“Oute Liwini Ngeni Emon Mi Ingau An We Mi Ingau”
“Oute liwini ngeni emon mi ingau an we mi ingau, nge oupwe ekieki chok minne mi murinno fan mesen aramas meinisin.”—ROM 12:17.
LUPWEN chienen emön semirit a tiini, ewe semirit epwe pwal mwittir ekiekin apölüwa le tiini. Iei eü pworaus mi alolilen pwe ena föfförün liwini ngeni emön an föfföringaü ese chök weneiti semirit. A pwal ina chök ussun chommong watte. Lupwen emön epwe ämängaüer, repwe mochen liwini ngeniir minne ra föri. Pwüngün pwe lape ngeni ekkewe watte resap wesewesen tiini emön, nge lon kapas monomon, chommong repwe ina ussun ren ar kapas are föfför. Eli repwe ngününgününgaü ussun ewe emön are föri minne esap sopwöch ren. Iwe, ese lifilifil met repwe föri, nge a löllö chök ewe ekiek—liwini ngeni emönnewe an föfföringaü.
2 Inaamwo ika a pöchökkül än aramas mochen liwini ngeni emön an föfföringaü, nge Chon Kraist mi enlet resap kkuf ren. Iwe, repwe achocho le älleäsochisi än Paul we kapasen pesepes: “Oute liwini ngeni emon mi ingau an we mi ingau.” (Rom 12:17) Met epwe amwökütükich le akkapwönüetä ena popun alongolongun allük mi tekia? Äkkäeüin, sisap liwiningaü ngeni iö? Ikkefa feiöchüch kewe ika sisap liwini ngeni emön an föfföringaü? Ren ach sipwe pölüeni ekkena kapas eis, sipwe käeö masouen Rom sopwun 12 me ppii ifa ussun alon Paul a pwäri pwe ach sisap liwini ngeni emön an föfföringaü, ina ewe alen pwüng, tong, me tipetekison. Iwe, sipwe käeö eü me eü ekkena ülüngät pworaus.
“Iei Mine Üa Pesei Ngenikemi”
3 Le poputään sopwun 12, Paul a kapas ussun rüänü pworaus mi kkü manauen Chon Kraist. A kapas ussun ach riri ngeni Jiowa, ngeni chienach kewe Chon Kraist, ngeni chon lükün, me ngeni ekkewe sou nemenemen ewe mwu. Paul a pwäratä pwe mei wor eü popun ach sipwe fiu ngeni ach päepäi ngeni minne ese pwüng, pachelong ach mochen liwini ngeni emön an föfföringaü, iwe a apasa: “Iei mine üa pese ngenikemi, ämi pwii kana, pokiten watten än Kot ümöümöch ngenikich.” (Rom 12:1) Ekkena kapas “iei mine,” a wewe ngeni “pokiten minne ua apasa me mwan.” Ussun itä Paul a erä, ‘Pokiten minne üa kerän awewe ngenikemi, üa pesekemi oupwe föri minne upwele erenikemi iei.’ Met Paul a aweweei ngeni ekkena Chon Kraist lon Rom?
4 Lon sopwun 1 ngeni 11 lon nöün we taropwe, Paul a kapas ussun ewe wis mi amwarar a suuk ngeni chon Jus me pwal chon Jentail pwe repwe eti Kraist le nemenem lon än Kot we Mwu, ewe äpilükülük pükün chon Jus rese etiwa. (Rom 11:13-36) A tufich ena wis aüchea pokiten chök “än Kot ümöümöch [ngeniir].” Ifa ekiekin Chon Kraist ussun än Kot pwäratä an kirekiröch mi lapalap? Letiper mi ur ren kilisou mi alolloon epwe amwökütüür pwe repwe föri met Paul a apasa mwirin: “Oupwe fangala inisimi pwe eu asor mi manau o pin fän iten än Kot angang o i epwe pwapwa ren.” (Rom 12:1) Iwe nge, a ifa ussun ekkena Chon Kraist repwe pwisin eäniir “eu asor” ngeni Kot?
