Te Zemmo Ane Te Naaŋ Moɔloo Toma Lammo Yelsɛgree Yelpeɛre Gane

© 2022 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania

MARCH 6-12

BAABOLE POƆ YELNIMIZEERE | 1 TUNGKORI 23-26

“Ba Da Sɛgrɛɛ A Ŋmenpuoredie Toma Soŋ Zaa”

it-2 241

Liivai Noba

Deevid da sɛgrɛɛ toma na a Liivai noba naŋ da tonɔ a ŋmenpuoredieŋ na soŋ zaa. O da kaa iree a toma zukaareba, a toma nembɛrɛ, sɛreŋmaareba, denɔkaareba, ane a ŋmenpuoredie bonnanɛɛ zukaareba. O da kaa iree noba yaga baŋ da sonnɔ a ŋmenpuore wedeɛreba baŋ tonɔ ba toma a ŋmenpuoredie poɔŋ, a ŋmenpuoredie davoro na poɔŋ, ane a ŋmenpuoredie bondirii diibu ziiri naŋ. Ba mine da maŋ sonnɛɛ a ŋmenpuore wedeɛreba baŋ ire sarekare, ane kyɔɔtaare sarekare. Ba da maŋ lɛ soŋɛɛ a ŋmenpuore wedeɛreba a de sowuli ko noba naŋ dɛgi a kyaare lɛ baŋ na toɔ̃ e a leɛ e forifori. Ba mine da maŋ mannɛɛ lɛ a sareka iri boma naŋ e tegroŋ, kyɛbee lɛ a naŋ e gyamaa seŋ. A noba ŋa mine meŋ da tonɛɛ kaakaareba toma. Ba da sɛgrɛɛ a Liivai noba naŋ da e yieli yielba eŋ sugu sugu lezare neŋ anaare poɔŋ. Aŋa lɛ ba naŋ da sɛgre a ŋmenpuore wedeɛreba na, a yieli yielba ŋa da maŋ tonɛɛ a toma kyɛ korɔ taa. Ba da maŋ lɔɔ la bie a wuli bebiri na sugu zaa naŋ na wa toŋ o toma. Ba da po la a denɔkaareba meŋ eŋ sugu sugu, ba da maŋ lɔɔ la bie a wuli bebiri na sugu zaa naŋ na wa toŋ o denɔkaabo toma na.​—1Tu 23, 25, 26; 2Tu 35:3-5, 10.

it-2 686

Ŋmenpuore Wedeɛrɛ

Ba da po la a ŋmenpuore wedeɛreba a ko a ŋmenpuoredie toma zukaareba na kaŋa zaa. Ba da maŋ lɔɔ la bie a wuli toma na ba kaŋa zaa naŋ na tonɔ. A ŋmenpuore wedeɛreba na ba naŋ da po eŋ sugu lezare neŋ anaare na da maŋ toŋɛɛ toma daagbuli. Lɛ wuleeŋ ka yuoni gbuli zaa, daaraayi baŋ da maŋ de toŋ toma a ŋmenpuoredieŋ. Kyɛ ka tigri kaŋaŋ wa ta, noba turituri yaga maŋ iree sarekare, lɛ zuŋ a ŋmenpuore wedeɛreba zaa maŋ wa toŋɛɛ toma a ŋmenpuoredieŋ. Aŋa lɛ na baŋ da e saŋa na baŋ da de a ŋmenpuoredie eŋnɛ Jehoova nuureŋ na. (1Tu 24:1-18, 31; 2Tu 5:11; de manne neŋ 2Tu 29:31-35; 30:23-25; 35:10-19.) Ka a ŋmenpuore wedeɛrɛ kaŋaŋ boɔrɔ, o na baŋ wa toŋɛɛ toma a ŋmenpuoredieŋ haali ka bebiri na baŋ iri koo ka o wa toŋ toma naŋ ba ta, ka lɛ eeboŋ koŋ wa pigoo sori. A Gyuu noba sããkomyɛlɛ wuleeŋ ka, saŋa na Yezu naŋ da be a teŋɛzuŋ na, a ŋmenpuore wedeɛreba da e la yaga. Azuŋ ba da maŋ leɛ kpɛ la a booree na zaa naŋ wa lantaa a e sugu na poɔ a leɛ po ba, a kaa iri bebiri kaŋa a daagbuli poɔŋ a ko ba ka ba wa toŋ toma a ŋmenpuoredie poɔŋ. Ba da maŋ kaa la lɛ na a booree noba naŋ e yaga seŋ kyɛ iri bebie naŋ seŋ ka ba wa toŋ toma a ŋmenpuoredieŋ na ko ba.

it-2 451-452

Yieloŋ

Saŋa na Deevid naŋ da wa nara boma na baŋ na de mɛ Jehoova ŋmenpuoredie na, o da kaa iree a Liivai noba naŋ ta 4,000 ka ba tonɔ yiele yieluu toma. (1Tu 23:4, 5) A yi a noba na oŋ da kaa iri na poɔŋ, ba poɔ 288 da eɛ noba ‘baŋ wuli Jehoova pugibu yieme. Ba daaŋ taaɛ kɔɔkerii yiele yieluuŋ.’ (1Tu 25:7) Eesaf, Hiiman, ane Gyɛdiutaŋ da la a yieli yielba zaa zukaareba. (A waa ŋa Gyɛdiutaŋ la baŋ da boɔlɔ Eetaŋ). Gɛɛsom bidɔɔ da la Eesaf, Koohat bidɔɔ da la Hiiman, Mireerai meŋ bidɔɔ da la Gyɛdiutaŋ. Ba zaa da e la Liivai noba. Lɛ na baŋ da sɛgre a yɛlɛ na da vɛŋɛɛŋ ka a Liivai booree ata naŋ da taa yuori yaga zaa na da poɔ a yieloŋ yielba poɔŋ. (1Tu 6:16, 31-33, 39-44; 25:1-6) A dɔbɔ bata ŋa da taaɛ bidɔbɔ 24, ba meŋ da poɔ la a noba 288 naŋ da baŋ yiele yieluu yaga zaa na poɔŋ. Ba da maŋ lɔɔ la bie a kaa iri a bidɔɔ ŋa kaŋa zaa oŋ e a yieli yielba sugu na kaŋa zaa ba naŋ maŋ wɛl iri na zukaara. Ba da maŋ kaa la neɛ naŋ e a zukaara na bidɔbɔ poɔŋ, ane a Liivai noba mine poɔŋ a iri noba 11 naŋ taa “kɔɔkerii” kyɛbee a kyili baŋ be o soba puliŋ a tonɔ a yiele yieluu toma. Ba da maŋ po la a Liivai noba naŋ baŋ yiele yieluu naŋ ta 288 a eŋ sugu sugu naŋ ta 24. Azuŋ, ka ba naŋ leɛ po a yieloŋ yielba naŋ ta 3,712 a ko a sugu ŋa kaŋa zaa, ba kaŋa zaa na maŋ nyɛ la noba naŋ ta 155. Lɛ wuleeŋ ka a Liivai noba naŋ ta 13 da maŋ be la a sugu kaŋa zaa poɔŋ, a nyɛrɛ wuluu a kyaare lɛ baŋ na toɔ̃ e a baŋ yiele yieluu soŋ. (1Tu 25:1-31) Noba naŋ da maŋ peɛlɛ a iilɛ da e la ŋmenpuore wedeɛreba, azuŋ, ba meŋ da maŋ poɔ la a Liivai noba na naŋ da e yieli yielba na poɔŋ.​—2Tu 5:12; de manne neŋ So 10:8.

