Jiowa A Tongei Nöün Kewe Chon Angang Chinnap

“Pun Kot mi pung, o esap monukalo ami angang me tong fan asengesin itan.”​—Ipru 6:10.

1, 2. (a) Met epwe cheme ngonuk ika kopwe küna emön mi pwech möküran? (b) Ifa ekiekin Jiowa ussun ekkewe Chon Kraist chinnap?

LUPWEN ka küna emön chinnap lon ewe mwichefel mi üwan, ese cheme ngonuk pworausen emön lon ewe Puken Taniel? Taniel a küna Jiowa lon eü längipwi, nge a üwan. Taniel a makkei: “Iwe, üa nengeni o küna pwe ra amolätä lenien motun king, nge Kot ewe mi nom seni me lomlom a mottiu won eu. Iwe, üfan a pwechepwech usun snow, möküran a üwan usun chök ülen sip mi pwechepwech”​—Tan. 7:9.

² Ewe mwuten kapas “ülen sip mi pwechepwech” a äiti ngenikich pwe Kot a fokkun ierittam me a watte an tipatchem, me a fich sipwe süföliti. Iwe, met ekiekin Jiowa ussun ekkewe chinnap mi tuppwöl. Än Kot we Kapas a apasa pwe “meten mökür mi üwan epa mwärämwär mi ling, a fis ngeni eman mi manau fän pwüng.” (SalF. 16:31) Ewer, ika emön Chon Kraist mi tuppwöl a fen chinnap, nge a chüen chök aüchea me ren Kot. Ekiekum a löllö ngeni ekiekin Jiowa ussun ekkewe chinnap lon ewe mwichefel?

Pwata Iir mi Aüchea?

3. Pwata sia aücheaani chienach kewe chon lükü mi chinnap?

³ Epwe tongeni wor ekkoch chinnap mi tuppwöl lon ewe mwichefel, iir chon ewe Mwichen Sou Pwüngüpwüngün Chon Pwäratä Jiowa, are ekkoch mi wiseni are piin wiseni ewe wisen elter mi säifetäl, pwal ekkewe pioneer mi tinikken, me chon afalafala ewe mwu mi tipenmwän. Eli ka silei ekkoch chon afalafala ewe kapas allim ren fite fite ier, me manauer a achchüngü letipen ekkewe säräfö. Ekkoch chinnap chon lükü ra piin wiseni ekkoch wis mi chou me likiitü fän riäfföü fän iten ewe kapas allim. Jiowa me “ewe chon angang mi tuppwel o tipatchem” ra fokkun kilisou pokiten ar angang fän iten ewe Mwu seni loom tori ikenäi.​—Mt. 24:45.

4. Pwata sipwe süföliti me ioteki ekkewe Chon Kraist chinnap?

⁴ A fich ngeni ekkena chinnap mi tuppwöl ar repwe küna kilisou me süföl seni ekkewe ekkoch chon angang ngeni Jiowa. Pwüngün pwe ewe Allük Kot a ngeni Moses ren ach eteneki me süföliti ekkewe chinnap a riri ngeni ach sisap älleasolapa Jiowa. (Lif. 19:32) Sipwe ikkiotekiir me pwäratä ach kilisou ngeni Jiowa ren ar föfför mürinnö. Ewe aposel Paul a ioteki chienan kewe chon angang meinisin.​—Älleani 1 Tesalonika 1:2, 3.

5. Ifa feiöchüch seni ach pwoppworausfengen me ekkewe chinnap mi fel ngeni Jiowa?

⁵ Pwal eü, meinisin chon ewe mwichefel repwe tongeni küna älillis seni ar chiechi ngeni ekkewe Chon Kraist chinnap. Ekkewe chinnap mi fel ngeni Jiowa ra fen alapalo ar sile seni minne ra käeö, nengeni, me minne a fis lon manauer. Ra fen käeö mosonottam me pwäratään tong, iwe, ra fokkun pwapwa le äiti ekkewe kükkün faar. (Kölf. 71:18) Ämi kana säräfö, oupwe mirit me tipatchemelo ren ämi pwoppworausfengen me ekkena chinnap.​—SalF. 20:5.

