iei üssün än Jises alooni aloon än Jiowa we oesini me reen Aisea fän asengesir: “Pun letipen ekkeei aramas mi chök tipekop, o selinger mi rongoförea, o meser mi amoür; pwe resap nengeni ren meser, o rong ren selinger, o wewe ren leluker, o kullusefäl pwe upwe apöchökküleratä.”—Mattu 13:15; Aisea 6:9, 10.
6 A mmen watte sokkofesenin choon Jus me nöün Jises kewe choon käeö pwe iei aloon Jises üssür: “Nge a feiöch mesemi, pwe ra küna, o selingemi, pwe ra rong.” (Mattu 13:16) Choon Kraist mi enlet ra wesewesen mochen silei Jiowa me angaang ngeni. Ra pwaapwaaiiti ar repwe föffööri letipan, üssün an a pwääpwäälo lon ewe Paipel. Ina minne, choon Kraist mi kepit ra pwäpwääraawu lingen Jiowa lon ar angaangen afalafal fän iten ewe pwon sëëfö, me a chök pwal ina üssün ekkewe pwal fitemön siip.—2 Korint 3:6, 18.
Ewe Popun ewe Pworaaus Allim a Pwölüpwöl
7 Üssün sia fen küna, lon fansoun Jises me Moses, a lap me lein choon Israel ar ra pöönalo ewe wiis mi sokkolo aücheeaan a suuk ngeniir. A pwal ina üssün aramas lon ei fansoun. A lap me leir ar ra pöönalo ewe pworaaus allim sia afalafala. Sise määirü reen ena. Iei makkeien Paul: “Nge are äm ei kapas allim mi opolo, a chök opolo seni ekkewe aramas mi pöütmwälilo. Pun ewe koten ei fönüfan a fen achunalo letipen ekkewe chon lükülükümang.” (2 Korint 4:3, 4) Inaamwo ika Setan a kan achoocho le aopa ewe pworaaus allim, nge choommong aramas ra pwisin apwölü meseer pokiten ar rese mochen küna.
8 Mesen letipen choommong ra chunnulo pokiten ar nonnom lon rochopwaak. Ewe Paipel a apasa pwe ekkewe mwüü ra “nonnom lon rochopwak, pokiten ar ekiek, manaueer mi sokko seni manauen Kot pokiten ar tipeförea.” (Efisus 4:18) Mwen an wiliiti emön choon Kraist, Paul a silelapei ewe Allük, nge a kon rochopwaak ekiekin pwe iwe a eriäfföü ewe mwichefelin Kot. (1 Korint 15:9) Iwe nge, Jiowa a pwääri ngeni minne mi enlet. Paul a awewei pwe “Nge Kot a chök ümöümöch ngeniei, o iei popun: pwe Jises Kraist epwe pwäratä an we songomang mi unüs lon ngang, mi äeuin chon tipis, usün chök eü minen appiru ngeni ir ekkewe repwe lükü i ngeni manau esemüch.” (1 Timoti 1:16) Üssün chök Paul, choommong mi ü ngeni än Kot kewe pworaaus mi enlet me loom ra angaang ngeni i iei. Ina eü popun mürinnö ach sipwe likiitu le afalafal ngeni ir kewe mi ü ngenikich. Iwe, ika sipwe käkkäeö me miritiiti ewe Kapasen Kot, epwe tümünükich pwe site eäni föfföörun rochopwaak mi asonga Jiowa.
9 Reen choommong aramas, mesen letiper a chun puun mi kesip letiper me ra tipeföörea. Choommong choon Jus ra oput Jises me an kewe afalafal puun ra umwesin kamwöchünnük woon ewe Allükun Moses. Nge a wor ekkooch rese ina üssün. Reen chök awewe, mwirin manausefäälin Jises, “chommong me lein ekkewe samol-fel ra pwal alleasochisi ewe luku.” (Fofor 6:7) Iwe nge, iei makkeien Paul üssün a lap me lein choon Jus: “Ewer, tori ikenai, fansoun meinisin are ra alleani makkeien Moses kewe, eu minen pwoluelo a chok nonnom won letiper.” (2 Korint 3:15) Neman Paul a silei minne Jises a fen apasa ngeni ekkewe sou emmwen lon ewe lamalamen Jus: “Ami oua kuttafichi lon ekkewe puk, pun ami oua ekieki pwe mi wor manau esemuch remi lon, nge ekkewe puk ra pwarata usi.” (Jon 5:39) Ekkena puk ra käeöfich lon repwe itä alisiir ar repwe miritiiti pwe Jises ewe Messaia. Iwe nge, a nom reen choon Jus pwisin ar kewe ekiek, iwe, pwal mwo nge Nöün Kot we, ewe mi föffööri manaman, ese tongeni siiwili ar ekiek.