5 Paul a pwal aweweei: “Ousap apirü pomwen fanüfan, nge oupwe mwüt ngeni Kot pwe epwe awilikemi o asöföla unusen letipemi. Mürin oupwe tongeni silei letipen Kot, ren met mi mürina me unusöch, pwal met mi apwapwai i.” (Rom 12:2) Iwe, a lamot ar repwe eäni ekiekin Kraist, nge resap mut ngeni ngünün fönüfan an epwe etipetipa ekiekiir. (1 Korint 2:16; Filipai 2:5) Epwe mürinnö ika rän me rän, ena popun alongolongun allük epwe nemeni föfförün Chon Kraist mi enlet meinisin, pachelong kich lon ach ei fansoun.
6 Ifa ussun ekiekin Paul lon Rom 12:1, 2 a älisikich? Ussun chök ekkewe Chon Kraist mi kepit lon Rom, sia fokkun kilisou ren ewe tong Kot a pwäppwäratä ngenikich fansoun meinisin. Ina minne, letipach mi ur ren kilisou epwe amwökütükich le angang ngeni Kot ren unusen ach pöchökkül, ren pisekich kewe, me ach kewe tufich. Ena sokkun memmeef a pwal amwökütükich le eäni ekiekin Kraist nge sap ekiekin fönüfan. Iwe, ach eäni ekiekin Kraist a kkü ach föfför ngeni aramas—chienach kewe chon lükü me ekkewe chon lükün. (Kalesia 5:25) Ren chök awewe: Ika sipwe eäni ekiekin Kraist, sipwe fiu ngeni ach mochen liwini ngeni emön an föfförmwääl.—1 Piter 2:21-23.
“Ami Tong Esap Likotuputup”
7 Sisap liwini ngeni emön an föfföringaü pokiten chök ina ewe alen pwüng, nge pwal pokiten ina ewe alen tong. Nengeni met ewe aposel Paul a apasa mwirin ussun pwäratään tong. Lon ewe puken Rom, fän fitu Paul a nöünöü ewe kapas “tong” (a·gaʹpe lon fosun Kris) lupwen a kapas ussun än Kot me än Kraist tong. (Rom 5:5, 8; 8:35, 39) Iwe nge, lon sopwun 12, a sokkofesen än Paul nöünöü ewe kapas a·gaʹpe—a kapas ussun tong ngeni aramas. Mwirin an apasa pwe a sokkopat ekkewe liffang lon pekin ngün me ra nom ren ekkoch chon lükü, Paul a kapas ussun eü napanap Chon Kraist meinisin repwe napanapeni. A apasa: “Ami tong esap likotuputup.” (Rom 12:4-9, NW) Pwäratään tong ngeni aramas, ina esissillen Chon Kraist mi enlet. (Mark 12:28-31) Paul a pesekich ach sipwe tümünü pwe mi enlet ach tong.
8 Pwal och, Paul a apasa ifa ussun sipwe pwäratä tong enlet ren an apasa: “Oupwe oput minne mi ingau, oupwe akamwochu minne mi murinno.” (Rom 12:9) “Oput” me “akkamwöchü,” ir kapas mi pöchökkül. “Oput” a tongeni aföü ngeni “änioput.” Sisap chök oputa pwününgaüen föfföringaü, nge sipwe pwal oput minne mi ngaü. (Kölfel 97:10) Ewe kapas “akkamwöchü” a aföü seni eü kapasen Kris mi wewe ngeni “apacha ngeni.” Än emön Chon Kraist tong enlet epwe unusen pachfengen me minne mi mürinnö, iwe, epwe wiliti kinikinin napanapan kewe.
9 Fän chommong Paul a kapas ussun eü sokkun napanapen tong sipwe pwäratä. A apasa: “Oupwe afeiochu ekkewe ir mi eriaffoukemi, oupwe afeiochur, nge ousap ottekir.” “Oute liwini ngeni emon mi ingau an we mi ingau.” “Ousap pwisin liwini ngenir mi fori ingau ngenikemi.” “Kosap kuf ren ar fofor ingau; nge kopwe pworacho ngeni ar ingau ren om fofor murinno.” (Rom 12:14, 17-19, 21) Alon Paul a affataöchü ifa ussun napanapen ach kewe föfför ngeni ekkewe chon lükün, pwal mwo nge ir kewe mi ü ngenikich.
