Än Kraist Tong A Amwökütükich le Pwäratä Tong
“[Jises] a fen tongei noun kewe won fonufan, o a pwal chuen tongei ir tori le sopolon.”—JON 13:1, TF.
1, 2. (a) Pwata a sokkolo ewe tong Jises a pwäratä? (b) Ei lesen epwe äiti ngenikich usun pwäratään tong lon menni fansoun?
JISES a isetiw eü leenien äppirü mi unusöch fän iten pwäratään tong. Mettoch meinisin lon manauan, weween, an kapas, an kewe afalafal, me an we asorun mälo ra pwäratä an tong. Tori le muchuloon manauan woon fönüfan, Jises a pwäralo tong ngeni chokkewe a chuuri nge äkkäeüin nöün kewe chon käeö.
2 Än Jises pwäratä tong, ina eü leenien äppirü mi mürinnö ngeni nöün kewe chon käeö ar repwe achocho ngeni. A pwal amwökütükich le pwäri ena sokkun tong ngeni chienach kewe me pwal aramas meinisin. Lon ei lesen, sipwe käeö met ekkewe elterin mwichefel repwe käeö seni Jises usun pwäratään tong ngeni chokkewe mi mwäällilo, are pwal mwo nge tipis watte. Sipwe pwal käeö ifa usun än Jises tong a amwökütü Chon Kraist pwe repwe föfför mürinnö lon fansoun weires, taifun, me semwen.
3. Inaamwo ika Piter a tipis watte, nge a fet Jises?
3 Lon ewe pwinin mwen än Jises mälo, Piter, nöün we aposel, a amam i fän ülüngät. (Mark 14:66-72) Nge lupwen Piter a aiersefäl, usun Jises a fen oesini, Jises a omusalo tipisin. Iwe mwirin, Jises a awisa ngeni Piter wis mi chou. (Luk 22:32; Fof. 2:14; 8:14-17; 10:44, 45) Met sia käeö seni ekiekin Jises usun chokkewe mi tipis watte?
Pwäratä Ekiekin Kraist Ngeni Chon Tipis
4. Lon menni fansoun epwe äkkäeüin lamot pwäratään än Kraist ekiek?
4 Ika emön chon ach famili are chon ach mwichefel a tipis watte, iei eü mettoch mi fokkun eletipechou. Ina eü fansoun sipwe eäni ekiekin Kraist. Atun a akkarap sopwoloon än Setan otot, a lallapolo sokkopaten föfföringaw pokiten an nemeni fönüfan, a pwal kküü nöün Kot kewe aramas. Sokkopaten ekiek mi ngaw a tongeni etipetipa aramas meinisin, kükkün tori chinnap, pwe resap chüen tipeppos le föfföri minne mi pwüng. Le manauen ekkewe aposel, ekkoch ra katowu seni ewe mwichefelin Chon Kraist, me ekkewe elter ra apwüngü ekkoch. A pwal ina chök usun ikenäi. (1 Kor. 5:11-13; 1 Tim. 5:20) Iwe nge, lupwen ekkewe elter mi angang woon ekkena osukosuk ra pwäratä än Kraist tong, epwe fokkun tongeni kküü manauen chon föfförmwääl.
5. Ifa usun ekkewe elter repwe äppirü ekiekin Kraist ngeni chon tipis?
5 Ekkewe elter repwe usun chök Jises le apöchökküla än Jiowa kewe allük fansoun meinisin. Ika repwe föri ena, repwe äppirü än Jiowa tipefesir, kirekiröch, me tong. Lupwen emön mi “luketatakis” me “apilükingau” pokiten an föfförmwääl a enletin aier, neman esap weires än ekkewe elter “apwüngü fän tipepwetete.” (Kölf. 34:18; Kal. 6:1) Nge repwe fet ika emön a tipeförea me ese niamamsefäl?
6. Met ekkewe elter repwe tümünüür seni atun repwe älisi chon tipis, iwe, pwata?
6 Lupwen emön chon tipis a pöpööni fön seni Paipel are a sotun tipi ngeni pwal emön, eli ekkewe elter me pwal ekkoch repwe song. Pokiten ra silei pwe emönnewe a efisi watteen osukosuk, eli repwe mochen uwawu pwisin meefier usun föfförün me ekiekin. Nge song epwe tongeni efeiengawa me ese pwäri “ekiekin Kraist.” (1 Kor. 2:16; Älleani Jemes 1:19, 20.) A fokkun ffat än Jises öüröür ngeni ekkoch lon ränin we, nge esap fän eü an eäni kapasen koput are ekinasa letipen emön. (1 Pit. 2:23) Iwe nge, a atufichi ekkewe chon tipis ar repwe aier me angeisefäli chenin Jiowa we. Pwüngün, iei eü me lein ekkewe populapen än Jises feitiw fönüfan, pwe epwe “amanaua chon tipis.”—1 Tim. 1:15.