it-1 898

Denɔkaareba

Toma Ba Naŋ Da Tonɔ A Ŋmenpuoredieŋ. Saŋa na aŋ da kyɛre fẽẽ ka Naa Deevid kpi na, o da sɛgrɛɛ a Liivai noba ane a ŋmenpuoredie tontonneba soŋ zaa. O da sɛgrɛɛ a ŋmenpuoredie denɔkaareba toma na meŋ. A noba ŋa noɔre da taɛ 4,000. Ba da po baŋ eŋ sugu sugu, ka sugu zaa da maŋ toŋ o toma bebie ayɔpoi, kyɛ ka sugu yuo wa deɛ ba. A da e la ba ferebo toma ka ba go Jehoova die na, a yuo a denɔɛ, a kyɛ pɔgaa meŋ wagre naŋ seŋ poɔŋ. (1Tu 9:23-27; 23:1-6) A yi ba denɔkaabo ferebo toma na puoreŋ, ba mine meŋ da maŋ kaarɛɛ boma na noba naŋ da maŋ kyeɛre a de waneŋ a ŋmenpuoredieŋ na zu. (2Nm 12:9; 22:4) Yuomo mine puoreŋ, saŋa na ŋmenpuore wedeɛrekpoŋ Gyɛhoiyada naŋ da sɔ Gyoowas naaloŋ kãã ka o e naa na, ba da kaa iree a denɔkaareba mine baŋ go a ŋmenpuoredie denɔɛ na. Bon naŋso ba naŋ da e lɛ la ka, ba da ba boɔrɔ ka Pɔgenaa Atalaiya wa ko Gyoowas. (2Nm 11:4-8) Saŋa na Naa Gyozaaya naŋ da sããna a bagmaaleba bontaree na, a denɔkaareba da somooŋ a de a laare na a Beeal puorebiiri naŋ da maŋ de tonɔ neŋ toma a ŋmenpuoredie poɔŋ na yi neŋ be. Ba da de la a boma ŋa yineŋ a teŋkpɛŋ poɔ a te kyɔŋaa neŋ vũũ.​—2Nm 23:4.

Baabole Poɔ Yelsonne

w22.03 22 wɛl. 10

Yelmeŋɛ Puoruu Maŋ Vɛmeŋ Teŋ Taa Popeɛloŋ Yaga

¹⁰ Te maŋ de la puoruu korɔ Jehoova saŋa na teŋ wa yiele yiele a pugruu na. (Yiem. 28:7) Yiele yieluu da e la yelnimizeɛ kaŋa naŋ da poɔ a Izerayɛl biiri puoruu poɔ. Naa Deevid da kaa iree a Liivai noba naŋ da ta 288 baŋ e yieloŋ yielba a ŋmenpuoredie poɔŋ. (1 Tun. 25:1, 6-8) Zenɛ ŋa, te na baŋ wulee lɛ te naŋ nɔŋ Naaŋmen seŋ saŋa na teŋ maŋ wa yiele yiele a pugruu na. Aseŋ ka te taa kɔkɔre naŋ noma sɛre kyɛ yieli yiele a ko Jehoova bee? Ai. Teɛre a yɛlɛ ŋa soŋ: Ka teneeŋ wa yele yɛlɛ, ‘gbɛɛ yaga . . . te zaa maŋ ŋmɛɛ gbɛɛ.’ Kyɛ ka teneeŋ wa gaa a lantaapuoruu lammozie, te neŋ noba maŋ di la dama. Ka teneeŋ wa pɔge noba a naaŋ moɔloo poɔŋ meŋ, te maŋ moɔlɛɛ a duorisoŋ ko ba. (Gyi. 3:2) Lɛ neŋ o zu la, ka te kɔkɔre gbaŋ ba noma, kyɛ te na baŋ yielee yiele a pugi Jehoova.

MARCH 13-19

BAABOLE POƆ YELNIMIZEERE | 1 TUNGKORI 27–29

“Kawane Deevid Naŋ Da Yi Nɔmmo Poɔŋ A Ko Soolomoŋ”

w05 2/15 19 wɛl. 9

Go Ho Kristabiiloŋ Ŋmaaroŋ Na Soŋ Zaa

⁹ Peɛre ho meŋɛ velaa zaa a baŋ ka ho taaɛ a yelmeŋɛ. Boŋ na toɔ̃ soŋ Kristabiiri ka ba go ba Kristabiiloŋ ŋmaaroŋ na soŋ zaa? Ka ba naŋ taa a Baabole poɔ bammo naŋ e zuluŋ, a na toɔ̃ soŋ baŋ ka ba go ba Kristabiiloŋ ŋmaaroŋ na soŋ zaa. (Filipae 1:9, 10) Kristabiiri zaa, ka ba naŋ e baapaalba kyɛbee neŋnyaane, aseŋ ka ba peɛre ba menne velaa zaa a wa nyɛ peɛlaaŋ ka ba sereŋ taaɛ a yelmeŋɛ naŋ be a Baabole poɔŋ na. Pɔɔl da ko la o Kristabitaaba kawane ka: “Yɛ maŋ tegre yelzaa nyɛ; yɛ nyɔge yeli naŋ e soŋ kpeɛŋaa.” (1 Tɛsalonika 5:21) Kristabiiri naŋ e baapaalba a taa booree deme naŋ puoro Jehoova seŋ ka ba baŋ ka, ka ba dɔgrebaŋ taa sagediibu, lɛ ba wuli ka ba meŋ taaɛ sagediibu. Soolomoŋ saa Deevid da kooŋ kawane ka, ‘baŋ ho saa Naaŋmen na, a tonɔ koroo neŋ sukyiri-peɛlaa.’ (1 Tungkori 28:9) Ka Soolomoŋ wa nyɛ lɛ na o saa Deevid naŋ da e ka lɛ vɛŋ oŋ taa sagediibu naŋ e kpeɛŋaa Jehoova eŋɛŋ na, a na toɔ̃ somooŋ yaga zaa, kyɛ lɛ yoŋ sɛŋɛɛŋ bee? Ai. Aseŋ ka Soolomoŋ meŋɛ wa baŋ Jehoova soŋ zaa, lɛ meŋ ka Soolomoŋ da e. Soolomoŋ da puore sɔrɛɛ Naaŋmen ka: “Ko ma yɛŋ ane bammo ka N maŋ toɔ̃ deɛ a noba weɛ a yineŋ a leɛ taa ba waneŋ.”​—2 Tungkori 1:10.

