Älleäsochisi Än Jiowa Kewe Allük

“Ra feiöch ir meinisin mi niuokusiti ewe Samol mi Lapalap, chokewe mi aleasochisi an kewe allük.”​—KÖLF. 128:1.

1, 2. Pwata sia silei pwe mei tufich ach sipwe wesewesen pwapwa?

PWAPWA​—ina eü mettoch aramas meinisin ra efich. Iwe nge, ka silei pwe ach tipeni me kükkütta pwapwa esap wewe chök me ach wesewesen meefi pwapwa.

² Iwe nge, mei tufich ach sipwe pwapwa. Kölf. 128:1 a apasa, “Ra feiöch ir meinisin mi niuokusiti ewe Samol mi Lapalap, chokewe mi aleasochisi an kewe allük.” Sipwe pwapwa ika sipwe fel ngeni Kot me älleäsochisi an kewe allük ren ach föfföri letipan. Ifa ussun epwe kküü ach kewe föfför me napanapach kewe?

Ännetatä Om Tuppwöl

3. Ifa ussun ach tuppwöl a riri ngeni ach fangolo manauach ngeni Kot?

³ Chokkewe mi niuokkusiti Jiowa ra tuppwöl, ussun chök Jiowa. Jiowa a apwönüetä meinisin an kewe pwon ngeni chon Israel loom. (1 King 8:56) Ach fangolo manauach ngeni Kot, ina ewe pwon mi lamot seni meinisin, iwe, ach ikkiotek iteitan epwe älisikich le apwönüetä ach pwon. Sipwe tongeni iotek ussun ewe soumakkei kölfel, a erä: “Pun en Kot, ka fen rong ai kewe pwon. . . . upwe kol o mwareiti itom fansoun meinisin, lupwen upwe liwini minne ua fen pwonei ran me ran.” (Kölf. 61:5, 8; SalAf. 5:4-6) Ika sia mochen wiliti chiechien Kot, mei fokkun lamot ach sipwe tuppwöl.​—Kölf. 15:1, 4.

4. Ifa ekiekin Jefta me nöün we föpwül ussun an we pwon ngeni Jiowa?

⁴ Lon ränin ekkewe sou kapwüng me lon Israel loom, Jefta a pwon pwe ika Jiowa epwe mwut ngeni an epwe akkufu ekkewe chon Amon, iö chök a towu seni imwan we pwe epwe chuuri lupwen epwe liwin seni maun, Jefta epwe “eäni asoren kek” ngeni Jiowa. Iwe, lupwen Jefta a liwiniti imwan we, nöün we äläemön föpwül a chuuri. Jefta me nöün we föpwül mi lipich ra lükülük woon Jiowa me ra apwönüetä an we pwon. Inaamwo ika pwüpwülü me nöünöü semirit a kon watte aüchear ngeni chon Israel, nge nöün Jefta we föpwül a tipeeü ngeni an esap chüen pwüpwülü nge epwe wiseni eü wis mi aüchea me lon än Jiowa we imwenfel.​—Souk. 11:28-40.

5. Ifa ussun Hana a ännetatä an tuppwöl?

⁵ Hana, emön fefin mi niuokkusiti Kot, a ännetatä an tuppwöl. A nonnom ren pwülüwan we re Lifai itan Elkana, me pwal emon pwülüwen Elkana itan Penina, woon chukun ewe fönü Efraim. Penina a nöüni chommong semirit nge Hana a rit, iwe, Penina a ämängaüa Hana, äkkäeüin, lupwen ra lo ngeni ewe imwenfel. Lon eü fansoun, Hana a pwon pwe ika Jiowa epwe ngeni emön ät, i epwe ngeni Jiowa. Ekiselo chök, Hana a pwopwo me a nöüni emön ät, a eita ngeni Samuel. Mwirin än Samuel a mwü seni oupw, Hana a uweialo ngeni Kot lon Silo, a fangolo Samuel ngeni Jiowa “ükükün ränin manauan meinisin.” (1 Sam. 1:11) Hana a apwönüetä an pwon, inaamwo ika ese silei pwe epwap nöünatiu pwal ekkoch semirit.​—1 Sam. 2:20, 21.

