Likiitü Le Witiwiti Ränin Jiowa We

“Oupwe apacha ngeni ami luku . . . likiitu.”​—2 PITER 1:5, 6.

1, 2. Meta likiitü, iwe, pwata a lamot ngeni Chon Kraist?

RANIN Jiowa we mi lapalap a chök arapoto. (Sowel 1:15; Sefanaia 1:14) Kich chon Kraist mi tipeppos le amwöchü ach tuppwöl ngeni Kot, sia mwötöres le witiwiti ena fansoun lupwen epwe pwüngülo än Jiowa pwüüngün nemenem. Tori ena fansoun, sipwe kükküna koput, esiit, riäfföü, me mälo fän iten ach lükü. (Mattu 5:10-12; 10:22; Pwarata 2:10) Ina popun a lamot likiitü, ina ach tufichin mökürochou fän weires. Ewe aposel Piter a pesekich: “Oupwe apacha ngeni ami luku . . . likiitu.” (2 Piter 1:5, 6) A fokkun lamot ngenikich likiitü, pun Jises a apasa: “Nge iö epwe likitü tori lesopolan epwe küna manau.”​—Mattu 24:13.

² Sia pwal sessemwen, letipechou, me kükküna pwal ekkoch sossot. Epwe ifa me watteen än Setan pwapwa ika sipwe fangetä! (Luk 22:31, 32) Ren än Jiowa älillis, sipwe tongeni likiitü fän sokkopaten sossot. (1 Piter 5:6-11) Sipwele käeö pworausen ekkoch aramas mi ännetatä pwe sipwe pwal tongeni likiitü me amwöchü ach lükü mi pöchökkül atun sia witiwiti ränin Jiowa we.

Rese Fangetä Pokiten Ar Semmwen

3, 4. Aweweei pworausen emön mi äiti ngenikich pwe sipwe tongeni angang ngeni Jiowa fän tuppwöl inaamwo ika sa semmwen.

³ Kot ese föri manaman le achikaratä aramas lon ach ei fansoun, nge a kan awora ewe pöchökkül pwe sipwe likiitü fän semmwen. (Kölfel 41:1-3) Sharon a apasa, “Ükükün ai chechchemeni, ua chök nonnom woon wai we wheelchair. Seni le uputiuei, a tter tupwuei pwe a fokkun apwangapwang inisi, iwe, use tongeni meefi pwapwaan semirit.” An käkkäeö ussun Jiowa me an kewe pwon ussun ach sipwe unusöchülo a awora ngeni Sharon eü äpilükülük allim. Inaamwo ika a weires an kakkapas me feffetäl, nge a küna pwapwa lon ewe angangen afalafal. Lon 1993, a apasa: “Eli epwe chök apwangapwangelo inisi, nge ai lükülük woon Kot me ai ririöch ngeni ra fokkun lamot ngeni manauei. A ifa me watteen apwapwaan ai nonnom lein nöün Jiowa kewe aramas me akkangei an älillisöch esor kaükün!”

⁴ Ewe aposel Paul a pesei chon Kraist lon Tesalonika ar repwe “apöchöküla letipen chon letipeta.” (1 Tesalonika 5:14, NW) Än emön meefi lichippüng chapur epwe tongeni efisi an letipechou. Lon 1993, Sharon a makkei: “Pokiten ua meefi lamotongaüei, ua . . . fokkun letipechou ükükün 3 ier. . . . Ekkewe elter ra aururu letipei me awora kapasen emmwen. . . . Ren The Watchtower, Jiowa a emiritikich ussun letipechou. Ewer, a fokkun tongei nöün kewe aramas me pwal wewefichiti meefiach.” (1 Piter 5:6, 7) Sharon a chüen akkangang ngeni Kot fän tuppwöl atun a witiwiti ränin Jiowa mi lapalap.

5. Ifa ena pisekin ännet pwe Chon Kraist repwe tongeni likiitü fän weires?

⁵ Ekkoch Chon Kraist ra fokkun aürek pokiten minne a fis lon manauer me loom. Harley a küna chommong minen aniuokkus lupwen a fiti ewe Oruuen Maunen Fönüfan, iwe, fän chommong a chök tattanen maun. Atun a möür, a pupuchor: “Woi, ppii!” Lupwen a nennelo, inisin a fokkun chöchchöön ren molonan. Iwe nge, a tongeni atipeeüfengenni manauan ngeni än Kot kewe kapasen emmwen, me lo, lo, lo, a ekis kükkünülo weiresin an kewe ttan.

