An Jiowa We Kapas Mi Manau
Menlapen Poraus Seni Ewe Puken Oruuen King
EWE puken Paipel itan Oruuen King sopwosopwoloon ewe poraus le muchuloon Aewin King. A poraus ussun 29 king—12 seni muun Israel a nom ennefen me 17 seni muun Juta a nom oor. Oruuen King a pwal poraus ussun fofforun ekkewe soufos Elias, Elisa, me Aisea. Inaamwo ika ekkewe poraus rese tettel me ren ewe fansoun ra fen fisita nge, met a mak lon a awewei met a fiffisita tori taloon Sameria me Jerusalem. Oruuen King a poraus ussun 340 ier—seni 920 B.C.E. tori 580 B.C.E. lupwen ewe soufos Jeremaia a awesalo an makkei ei puk.
Ifa lamoten Oruuen King ngenikich? Met a aiti ngenikich ussun Jiowa me an kewe angang? Ikkefa ekkewe lesen sipwe kaeo seni fofforun ekkewe king, ekkewe soufos, me pwal ekkewe ekkoch mi mak porauser lon ewe puk? Sa lo kutta met sia tongeni kaeo seni Oruuen King.
ELISA A WII ELIAS
(2 King 1:1–8:29)
King Ahasia a tur me lon imwan we, iwe a semmwen. A eisini ewe soufos Elias me Elias a era pwe epwe malo. Iwe, Ahasia a malo, me pwiin we itan Joram a wiliiti king. Nge lon ei fansoun, Jehosofat a eani ewe wiis king lon Juta. Elias a feita lon eu ewiniar, me noun chon alillis itan Elisa a siwili i lon wiisan soufos. Atun ekkewe 60 som ierin an angangen afalafal, Elisa a fori chommong manaman.
Lupwen ewe kingen Moap a u ngeni Israel, Joram, Jehosafat, me ewe kingen Etom ra maun ngeni. Ra win pokiten an Jehosafat tuppwol. Mwirin, ewe kingen Siria a akkota an epwe maun ngeni Israel. Iwe nge, Elisa a pinei an we kokkot. Ewe kingen Siria a song me a tinalo “eu mwichemongen sounfiu fiti oris me woken” pwe repwe liapeni Elisa. (2 King 6:14) Elisa a fori ruu manaman me ekkewe chon Siria ra liwinlo fonuer lon kinamwe. Lo, lo, lo, King Penhatat seni Siria a toki Sameria. A fisita lengita watte, nge Elisa a oesini pwe ewe lengita epwe wesilo.
Feil, feil, Elisa a feilo ngeni Tamaskos. King Penhatat, mi semmwen, iwe, a tinalo Hasael pwe epwe eis ika epwe chikar. Elisa a oesini pwe ewe king epwe malo me Hasael epwe king. Sorotan ewe soran, Hasael a nnielo ewe king ren echo “pilangket” a apwosusu ngeni mesan. Lon Juta, noun Jehosafat itan Joram a wiliiti king, me noun itan Ahasia a nemenem mwirin.
Poluen Ekkewe Kapas Eis Ussun Ewe Paipel:
2:9—Pwata Elisa a tingor ‘ruu inet seni ngunun Elias’? A lamot pwe Elisa epwe pwaralo pwora me esap niueiti aramas, ussun chok Elias, pwe epwe apwonuetaochu wiisan soufos ngeni Israel. Elisa a miritiiti ena me ina ewe popun a tingor ruu inet seni ngunun Elias. Elias a seikata Elisa pwe epwe siwili i lon wiisan. Elisa a fen alisi Elias ukuukun wonu ier, ina popun a meefi pwe Elias seman lon pekin ngun; Elisa a ussun chok noun Elias mwanichi lon pekin ngun. (1 King 19:19-21; 2 King 2:12) Iwe, ussun chok emon mwanichi a angei ruu kinikinin ewe alemwir seni seman, Elisa a tingor me a angei ruu inet seni Elias pwe alemwirian lon pekin ngun.
2:11—Met weween ewe “lang” Elias a feita ngeni “lon eu ewiniar”? Esap wewe ngeni ewe wesewesen lang asan mi towau sia kuna seni fonufan are leenien Kot me noun kewe chonlang. (Tuteronomi 4:19; Kol Fel 11:4; Mattu 6:9; 18:10) Ewe “lang” Elias a feita ngeni ina ewe lang ikewe ekkewe matchang ra akkas ie. (Kol Fel 78:26; Mattu 6:26) Ren an ssa lon asapwal, ewe waa a uwei Elias ngeni pwal eu leeni won fonufan, ia a nonnom ie ren ekis fansoun. Ren enletin, fite ier mwirin, Elias a mak taropwe ngeni Joram, ewe kingen Juta.—2 Kronika 21:1, 12-15.
5:15, 16—Met popun Elisa ese angei ewe liffang seni Neman? Elisa ese mochen angei ewe liffang pokiten a miritiiti pwe ewe manaman a achikara Neman a feito seni Jiowa, nge esap seni pwisin i. Esap ekiekin win pokiten wiisan we seni Kot. Ekkewe chon fel mi enlet ikenai rese kutta winner seni ar angang ngeni Jiowa. Ra lefareni alon Jises: “Oua angefatei; iwe, oupwe pwal fangefatelo.”—Mattu 10:8.