6. Ifa ussun an a pwälo än Tikikus tuppwöl?

⁶ Emön chon Kraist lon fansoun ekkewe aposel itan Tikikus a tuppwöl, pwal i “eman chon angang mi allükülük.” (Kol. 4:7) Tikikus a eti ewe aposel Paul le säi seni Kris ngeni Masetonia, pwal lon Eisia, me neman ngeni Jerusalem. (Fof. 20:2-4) Eli, fen i “eman pwiich” mi älisi Taitos le ionfengenni ewe monien älillis fän iten chiener kewe chon lükü lon Jutia. (2 Kor. 8:18, 19; 12:18) Lupwen Paul a kerän fötek lon Rom, a tinalo Tikikus, ewe a tupuni i pwe epwe uwei taropwe ngeni chiener kewe chon lükü lon Efisus me Kolose. (Ef. 6:21, 22; Kol. 4:8, 9) Ewe oruuen fansoun Paul a fötek lon Rom, a tinalo Tikikus ngeni Efisus. (2 Tim. 4:12) Ika kich mi tuppwöl, sipwe pwal küna feiöch lon ach angang ngeni Jiowa.

7, 8. Met popun sipwe tongeni erä pwe Tafit me Jonatan, iir pwipwi mi enlet?

⁷ Kot a mochen ach sipwe tuppwöl ngeni chiechiach kewe. (SalF. 17:17) Nöün King Saul we Jonatan a wiliti chiechien Tafit. Lupwen Jonatan a rong pwe Tafit a nielo Koliat, “Jonatan a pwipwi ngeni Tafit seni lon letipan o echeni usun an püsin echeni.” (1 Sam. 18:1, 3) Jonatan a pwal mwo nge öüröüra Tafit lupwen Saul a mochen nielo i. Mwirin Tafit a sü, Jonatan a chuuri me ra föri eü pwon lefiler. Saul a sotun nielo Jonatan pun a kapas ngeni Tafit, nge Jonatan a chuurisefälli Tafit, me a apöchökkülasefälli ar chiechifengen. (1 Sam. 20:24-41) Lon ewe säingonoon fansoun ra chufengen, Jonatan a apöchökküla leluken Tafit “lon an lükü Kot.”​—1 Sam. 23:16-18.

⁸ Jonatan a mälo lon an maun ngeni chon Filistia. (1 Sam. 31:6) Lon echö kölün kechiu, Tafit a kölü: “Üa letipeta fän itom, pwii Jonatan. Ka fokun aüchea me rei. Om tongeei a fokun mürina lap seni än fefin tong.” (2 Sam. 1:26) Ina ewe esin tong lefilen chiechi. Tafit me Jonatan, iir wesewesen pwipwi mi enlet.

Sipwe “Tipetekison” Fansoun Meinisin

9. Ifa ussun lamoten tipetekison a pwälo lon Sou Kapwüng sopwun 9?

⁹ Ika sipwe wiliti chiechien Kot, a lamot ach sipwe “tipetekison.” (1 Pit. 3:8; Kölf. 138:6) Sia küna lamoten tipetekison lon Sou Kapwüng sopwun 9. Jotam, nöün Kition we, a apasa: “Ekewe irä ra chufengen pwe repwe seikätä eman king, pwe epwe nemeniir.” A kapas ussun ewe irä olif, irä fiik, me irään wain. Ra liosuetä aramas mi mürinnö resap mochen nemenem woon chiener kewe chon Israel. Iwe nge, ewe irä fölüföl mi lamot fän iten chök amwüch a liosuetä Apimelek, emön king mi lamalam tekia, emön chon nielo aramas mi mochen samoluni aramas. Inaamwo ika “Apimelek a nemeni Israel lon ükükün ülüngät ier,” nge a ninniilo le pöün aramas. (Souk. 9:8-15, 22, 50-54) Epwe fen mürinnö ach sipwe “tipetekison”!