“Oupwe Afeiochu Ekkewe Ir mi Eriaffoukemi”
10 Ifa ussun sipwe apwönüetä än Paul kapasen pesepes, a erä: “Oupwe afeiochu ekkewe ir mi eriaffoukemi”? (Rom 12:14) Jises a ereni chienan kewe chon lükü: “Oupwe tongei chon oput ami, o iotekini ir mi eriaffoukemi.” (Mattu 5:44; Luk 6:27, 28) Sipwe efeiöchü ekkewe chon eriäfföüükich ren ach iotekiir, me ika ra ü ngenikich pokiten ar rese silei ewe enlet, sipwe tingorei Jiowa an epwe suuki meser ngeni ewe enlet. (2 Korint 4:4) Pwüngün pwe eli epwe ämäirü ach sipwe tingorei Kot an epwe efeiöchü emön mi eriäfföüükich. Iwe nge, lupwen epwe lapelo ach eäni ekiekin Kraist, sipwe tongeni tongei ir kewe mi oputakich. (Luk 23:34) Epwe met mwiriloon ach pwäppwäratä tong?
11 Stifen a ioteki ir kewe mi eriäfföüü i, iwe, a pölü an we iotek. Ekiselo mwirin Pentikos 33 C.E., ekkewe chon oputa ewe mwichefelin Chon Kraist ra aresini Stifen, ätekinau lükün Jerusalem, me monei ngeni faü. Me mwen an epwe mälo, a püpüchör: “Samol, kosap tipi ngenir ei tipis.” (Fofor 7:58–8:1) Saul, i emön me lein ekkewe mwän Stifen a ioteki lon ena rän, nge ätewe a katol me tipeeü ngeni ninniin Stifen. Iwe, mwirin än Jises manausefäl, a pwä ngeni Saul. Ätewe mi pin eriäfföüü aramas a wiliti emön chon angang ngeni Kraist, me mwirin, a wiliti ewe aposel Paul, ewe mi makkei ewe taropwe ngeni chon Rom. (Fofor 26:12-18) Ussun Stifen a ioteki, Jiowa a omusalo än Paul tipisin eriäfföüü aramas. (1 Timoti 1:12-16) Ina popun Paul a pesei Chon Kraist: “Oupwe afeiochu ekkewe ir mi eriaffoukemi”! A silei seni pwisin manauan pwe epwe tufich ngeni ekkoch chon eriäfföüü ar repwe wiliti chon angang ngeni Kot. Pwal ussun chök lon ach ei fansoun, ekkoch chon eriäfföüü aramas ra wiliti chon lükü pokiten föfföröchün nöün Jiowa kewe chon angang.
“Oupwe Kinamwefengen me Aramas Meinisin”
12 Iei än Paul kapasen pesepes ussun ach kewe föfför ngeni chon lükü me pwal chon lükün: “Oute liwini ngeni emon mi ingau an we mi ingau.” Ena pworaus a riri ngeni minne a apasa me mwan: “Oupwe oput minne mi ingau.” Pwüngün, ifa ussun emön epwe tongeni apasa pwe a enletin oput minne mi ngaü ika epwe äeä minne mi ngaü pwe epwe liwini ngeni aramas ar föfföringaü? An föri ena epwe mwäälfesen me an eäni tong “esor likotuputupun.” Mwirin, Paul a apasa: “Oupwe achocho le föri mine a öch ngeni aramas meinisin.” (Rom 12:9, 17, NW) Epwe ifa ussun sipwe apwönüetä ekkena kapas?
13 Mesemwan, lon nöün we taropwe ngeni chon Korint, Paul a mak ussun ewe riäfföü a tori ekkewe aposel. A apasa: “Am aua fen wiliti minen aweitfengen ngeni fonufan me chonlang me aramas. . . . Lupwen ra lalingau ngenikem, am aua chok efeiochur. Lupwen ra ninnikem, am aua chok likiitu. Lupwen ra aitengauakemelo, am aua chachari ir.” (1 Korint 4:9-13) Pwal ina chök ussun, aramas ra kan nennengeni föfförün Chon Kraist mi enlet ikenäi. Lupwen repwe küna ach föfför mürinnö pwal mwo nge fän pwüngüngaü, eli repwe tipemecheres le aüseling ngeni ach pworaus.—1 Piter 2:12.