10 A pwal ina üssün choommong mi fiti ekkewe itä lamalamen Kraist lon ei fansoun. Üssün chök choon Jus lon ewe äeewin senturi, “ra achocho fan asengesin Kot, nge sap ren tipatchem.” (Rom 10:2) Inaamwo ika ekkooch ra käeö Paipel, nge rese mochen lükü minne a apasa. Rese lükü pwe Jiowa a käit ngeni nöün kewe aramas reen an nöünöü ekkewe choon Kraist mi kepit, weween, ewe choon angaang mi tuppwöl me tipatchem. (Mattu 24:45) Iwe nge, kich sia weweiiti pwe Jiowa a käit ngeni nöün kewe aramas, me ekis me ekis ra kan weweiiti än Kot kewe pworaaus mi enlet. (An Salomon Fos 4:18) Reen ach mut ngeni Jiowa an epwe käit ngenikich, sia kan feiöch pokiten ach silei letipan me an kewe kokkot.
11 Pwal ekkooch ra chunnulo pokiten ar lükü minne chök ra mochen lükü. A mak lon oesini pwe ekkooch repwe esiita nöün Kot kewe aramas me ewe pworaaus ra esilefeili üssün än Jises waroto. Iei makkeien ewe aposel Piter: “Me reen pwisin mochenir, rese afäänni ei kapas mi enlet,” weween, an Kot tinaatiu eü nooter woon choon fönüfan lon fansoun Noa we. (2 Piter 3:3-6, NW) Pwal üssün chök, choommong itä choon Kraist ra silei pwe Jiowa a umöümöch, kirekiröch, me a okkomusalo tipis, nge ra tunaalo are pöönalo ewe kapas mi enlet pwe esap amwöchu seni aramas liwinin tipisir. (Ekistos 34:6, 7) Choon Kraist mi enlet ra kan pippii pwe repwe weweiiti minne ewe Paipel a enletin aiti ngeni aramas.
12 Choommong choon lamalam ra chunnulo reen eöreni. Iei aloon Jises ngeni ekkewe sou emmwen lon lamalam: “Iwe, oua chok amoilo ewe kapasen Kot fan iten ami kapasen lom.” (Mattu 15:6) Choon Jus ra tinikken le fförsefäällietä ewe lamalam mi enlet mwirin ar liwin seni ar fötek lon Papilon, nge lo, lo, a siiwil sorosorun ekkewe samool fel pwe iwe ra lamalam tekia me tipeföörea. Ekkewe itä fetellap mi fel ra üssün pwomwen lamalam chök, nge esor än aramas wesewesen süföliiti Kot. (Malakai 1:6-8) Lon fansoun Jises, ekkewe soumak me Farisi ra apachaalong lon ewe Allükun Moses fite, fite eöreni. Jises a apasa pwe ir choon likotuputup puun rese chüen miritiiti ekkewe kapasen alongolongun allük ewe Allükun Moses a longolong woon. (Mattu 23:23, 24) Choon Kraist mi enlet repwe pippii pwe resap mut ngeni än aramas kewe eöreni ar repwe arikiirelo seni fel mi enlet.
“Nennengeni ewe Emön Sise Tongeni Nengeni”
13 Moses a tingor pwe epwe küna lingen Kot me woon ewe chuuk, iwe, a küna ekis saramen lingen Jiowa. Lupwen a toolong lon ewe imwen fel mangaku, ese chüen nikatuupwöl . A mmen watte lüküen Moses me a mochen fööri letipen Kot. Inaamwo ika a feiöch pokiten an küna ekis lingen Jiowa reen mesan, nge üssün itä a fen küna Kot me mwan reen mesan kewe, mesen lükülük. Ewe Paipel a apasa pwe Moses “a likiitu, usun a chok nennengeni ewe emon sise tongeni nengeni.” (Ipru 11:27; Ekistos 34:5-7) Iwe, a pwääraawu lingen Kot, esap chök reen ewe saram a ttinewu seni woon mesan, pwe pwal reen an achoocho le alisi choon Israel pwe repwe silei me angaang ngeni Jiowa.
14 Lon läng, Jises a wenewenen küna lingen Kot reen fite, fite ier, ese ffat, pwal mwo nge mwen an we a fförütä unuselapen läng me fönüfan. (An Salomon Fos 8:22, 30) Lon unusen ena fansoun, a fisitä eü ririin tong mi fokkun lapalap lefiler. Jiowa Kot a pwääraatä ewe sokkün tong mi fokkun watte ngeni nöün na mwänichi, mwennöün me lein fförian kewe meinisin. Iwe mwirin, Jises a pwääraatä an tong mi alollol ngeni ena Choon Liffangoto Manau. (Jon 14:31; 17:24) Ena tong lefilen ena Sam me Nöün na a unusöch. Jises, üssün chök Moses, a pwaapwaiti an epwe pwäpwääraawu lingen Jiowa lon ekkewe mettoch a aiti ngeni aramas.