5:18, 19—Neman a omusomus pokiten a fel ngeni kot chofona? Ewe kingen Siria a chinnap me apwangapwang me a kamwochuta won poun Neman pokiten a osupwangen alillis. Lupwen ewe king a chapetiu le fel ngeni Rimon, Neman a pwal chap. Iwe nge, Neman a chapetiu ren an epwe alisi ewe king nge esap fel ngeni Rimon. Neman a tingor Jiowa pwe epwe omusalo an fori wiisan ngeni ewe king. Elisa a luku Neman, iwe a ereni i: “Kopwe feila fan kinamwe.”
Ekkewe Lesen Fan Itach:
1:13, 14. Ach kaeo seni minne sia kuna me ach mwokutukut fan tipetekison a tongeni selani manauen aramas.
2:2, 4, 6. Inaamwo ika Elisa a wiisen alisi Elias ren ukuukun wonu ier nge, ese mochen su seni i. A ifa me murinnoon an tuppwol me chiehioch!—An Salomon Fos 18:24.
2:23, 24. Ekkewe semirit ra amangaua Elisa, akkaewin pokiten emon mwan mi mokuropan a ufouf ufen Elias. Ekkewe semirit ra esinna pwe Elisa a tupuni Jiowa nge rese mochen an epwe nonnom lon leenier. Ra ereni Elisa an epwe “sulo,” weween an epwe feita ngeni Petel are an epwe feita lang ussun chok met Elias a fori. Ese mwaal pwe ekkewe semirit ra appiru an semer me iner oputa Elisa. A ifa me lamoten an ekkewe sam me in aiti ngeni nour kewe pwe repwe sufoliiti ekkewe aramas mi tupuni Kot!
3:14, 18, 24. Kapasen Jiowa a pwonueta fansoun meinisin.
3:22. Pokiten ewe saramen lesossor a ttin won ewe konik, me eli pokiten ewe ppwul mi par lon ekkewe warawar ra keran ttuw, ewe konik a nikinikin chcha. Jiowa a tongeni aea ekkewe mettoch won fonufan pwe epwe apwonueta an kewe kokkot.
4:8-11. Emon fin Shunem a awasolaochu Elisa pokiten a esinna pwe Elisa “eman aramasen Kot mi pin.” Sisap pwal fori ussun chok ngeni ekkewe chon fel ngeni Jiowa mi tuppwol?
5:3. Ewe kukkun nengnginin Israel a luku pwe Kot a tufichin fori manaman. A pwal pwora le kapas ussun an we luku. Ami kukkun semirit kana, oua achocho le apochokkula ami luku lon an Kot kewe pwon me oua pworacho le kapas ussun ewe enlet ngeni noumi kewe sense me chienemi chon sukul?
5:9-19. Esap pwe porausen Neman a pwarata pwe emon mi lamalam tekia a tongeni kaeo tipetekison?—1 Piter 5:5.
5:20-27. Mwa met ren liwinin tipatchem sola! Ach ekiekifichi ussun ewe letipechou me feiengau repwe torikich ika sia tipin angang ngeni Jiowa lupwen sia fofforingau epwe alisikich le su seni ach fori ena.
ISRAEL ME JUTA RA EOLO
(2 King 9:1–25:30)
Jehu a seikita king lon Israel. A muttir achocho le nnielo Ahap me an famili. Jehu a lipwakoch le “aukatiu an aramas fel ngeni ewe anu Paal me lon Israel.” (2 King 10:28) Lupwen Atalia, inen Ahasia a silei pwe noun we a ninniilo, “a alluk pwe chon familien ewe king meinisin repwe ninnila,” me a asapwilatiu ewe wiis chon nemenem. (2 King 11:1) Noun Ahasia monukol chok, itan Joas ese ninniilo, me mwirin an opelo wonu ier a wiliiti king lon Juta. Jehoiata ewe samol fel a asukula Joas, me Joas a sopweilo le foffori minne mi pwung mwen mesen Jiowa.
Mwirin Jehu, ekkewe king meinisin mi nemeni Israel ra fori minne mi ngau mwen mesen Jiowa. Elisa a malo lon fansoun noun noun Jehu. Ahas ewe afomonun kingen Juta mwirin Joas, nge “esap fori mine a pwung me fan mesen ewe Samol mi Lapalap.” (2 King 16:1, 2) Iwe nge, noun we itan Hiskia emon king a “kamwochunuk won ewe Samol mi Lapalap.” (2 King 17:20; 18:6) Lon 740 B.C.E., lupwen Hiskia a wiliiti king lon Juta me Hosea a nemeni Israel, King Shalmaneser seni Asiria a ‘liapeni Samaria me a uweela ekewe chon Israel ngeni Asiria.’ (2 King 17:6) Mwirin, ekkewe chon ekis ra tori Israel, iwe ewe lamalamen Sameria a fisita.