6. A ifa ussun emön Chon Kraist a ataweei an semmwen lon pekin memmeef?

⁶ A üri emön Chon Kraist eü semmwenin tupwu pwe esap tongeni nemenifichi meefian, iwe, a fokkun weires an epwe fiffiti ewe angangen afalafal imw me imw. Iwe nge, a chök akkachocho ngeni pun a weweiti pwe ena angang epwe tongeni amanaua pwisin i me pwal ir kewe mi aüseling ngeni. (1 Timoti 4:16) Fän ekkoch, esap tongeni pwal mwo nge tikki ewe pellin pen asam. Nge a apasa, “Mwirin och fansoun, ua tongeni nemenisefälli meefiei kewe, feilo ngeni pwal eü imw, me achochosefäl. Ren ai fiffiti ewe angangen afalafal, ua amwöchü ai pöchökkül lon pekin ngün.” A pwal weires ngeni an epwe fiffiti mwich, nge pwiich na a fokkun meefi lamoten an mwichfengen me chienan kewe chon lükü. Ina minne, a fokkun achocho.​—Ipru 10:24, 25.

7. Inaamwo ika ekkoch ra niuokkus ar repwe kapas mwen mesen aramas are fiti eü mwich, nge ifa ussun ra pwäratä ar likiitü?

⁷ Ekkoch Chon Kraist ra eäni ewe esin niuokkus mi kon ssenük, iwe, a kon watte ar niuokkusiti ekkoch napanap are pisek. Awewe chök, ekkoch ra niuokkus ar repwe kapas mwen mesen aramas are fiti eü mwich. Anchangei mwo weiresin ar repwe uwawu meefier lon ach kewe mwich are föri wiser lon ewe Sukulen Afalafal! Iwe nge, ra likiitü le föfföri ena mettoch, iwe, sia fokkun pöchökkületä rer.

8. Met epwe wesewesen älisi emön le ataweei an kewe osukosuk lon pekin memmeef?

⁸ Epwe tongeni älisi emön mi semmwen lon pekin memmeef ika epwe awattei an fansoun asösö are annut. Eli epwe öch an epwe kütta älillisin emön tokter. Iwe nge, epwe fokkun älisi an epwe lükülük woon Kot ren an ikkiotek ngeni. Kölfel 55:22 a apasa, “Kopwe monätä won ewe Samol mi Lapalap om weires, pwe i epwe tümwünük. Esap fokun mwütätä pwe ewe chon pwüng epwe kuf.” Iwe, achocho ngeni om “kopwe lükülük woon Jiowa ren unusen lelukom.”​—Än Salomon Fos 3:5, 6, NW.

Likiitü Atun Emön Attongach A Mälo

9-11. (a) Met epwe tongeni älisikich le likiitü fän letipechou lupwen emön attongach we a mälo? (b) A ifa ussun minne Anna a föri epwe älisikich le likiitü fän letipechou?

⁹ Lupwen mälo a äimufesenni chon eü famili, epwe tongeni efisi letipechou chapur. Eperiam a kechiueiti pwülüwan we Sara, ewe mi fokkun ächengicheng me ren lupwen a mä seni. (Keneses 23:2) Pwal mwo nge ewe mwän mi unusöch Jises “a kechiu” lupwen chienan we Lasares a mälo. (Jon 11:35) Iwe, mei enlet pwe sipwe meefi letipechou lupwen emön attongach a mä senikich. Iwe nge, Chon Kraist ra silei pwe epwe fis ewe manausefäl. (Fofor 24:15) Ina popun, rese “lolilen usun chok ekkewe ekkoch esor och apilukuluk allim rer.”​—1 Tesalonika 4:13.