10. Met ka käeö seni än Erot “ese ngeni Kot lingan”?

¹⁰ Le manauen ekkewe aposel, King Erot Akripa lon Juta mi lamalam tekia a fokkun song ngeni chon Tair me Saiton, iwe nge, ra tingor an epwe wor kinamwe lefiler. Fän eü, lupwen Erot a afalafal ngeni ekkewe aramas, ra püpüchör me apasa: “Usun chok ngingin emon kot, nge sap ngingin aramas!” Erot a etiwa me paatä ren ar na kapasen apaatäi, iwe, nöün Jiowa chonläng a nielo “pun ese ngeni Kot lingan.” (Fof. 12:20-23) Sipwe fet ika sia lipwäköch le afalafal are asukula aramas ussun pworausen Paipel mi enlet? Iwe, sipwe alingalo Kot pun I a älipwäköchükich.​—1 Kor. 4:6, 7; Jem. 4:6.

Sipwe Tipepwora me Pöchökkül

11, 12. Ifa ussun pworausen Inok a pwäri pwe Jiowa a apworai me apöchökküla nöün kewe chon angang?

¹¹ Ika sipwe älleäsochisi än Jiowa kewe allük fän tipetekison, epwe apworaikich me apöchökkülakich. (Tut. 31:6-8, 23) Inok, emön lon efisuen täppin aramas seni Atam, a tipepwora le älleäsochisi Kot ren an aleni ewe alen pwüng me lein piloon kewe mi ngaü. (Ken. 5:21-24) Jiowa a apöchökküla Inok pwe epwe apwüngü ar kewe föfför me kapas mi fokkun ngaü. (Älleäni Juta 14, 15.) Ka tipepwora le apasawu än Kot kewe kapwüng?

¹² Jiowa a apwüngü ekkewe aramas mi ngaü lon fansoun Noa we ren ewe Noter a fis woon unusen fönüfan. Iwe nge, än Inok oesini a apöchökkülakich, pun arapakkan chök, aramas resap menniniiti Kot repwe ninniilo ren nöün Kot kewe chonläng. (Pwar. 16:14-16; 19:11-16) Jiowa a pölüeni ach kewe iotek ren an apworaikich le uweifetälei an we kapas, ese lifilifil ika kapasen kapwüng are pworausen feiöchün Mwuun we.

13. Pwata sipwe lükülük pwe Kot epwe awora ngenikich tipepwora me manaman fän ekkewe osukosuk mi aletipechoukich?

¹³ A lamot ngenikich tipepwora me pöchökkül seni Kot pwe sipwe tongeni likiitü fän letipechou. Lupwen Iso a pwülüweni ruuemön fin Hit, “ra fokun ariaföüü Aisek me Repeka.” Repeka a ngüngüres me erä, “Ngang üsap chüen mochen manau pokiten pwülüen Esau kewe fin Hit. Are Jakop epwe pwal pwülüeni eman lein ekei fin Hit, epwe fen öch ai üpwe mäla.” (Ken. 26:34, 35; 27:46) Aisek a pwisin akkota pwe epwe tinalo Jekop an epwe kütta pwülüwan me lein chon fel ngeni Jiowa. Inaamwo ika Aisek me Repeka resap tongeni siwili minne Iso a föri, nge Kot a fang ngeniir tipatchem, tipepwora, me manaman fän iten ar repwe amwöchü ar tuppwöl ngeni I. Ika sipwe iotek me tingor älillis, Jiowa epwe pwal älisikich.​—Kölf. 118:5.

14. Ifa ussun emön kükkün nengnginin Israel a pwäri tipepwora?

¹⁴ Fitepükü ier mwirin, eü mwichen chon Siria ra uweialo emön kükkün nengnginin Israel, iwe, a angang ngeni pwülüwen Naeman, meilapen sounfiun Siria, nge Naeman a üri rupun pwötür. Ewe nengngin a rongorong ussun ekkewe manaman Kot a föri ren ewe soufos Elisa, iwe, a tipepwora le ereni pwülüwen Naeman we: ‘Ika ai samol epwe feilo Israel, nöün Jiowa we soufos epwe amoielo an rupun pwötür.’ Iwe, Naeman a feilo Israel, iwe, a chikarsefäl ren eü manaman. (2 King 5:1-3) A ifa me watteen mürinnöön än ena nengngin minen äppirü fän iten ekkewe kükkün ikenäi ar repwe lükülük woon Jiowa pwe repwe tipepwora le afalafal ngeni nöür kewe sense, chiener kewe chon sukul, me pwal ekkewe ekkoch!