7, 8. Met epwe emmweni ekkewe elter lupwen repwe eäni apwüng woon chon tipis?
7 Ifa usun än Jises leenien äppirü epwe anapanapa ach ekiek usun chokkewe repwe küna kapwüng seni ewe mwichefel? Chechchemeni pwe minne Paipel a akkota fän iten ewe angangen kapwüng lon ewe mwichefel a kan tüttümünü ewe mwichen siip me a tongeni achchüngü letipen emönnewe mi küna kapwüng an epwe aiersefäl. (2 Kor. 2:6-8) A fokkun alolilen pwe ekkoch rese aier repwe katowu, nge sia pwapwa le silei pwe mwirin och fansoun, chommong leir ra liwiniti Jiowa me än we mwicheich. Ika ekkewe elter ra eäni ekiekin Kraist, repwe emecheresi än chokkana ar repwe ekieksefäl me liwiniti ewe mwichefel. Eli ekkoch mi katowu resap chechchemeni meinisin ekkewe kapasen fön ekkewe elter ra ngeniir, nge repwe fokkun chechchemeni pwe ekkewe elter ra kapas ngeniir fän tong me kirekiröch, ina popun, repwe mochen liwiniti ewe mwichefel.
8 Ina minne, ekkewe elter repwe uwaani “uwan Ngün,” äkkäeüin än Kraist tong, ese lifilifil ika chon tipis repwe etiwa ewe fön are resap. (Kal. 5:22, 23, TF) Resap ekiekin mwittir atowu chon föfförmwääl seni ewe mwichefel. Nge repwe pwäratä pwe ra mochen älisiir. Iwe, ika emön mi föfförmwääl epwe aiersefäl mwirin och fansoun, usun chommong ra föri, epwe meefi kilisou ngeni Jiowa me an kewe “liffang,” weween, ekkewe elter mi älisiir ar repwe liwinsefäliti ewe mwichefel.—Ef. 4:8, 11, 12.
Pwäratä än Kraist Tong lon ei Fansoun Sopwoloon
9. Äweweei pworausen eü fansoun Jises a pwäratä watteen an tong ngeni nöün kewe chon käeö.
9 Luk a makkeei pworausen eü fansoun a sokkolo aücheaan än Jises pwäratä tong. Pokiten Jises a silei pwe mwirin och fansoun, ekkewe sounfiun Rom repwe pwelli Jerusalem, me aramas resap tongeni sü seni, fän tong, a öüröüra nöün kewe chon käeö: “Lupwen oupwe küna pwe sounfiu ra pwelifeili Jerusalem, mürin oupwe silei pwe a arapoto fansoun an epwe tala.” Iwe, met repwe föri? Me mwen an epwe fis, Jises a awora ngeniir kapasen emmwen mi ffatöch me titchik. A ereniir: “Chokewe mi nom lon Jutea repwe sütä won ekewe chuk. Chokewe mi nom lon ewe telinimw repwe towu seni, nge chokewe mi nom lemäl resap tolong lon ewe telinimw. Pun iei ekewe ränin apwüng, nge epwe popuetä meinisin mine a mak lon ekewe Toropwe mi Pin.” (Luk 21:20-22) Mwirin än ekkewe sounfiun Rom pwelli Jerusalem lon ewe ier 66, chokkewe mi älleasochis ra föri minne Jises a apasa.
10, 11. Ifa usun ach ekiek usun än ekkewe popun Chon Kraist sü seni Jerusalem a älisikich le ammolnatä fän iten ewe “riaffou mi lapalap”?
10 Atun ra sü seni Jerusalem, a lamot ekkena Chon Kraist repwe pwäratä tongfengen lefiler, usun chök Kraist a pwäratä tong ngeniir. Repwe äeäfengen met a wor rer. Nge pwönütään än Jises oesini ese chök weneiti taloon ena telinimwen loom. A oesini: “Pun lon ewe fansoun epwe fis riaffou lapalap, usun chok esaamo fis seni le poputan fonufan tori ikenai, o esap pwal usun chok mwirin.” (Mt. 24:17, 18, 21, TF) Me mwen me le atun ena “riaffou lapalap” mi chüen nom mwach, sipwe pwal küna riäfföü me osupwang. Ach eäni ekiekin Kraist epwe älisikich le likiitü fan.