6. Ifa ussun sipwe tongeni ämmeef ngeni ekkewe chinnap pwe sia enletin aücheaaniir?

⁶ Sipwe ämmeef ngeni ekkewe chinnap pwe sia aücheaaniir ussun chök Jiowa? Sipwe pwär ngeniir ren ach ereniir pwe sia fokkun tonger pokiten ar tuppwöl me sia aücheani meefier. Pwal eü, sipwe pwäratä ach enletin süfölitiir ren ach apwönüetä minne sia käeö seniir. Chommong chinnap Chon Kraist ra chechchemeni pwe le säräföör, ra pwal angei fön seni ekkewe chinnap mi tuppwöl me ifa ussun ar apwönüetä lon manauer a älisiir.a

Pwäratä Älillis Fän Tong

7. Jiowa a äkkäeüin awisa ngeni iö ar repwe tüttümünü ekkewe chinnap?

⁷ Kot a äkkäeüin awisa ngeni familien ekkewe chinnap ar repwe wisen tümünüür. (Älleani 1 Timoti 5:4, 8.) Pokiten Jiowa a äfänni ekkewe chinnap, a pwapwa lupwen ekkewe famili repwe apwönüetä wiser ngeni märäriir kewe chinnap me pwäratä pwe ra mochen tümünüür. Kot a älisi ekkeei famili me efeiöchüür pokiten ar föfföröch.

8. Pwata chon ekkewe mwichefel repwe äfänni iir kewe ra chinnapelo?

⁸ Pwal ina chök ussun, Jiowa a pwal pwapwa lupwen chon ekkewe mwichefel repwe älisi ekkewe chinnap mi tuppwöl nge iir mi osupwang, pwe ar famili rese mochen tümünüür. (1 Tim. 5:3, 5, 9, 10) A ina ussun chon ewe mwichefel repwe pwäri pwe ra ‘tipeeüfengen me tongfengen, me ra tongei’ ekkewe chinnap. (1 Pit. 3:8) Ffatöchun ar äfänni chinnapen ewe mwichefel a pwä lon alon Paul lupwen a apasa pwe ika a metek eü me lein kifetin ewe inis, “kifetin meinisin repwe eti i le riaffou.” (1 Kor. 12:26) Ach föfför mürinnö ngeni ekkewe chinnap a tipeeü ngeni än Paul fön: “Oupwe uweifengenni ami chourek, iei usun oupwe apwonueta ewe allukun Kraist.”​—Kal. 6:2.

9. Met a kan aweiresi ekkewe chinnap?

⁹ Met a aweiresi ekkewe chinnap? Chommong repwe mwittir mölülü. Eli repwe meefi pwe ese tufich ngeniir ar repwe lo ren tokter, limeti imwer, atake, me kuk ener. Pokiten epwe le kükkünütiw än ekkewe chinnap mwon möngö are ün konik, eli rese chüen meefi pwe a lamot ngeniir ussun chök me loom. Epwe pwal ina ussun ren minne epwe apöchökkülatä ar lükü. Pokiten epwe apwangapwangelo mesen me selingen ekkewe chinnap, epwe weires ar repwe ällea Paipel me aüselinga ekkewe afalafal. Iwe, epwe tongeni pwal mwo nge weires ngeniir ar repwe mmolnetä pwe repwe fiffiti ekkewe mwich. Iwe, met sipwe tongeni föri fän iten ekkewe chinnap?

Ifa Ussun Kopwe Tongeni Älisiir

10. Met ekkewe sou emmwenin ewe mwichefel repwe tongeni föri pwe epwe wor älillis ngeni ekkewe chinnap?

¹⁰ Lon chommong mwichefel, a mmen mürinnö ar tüttümünü ekkewe chinnap. Ra älisiir le kamö möngö, kuk, me limelim. Ra älisiir le käeö, ammolneeretä ngeni mwich, me fiffiti ewe angangen afalafal iteitan. Ekkewe Chon Pwäratä mi kükkün seniir repwe etiir me uweiir. Ika ekkewe chinnap ra chök nonnom lon imw, chon ewe mwichefel repwe tongeni apworausa ngeniir pworausen ekkewe mwich. Ika mi fich, ekkewe sou emmwenin ewe mwichefel repwe akkota pwe epwe wor älillis ngeniir.b