w12 4/15 16 wɛl. 13

De Ho Sukyiri Zaa Puoro Jehoova

¹³ Ka teneeŋ maŋ gɛrɛ a lantaapuoruu lammore ane a naaŋ moɔloo, a e la yɛlɛ naŋ soma yaga zaa. Kyɛ lɛ yoŋ seŋɛɛŋ bee? Ai. Aseŋ ka te de te sukyie zaa a puoro neŋ Jehoova. (2 Tun. 25:1, 2, 27) Kristabie zaa na baŋ peɛrɛɛ o sukyiri a nyɛ ka o sukyiri nɔŋ la ‘boma na oŋ bare puoreŋ’ na bee. A yɛlɛ ŋa mine na baŋ e la yelfaare noba naŋ be a donɛɛ poɔŋ na maŋ erɛ na. Ka Kristabieŋ wa nyɛ ka o nɔŋ la a yɛlɛ ŋa mine, aseŋ ka o lonne wieoŋ a iraa bare, ka lɛ naane o neŋ Jehoova niiloŋ na toɔ̃ sããmeŋ. (Luk. 17:32) Aseŋ ka te maŋ “kyiiri faaloŋ, kyɛ kpimare bon naŋ soma eŋɛ,” lɛ yoŋ na toɔ̃ vɛŋ ka te “seŋ ne a Naaŋmen naaloŋ.” (Uro. 12:9; Luk. 9:62) Boma yaga zaa be la Setaana donɛɛ ŋa poɔŋ a soma yaga, a maŋ korɔ noba meŋ popeɛloŋ yaga. Kyɛ, a ba seŋ ka te tere sori ka a boma ŋa kaŋa zaa pigi te sori. Aseŋ ka te de te sukyie zaa a boɔrɔ Naaŋmen Naaloŋ na.​—2 Kor. 11:14; kanne Filipae 3:13, 14.

w17.09 32 wɛl. 20-21

‘Tare Nyaa . . . A Toŋ Lɛ’

²⁰ Naa Deevid da yelko la o bidɔɔ Soolomoŋ ka, Jehoova na be la o zieŋ a somoo ka o toɔ̃ mɛ a ŋmenpuoredie baare. (1 Tun. 28:20) Soolomoŋ da de la a yelbie ŋa eŋ o teɛroŋ ane o sukyiri poɔŋ. Lɛ zuŋ Soolomoŋ da ba lɛ teɛre ka o e la baapaalaa naŋ ba baŋ yɛlɛ nimiri. O da de la nyaa kpoŋ a te toŋ a toma. Jehoova da somooŋ oŋ de yuomo ayɔpoi neŋ kyɛlee mɛ a ŋmenpuoredie naŋ da veɛlɛ yaga zaa na baare.

²¹ Aŋa lɛ na Jehoova naŋ da soŋ Soolomoŋ na, lɛ meŋ oŋ na soŋ te ka te de nyaa a toŋ toma zaa ba naŋ ko te ka te toŋ te booree ane a lantaapuoruu poɔŋ. (Aiz. 41:10, 13) Ka teneeŋ de nyaa a puoro Jehoova, te na baŋ taaɛ sagediibu ka o na ko teŋ maaloo yaga zaa pampana ŋa ane nendaare kaŋa. Azuŋ, ‘tare nyaa . . . a te toŋ toma.’

Baabole Poɔ Yelsonne

w17.03 29 wɛl. 6-7

Naŋ Sonnɔ Ho Zɔmenne Saŋa Na Ba Naŋ Be Toɔrɔ Poɔŋ

Deevid zɔmenne mine da bebeŋ a da dire yelmennoŋ koroo saŋa na oŋ da maŋ be toɔrɔ poɔŋ na. A zɔmenne ŋa kaŋa yuori da la Huusai. A Baabole yeleeŋ ka Huusai da e la “Deevid zɔmeŋɛ.” (2 Saa. 16:16; 1 Tun. 27:33) Aminekaŋaŋ, Huusai da e la a naayiri toŋtonɔ kaŋa naŋ da e Deevid zɔmeŋɛ naŋ da peɛloo yaga zaa. Ba da maŋ de la toma mine naŋ ba seŋ ka neɛzaa baŋ a yɛlɛ koo oŋ toŋ.

Saŋa na Aabisalom naŋ da iri zɔɔrɔ neŋ o saa Deevid ka o faa a naaloŋ yi o nuureŋ na, a Izerayɛl biiri kpoŋ zie zaa da arɛɛ Aabisalom puoreŋ, kyɛ Huusai yɛŋ da naŋ arɛɛ Deevid puoreŋ. Saŋa na Deevid naŋ da zoro yire Gyɛruzɛlɛm na, Huusai da be la o zieŋ. Saŋa na Deevid bidɔɔ Aabisalom ane noba na mine oŋ da dɛle yaga zaa naŋ da yi o puoreŋ na, a da beɛrɛɛ Deevid yaga zaa. Kyɛ, Huusai yɛŋ da naŋ diree yelmennoŋ korɔ Deevid. O gba da e la siri ka o de o nyɔvore iri sareka a te toŋ toma kaŋa naŋ e nimizeɛ yaga. O da leɛ gaa la Gyɛruzɛlɛm a te sãã nyaammo soe na Aabisalom naŋ da boɔrɔ ka o tu kyɛ ko Deevid na. Yelmeŋɛ la, Huusai da e la a naayiri toŋtonɔ kaŋa, kyɛ lɛ naaneŋ da vɛŋ oŋ da sage ka o toŋ a toma ŋa. Huusai da e la Deevid zɔmeŋɛ, lɛ zuŋ oŋ da sage a toŋ a toma ŋa.​—2 Saa. 15:13-17, 32-37; 16:15–17:16.

MARCH 20-26

BAABOLE POƆ YELNIMIZEERE | 2 TUNGKORI 1-4

“Naa Soolomoŋ Da De La Gbɛ-Faa Kaŋa”

it-1 174 wɛl. 5

Sogyare

Saŋa na Soolomoŋ naŋ da wa piili o naaloŋ diibu na, a Izerayɛl paaloŋ sogyare toma da wa leɛrɛɛŋ. Emmaaroŋ da be la a paaloŋ poɔŋ ana saŋa na, kyɛ Soolomoŋ da da la wie ane wie torikori yaga zaa. (Kanne WIE TORIKO.) O da da la a wie ŋa kpoŋ zie zaa a yi Igyipiti paaloŋ. A da seŋ ka ba mɛ teŋbɛrɛ a ko a sogyare naŋ da zɔnnɔ a wie na ka ba kpeɛrɛ beŋ. (1Nm 4:26; 9:19; 10:26, 29; 2Tu 1:14-17) Kyɛ, a yɛlɛ ŋa Soolomoŋ naŋ da e na da ba pɛle Jehoova poɔ fẽẽ zaa. Soolomoŋ kũũ puoreŋ, ba da po la a Izerayɛl paaloŋ naaloŋ na ziiraayi. Lɛ da vɛŋɛɛŋ ka toma na a sogyare naŋ da tonɔ na leɛ sigi teŋɛ. A puoreŋ, Aizeeya meŋ da sɛgɛɛŋ ka: ‘Nimiha la a ko bana na naŋ sigre gɛrɛ Igyipiti ka ba te nyɛ sommo. Banaŋ dɛle wie, a dɛle wie torikori a gyamaa zuŋ na. Banaŋ dɛle wie zɔnneba baŋ tare kpeɛ̃o zuŋ. Kyɛ ba lage ba zuri kaara Ona Na Naŋ Pɛgeyi Izerayɛl na. Ba ba maŋ bɔ Jehoova meŋ.’​—Ai 31:1.