11 Me mwen me le atun ewe “riafföu mi lapalap,” sipwe äppirü Jises le pwäratä tong enlet. Iei minne Paul a fönöü: “Sipwe apwapwai en me chon orun, pwe epwe murinnolo o fefeita. Pun Kraist ese mo apwapwai pwisin i . . . Iwe, amo ewe Koten likiitu o aururu a atipeeu-fengenni-kemi usun minne mi fich ngeni Kraist Jises.”—Rom 15:2, 3, 5, TF.
12. Met sokkun tong sipwe ämääraatä iei, iwe, pwata?
12 Piter, emön mi küna än Jises tong, a pwal pesei ekkewe Chon Kraist ar repwe ämääraatä “tong usun pwipwi eu mi enlet” me “alleasochisi ewe enlet.” Iwe, repwe ‘fakkun tongfengen lefiler seni lon letiper.’ (1 Pit. 1:22) Ikenäi, a lamot lap seni me loom ach sipwe napanapeni napanapen Kraist. A fen lallapolo me weiresilo sossotun nöün Kot kewe aramas. Sisap fokkun lükülük woon mettochun ei otot minen loom, usun an a pwälo ren ngangngawoloon kokkotun moni mi fiffis lon ach ei fansoun. (Älleani 1 Jon 2:15-17.) Iwe nge, atun sia akkarap ngeni sopwoloon ei otot, sipwe arap ngeni Jiowa me alapalo ach chiechi mi enlet lon ewe mwichefel. Iei än Paul kapasen fön: “Tongen pwipwi lon Kraist epwe pwichikar lefilemi. Oupwe fokun asamolufengenikemi lefilemi.” (Rom 12:10) Piter a pwal apöchökkülatä ena pworaus ren an apasa: “Lap seni meinisin, oupwe likiitu lon ami tongfengen, pun tong a pwoluelo chommong tipis.”—1 Pit. 4:8, TF.
13-15. Ifa usun ekkoch pwiich kewe ra pwäratä än Kraist tong lupwen a fis mettoch mi efeiengaw?
13 Woon unusen fönüfan, Chon Pwäratä Jiowa ra sillelo pun ra pwäratä tong enlet lon ar kewe föfför. Ekieki usun ekkewe Chon Pwäratä ra awora ar älillis mwirin ekkewe taifun me mölümöl ra atai chommong leeni lon öörün Merika lon 2005. Än Jises tong a amwökütü lap seni 20,000 leir ar repwe likitalo pwisin imwer me ar kewe angang fän iten ar repwe älisi pwiir kewe mi osupwang.
14 Lon eü leeni, a pulong säät lemal ükükün 50 mwail, nge tekian a tori 30 fiit ren eü mölümöl. Lupwen ewe säät a liwiniwu, a atatakkisi eü na aülüngätin ekkewe imw. Chon Pwäratä Jiowa mi sip lon pekin kaü imw seni fitu fönü ra feilo ngeni ena leeni fän ar kewe pisekin angang me pisekin fför imw, iwe, ra tipemecheresin föri menni chök sokkun angang a lamot. Rüüemön fefin, nge iir pwipwi, ra watä pisekiir kewe woon efoch taraku, iwe, ra ssä lap seni 2,000 mwail pwe repwe awora ar älillis. Emön lein ekkena pwipwi a nomwotiw lon ena leeni me a chüen äkkälisi ewe kümiin akkota älillis me a pwal regular pioneer.
15 A fen kaüsefäl are fförsefäl lap seni 5,600 imw lon ena leeni, imwen Chon Pwäratä Jiowa me pwal ekkoch. Met meefien ekkena Chon Pwäratä mwirin ar küna ena watteen tong? Emön sister mi ta imwan a akkannut lon efoch pas mi kükkün nge a nich me a ta ewe sitoof lon. Ekkewe Chon Pwäratä ra aüetä eü kukkun imwan mi üküköch ngeni. Lupwen a ütä mesen imwan we minefö, a kechiu pokiten an kilisou ngeni Jiowa me ekkewe brother. Fän chommong, ekkewe Chon Pwäratä mi ta imwer rese mwittir tolong lon imwer minefö, nge ra witiwit ükükün eü ier are lap seni. Met popun? Pun ra mochen pwe ekkewe chon angang mi etto älisiir repwe mwo nom lon. A ifa me mürinnöön ar pwäratä pwe ra eäni ekiekin Kraist!
Pwäratään Än Kraist Ekiek fän iten Chokkewe mi Samau
16, 17. Ifa usun sipwe tongeni äppirü än Kraist ekiek fän iten ekkewe mi samau?