¹⁰ Iwe, ifa ussun sipwe mökürochou fän letipechou? Eli eü kapas monomon epwe älisikich. Lupwen emön chiechiach we a säi, ese kon watte ach letipechou pun sia lükü pwe sipwe künasefälli lupwen epwe liwinsefällito. Ach eäni ena esin ekiek ussun emön Chon Kraist mi mälo lon an tuppwöl epwe ekis akükkünalo ach letipechou pun sia silei pwe epwe tongeni manausefäl.​—Än Salomon Afalafal 7:1.

¹¹ Ach unusen lükülük woon ewe “Koten sokkun aururu meinisin” epwe älisikich le likiitü fän letipechou. (2 Korint 1:3, 4) Epwe pwal älisikich ach sipwe ekieki ussun met Anna a föri. Pwülüwan we a mä seni i mwirin ar pwüpwülüfengen fisu chök ier. Nge tori an a 84 ierin, a chüen chök angang ngeni me fel ngeni Jiowa lon ewe imwenfel. (Luk 2:36-38) Ese mwääl an letip-unus le akkangang ngeni Kot a älisi i an epwe likiitü fän an letipechou me pos. Ach fiffiti mwökütükütün Chon Kraist, pachelong ewe angangen afalafal, epwe älisikich le likiitü fän letipechou.

Mökürochou fän Sokkopaten Sossot

12. Ekkoch Chon Kraist ra likiitü fän met sokkun sossot lon ar kewe famili?

¹² Ekkoch Chon Kraist ra küna sossot lon ar kewe famili. Awewe chök, ika pwülüwer we a lisowu mwääl, epwe fokkun efisi ar letipeta! Pokiten ar rükö me lolilen chapur, eli emönnewe ese tipis esap tongeni okkonnut nge epwe chök kekkechiu. Eli epwe tümününgaü are mwäällilo atun epwe föri angang mi mecheres. Eli esap pwal chüen mwon möngö, epwe kichüchülo, me meefi letipechou. Eli epwe weires an epwe fiffiti angangen Chon Kraist. Iwe, epwe pwal kkü manauen nöür semirit!

13, 14. (a) Ifa ussun än Salomon iotek lon efinünen ewe imwenfel a apöchökkülakichetä? (b) Pwata sia tittingor ngün mi fel?

¹³ Lupwen epwe torikich ena esin sossot, Jiowa a kan akkawora älillis. (Kölfel 94:19) Kot a akkaüseling ngeni iotekin nöün kewe aramas ussun an a pwälo lon än King Salomon iotek lon efinünen än Jiowa we imwenfel. Salomon a iotek ngeni Kot, a erä: “Kopwe aüseling ar iotek. Iwe, are eman chök aramas ika noum aramasen Israel meinisin ra tüngor o aitiela pöür ngeni ei imwenfel, ese lifilifil met sokun iotek ika tüngor ra eäni, pun iteiten eman me eman a silei riaföün püsin lelukan, mürin kopwe aüselingeer me läng ewe ia ka nom ie. Kopwe amusala ar tipis o liwini ngeni eman me eman ükükün an föför, pun en ka silei leluker, ewer, en echök ka silei leluken aramas meinisin. Ren ei noum aramas repwe meninituk lon fansoun ar manau lon ewe fanü ka ngeni äm kewe lewo.”​—1 King 8:38-40.

¹⁴ Epwe äkkäeüin älillisöch ach sipwe ikkiotek fän iten ewe ngün mi fel. (Mattu 7:7-11) A kapachelong lon uwaan ewe ngün ekkoch napanap ussun choweän pwapwa me kinamwe. (Kalesia 5:22, 23) Sipwe fokkun meefi asösöön ngünüch lupwen Semach we lon läng epwe pölüeni ach kewe iotek, pun pwapwa epwe siwili letipechou, me kinamwe epwe wii aürek!