it-1 427

Wie Toriko

Zɔɔre torikori fẽẽ lɛ la da be a Izerayɛl paaloŋ poɔŋ a wa ta Soolomoŋ saŋa na. Naaŋmen da kpãã la a Izerayɛl namine ka ba ta wa daara wie yaga korɔ ba menne. Lɛ zuŋ ka zɔɔre torikori da ba e yaga a paaloŋ poɔŋ. Ka a Izerayɛl biiriŋ da taa zɔɔre torikori, lɛ da naaŋ vɛmeŋ ka ba teɛre ka a boma ŋa la na ko ba gomeŋɛ. A kpããmo ŋa Naaŋmen naŋ da ko a Izerayɛl namine ŋa da vɛŋɛɛŋ baŋ koŋ baŋ de a wie torikori ŋa toŋ neŋ toma soe mine poɔŋ, bonso, ka neɛŋ taa wiri toriko aseŋ ka o da wiri meŋ. (Du 17:16) Saŋa na Saamiuel naŋ da yele korɔ a Izerayɛl biiri ka, ka ba naŋ kaa iri neɛ ka o e naa ba zuŋ o na dɔgrɔ baŋ na, o da lɛ yelko baŋ ka: ‘O na maŋ nyɔgɛɛ yɛ bidɔbɔ eŋ o wiri torikoriŋ ka ba e o wiri zɔnneba meŋ.’ (1Sa 8:11) Saŋa na meŋ Aabisalom ane Adonaigya naŋ da boɔrɔ ka ba faa a naaloŋ na, ba da maalɛɛ wiri toriko a ko ba menne, a da maŋ vɛŋ ka dɔbɔ naŋ ta 50 de ba weɛ a zoro. (2Sa 15:1; 1Nm 1:5) Saŋa na Deevid naŋ da zɔɔtoɔ̃ naa Zooba na, o da ba sãã o wie torikori 100 mine.​—2Sa 8:3, 4; 10:18.

Naa Soolomoŋ da boɔrɔŋ ka sogyare yaga zaa be a Izerayɛl paaloŋ poɔŋ, azuŋ, o da da la wie torikori naŋ ta 1,400. (1Nm 10:26, 29; 2Tu 1:14, 17) A yi Gyɛruzɛlɛm ane teŋbilii mine poɔŋ, ba da taaɛ ziiri mine baŋ da maŋ de a wie torikori ŋa te biŋ a kaara a zu velaa zaa.​—1Nm 9:19, 22; 2Tu 8:6, 9; 9:25.

Baabole Poɔ Yelsonne

w05 12/1 19 wɛl. 6

Yelnimizeere Naŋ Be A Yiiloŋ Tungkori Gane Poɔ

1:11, 12. Soolomoŋ puoro na da vɛŋɛɛŋ ka Jehoova nyɛ ka o de la yɛŋ ane bammo tegroŋ yaga zaa. Te puoro maŋ wulee Naaŋmen bon naŋ be te sukyie poɔŋ. Azuŋ, a na somaŋ ka te maŋ gyieli yɛlɛ na teŋ boɔrɔ ka te yelko Jehoova puoro poɔŋ na soŋ zaa.

MARCH 27–APRIL 2

BAABOLE POƆ YELNIMIZEERE | 2 TUNGKORI 5-7

“N Sukyiri Meŋ Na Maŋ Be La O Eŋɛŋ Wagre Zaa”

w02 11/15 5 wɛl. 1

Yɛ Ta Nagra Ka Yɛ Maŋ Laŋna Taa

A puoreŋ, saŋa na Deevid naŋ da e naa a be Gyɛruzɛlɛm na, o da yeleeŋ ka a e la o poboɔbo ka o mɛ die naŋ na bebe tegitegilɛ a ko Jehoova. Kyɛ, Deevid da e la dɔɔ naŋ da zɔɔzɔɔre yaga zaa, azuŋ, Jehoova da yelkooŋ ka: “Ho koŋ mɛ die ko N yuori.” Jehoova da kaa iree Deevid bidɔɔ Soolomoŋ ka o mɛ a ŋmenpuoredie. (1 Tungkori 22:6-10) Soolomoŋ da de la yuomo ayɔpoi neŋ kyɛlee mɛ a ŋmenpuoredie. Saŋa na oŋ da mɛ o baare na, o da de oŋ eŋ Jehoova nuureŋ yuoni 1026 B.C.E. Saŋa na Jehoova naŋ wa nyɛ a ŋmenpuoredie na ba naŋ da mɛ na, o poɔ zaaŋ da pɛle, azuŋ, o da yeleeŋ ka: “N de la a die ŋa hoŋ mɛ ŋa biŋ oŋ pɛgeyi a na de N yuori eŋ o eŋɛŋ a gɛrɛ wagre zaa. N nimiri ane N sukyiri meŋ na maŋ be la o eŋɛŋ wagre zaa.” (1 Namine 9:3) Saŋa na zaa a Izerayɛl biiri naŋ da maŋ dire yelmennoŋ korɔ Jehoova na, o da maŋ maalɛɛ toma na ba naŋ tonɔ a ŋmenpuoredieŋ na. Kyɛ, ka a Izerayɛl biiriŋ wa zagre Jehoova noɔre a leɛ erɛ yɛlɛ naŋ ba soma, Jehoova meŋ na iree o maaloo yi toma na ba naŋ tonɔ a ŋmenpuoredieŋ na. Lɛ na vɛmeŋ ka ‘a die sãã o zaa kpɛlɛŋkpɛlɛŋ.’​—1 Namine 9:4-9; 2 Tungkori 7:16, 19, 20.

it-2 1077-1078

Ŋmenpuoredie

A Ŋmenpuoredie Takoreŋ Yɛlɛ. A ŋmenpuoredie da bebeŋ a te ta yuoni 607 B.C.E. A yuoni ka Baabilɔŋ Naa Nebukadineezer ane o sogyare da wa sãã a ŋmenpuoredie na. (2Nm 25:9; 2Tu 36:19; Jr 52:13) A Izerayɛl biiri da zagrɛɛ Jehoova noɔre a kyɛ te puoro zirii ŋmema, azuŋ Naaŋmen da terɛɛ sori ka paaloŋ yobo da maŋ wa zɔɔ neŋ a Gyuuda noba ane noba naŋ da be Gyɛruzɛlɛm na. Saŋa kaŋa ba da maŋ de la a ŋmenpuoredie bonnanɛɛ na gaaneŋ. A da maŋ wa ta la saŋa kaŋa ka a Izerayɛl biiri da ba maŋ lɛ kaara a ŋmenpuoredie zu velaa. Saŋa na Soolomoŋ naŋ da de a ŋmenpuoredie eŋ Jehoova nuureŋ yuomo 33 puoreŋ, saŋa na o bidɔɔ Rihobooam naŋ da dire naaloŋ na, Igyipiti naa Saisak da wa fa la a ŋmenpuoredie bonnanɛɛ na yuoni 993 B.C.E. (1Nm 14:25, 26; 2Tu 12:9) Naa Eesa da taa la gyeremɛ naŋ e kpoŋ ko Jehoova die na. Kyɛ oŋ da boɔrɔ ka o go Gyɛruzɛlɛm teŋkpɛŋ na zuŋ, o da e la daŋbolyɛlɛ a de ware neŋ salema naŋ da be a ŋmenpuoredie bonnanɛɛ binzie na a te ko Siiriya Naa Ben Heedad I, ka lɛ na vɛŋ ka o wɛle o meŋɛ yi Izerayɛl naa Beeasa zie.​—1Nm 15:18, 19; 2Tu 15:17, 18; 16:2, 3.