14 Iwe nge, epwe ifa ükükün watteen ach achocho le efisatä kinamwe? Sipwe achocho ükükün ach tufich. Paul a ereni chienan kewe Chon Kraist: “Are mi tufich, ukukun minne oua tongeni, oupwe kinamwefengen me aramas meinisin.” (Rom 12:18) “Are mi tufich” me “ukukun minne oua tongeni” ra wewe ngeni pwe eli esap tufich ach sipwe kinamwefengen me aramas fansoun meinisin. Awewe chök, sisap älleäsolapa eü allükün Kot fän iten ach sipwe chök kinamwefengen me aramas. (Mattu 10:34-36; Ipru 12:14) Nge, sipwe föri minne a tufich ngenikich pwe sipwe efisatä kinamwe “me aramas meinisin,” nge sisap ipweri ekkewe kapasen alongolongun allük mi pwüng.
“Ousap Pwisin Liwini Ngenir mi Fori Ingau Ngenikemi”
15 Paul a awora pwal eü popun sisap liwini ngeni emön an föfförmwääl, pun ina ewe alen tipetekison. A apasa: “Ami mi achengicheng, ousap pwisin liwini ngenir mi fori ingau ngenikemi, pwe oupwe likiti ngeni an Kot we liwinin ingau, pun a fen makketiu, ‘Ewe Samol a apasa, upwe liwini ngeni chon fofor ingau; iwe, ngang upwe liwini ngenir.’” (Rom 12:19) Emön Chon Kraist mi sotuni le liwini ngeni emön an föfföringaü a föri minne ese fich ngeni. Epwe sotun wiseni wisen Kot. (Mattu 7:1) Pwal och, ren an pwisin liwini ngeni emön an föfföringaü, a pwäratä pwe ese lükü än Jiowa we kapasen alükülük: “Ngang upwe liwini ngenir.” Chon Kraist mi enlet ra sokkolo, ra eäni lükülük pwe Jiowa epwe “pwärala än nöün kewe mi fil pwüng.” (Luk 18:7, 8; 2 Tesalonika 1:6-8) Iwe, ra tipetekison le likiti ngeni Jiowa an epwe liwini ngeni aramas ar föfföringaü.—Jeremaia 30:23, 24; Rom 1:18.
16 Ese mwääl ach sipwe liwini ngeni emön chon oputakich an föfföringaü epwe arangatä letipan, nge ach kirekiröch ngeni epwe tongeni apwotete letipan. Pwata? Nengeni alon Paul ngeni Chon Rom. A apasa: “Iwe, are chon oput en a echik, kopwe amongou i; are a kaka, kopwe aunu; pun are kopwe fori iei usun, kopwe ioni mochen ekkei won mokuran.” (Rom 12:20; Än Salomon Fos 25:21, 22) Met weween?
17 Ewe pworaus “ioni mochen ekkei won mokuran,” ina eü kapas monomon, a popu seni ewe angangen äimufesenni mechä seni ppwul lon fansoun a fis minne a mak lon Paipel. Ra walong ekkan ppwul mi nofitfengen me mechä lon eü leenien äimufesenni mechä. Iwe, pwichikkaren ekkewe moochen ekkei a etenaalo ewe mechä pwe epwe imulo seni ewe ppwul. Pwal ina chök ussun, ren ach sipwe kirekiröch ngeni emön chon ü ngenikich, sipwe tongeni “etenaalo” pöchökkülen an song me üfaatä napanapöchün kewe. (2 King 6:14-23) Pwüngün pwe chommong chon ewe mwichefelin Chon Kraist ra akkom etiwa ewe fel mi enlet pokiten än nöün Jiowa kewe chon angang föfför-mürinnö ngeniir.
Ewe Popun Sisap Liwini ngeni Emön An Föfförmwääl
18 Lon ach ei käeöön Rom sopwun 12, sia fen küna fitu popun mi lamot sisap “liwini ngeni emon mi ingau an we mi ingau.” Äeüin, ina ewe alen pwüng ach sisap liwini ngeni emön an föfföringaü. Pokiten än Kot tong ngenikich, epwe pwüng me mürinnö ach sipwe fangolo pwisin kich ngeni Jiowa me älleäsochisi an kewe allük, pachelong ewe allük pwe sipwe tongei chon oputakich. Oruuan, ina ewe alen tong ach sisap liwini ngeni emön an föfföringaü. Ika sisap liwini ngeni emön an föfföringaü ngenikich, nge sipwe föfföri minne epwe efisatä kinamwe, sipwe tongeni älisi pwal mwo nge ekkoch mi fokkun oputakich ar repwe wiliti chon fel ngeni Jiowa. Aülüngätin, ina ewe alen tipetekison ach sisap liwini ngeni emön an föfföringaü. Ika sipwe liwini ngeni emön an föfföringaü ngenikich, sipwe föri minne esap wisach, pun Jiowa a apasa: “Upwe liwini ngeni chon fofor ingau.” Iei pwal eü kapasen öüröür seni än Kot we Kapas: “Aramas mi lamalamtekia repwe müttir küna itengau, nge ir mi tipetekison ra eäni tipachem.” (Än Salomon Fos 11:2) Ach likiti ngeni Jiowa an epwe liwini ngeni chon föfföringaü epwe pwäratä pwe sia tipetekison.
