1. Samuelin kirja

5 Ja filistealaiset ottivat tosi Jumalan arkun+ ja veivät sen sitten Eben-Eseristä Asdodiin.+ 2 Sen jälkeen filistealaiset ottivat tosi Jumalan arkun ja veivät sen Dagonin huoneeseen ja asettivat sen Dagonin+ viereen. 3 Sitten asdodilaiset nousivat varhain seuraavana päivänä*, ja katso, Dagon oli kaatunut kasvoilleen maahan Jehovan arkun eteen.+ Niin he ottivat* Dagonin ja asettivat sen takaisin paikalleen.+ 4 Kun he nousivat varhain aamulla seuraavana päivänä, katso, Dagon oli kaatunut kasvoilleen maahan Jehovan arkun eteen, ja kynnyksellä* oli Dagonin pää ja sen molempien käsien kämmenet katkaistuina.+ Vain kalan muotoinen osa* oli siitä jäljellä. 5 Siksi eivät Dagonin papit eivätkä ketkään, jotka menevät Dagonin huoneeseen, astu Asdodissa Dagonin kynnykselle vielä tänäkään päivänä*.

6 Ja Jehovan käsi+ painoi raskaana asdodilaisia, ja hän aiheutti pakokauhua* ja löi heitä peräpukamilla,*+ Asdodia ja sen alueita. 7 Kun Asdodin miehet näkivät tämän, niin he sanoivat: ”Älköön Israelin Jumalan arkku jääkö luoksemme, sillä hänen kätensä on ollut ankara meitä ja meidän jumalaamme*+ Dagonia kohtaan.” 8 Niinpä he lähettivät kokoamaan kaikki filistealaisten akseliruhtinaat luokseen ja sanoivat: ”Mitä meidän pitää tehdä Israelin Jumalan arkulle?” Lopulta he sanoivat: ”Menköön Israelin Jumalan arkku Gatiin.”+ Niin he veivät Israelin Jumalan arkun sinne*.

9 Ja tapahtui, että kun he olivat tuoneet sen sinne, Jehovan käsi+ nousi kaupunkia vastaan aiheuttaen hyvin suurta sekasortoa, ja hän löi kaupungin miehiä*, sekä pieniä että suuria, ja heihin puhkesi peräpukamia.*+ 10 Sen vuoksi he lähettivät tosi Jumalan* arkun Ekroniin.+ Ja tapahtui, että heti kun tosi Jumalan arkku tuli Ekroniin, ekronilaiset alkoivat huutaa sanoen: ”He ovat tuoneet Israelin Jumalan arkun luokseni surmatakseen minut ja väkeni!”+ 11 Siksi he lähettivät kokoamaan kaikki filistealaisten akseliruhtinaat ja sanoivat: ”Lähettäkää Israelin Jumalan arkku pois, jotta se palaisi omaan paikkaansa eikä surmaisi minua ja väkeäni.” Sillä koko kaupungin oli vallannut kuolemankauhu;+ tosi Jumalan käsi oli levännyt sen päällä hyvin raskaana,+ 12 ja niitä miehiä*, jotka eivät kuolleet, oli lyöty peräpukamilla.+ Ja avunhuuto+ nousi kaupungista taivaisiin.