Baabole Poɔ Yelsonne

w10 12/1 11 wɛl. 7

Jehoova Baŋɛɛ “Nensaaleba Sukyie”

Yelibie na Soolomoŋ naŋ da yel o puoro poɔŋ na toɔ̃ dii la te sukyie yaga zaa. Saŋa kaŋa a maŋ eɛ kpeɛŋaa ko noba ka ba baŋ lɛ na yelkaŋa naŋ ferɛ te a seŋ, kyɛbee a baŋ te “toɔrɔ” bee te “posaanee.” (Yeng Yelibie 14:10) Kyɛ, Jehoova baŋɛɛ yɛlɛ naŋ be te sukyie poɔŋ, o taaɛ te yɛlɛ meŋ yaga zaa. Ka teneeŋ maŋ puoro, a yel te sukyie poɔ yɛlɛ zaa koo, a na toɔ̃ soŋ teŋ ka te are te yelkpeɛne zaa noɔreŋ. A Baabole yeleeŋ ka: “Yɛ de a yɛ yelwonni zaa ko O, bonso, O taa la yɛ yɛlɛ.”​—1 Piita 5:7.

APRIL 10-16

BAABOLE POƆ YELNIMIZEERE | 2 TUNGKORI 8-9

“A Siiba Pɔgenaa Da De La Yɛŋ Tegroŋ Yaga Zaa”

w99 11/1 20 wɛl. 4

O Yuoree O Nu Yaga

A Siiba pɔgenaa da de la wagre a nare o meŋɛ, a mɔɔ o mɔɔbo zaa kyɛ toɔ̃ wa puore Soolomoŋ. A waa ŋa Siiba teŋɛ na da be la paaloŋ na teŋ boɔlɔ zenɛ ŋa ka Yemen na poɔŋ. Lɛ wuleeŋ ka a pɔgenaa ŋa neŋ o bontaŋne naŋ da tuo bontaree yaga zaa na da tu la sori naŋ e tɔɔre ta maalere 1,000, kyɛbee kilometare 1,600 a kyɛ wa Gyɛruzɛlɛm. Yezu da yeleeŋ ka, “o da yi la tateŋɛ wa.” Bonso ka a Siiba pɔgenaa da mɔɔrɔ o mɔɔbo zaa ka o wa puore Soolomoŋ? O da waɛŋ “ka o woŋ a Soolomoŋ yɛŋ yɛlɛ.”​—Luk. 11:31.

w99 7/1 30 wɛl. 4-5

A Siiba Pɔgenaa Da Nyɛ La Maaloo Yaga Saŋa Na Oŋ Da Wa Soolomoŋ Zie Na

A Siiba pɔgenaa pãã da wa ta la Gyɛruzɛlɛm. O ‘daaŋ taa la potuuribo yaga zaa waneŋ Gyɛruzɛlɛm. O daaŋ waaneŋ la bontaŋne naŋ tuo boma nyuu naŋ noma, salema gyamaa ane ku-nanɛɛ.’ (1 Namine 10:2a) Noba mine yeleeŋ ka a “potuuribo yaga zaa” naŋ da poɔ o eŋɛŋ na da e la sogyare. Ba naŋ da go o waneŋ Gyɛruzɛlɛm. A yɛlɛ ŋa ba e seɛlee fẽẽ zaa, bonso a pɔgenaa ŋa da e la neŋ-tegroŋ yaga zaa, boma na meŋ oŋ da de gɛrɛ neŋ Gyɛruzɛlɛm na ka teneeŋ leɛraa eŋ te zenɛ ŋa libie poɔŋ, a na parɛɛ America dɔɔlare turituri pie.

Kyɛ, teɛre baŋ ka a Siiba pɔgenaa da woŋee lɛ na Soolomoŋ yuori naŋ da do “aŋa Jehoova yuori duobo lomboriŋ.” Azuŋ, o da ba wa Soolomoŋ zie ka ba di dama a kyaare da di yɛlɛ. A Siiba pɔgenaa da boɔrɔŋ ka o wa woŋ Soolomoŋ yɛŋ yelbie na mine. O da boɔrɔŋ ka o zanne baŋ Jehoova Naaŋmen yɛlɛ. A waa ŋa a Siiba pɔgenaa na da e la Seem bee Haam yaaŋaa na kaŋa, ba da e la noba naŋ da puoro Jehoova. Aminekaŋaŋ, o da boɔrɔŋ ka o baŋ o sããkommine Naaŋmen na yɛlɛ soŋ.

w99 7/1 30-31

A Siiba Pɔgenaa Da Nyɛ La Maaloo Yaga Saŋa Na Oŋ Da Wa Soolomoŋ Zie Na

Lɛ na Soolomoŋ naŋ da taa yɛŋ kyɛ ka bondaaloŋ be o naaloŋ na poɔŋ yaga zaa na da vɛŋɛɛŋ ka a Siiba pɔgenaa “noɔre zaa da mãã.” (1 Namine 10:4, 5) Noba mine yeleeŋ ka, lɛ na a Baabole naŋ yel na wuleeŋ ka a yɛlɛ na zaa a Siiba pɔgenaa naŋ da nyɛ na da e oŋ “seɛlee” yaga zaa. Gaŋbaŋna kaŋa gba yeleeŋ ka a Siiba pɔgenaa da yieŋeeŋ! Aminekaŋaŋ, a yɛlɛ ŋa e la yelmeŋɛ, kyɛ yɛlɛ teŋ baŋ la ka, a Siiba pɔgenaa noɔre zaaŋ da mãã neŋ yɛlɛ na oŋ da nyɛ a kyɛ woŋ na. O da yeleeŋ ka Soolomoŋ tontonneba na taaɛ popɛle yaga, bonso, ba maŋ kyɛllɛ wono la a naa yɛŋ yelibie na oŋ maŋ yele na. O da pugee Jehoova yaga zaa o naŋ kaa iri Soolomoŋ oŋ zeŋ a nakogi zuŋ. A Siiba pɔgenaa da de la bontare-sonne yaga a ko Soolomoŋ. A salema na zaa a Siiba pɔgenaa naŋ da de ko Soolomoŋ na, ka teneeŋ leɛraa waneŋ te zenɛ ŋa libie poɔŋ, a na ta la America dɔɔlare 40,000,000. Soolomoŋ meŋ da ko la a Siiba pɔgenaa “bonzaa oŋ boɔrɔ.”​—1 Namine 10:6-13.