15. Met Opataia, nöün King Ahap we chon angang, a föri fän pwora?

¹⁵ Kot epwe awora tipepwora fän iten ach sipwe mökürochou fän riäfföü. Awewe chök, ekieki pworausen Opataia, meilapen imwen King Ahap, me piloon ewe soufos Elisa. Lupwen Kiwin Isipel a allükü ninniiloon nöün Kot kewe soufos, Opataia a aopalo 100 leir “akalime lon eu föimw.” (1 King 18:13; 19:18) Kopwe tipepwora le älisi chienom kewe Chon Kraist mi küna riäfföü, ussun chök Opataia a älisi nöün Jiowa kewe soufos?

16, 17. Ra fet Aristarkus me Kaius fän riäfföü?

¹⁶ Ika sia küna riäfföü, sipwe tongeni lükülük pwe Jiowa epwe nonnom rech. (Rom 8:35-39) Lon ewe leenien sipai lon Efisus, fite ngerou aramas ra rangöppökülong me ätekinalo chienen Paul kewe, Aristarkos me Kaios. Temetrios, emön chon föri pisek seni silifer, a arangatä ekkewe aramas. Iir me chienan kewe chon föri pisek seni silfer ra föri leenien fel ngeni Artimos, ewe anülap fefin, iwe, a watte winner seni ei angang. Iwe nge, än Paul angangen afalafal a okullu chommong aramas seni ar fel ngeni ululun. Iwe, ra turufi Aristarkus me Kaius, iwe, ra ätekiniirelo lon ewe leenien urumot me ra püpüchör: “Mi lapalap Artimos an re Efisus!” Neman ätekkewe ra ekieki pwe repwele mälo, nge ewe seker a afanafaneloi chon ewe mwich.​—Fof. 19:23-41.

¹⁷ Ika a fis ngonuk ena sokkun osukosuk, kopwe itä kütta ewe sokkun manau ese weires? Esor popun ach sipwe ekieki pwe a pöüt seni Aristarkus me Kaius ar tipepwora. Pokiten Aristarkus, i chon Tesalonika, a silei pwe epwe tongeni küna riäfföü seni an afalafala ewe kapas allim. Mesemwan, lupwen Paul a afalafal lon Tesalonika, a fis fitikoko. (Fof. 17:5; 20:4) Pokiten Aristarkus me Kaius ra älleäsochisi Jiowa, a ngeniir pöchökkül me tipepwora pwe repwe likiitü fän riäfföü.

Kopwe Kütta Minne Ekkewe Ekkoch Repwe Feiöch Ren

18. Ifa ussun Priska me Akwila ra “tumunufichi” pisekin ekkewe ekkoch?

¹⁸ Ese lifilifil ika kich sia nom fän riäfföü iei are sise, nge sipwe ekkekieki ussun chiechiach kewe Chon Kraist. Priska me Akwila ra “tumunufichi” pisekin ekkewe ekkoch. (Älleäni Filipai 2:4) Eli ena pwüpwülü mi mürinnö ra awasölai Paul lon Efisus, ikewe ewe chon föri pisek seni silfer Temetrius a arangatä ekkewe aramas ie. Eli minne a fis a amwökütü Akwila me Priska ar repwe ‘pennükü manauer’ fän äsengesin Paul. (Rom 16:3, 4; 2 Kor. 1:8) Ikenäi, ach lolileniesini pwiich kewe mi küna riäfföü a efisi ach sipwe “tipatchem usun chok serpent.” (Mt. 10:16-18) Sia kan tümünüöch lon ach angang, me apposa letipach pwe sisap afangemä pwiich kewe ren ach pwäri iter are pworaus ussur ngeni chon eriäfföüür.

19. Ikkefa ekkewe föfför mürinnö Torkas a föri fän äsengesin aramas?

¹⁹ Sipwe tongeni tümünüöchü mettochun ekkewe ekkoch lon sokkopaten napanap. Ekkoch ra osupwangen mettoch, iwe, eli sipwe tongeni awora minne ra osupwang ren. (Ef. 4:28; Jem. 2:14-17) Le manauen ekkewe aposel, a wor emön fefin mi kisäseü itan Torkas lon ewe mwichefelin Joppa. (Älleäni Fof. 9:36-42.) Torkas “a chok ur ren fofor murinno o umoumoch,” a kan föri üfen ekkewe fefin mi wöüngaü mi mä pwülüwer. Ekkena fefin ra fokkun letipechou lupwen Torkas a mälo lon 36 C.E. Kot a nöünöü ewe aposel Piter le amanauasefälli Torkas, iwe, ese mwääl ren ükükün lusun manauan woon fönüfan, neminewe a pwapwa le afalafala ewe kapas allim me föfför mürinnö ngeni aramas. Sia kan pwapwa pwe mei wor rech ena esin fin Kraist mi ekieki ekkewe ekkoch lon ach ei fansoun!

