2. Samuelin kirja

4 Kun Saulin poika+ kuuli, että Abner oli kuollut Hebronissa,+ niin hänen kätensä herposivat,+ ja kaikki israelilaisetkin järkyttyivät. 2 Ja oli kaksi miestä, rosvojoukkojen+ päälliköitä, jotka kuuluivat Saulin pojalle*; toisen nimi oli Baanaa ja toisen nimi Rekab, beerotilaisen Rimmonin poikia, Benjaminin poikia; Beerotkin+ näet oli tapana lukea osaksi Benjaminia. 3 Ja beerotilaiset lähtivät pakoon Gittaimiin,+ ja he ovat olleet siellä muukalaisasukkaina aina tähän päivään asti.

4 Ja Jonatanilla,+ Saulin pojalla, oli poika, joka oli rampa jaloistaan.+ Hän oli ollut viisivuotias, kun Jisreelistä+ tuli sanoma Saulista ja Jonatanista; silloin hänen hoitajansa otti hänet kantaakseen ja pakeni, mutta tapahtui, että kun hän juoksi paniikin vallassa pakoon, niin poika putosi ja rampautui. Ja hänen nimensä oli Mefiboset.+

5 Ja beerotilaisen Rimmonin pojat Rekab ja Baanaa lähtivät ja tulivat Is-Bosetin+ talolle suunnilleen silloin, kun päivä oli alkanut paahtaa ja hän oli puolipäivälevollaan. 6 Ja katso, he tulivat keskelle taloa ikään kuin vehnää noutavina ja iskivät häntä sitten vatsaan;+ ja Rekab ja hänen veljensä Baanaa+ jäivät huomaamatta. 7 Kun he menivät taloon, hän makasi lepovuoteellaan sisällä makuuhuoneessaan, ja silloin he löivät hänet kuoliaaksi,+ minkä jälkeen he irrottivat hänen päänsä+ ja ottivat hänen päänsä ja kävelivät koko yön Arabaan vievää tietä pitkin. 8 Lopulta he toivat Is-Bosetin+ pään Daavidille Hebroniin ja sanoivat kuninkaalle: ”Tässä on sieluasi tavoitelleen+ Is-Bosetin, vihollisesi+ Saulin pojan, pää, mutta Jehova kostaa+ herrani, kuninkaan, puolesta tänä päivänä Saulille ja hänen jälkeläisilleen.”

9 Mutta Daavid vastasi Rekabille ja hänen veljelleen Baanaalle, beerotilaisen Rimmonin pojille, ja sanoi heille: ”Niin totta kuin Jehova elää,+ hän joka lunasti+ sieluni+ kaikesta ahdingosta,+ 10 kun oli eräs, joka ilmoitti minulle+ ja sanoi: ’Katso, Saul on kuollut’, ja hänestä itsestään tuli omissa silmissään kuin hyvän uutisen tuoja, niin minä otin hänet kiinni ja tapoin+ hänet Siklagissa, koska minusta oli sopivaa antaa hänelle sanansaattajan palkka; 11 kuinka paljon enemmän näin onkaan, kun jumalattomat miehet+ ovat tappaneet vanhurskaan miehen hänen omassa talossaan hänen vuoteeseensa? Eikö minun siis tule nyt vaatia hänen verensä teidän käsistänne+ ja eikö minun ole poistettava teidät maasta?”+ 12 Sen jälkeen Daavid käski nuoria miehiä ja he tappoivat heidät+ ja hakkasivat heiltä pois kädet ja jalat ja ripustivat+ heidät Hebronin lammikon luo, ja Is-Bosetin pään he ottivat ja hautasivat sitten Hebroniin Abnerin hautapaikkaan.+