it-2 990-991

Soolomoŋ

A Siiba pɔgenaa ‘noɔre zaaŋ da mãã’ saŋa na oŋ da nyɛ lɛ a ŋmenpuoredie naŋ veɛlɛ, lɛ Soolomoŋ die naŋ veɛlɛ, o tabule, noba naŋ maŋ maala o dãã, o tontonneba na bonsuurii ane sarekare na zaa baŋ maŋ ire a ŋmenpuoredieŋ na. Azuŋ, o da yeleeŋ ka, ‘sereŋmeŋɛ, yɛlɛ na maŋ woŋ na ba ta ama kyɛlee. Ho yɛŋ ane ho bondaaloŋ gaŋ la ho nanebo na yɛlɛ maŋ woŋ na.’ O da lɛ yeleeŋ ka, Soolomoŋ tontonneba na nyɛɛ maaloo ba naŋ tonɔ koroo. A yɛlɛ ŋa zaa poɔŋ, a Siiba pɔgenaa da de la pugibu yaga zaa ko Jehoova Naaŋmen. O da yeleeŋ ka Jehoova wulee lɛ o naŋ nɔŋ a Izerayɛl paaloŋ seŋ saŋa na oŋ kaa iri Soolomoŋ ka o e naa a dire a noba sɛrɛɛ sontuubu ane dantorii poɔŋ na.​—1Nm 10:4-9; 2Tu 9:3-8.

Baabole Poɔ Yelsonne

it-2 1097

Nakogi

A nakogi na Soolomoŋ naŋ da maale na yoŋ la a Izerayɛl namine nakogi a Baabole naŋ bigri o yɛlɛ gaa tɔɔre. (1Nm 10:18-20; 2Tu 9:17-19) A waa ŋa a nakogi ŋa da be la “a Nakogi Zangu,” na baŋ da mɛ Moraiya Taŋa na zuŋ Gyɛruzɛlɛm poɔŋ na. (1Nm 7:7) ‘Wɔɔ nyema baŋ daaŋ de maale a nakog-kpoŋ ŋa a de salema naŋ ba taa dɛgre zaa pɔgoo, ba da pɔgɛɛ a nakogi saazu oŋ e gulogulo, ka nuure pare ziiri da be o lomboeŋ.’ Aŋa lɛ na baŋ da tu kyɛ mɛ a ŋmenpuoredie na, lɛ meŋ baŋ da tu kyɛ maale a nakogi ŋa. A waa ŋa baŋ da de daare maale a nakogi ŋa a kyɛ de salema ane bonsonne aŋa wɔɔ nyema mare mare o zaa wa gyili. Lɛ zuŋ, ka neɛ kaŋaŋ are kyɛ kaara a nakogi, o na teɛre ka wɔɔ nyɛma ane salema yoŋ la baŋ de maale a nakogi. A Baabole yeleeŋ ka ba da maalɛɛ dɛrebie ayoɔbo neɛ naŋ na baŋ tu a do zie na a nakogi naŋ be na. A Baabole la yeleeŋ ka: ‘Gbeŋme ayi da are la a nuure dɔgle ziiri lomboeŋ. Gbeŋme pie neŋ ayiŋ daaŋ are beŋ. Bonyeni da maŋ arɛɛ a dɛrebie na kaŋa zaa lomboriŋ.’ (2Tu 9:17-19) A somaŋ yaga zaa ba naŋ de gbeŋni are ko naaloŋ diibu kpeɛ̃o. (Mn 49:9, 10; Yel 5:5) A gbeŋme pie neŋ ayi na are ko la a Izerayɛl bale pie neŋ ayi na. Ba naŋ maalaa aŋ peɛle a nakogi na wuleeŋ ka a Izerayɛl paaloŋ noba zaa sigree ba menne ko a naa. Ba da de la salema maale gbɛɛ binzie mare a nakogi, ka neɛ naŋ zeŋ a nakogi na baŋ de o gbɛɛ dɔgle beŋ. Noba naŋ maŋ tugiro teŋɛ a peɛrɛ yɛlɛ na tugee teŋɛ a nyɛ takoreŋ saŋa nakogri yaga, a nyɛ nakogri meŋ ba naŋ drɔɔ eŋ bonmeɛree eŋɛŋ. Kyɛ lɛ yoŋ naane, ba lɛ nyɛɛ gama mine ba naŋ bigri nakogri mine eŋ a poɔŋ, kyɛ a kaŋa zaa kyebe a veɛlɛ seŋ a nakogi na baŋ de wɔɔ nyema ane salema maale na, kyɛbee zie na a nakogi naŋ da be na, ane lɛ na baŋ da maale a gbeŋme naŋ be a nakogi nimitɔɔreŋ na. Azuŋ, yɛlɛ na a Baabole sɛgsɛgrɛ naŋ da yel na e la yelmeŋɛ: “Naaloŋ zaa kyebe baŋ daaŋ maale a boma ŋa taa.”​—2Tu 9:19.

APRIL 17-23

BAABOLE POƆ YELNIMIZEERE | 2 TUNGKORI 10-12

“Ka Hooŋ Sagra Kawane, Ho Na Nyɛɛ Tɔnɔ Yaga Zaa”

w18.06 13 wɛl. 3

O Da Naaŋ Baŋ Nyɛ La Naaŋmen Maaloo

A yɛlɛ ŋa da vɛŋɛɛŋ ka Rihobooam teɛroŋ zaa da gyɛre. Ka o naŋ kyɛlle woŋ yɛlɛ na a noba naŋ sɔroo ka o e ko ba na, aseŋ ka o ne o booree deme ane a naayiri tontonneba na ŋmaa ba bonboɔree mine, ane boma na mine baŋ maŋ derɛ yire a noba zieŋ na bare. Kyɛ, ka Rihobooam zagre ka o kyɛlle woŋ a noba yɛlɛ, ba na baŋ iri zɔɔ ne oŋ. Wala aŋ seŋ ka Rihobooam e? Rihobooam da gaa la a neŋnyaane naŋ da e Soolomoŋ kawaŋ terebɛ na zie baŋ te koo kawane. Kyɛ lɛ puoreŋ, Rihobooam da leɛ gaa la o taa baapaalba zie baŋ te koo kawane. Rihobooam da kyɛlle woŋ la a baapaalba kawane. Azuŋ, o da yelko la a noba ka o na maaleŋ dɔgre baŋ yaga zaa. Ŋaaŋ oŋ da yelko ba: ‘N saa daaŋ vɛŋɛɛŋ ka yɛ yoki e tegroŋ, kyɛ maaŋ yɛŋ na eŋ ka yɛ yoki maaleŋ e tegroŋ. Kpiiree ka N saa da maŋ de feɛ yɛ, kyɛ gbaane ka maaŋ na de feɛ yɛ.’​—2 Tun. 10:6-14.

w01 9/1 28-29

Yɛlɛ Naŋ Na Toɔ̃ Soŋ Bo Ka Ho De Gbɛ-Sonne

Te Kristabitaaba naŋ kyile a Kristaaloŋ poɔŋ na e la kyɔɔtaa Jehoova naŋ de ko te. Ka teneeŋ wa boɔrɔ ka te de gbɛre, te na baŋ gaa la ba zie a te bɔ kawane. (Efesu 4:11, 12) Ka teneeŋ wa gɛrɛ ba zie ka ba ko te kawane, a ba seŋ ka te maŋ gaa neɛ na zie teŋ baŋ ka o na ko te kawane naŋ na pɛlɛ te poɔ yoŋ, a pãã de o kawane na toŋ neŋ toma. Aseŋ ka te leɛteɛre yɛlɛ na naŋ da pɔge Rihobooam na. A da fɛrɛɛŋ ka Rihobooam de gbɛre kaŋa naŋ e nimizeɛ yaga zaa, azuŋ, neŋnyaane mine naŋ da e o saa kawaŋ terebɛ da kooŋ kawane naŋ soma yaga zaa. Kyɛ, o da ba kyɛlle woŋ ba kawane na. O da gaa la baapaalba na o ne ba naŋ laŋ baa na zie a te bɔ kawane. O da kyɛlle woŋ la a baapaalba ŋa kawane, a lɛ da vɛŋɛɛŋ oŋ da de gbɛre kaŋa naŋ da e faa yaga zaa. Boŋ da yi a poɔŋ wa? Noba na oŋ da dire naaŋ a kaara na kpoŋ zie zaa da wɛlɛɛ ba menne yi o naaloŋ na poɔŋ.​—1 Namine 12:1-17.