20, 21. (a) Ifa ussun ach tüttümünü pisekin ekkewe ekkoch a riri ngeni ach apöchökküleretä? (b) Met kopwe tongeni föri le apöchökküla ekkewe ekkoch?

²⁰ Sia äteneki aramas ren ach apöchökküleretä. (Rom 1:11, 12) A kan ina ussun chiechien Paul we Sailas. Mwirin än ewe mwichen Sou Pwüngüpwüng lon Jerusalem a apwüngalo ewe osukosuk ussun sirkumsais lon 49 C.E., a tinalo ekkoch chon tupuniir pwe repwe uwei echö taropwe ngeni chon lükü lon ekkoch fönü. Sailas, Jutas, Parnapas, me Paul ra uwei ewe taropwe ngeni Antiok. Me ikewe ie, Sailas me Jutas “ra afalafala pwir kewe Soulang ren chommong kapas, o ra pwal apochokkula ir.”​—Fof. 15:32.

²¹ Mwirin, Paul me Sailas ra kalapus lon Filipai nge ra ngaselo ren och chechchechin fönü. A ifa me watteen ar pwapwa le afalafal ngeni ewe chon mas me küna pwe iir me chon leimwan kewe ra wiliti chon lükü! Mwen ar ra feilo seni ena telinimw, Sailas me Paul ra apöchökküla pwiir kewe. (Fof. 16:12, 40) Ussun chök Paul me Sailas, kopwe achocho le apöchökkülatä pwiich kewe ren om uwawu meefiom me afalafal lon mwich, me pwal om tinikken lon ewe angangen afalafal. Iwe, are mei wor remi “och kapasen apochokkul,” iwe, “oupwe apasata.”​—Fof. 13:15.

Sossopweelo le Äkkälleäsochisi än Jiowa kewe Allük

22, 23. Epwe ifa ussun sipwe wesewesen küna feiöch seni ekkewe pworaus lon Paipel?

²² A ifa me watteen kilisouch ren pworausen manauen chommong chon lükü lon ewe Kapasen Jiowa, ewe “Koten apöchökkül meinisin”! (2 Kor. 1:3, Byington) Ika sia mochen küna feiöch seni ekkeei pworaus, sipwe fokkun apwönüetä ekkewe lesen lon Paipel lon pwisin manauach me mut ngeni än Kot we ngün mi fel an epwe ekkemmwenikich.​—Kal. 5:22-25.

²³ Ach ekilonei ekkewe pworaus lon Paipel epwe älisikich le napanapeni napanapen Kot. Epwe apöchökkülatä ach ririöch ngeni Jiowa, ewe a ngenikich “mirit me silelap me pwapwa.” (SalAf. 2:26) Iwe, mwiriloon, sipwe tongeni apwapwai letipen Kot mi tong. (SalF. 27:11) Amwo sipwe sossopweelo le äkkälleäsochisi än Jiowa kewe allük.

Ifa Ussun Kopwe Pölüeni?

• Ifa ussun kopwe ännetatä om tuppwöl?

• Met popun a lamot ach sipwe “tipetekison”?

• Ifa ussun ekkewe pworausen aramas lon Paipel ra älisikich ach sipwe tipepwora?

• Ifa ussun sipwe tongeni tümünü pisekin ekkewe ekkoch?

[Sasing lón pekin taropwe 12]

Jefta me nöün we föpwül ra apwönüetä än Jefta we pwon fän tuppwöl, inaamwo ika a weires

[Sasing lón pekin taropwe 14]

Ämi kana nau, met oua käeö seni ewe nengnginin Israel?

[Sasing lón pekin taropwe 15]

Ifa ussun Torkas a ataweei osupwangen chiechian kewe Chon Kraist?