Lein ekkewe fumon king mwirin Hiskia lon Juta, Josia chok a achocho le limetawu fel mi chofona seni ewe fonu. Iwe, lon 607 B.C.E., ekkewe chon Papilon ra toki Jerusalem me “chon Juta ra oola seni fonuer.”—2 King 25:21.
Poluen Ekkewe Kapas Eis Ussun Ewe Paipel:
13:20, 21—Ei manaman a alisata felin an aramas aucheaani chuun aramas mi pin? Aapw. Ewe Paipel ese apasa pwe aramas ra fel ngeni chuun Elisa. Manamanen Kot a efisata ei manaman, ussun chok ren ekkewe manaman meinisin Elisa a fori lupwen a chuen manau.
15:1-6—Met popun Jiowa a efeiengaua Usia ren rupun pwotur? “Nge lupwen Usia a pochokulelo, a lamalamtekia . . . Iwe, a tipis ngeni ewe Samol mi Lapalap an we Kot o tolong lon imwenfelin ewe Samol mi Lapalap, pwe epwe keni apach mi pwokus me won ewe rongen asoren otuot.” Lupwen ekkewe samol fel ra “u ngeni ewe king Usia” me ra ereni pwe epwe “towu seni ei imw mi pin,” a fokkun song ngeni ekkewe samol fel me rupun pwotur a pwukuwu won chamwan.—2 Kronika 26:16-20.
18:19-21, 25—Hiskia a fori eu atipeeu me Isip? Aapw. Met ewe meilapen sounfiu a tipi ngeni Hiskia mi mwakel, kapachelong an apasa pwe a feito fan iten “ewe Samol mi Lapalap.” King Hiskia mi tuppwol me a lukuluk won Jiowa chok.
Ekkewe Lesen Fan Itach:
9:7, 26. Ewe kapwung mi chou a tori Ahap me an famili a pwarata pwe Jiowa a oputa lamalam chofona me chokkewe mi akusalo chchaan aramas esap wor ar tipis.
9:20. Lapalapen an Jehu uwei waan we mi aniuaniu nge a annetata an achocho le apwonueta wiisan. En mi sinnelo ren om achocho le afalafala ewe Muu?—2 Timoti 4:2.
9:36, 37; 10:17; 13:18, 19, 25; 14:25; 19:20, 32-36; 20:16, 17; 24:13. Sia tongeni luku pwe an Jiowa ‘kapas esap liwinto ren fan pon, pwe epwe afisata minne a tipeni o apwonueta mine a akunou ngeni.’—Aisea 55:10, 11.
10:15. Ussun chok Jehonatap a nguuri an Jehu etiwa i le mot ren lon waan we, ewe “mwich mi lapalap” ra tipemecheres le alisi Jises Kraist, ewe emon Jehu a liosueta ikenai, me noun kewe chon kaeo mi kepit.—Pwarata 7:9.
10:30, 31. Inaamwo ika Jehu ese fori minne mi pwung fansoun meinisin, Jiowa a aucheaani mettoch meinisin a fori. Pwungun pwe, ‘Kot mi pung, o esap monukalo ach angang.’—Ipru 6:10.
13:14-19. Pokiten noun noun Jehu itan Jehoas ese achocho nge a wichi ewe pwul ren ekkewe asefich fan ulungat chok, ese unusen sopwoch le akkufu ekkewe chon Siria. Jiowa a kutta senikich ach sipwe achocho le apwonueta ewe angang a awiisa ngenikich ren unusen letipach.
20:2-6. Jiowa ewe “mi auseling iotek.”—Kol Fel 65:2.
24:3, 4. Pokiten an Manasa tipisin nnimanau, Jiowa ‘ese omusalo tipisin’ Juta. Kot a sufoliiti chchaan aramas esor ar tipis. Sia lukuluk pwe Jiowa epwe liwini chchaan aramas esor ar tipis ren an nniielo chokkewe mi akusu chchaar.—Kol Fel 37:9-11; 145:20.
Mi Auchea Ngenikich
Ewe puken Oruuen King a affata pwe Jiowa a apwonueta an kewe pwon. Eoloon ekkewe ruu muu, akkom seni Israel me mwirin seni Juta, a wesewesen aitingenikich ifa ussun ewe kapwung a mak lon Tuteronomi 28:15–29:28 a pwonueta. Oruuen King a awewei an ewe soufos Elisa achocho fan iten Jiowa me fan iten fel mi enlet. King Hiskia me King Josia ra sinnelo ren tipetekison me sufol ngeni an Kot alluk.
Lupwen sia ekilapei ekiekin me fofforun ekkewe king, ekkewe soufos, me pwal ekkewe ekkoch mi mak porauser lon Oruuen King, sia kaeo ekkewe lesen mi auchea ussun met sipwe achocho ngeni me met sokkun mettoch sipwe su seni. (Rom 15:4; 1 Korint 10:11) Ewer, “ewe kapasen Kot mi manau o manaman.”—Ipru 4:12.
[Sasing lon pekin taropwe 28]
Neman a atekisona pwisin i me a chikareta ren manamanen Jiowa
[Sasing lon pekin taropwe 29]
Met a fis ngeni Elias lupwen a “feita lang lon eu ewiniar”?