15. Ikkefa ekkoch wokisin repwe tongeni älisikich le pwäkini ach aürek?

¹⁵ Lupwen epwe torikich sokkopaten weires, sipwe meefi aürek. Nge epwe ekis akükkünatiu ach osukosuk ika sipwe chechchemeni alon Jises kkeei: “Oute aureki usun manauemi, meeta oupwe ani, are meeta oupwe unumi; are pwal usun inisimi, meeta oupwe ufouf. ... Nge oupwe kuttafichi lom an mu o an pung; iwe, ekkeei mettoch meinisin repwap kapach ngenikemi.” (Mattu 6:25, 33, 34) Ewe aposel Piter a pesekich pwe ‘sipwe isetä woon i mettoch meinisin, minne sia aürek ren, pun a fen tongekich.’ (1 Piter 5:6, 7) Mi fich ach sipwe achocho le pwäkini osukosuk. Iwe nge, mwirin ach föri ükükün minne mi tufich ngenikich, sisap aürek nge sipwe chök ikkiotek. Ewe soumakkei kölfel a kölü, “Kopwe lükü ngeni [Jiowa] manauom o apilükülük ngeni, nge i epwe älisuk.”​—Kölfel 37:5.

16, 17. (a) Met popun sisap unusen ngaselo seni aürek? (b) Met sipwe küna ika sipwe apwönüetä Filipai 4:6, 7?

¹⁶ Paul a makkei: “Ousap aurek ren och mettoch, pwe ren mettoch meinisin oupwe chok esinei ngeni Kot ami mochen ren iotek o tingor o pwal eti kilisou. Iwe, an Kot we kinamwe, ewe mi somelo seni ach ekiek meinisin, epwe mamasa letipemi o ami ekiek lon Kraist Jises.” (Filipai 4:6, 7) Pwüngün, esap tufich ngeni mwirimwirin Atam kewe rese unusöch ar repwe unusen ngaselo seni aürek. (Rom 5:12) Pwülüwen Iso kewe fin Hit “ra fokun ariaföüü Isaak me Repeka.” (Keneses 26:34, 35) Ekkoch Chon Kraist ussun chök Timoti me Trofimus ra aüreki ar kewe samau. (1 Timoti 5:23; 2 Timoti 4:20) Paul a aüreki chienan kewe chon lükü. (2 Korint 11:28) Nge ir kewe mi tongei ewe Sou “aüselinga iotek” repwe tongeni arap ngeni i fansoun meinisin.​—Kölfel 65:2.

¹⁷ Atun sia witiwiti ränin Jiowa we, mei wor rech älillisöch me aurur seni “ewe Koten kinamwe.” (Filipai 4:9) Jiowa a “ümöümöch me kirikiröch,” “mi chok murinno o omusalo tipis,” me “a chemeni pwe kich pwül echök.” (Ekistos 34:6; Kölfel 86:5; 103:13, 14) Iwe, sipwe ‘esile ngeni i ach mochen ren iotek,’ pun epwe atoto rech “an Kot we kinamwe,” ewe esin kinamwe mi somwolo seni ach ekiek meinisin.

18. Ussun Jop 42:5 a apasa, ifa ussun epwe tufich ach sipwe “küna” Kot?

¹⁸ Lupwen a pölü ach kewe iotek, sia silei pwe Kot a nonnom rech. Mwirin än Jop likiitü fän an kewe sossot, a apasa: “Me mwan üa rong usum ren selingei, nge iei üa nenengenuk ren mesei.” (Hiop 42:5) Ren mesen ach weweiti, lükü, me kilisou, sipwe tongeni ekilapei än Kot föfför fän äsengesich me “küna” i lap seni me loom. Ena sokkun ririöch epwe atoto rech kinamween letipach me ekiekich.

19. Met epwe fis ika sipwe ‘likiti ngeni Jiowa osach kewe meinisin’?

¹⁹ Ika sipwe ‘likiti ngeni Jiowa osach kewe,’ sipwe tongeni mökürochou fän sossot ren och kinamwe mi tüttümünü letipach me ekiekich. Le alolloolun letipach, sipwe ngaselo seni aürek, niuokkus, me rükö. Ekiekich esap kon osukosuk ren aürek.

20, 21. (a) Met sia käeö seni än Stifen meefi kinamwe fän riäfföü? (b) Apworausa pworausen ekkoch mi meefi kinamwe fän sossot.