11. Apworausa ifa ussun eü famili a älisi emön Chon Kraist chinnap?

¹¹ Chon Kraist meinisin repwe tongeni awora älillis me pwäri kisäseü. Mwirin mäloon ewe fefin pwülüwan we Chon Kraist chinnap, ese chüen naf ngeni möön imwan we. Nge iir me pwülüwan we ra piin käeö ngeni eü famili, nge imwen ewe famili we a watte. Ina minne, ra angei pwe epwe nonnom rer. Ükükün 15 ier ra pwapwaesini ar nonnomfengen. A watte an älillis ngeni nöür kewe pokiten an lükü me künaen manauan, iwe, a pwal pwisin küna feiöch seniir. A nonnom rer tori an mälo lon an ier 89. Chon ewe famili ra chök kikkilisou ngeni Kot ren ekkewe feiöch ra küna seni ar nonnomfengen. Resap osupwang pokiten ar älisi emön chon angang ngeni Jises Kraist.​—Mt. 10:42.

12. Met kopwe tongeni föri pwe kopwe pwäratä om tongei ekkewe Chon Kraist chinnap?

¹² Eli esap tufich om kopwe ussun ei famili le älisi emön chon ewe mwichefel mi chinnap, nge ka tongeni älisiir le fiti mwich me fiffiti ewe angangen afalafal. Kopwe tongeni etiwer le möngö me kukkunoufetäl. Kopwe tongeni äämweer, äkkäeüin atun ra semwen are mwökülong leimw. Pwal eü, kopwe süfölitiir fansoun meinisin. Ika a chüen tufich än ekkewe Chon Kraist chinnap uwawu meefier ussun minne epwe kküü manauer, mi fen öch. Pwal mwo nge ika a kükkünütiw ar tufichin weweiti pworaus, nge ra chüen meefi süfölür me ren aramas.

Jiowa Esap Mönükalo Om kewe Föfför

13. Pwata a lamot ach sipwe äfänni meefien ekkewe Chon Kraist chinnap?

¹³ A lamot ach sipwe äfänni meefien ekkewe chinnap. Pwüngün pwe fän chommong ekkewe chinnap repwe osukosuk pun rese chüen tongeni föri minne ra piin föfföri le alüwölür me le föpwülür. Awewe chök, emön fin Kraist a angang ngeni Jiowa ükükün 50 ier nge ren fitu ier a äeä lape ngeni an fansoun lon ewe angangen afalafal. A fokkun weires an epwe fiti mwich pun a üri eü semwen mi apwangapwangaalo inisin ekis me ekis. A kechiu lupwen a anchangei minne a tufichin föri me loom me a apöpö ngeni an angangen afalafal iei, iwe, a apasa, “A lamotkisikis ai angang.”

14. Ifa ewe pworaus mi apöchökkül seni Kölfel ekkewe chinnap mi angang ngeni Jiowa repwe tongeni angei seni?

¹⁴ Ika en emön chinnap, ka fen meefi ena? Are fän ekkoch ka meefi pwe Jiowa a likiitukolo? A ussun chök meefien Tafit atun a chinnap, a iotek ngeni Jiowa: “Kosap poutieilo lupwen ai chinnapelo; kosap likitieilo lupwen ai pochokkul epwe muchulo. Iwe, inaamwo ika upwe chinnapelo, o meten mokurei epwe uanelo, nge kosap likitieilo.” (Kölf. 71:9, 18) Pwüngün pwe Jiowa esap pöütalo ewe sou makkei ei köl, iwe, esap pwal pöütukolo. Lon pwal echö köl, Tafit a pwäri an lükülük woon än Kot älillis. (Älleani Kölf. 68:19.) Ika en emön Chon Kraist chinnap mi tuppwöl, kopwe lükü pwe Jiowa epwe akkapöchökkülok iteiten rän meinisin.

15. Met epwe tongeni älisi ekkewe chinnap le ekieki pwe a wor lamoten manauer?

¹⁵ Jiowa a chechchemeni meinisin ämi föfförün eitöchü i seni loom tori ikenäi. Ewe Paipel a apasa: “Pun Kot mi pung, o esap monukalo ami angang me tong fan asengesin itan.” (Ipru 6:10) Ina minne, ousap ekieki pwe pokiten oua chinnapelo, oua lamotongaw me ren Jiowa. Achocho le siwili ämi epilükülüküngaw ngeni minne epwe apöchökküla ekiekimi. Oupwe chengel ren feiöchümi kewe me ämi epilükülük fän iten mwach kan! Iwe, Kot a pwonei pwe ach epilükülük epwe fokkun chök pwönütä. (Jer. 29:11, 12; Fof. 17:31; 1 Tim. 6:19) Ekieki mwo ussun om epilükülük. Sotun eäni ewe ekiek pwe a lamot manauemi me a wor lamotemi lon ewe mwichefel.c

16. Pwata emön Chon Kraist chinnap mwän a ekiekin ükütiw seni wisan we wisen sou emmwenin ewe mwichefel, me ifa ussun ekkewe ekkoch sou emmwen ra apöchökküla?