19 Paul a affata ifa ussun ach föfför ngeni aramas. A pesei Chon Kraist: “Kosap kuf ren ar fofor ingau; nge kopwe pworacho ngeni ar ingau ren om fofor murinno.” (Rom 12:21) Ikkefa ekkewe mettoch mi ngaü a aosukosukakich ikenäi? Ifa ussun sipwe tongeni pworacho ngeniir? Sipwe käeö pölüen ekkena kapas eis me pwal ekkoch kapas eis mi riri ngeniir lon ewe lesen mwirin ei.
Kopwe Tongeni Aweweei?
• Lon Rom sopwun 12, ifa ewe kapasen pesepes sia küna fän chommong?
• Met epwe amwökütükich pwe sisap liwini ngeni emön an föfföringaü?
• Ikkefa ekkewe feiöch repwe torikich me ekkewe ekkoch ika sisap “liwini ngeni emon mi ingau an we mi ingau”?
[Study Questions]
1. Met sokkun föfför a kan chöüfetäl?
2. (a) Pwata Chon Kraist mi enlet repwe fiu ngeni ewe ekiekin liwini ngeni emön an föfföringaü? (b) Ikkefa ekkewe kapas eis me menni sopwun lon ewe Paipel sipwe käeö?
3, 4. (a) Poputä ren Rom sopwun 12, met Paul a kapas ussun, me met lamoten an nöünöü ekkena kapas “iei mine”? (b) Epwe itä met ekiekin Chon Kraist lon Rom ussun ümöümöchün Kot?
5. (a) A ifa ussun emön epwe tongeni pwisin eäni i “eü asor” ngeni Kot? (b) Ifa ewe popun alongolongun allük epwe nemeni föfförün emön Chon Kraist?
6. Me ren alon Paul lon Rom 12:1, 2, met epwe ti seni kich ach mochen liwini ngeni emön an föfförmwääl?
7. Ifa ewe sokkun tong Rom sopwun 12 a kapas ussun?
8. A ifa ussun sipwe tongeni pwäralo tong enlet?
9. Ifa ewe kapasen pesepes Paul a apasaü fän chommong?
10. Ifa ussun sipwe tongeni efeiöchü ekkewe chon eriäfföüükich?
11. (a) Ifa ewe lesen sipwe tongeni käeö seni pworausen Stifen? (b) Ussun manauen Paul a pwäratä, ifa ewe siwil epwe tongeni fis lon manauen ekkoch chon eriäfföüü aramas?
12. Ifa ussun ekkewe kapasen pesepes lon Rom 12:9, 17 ra ririfengen?
13. Met weween ach sipwe föfför mürinnö “ngeni aramas meinisin”?
14. Epwe ifa ükükün watteen ach achocho le efisatä kinamwe?
15. Me ren Rom 12:19, met popun sisap liwini ngeni emön an föfföringaü?
16, 17. (a) Met weween ach sipwe “ioni mochen ekkei” woon möküren emön? (b) Ka fen pwisin küna ifa ussun kirekiröch epwe tongeni apwotete letipen emön chon lükün? Ika ina, kopwe mwo apworausa.
18. Pwata ina ewe alen pwüng, tong, me tipetekison ach sisap liwini ngeni emön an föfföringaü?
19. Met sipwe käeö lon ewe lesen mwirin ei?
[Box on page 3]
Rom sopwun 12 a kapas ussun än Chon Kraist riri ngeni
• Jiowa
• chienan kewe chon lükü
• chon lükün
[Picture on page 5]
Nöün Paul we taropwe ngeni Chon Rom a ngeni Chon Kraist kapasen fön mi mürinnö
[Picture on page 7]
Met sipwe tongeni käeö seni än Stifen we leenien äppirü?