Te taa la te yɔɔmine naŋ kyile a Kristaaloŋ poɔŋ naŋ taa Baabole poɔ bammo naŋ e zuluŋ, a kyɛ lɛ de Baabole poɔ sowuli tegroŋ yaga zaa meŋ. Ka teneeŋ wa boɔrɔ kawane, te na baŋ gaa la ba zie. (Yeng Yelibie 1:5; 11:14; 13:20) Ka hooŋ na toɔ̃, maŋ mãã ho meŋɛ a teɛre a Baabole sowuli na zaa ba naŋ manne ko bo na, ane yɛlɛ na zaa ba naŋ yelko bo na gaa tɔɔre. Ka hooŋ vɛŋ ka Jehoova Yelbiri na wulo bo sori, a na soŋ boŋ ka ho toɔ̃ de gbɛɛ naŋ soma yaga zaa.​—Filipae 4:6, 7.

it-2 768 wɛl. 1

Rihobooam

Rihobooam da zɛgrɛɛ o meŋɛ, azuŋ, a taŋkaŋyɛlɛ na oŋ da e na da vɛŋɛɛŋ ka a noba kpoŋ zie zaa da wɛle ba menne yi o naaloŋ na poɔŋ. A Gyuuda ane Bɛŋgyamen bale na yoŋ da la Izerayɛl bale na naŋ da naŋ are Deevid booree na puoreŋ. A ŋmenpuore wedeɛreba, a Liivai noba, ane a Izerayɛl bale pie na noba mine naŋ da be ziyobo mine da naŋ arɛɛ Rihobooam puoreŋ.​—1Nm 12:16, 17; 2Tu 10:16, 17; 11:13, 14, 16.

Baabole Poɔ Yelsonne

it-1 966-967

Ŋmema Naŋ Waa Ŋa Boore

Yɛlɛ na Gyoosua naŋ da yel Joosua 24:14 na wuleeŋ ka, saŋa na a Izerayɛl biiri naŋ da gaa Igyipiti paaloŋ na, ba mine da leɛ puoree Igyipiti zirii ŋmema na. Wagre kɔɔroo kaŋa puoreŋ, yɛlɛ na Iziikiel meŋ naŋ da yel na wuleeŋ ka a bagmaale puoruu ŋa da naŋ be la a Izerayɛl paaloŋ poɔŋ. (Iz 23:8, 21) A yɛlɛ ŋa vɛŋɛɛŋ ka gaŋbanneba mine teɛre ka a yɛlɛ ŋa zuŋ ka Naaŋmen da ko a Izerayɛl biiri bege a wɛgyɛŋ poɔŋ ka ba ta wa “ire ba sarekare korɔ ŋmema.” (Lv 17:1-7) Yɛlɛ na Naaŋmen naŋ da yel kyaare Gyɛrobooam saŋa na oŋ da kaa iri bagmaale ŋmenpuore wedeɛreba “eŋ a ziduorii a ko a boore ane a napɔla baga na oŋ maale na” da wuleeŋ ka, a boore ane a napɔla ŋmema puoruu ŋa da naŋ be la a Izerayɛl paaloŋ poɔŋ aŋa lɛ na aŋ da be a Igyipiti paaloŋ poɔŋ yaga zaa na. (2Tu 11:15) A boore ane a napɔla puoruu ŋa da purɛɛŋ yaga zaa a Igyipiti paaloŋ Samun-gɔɔ seŋ. Herodotus (II, 46) da yeleeŋ ka a Giriki noba da puoree ŋmema mine naŋ da maŋ taa boore ane nensaalaa eŋgama, a da lɛ puoro ŋmema mine naŋ da maŋ taa wiri ane nensaalaa eŋgama, ane moɔ poɔ ŋmema mine meŋ naŋ da nɔŋ sɛŋsɛŋ yɛlɛ yaga. Ba da maŋ drɔɔ la a ŋmema ŋa kaŋa zaa aŋ taa iilɛ, boɔ zoore, ane boɔ gbɛɛ. Igyipiti noba zieŋ ka a Giriki noba da nyɛ a yɛlɛ ŋa zaa yi. Noba mine yeleeŋ ka a zirii ŋmema na a Giriki noba naŋ da puoro aŋ da taa dunni ane nensaalaa eŋgama zaa lantaa na zuŋ la so ka zirii Kristabiiri naŋ da bebe yuomo 500 C.E. te ta 1000 C.E. saŋa na da maŋ drɔɔ Setaana oŋ taa zoore, iilɛ, ane boɔ gbɛɛ.

Aŋ mine da la a ‘boore ŋmema ŋa naŋ da taa koɔloŋ yaga zaa na’? Te ba baŋ te baare. Noba mine yeleeŋ ka a da e la boore menne, kyɛbee baga mine naŋ da waa ŋa boore. Kyɛ yelzaa kye a Baabole poɔŋ a vɛŋ teŋ baŋ ka a yɛlɛ ŋa e la yelmeŋɛ. A Baabole zie zaa meŋ ba wuli te ka a boma ŋa taa daŋ bebeŋ. A yelbiri ŋa naŋ be a Baabole poɔŋ na na baŋ lɛ wuliŋ ka, a ŋmema ŋa da waa ŋa boore naŋ da taa koɔloŋ yaga zaa ba puorebiiri teɛroŋ poɔŋ. Aminekaŋaŋ, a baga neŋ a bagmaale boma ŋa naŋ da e bonlaama na zuŋ baŋ da boɔlaa ka “boore.” Ka hooŋ kaa a Baabole poɔŋ, a yelbiri na baŋ maŋ de boɔlɔ bagre tɛgɛ meŋɛ la “na-binni.” Kyɛ lɛ ba wuli ka na-binni la baŋ da maŋ de maale neŋ a baga ŋa.​—Lv 26:30; Du 29:17.

APRIL 24-30

BAABOLE POƆ YELNIMIZEERE | 2 TUNGKORI 13-16

“Bo Saŋa Aŋ Seŋ Ka Te Maŋ Dɛle Jehoova Yaga Zaa?”

w21.03 5 wɛl. 12

Baapaalba​—Wala Yɛŋ Na Toɔ̃ E Ka Noba Dɛle Yɛ?