15 Üssün chök Moses me Jises, nöün Kot kewe Choon Pwäratä woon fönüfan lon ei fansoun ra kan mwasangasangeiti ar ekiekiifichi lingen Jiowa. Rese sapelo seni ewe pworaaus allim mi lingemwaaraar. Iei makkeien ewe aposel Paul: “Nge are emön epwe kuul ngeni ewe Samol, iwe, epwe uwei seni ewe minen pwölüelo.” (2 Korint 3:16) Sia käkkäeö Paipel pokiten ach mochen fööri letipen Kot. Sia möngüü ewe ling mi pwääpwäälo seni woon mesen Nöün Jiowa we me ewe King mi kepit, Jises Kraist, me sia akkappirü föfföörun. Üssün chök Moses me Jises, sia feiöch pokiten an a nom reech ewe angaangen afalafal, iwe, sia tongeni aiti ngeni aramas pworaausen ewe Kot mi lingemwaaraar sia fel ngeni.
16 A iei ussun an Jises iotek: “Ua mwareituk, Semei, Samolun lang me fonufan, pwe ka amonalo ekkeei mettoch seni chon tipatchem me chon wewe, nge ka pwarirelo ngeni monukol.” (Mattu 11:25) Jiowa a pwaari an kewe kokkot me lapalapan kewe ngeni ir kewe mi tipewenechar me tipetekison. (1 Korint 1:26-28) Sia nom fän an tümün me a aiti ngenikich ifa üssün sia tongeni efeiöchu pwisin kich, weween, ifa üssün sia tongeni manaueni ewe sokkün manau mi mürinnö seni meinisin. Amwo sipwe alamwota mettoch meinisin mi kawor ngenikich fän iten ach sipwe tuufichin ririöch ngeni Jiowa.
17 Iei makkeien Paul ngeni choon Kraist mi kepit: “Nge kich reen mesach ese pwölüpwöl sia pwäpwääraawu lingen Jiowa, iwe, sia wiliwililo ngeni liosun we seni eü ling ngeni eü ling.” (2 Korint 3:18) Ese lifilifil ika sia eäni ewe apilükülüküün manau lon läng are woon fönüfan, nge fansoun an epwe lapalo sileach üssün Jiowa, weween, lapalapan kewe me sorosorun, iwe, epwe wiliwililo lapalapach pwe sipwe üssün chök i. Ika sipwe ekiekiifichi fän kilisoü manauen Jises Kraist me an kewe afalafal me an angaangen afalafal, epwe lapalo ach pwäpwääraawu lapalapen Jiowa kewe. A ifa me watteen ach chengel pokiten ach silei pwe sia mwareiti ach we Kot, nge ina i ewe emön sia kan ekiekin pwäpwääraawu lingan!
En mi Chechchemeni?
• Pwata choon Israel ra niueiti ar repwe nengeni lingen Kot, ewe mi pwääpwäälo me woonmesen Moses?
• Ifa üssün ewe pworaaus allim a “pwölüpwöl” lon ewe äeewin senturi, iwe, pwal lon ach ei fansoun?
• Ifa üssün sia kan pwäpwääraawu lingen Kot?
[Ekkewe kapas eis fan iten ewe lesen]
1. Menni kapas eis a piitä ussün minne choon Israel ra fööri lupwen ra küna Moses reen ewe Chuuk Sainai?
2. Pwata choon Israel ra niuokkus lupwen ra küna lingen Kot mi pwäälo me woon mesen Moses?
3. A ifa üssün än Moses apwölü mesan?
4. Me reen ewe aposel Paul, ifa weween än Moses äeä ewe nikatuupwöl?
5, 6. (a) Ifa üssün choon Israel lon fansoun Moses we ra üssün chök ir kewe mi manau lon ewe äeewin senturi? (b) Ifa sokkofesenin ir kewe mi aüseling ngeni Jises me ir kewe rese aüseling?
7. Pwata sise määirü pwe a lape ngeni aramas ar ra pöönalo ewe pworaaus allim?
8. Ifa üssün choommong ra chunnulo pokiten ar nonnom lon rochopwaak, me ifa üssün sia tongeni tümünükich seni ena mettoch?
9, 10. (a) Ifa üssün choon Jus lon ewe äeewin senturi ra affata pwe ese suuk letiper me ra tipeföörea? (b) A pwal ina üssün ir kewe mi fiti ekkewe itä lamalamen Kraist lon ei fansoun? Awewei mwo.
11. Ifa üssün än aramas lükü minne chök ra mochen lükü a kan aopa seniir minne mi enlet?
12. Ifa üssün aramas ra chunnulo reen eöreni?
13. Ikkefa ekkewe ruu lapalap Moses a küna ekis lingen Kot reen?
14. Ifa üssün Jises a küna lingen Kot, me meet a pwaapwaiti?
15. Ifa üssün choon Kraist ra kan ekiekiifichi lingen Kot?
16. Pwata sia feiöch pokiten ach silei minne mi enlet?
17. A kan ifa üssün ach tuufichin sissileelo lapalapen Jiowa kewe?
[Lios lon pekin taropwe 9]
Choon Israel rese tongeni newenewen ngeni woonmesen Moses
[Lios lon pekin taropwe 11]
Üssün chök Paul, choommong mi ü ngeni än Kot kewe pworaaus mi enlet me loom ra kan angaang ngeni i iei
[Lios lon pekin taropwe 13]
Nöün Jiowa kewe choon angaang ra pwaapwaiti ar repwe pwäpwääraawu lingen Kot