²⁰ Ewe chon käeö Stifen a kinamwe lupwen a küna eü sossotun an lükü mi fokkun chou. Me mwen an eäni an säingoonun afalafal, chokkewe meinisin lon ewe mwichen sou kapwüng ra “küna pwe wowoon wonmesan a usun chök wowoon wonmesen eman chon läng.” (Fofor 6:15) A kinamwe woon mesan, ussun chök wowoon wonmesen emön chonläng, emön chon uwei pworausen Kot. Mwirin än Stifen oturuur ren ar tipisin nielo Jises, ekkewe soukapwüng “ra fokun lingeringer o asüngürü ngiir lon ar song.” Stifen a “ur ren ewe Ngun mi Fel o a chok nenneta läng. A küna lingen Kot, o Jises, pwe a ukkuta peliefichin Kot.” Stifen a pöchökkületä ren ena längipwi, iwe, a tuppwöl tori mälo. (Fofor 7:52-60) Inaamwo ika sise küna och längipwi, nge Kot a ngenikich kinamwe fän riäfföü.

²¹ Ekieki ussun meefien ekkoch Chon Kraist mi ninniilo le pöün ekkewe Nazi (chon peni Adolf Hitler atun a nemeni Tois seni 1933 ngeni 1945) lon ewe Oruuen Maunen Fönüfan. Emön Chon Kraist a apasa lon ewe imwen kapwüng: “A fen kapwüngülo pwe upwe mälo. Üa aüseling, me mwirin üa pwisin ereniei, ‘Kopwe lüküchar lon om lükü tori mälo,’ me pwal ekkoch alon ach Samol, iwe a wes [ewe kapwüng]. Iwe, ina chök. Üa meefi kinamwe, ewe sokkun kinamwe mi somwolo!” Pwal emön säräfö Chon Kraist a pwal fen kapwüngülo pwe epwe tüttünülo üan we, iwe, a mak ngeni seman kewe me inan, a erä: “A fen lu seni lukenipwin. Mei chüen wor fansoun ai upwe siwili ai ekiek. O! Itä upwe tongeni pwapwa woon fönüfan ika upwe amamaesini ach Samol? Aapwi! Nge iei oupwe chök lükülük pwe upwe le lo seni ei otot fän pwapwa me kinamwe.” Esor tipemwaramwar pwe Jiowa a apöchökkülatä nöün kewe chon angang mi tuppwöl.

Kopwe Tongeni Likiitü!

22, 23. Met kopwe tongeni lükü atun ka likiitü le witiwiti ränin Jiowa we?

²² Eli esaamwo toruk ena esin sossot sia fen kapas ussun. Iwe nge, mei pwüng alon ätewe mi niuokkusiti Kot itan Jop, a erä: “Eman aramas mi uputiu me ren eman fefin a chök manau lon fansoun mochomoch, nge manauan a uren weires.” (Hiop 14:1) Neman ka achocho le emmweniöchü noum kewe me ren ewe Paipel. A lamot ar repwe likiitü fän sossot lon sukul, nge a ifa me watteen om pwapwa lupwen ra üppos fän iten Jiowa me an kewe kapasen emmwen mi pwüng! Neman ka pwal küna weires me sossot lon om we leenien angang. Iwe nge, kopwe tongeni mökürochou fän ekkeei sokkun osukosuk, pun ‘Jiowa a mwärei ach wosochou iteiten rän.’​—Kölfel 68:19.

²³ Eli ka ekieki pwe en emön chök aramas mi kisikis, nge chechchemeni pwe Jiowa esap mönükalo om angang me tong ka pwäri fän äsengesin itan we mi fel. (Ipru 6:10) Ren an älillis, kopwe tongeni likiitü fän sossotun om lükü. Iwe, kopwe apachalong om föfföri letipen Kot lon om kewe iotek me kokkot. Iwe, kopwe tongeni lükülük pwe Jiowa epwe efeiöchuk me älisuk atun ka likiitü le witiwiti ränin Jiowa we.

Epwe Ifa Ussun Kopwe Pölüeni?

• Pwata a lamot ngeni Chon Kraist likiitü?

• Met epwe älisikich le likiitü fän semmwen me letipechou?

• Ifa ussun iotek a kan älisikich le likiitü fän sossot?

• Pwata epwe tufich ach sipwe likiitü atun sia witiwiti ränin Jiowa we?

[Sasing lón pekin taropwe 25]

Ach äpilükülük woon Jiowa a atufichikich ach sipwe likiitü fän letipechou

[Sasing lón pekin taropwe 27]

Iotek seni lon letipach a kan älisikich le likiitü fän sossotun ach lükü