¹² Saŋa na Naa Eesa naŋ da e baapaalaa na, o da sigree o meŋɛ a da taa nyaa yaga zaa meŋ. Aŋa mannoo poɔŋ, saŋa na oŋ da wa leɛre o saa Abaigya gbɛbɔgriŋ a zeŋ a nakogi zuŋ na, o da boɔrɔŋ ka o iri baga puoruu zaa yi a paaloŋ poɔŋ. Eesa daaŋ ‘ko la Gyuuda noba noɔre ka ba boɔrɔ Jehoova, ba saamine Naaŋmen na. O daaŋ ko baŋ noɔre ka ba tuuro a Bege ane a nɔkuruu.’ (2 Tun. 14:1-7) Saŋa na Etopiya teŋɛ dɔɔ na baŋ boɔlɔ Zeera naŋ da de sogyare 1,000,000 a wa ka o zɔɔ neŋ a Gyuuda noba na, Eesa da de la yɛŋ toŋ neŋ toma a gaa Jehoova zie a te bɔ sommo. O da puore sɔrɛɛ Jehoova ka: ‘Jehoova, a ba e toɔrɔ zaa ho sɛŋ ka ho de sommo ko neŋ-gyamaa bee noba naŋ ba tare kpeɛ̃o. Soŋ te, oo Jehoova te Naaŋmen, bozuŋ hooŋ teŋ dɛle.’ Eesa yelbi-sonne ŋa wuleeŋ ka o da sagedieŋ ka Jehoova taaɛ a kpeɛ̃o ka o faa ba. Eesa da dɛlɛɛ o sazu Saa na, Jehoova meŋ da kyɛlle woŋ la o puoro na, azuŋ, oŋ daaŋ ‘ŋmɛ a [Etopiya] noba Eesa ane Gyuuda noba nimitɔɔreŋ.’​—2 Tun. 14:8-12.

w21.03 5 wɛl. 13

Baapaalba​—Wala Yɛŋ Na Toɔ̃ E Ka Noba Dɛle Yɛ?

¹³ Yelmeŋɛ la, a ba e mɔlɔ fẽẽ zaa ka neɛ zɔɔtoɔ̃ sogyare naŋ ta 1,000,000, kyɛ Eesa da toɔ̃ arɛɛ a yelkpeɛŋaa ŋa noɔreŋ. Kyɛ a yɛlɛ nembao zie la ka, saŋa na oŋ da wa tuore yelkaŋa naŋ ba e kpeɛŋaa yaga zaa na, o da ba gaa Jehoova zie a te bɔ sommo. Saŋa na a Izerayɛl bale pie na Na-faa na baŋ boɔlɔ Beeasa naŋ da fuu Eesa na, o da gaa la Siiriya naa zie a te bɔ sommo. Yɛlɛ naŋ da yi a yɛlɛ ŋa poɔŋ wa na da ba soma fẽẽ zaa. Jehoova da tu la o daŋyele Haneenai zie a yelko Eesa ka: “Hoŋ dɛle [Siiriya] naa kyɛ ba dɛle Jehoova ho Naaŋmen zuŋ la ka [Siiriya] naa sogyare na zaa zo yi ho nuureŋ.” A piili ana saŋa na a gɛrɛ, Eesa da maŋ tuoree zɔɔre yaga zaa. (2 Tun. 16:7, 9; 1 Nam. 15:32) Bo yɛlɛ teŋ na baŋ zanne yi be?

w21.03 6 wɛl. 14

Baapaalba​—Wala Yɛŋ Na Toɔ̃ E Ka Noba Dɛle Yɛ?

¹⁴ Naŋ sigre ho meŋɛ a kyɛ naŋ dɛle Jehoova meŋ. Saŋa na hoŋ wa de suobu na, ho wuleeŋ ka ho taa la sagediibu naŋ e kpoŋ yaga zaa, a kyɛ lɛ wuli ka ho dɛlɛɛ Jehoova. Jehoova meŋ ko boŋ apoɔsori hoŋ wa poɔ o booree na poɔŋ. Kyɛ, a e la nimizeɛ yaga zaa ka ho naŋ moɔ̃ niŋe a dɛle Jehoova. Ka teneeŋ wa tuore yɛlɛ mine naŋ e kpeɛŋaa yaga zaa, a maŋ e la mɔlɔ ko te ka te dɛle Jehoova. Kyɛ, ka teneeŋ wa tuore yɛlɛ mine naŋ ba e kpeɛŋaa yaga zaa, te naŋ maŋ dɛlɛɛ Jehoova ana saŋa na bee? Nyɛ lɛ a naŋ e nimizeɛ ka te dɛle Jehoova saŋa na teŋ wa derɛ gbɛɛ a kyaare yɛlɛ teŋ na maŋ de pɛlɛ te niŋe, toma teŋ na toŋ, ane yɛlɛ teŋ na de biŋ te nimitɔɔreŋ te zemmo poɔŋ. Daŋ ta wa dɛlɛ ho meŋɛ nimiyuo zaa. Kyɛ, maŋ mɔɔ kyɛ bɔ Baabole poɔ sowuli naŋ na toɔ̃ soŋ bo, a de a sowuli meŋ toŋ neŋ toma. (Yeng. 3:5, 6) Ka hooŋ e lɛ, Jehoova poɔ na pɛleŋ yaga zaa, noba naŋ be a lantaapuoruu poɔŋ meŋ na taa la gyeremɛ naŋ e zuluŋ a ko bo.​—Kanne 1 Timoti 4:12.

Baabole Poɔ Yelsonne

w17.03 19 wɛl. 7

Puoro Jehoova Neŋ Ho Sukyiri Zaa!

⁷ Te kaŋa zaa na baŋ peɛrɛɛ te menne a nyɛ ka te sereŋ puoree Naaŋmen neŋ te sukyie zaa bee? Ho na baŋ soorɛɛ ho meŋɛ ka, ‘N e la siri ka N erɛ yɛlɛ Jehoova naŋ boɔrɔ? N eɛ siri ka N are yelmeŋɛ puoruu puoreŋ a kyɛ go Jehoova noba a yi yɛlɛ zaa naŋ na toɔ̃ sãã ba sagediibu bee?’ Hooŋ nyɛ lɛ Eesa naŋ da seŋ ka o taa nyaa seŋ, sɛre kyɛ na toɔ̃ iri Meeyaka naŋ da e “pɔgenaa” bare o arezie na oŋ da taa a Gyuuda paaloŋ poɔŋ! Aminekaŋaŋ, ho ba baŋ neɛzaa naŋ erɛ o yɛlɛ aŋa Meeyaka, kyɛ saŋa kaŋa a na wa fɛreŋ ka ho tɔgle Eesa nyaa taabo na. Aŋa mannoo poɔŋ, te de ka ho booree neɛ kaŋa, bee ho zɔmeŋɛ kaŋa naŋ peɛle bo yaga zaa e la yelfaa kaŋa a kyɛ ba e kaŋdabaŋkalɛ, ka lɛ vɛŋ baŋ iroo bare a lantaapuoruu poɔŋ. Ho na tu la Jehoova sowuli a ta la laŋna neŋ o soba? Ho na de la ho sukyiri zaa e a yɛlɛ ŋa bee?