¹⁶ Ekieki mwo pworausen Yohan, emön chinnap 80 ierin mi pwisin tümünü pwülüwan we mi apwangapwang itan Sanie.d Ekkoch fin Kraist ra nikesiwil le nonnom ren Sanie pwe Yohan epwe tongeni fiffiti ekkewe mwich me ewe angangen afalafal. Iwe nge, kukkuto chök, pokiten Yohan a epilükülüküngaw a poputä le ekiekin ükütiw seni ewe wis sou emmwenin ewe mwichefel. A lölöwu me le mesan me eis: “Itä met lamotei? Use chüen tongeni föri minne epwe älisi chon ewe mwichefel.” Chiechian kewe sou emmwenin ewe mwichefel ra anükünükü pwe a fokkun wor lamotan pokiten met a fis lon manauan. Ra pesei an esap ükütiw seni wisan we, nge meit ika a kükkünütiw an tufichin föri och angang. Chon ewe mwichefel ra küna feiöch watte seni än Yohan ese ükütiw seni wisan.

Jiowa A Wesewesen Tongeök

17. Met än Paipel anükünük ngeni ekkewe chinnap?

¹⁷ Ewe Paipel a affata pwe a tufich ngeni ekkewe chinnap ar repwe uwaöch inaamwo ika ra apwangapwangen chinnap. Ewe sou makkei kölfel a apasa: “Ra usun chök irä mi fotetiu lon imwen ewe Samol mi lapalap. . . . Ra chüen ua lon ar chinap, ra uren pöchökül o wowoöch fansoun meinisin.” (Kölf. 92:13, 14) A üri ewe aposel Paul eü semwen, nge ‘ese fangetä, inaamwo ika inisin a apwangapwangelo.’​—Älleani 2 Korint 4:16-18.

18. Pwata a lamot älillis ngeni chiechiach kewe chon lükü mi chinnap me iir kewe mi tüttümünüür?

¹⁸ Lon ach ei fansoun, pworausen chommong chinnap a ännetatä pwe ra “chüen ua lon ar chinap.” Iwe nge, inaamwo ika epwe wor älillis seni chon ar famili are pwal ekkoch, nge manauer epwe chüen chök weires pokiten apwangapwangen chinnap are ika a üriir semwen. Ekkewe chon tüttümünüür repwe pwal tongeni pekkusulo. Chon ewe mwichefel ra aücheani ar wisen pwäri tong ren ar föfför ngeni ekkewe chinnap me iir kewe mi tüttümünüür. (Kal. 6:10) Ena esin älillis epwe pwäralo pwe sise chök apasa ngeniir “oupwe feilo fan kinamwe, oupwe pwichikar o motulo,” nge sise älisiir.​—Jem. 2:15-17.

19. Pwata ekkewe Chon Kraist chinnap mi tuppwöl repwe nükünükü fansoun mwer?

¹⁹ Neman epwe siwil minne emön Chon Kraist mi chinnapelo epwe tongeni föri, nge fetälin fansoun esap ina met epwe akükkünatiw än Jiowa tong ngeni nöün kewe chon angang mi chinnap. Jiowa esap likitiirelo pun a aücheani ekkeei Chon Kraist chinnap mi tuppwöl meinisin. (Kölf. 37:28; Ais.46:4) Jiowa epwe tüttümünüür me ekkemweniir.​—Kölf. 48:14.

[Footnote]

Ifa Ussun Kopwe Pölüweni?

• Pwata ka aücheani ekkewe Chon Kraist chinnap mi tuppwöl?

• Ifa ussun sia tongeni pwäri tong ngeni chiechiach kewe chon lükü mi chinnapelo?

• Met epwe älisi ekkewe chinnap mi angang ngeni Jiowa ar repwe meefi lamoten manauer?

[Sasing lón pekin taropwe 23]

Chon ewe mwichefel ra aücheani ekkewe chinnap