16 Eli mettoch mi fokkun efeiengaw a tori ekkoch chök me leich. Nge osukosuken samau a tori aramas meinisin, pun samau a üriir are aramaser kewe. Än Jises ekiek usun chon samau eü leenien äppirü fän itach. Pokiten an tonger, a meefi riäfföür. Lupwen ekkewe pwin aramas ra emwenaato aramaser kewe mi samau, a “apöchöküla chokewe meinisin mi samau.”—Mt. 8:16; 14:14.
17 Ikenäi, ese nom ren Chon Kraist ewe manamanen echikara mi samau, nge ra eäni än Jises ekiek usun tong fän iten chokkewe mi samau. Ifa usun ra pwäri ena ekiek? Äwewe chök, ekkewe elter ra pwäratä pwe ra eäni ekiekin Kraist ren ar akkota älillis me äämwa chon samau lon ewe mwichefel, iwe, ra äppirü met a mak lon Mattu 25:39, 40. (Älleani.)
18. Ifa usun rüüemön sister ra pwäratä tong mi enlet ngeni emön sister, iwe, met mwiriloon?
18 Pwüngün pwe esap chök ekkewe elter repwe föfföröch ngeni aramas. Ekieki mwo pworausen emön fefin itan Charlene, 44 ierin. A üri kanser me chon pioing ra ereni pwe epwe mälo mwirin engol rän. Rüüemön chon an mwichefel, iter Sharon me Nicolette, ra küna weiresin me riäfföün pwülüwan we pokiten an tüttümünü i, ina minne, ra awora ar älillis lon ekkena säingoon ränin manauen Charlene. Iwe, a mälo mwirin wonu wiik, nge ekkena rüüemön sister ra pwäratä ar tong tori le sopwoloon manauan. Sharon a apasa pwe “A fokkun weires lupwen sia silei pwe aramas repwe mälo ren ar samau. Nge Jiowa a apöchökkülakem. Minne a fis a apöchökküla äm riri ngeni Jiowa me pwal ewe ririfengen lefilem.” Iei alon pwülüwen Charlene: “Usap tongeni mönüki kirekiröchün me älillisöchün ekkeei rüüemön sister mi ächengicheng. Ar älillis seni wenecharen letiper me ar eäni ekieköch a aururu Charlene, pwülüwei mi tuppwöl, lon an sossot mi eriäfföü, me a atufichi ai upwe mwaren asösö me meefi kinamwe. Esap much ai meefi kilisou ngeniir. Ar pwäratä kirekiröch mi fokkun watte a alapalo ai lükü Jiowa me ai tong ngeni unusen ach mwicheichen pwipwi.”
19, 20. (a) Ikkefa ekkewe nimu napanapen än Kraist ekiek sia fen käeö usun? (b) Met kopwe achocho le föri?
19 Lon ekkeei ülüngät lesen, sia fen käeö nimu sokkun napanapen än Jises ekiek me ifa usun sipwe tongeni eäni ekiekin me föfförün. Sipwe äppirü än Jises “lukpwetete o tipetekison.” (Mt. 11:29) Amwo sipwe pwal pwäratä kirekiröch ngeni aramas, pwal mwo nge atun a pwälo ar kewe apwangapwang me föfförmwääl. Sipwe pwora le älleasochisi meinisin minne Jiowa a apasa, pwal mwo nge fän sossot.
20 Iwe, sipwe pwäri än Jises tong ngeni pwiich kewe meinisin, usun chök Jises a föri “tori sopolan manauan.” Ena esin tong a esissillatä pwe kich nöün Jises kewe chon äppirü mi enlet. (Jon 13:1, 34, 35) Sipwe ‘sopwela le tongfengen lefilach.’ (Ipru 13:1) Kopwe chök achocho! Kopwe äkkäeä manauom le mwareiti Jiowa me älisi aramas! Jiowa epwe efeiöchü om achocho seni wenecharen letipom.
Ka Tongeni Äweweei?
• Ifa usun ekkewe elter repwe tongeni pwäratä ekiekin Kraist ngeni chon föfförmwääl?
• Pwata a äkkäeüin lamot ach sipwe äkkäppirü än Kraist tong lon ei fansoun sopwoloon?
• Ifa usun sipwe tongeni pwäratä ekiekin Kraist ngeni chokkewe mi semwen?
[Sasing lon pekin taropwe 20]
Ekkewe elter ra mochen pwe chokkewe mi mwäällilo repwe liwiniti Jiowa
[Sasing lon pekin taropwe 22]
Chon Pwäratä Jiowa ra sillelo ren ar äkkäppirü än Kraist tong ren föfförür
[Sasing lon pekin taropwe 23]
Ifa usun ekkewe Chon Kraist mi sü seni Jerusalem ra pwäri ekiekin Kraist?