1. Aikakirja
19 Ja myöhemmin tapahtui, että Ammonin poikien kuningas Nahas+ kuoli, ja hänen poikansa alkoi hallita hänen sijastaan.+ 2 Silloin Daavid sanoi: ”Minä osoitan rakkaudellista huomaavaisuutta+ Hanunia, Nahasin poikaa, kohtaan, koska hänen isänsä osoitti rakkaudellista huomaavaisuutta minua kohtaan.”+ Niinpä Daavid lähetti sanansaattajia lohduttamaan häntä hänen isänsä vuoksi, ja Daavidin palvelijat saapuivat sitten Ammonin+ poikien maahan Hanunin luo lohduttamaan häntä. 3 Mutta Ammonin poikien ruhtinaat sanoivat Hanunille: ”Kunnioittaako Daavid sinun silmissäsi isääsi, kun hän on lähettänyt lohduttajia luoksesi? Eivätkö hänen palvelijansa ole tulleet luoksesi tutkimaan perusteellisesti ja kukistamaan ja vakoilemaan+ maata?”+ 4 Niin Hanun otti Daavidin palvelijat+ ja ajoi heidän partansa+ ja leikkasi puolet heidän vaatteistaan takamuksia+ myöten ja lähetti heidät pois.+ 5 Myöhemmin Daavidille mentiin kertomaan miehistä, ja hän lähetti heti viestin heitä vastaan, sillä miehistä oli tullut kovin pahoin nöyryytettyjä, ja kuningas sanoi: ”Asukaa Jerikossa,+ kunnes partanne kasvaa riittävästi. Sitten teidän on palattava.”
6 Aikanaan Ammonin pojat näkivät, että heistä oli tullut Daavidille löyhkä,+ jolloin Hanun+ ja Ammonin pojat lähettivät tuhat hopeatalenttia*+ palkatakseen itselleen vaunuja+ ja ratsumiehiä Mesopotamiasta* ja Aram-Maakasta+ ja Sobasta.+ 7 Niin he palkkasivat itselleen vaunuja+ kolmekymmentäkaksituhatta sekä Maakan kuninkaan ja hänen väkensä.+ Sitten nämä tulivat ja leiriytyivät Medeban+ edustalle, ja Ammonin pojatkin kokoontuivat kaupungeistaan ja tulivat sotaan.
8 Kun Daavid kuuli siitä, hän lähetti viipymättä Joabin+ ja koko armeijan ja väkevät miehet.*+ 9 Sitten Ammonin pojat lähtivät liikkeelle ja järjestäytyivät taisteluun kaupungin sisäänkäynnin luo, ja ne kuninkaat,+ jotka olivat saapuneet, olivat erikseen kedolla.
10 Kun Joab näki, että häntä uhkasi hyökkäys* edestä ja takaa, hän valitsi heti joitakuita kaikista Israelin valiomiehistä ja järjesti heidät kohtaamaan syyrialaiset.+ 11 Ja loput väestä hän antoi veljensä Abisain+ käsiin, jotta he järjestäytyisivät kohtaamaan Ammonin pojat.+ 12 Ja hän sanoi vielä: ”Jos syyrialaiset+ käyvät minulle ylivoimaisiksi, niin sinun on tultava minulle pelastukseksi,+ mutta jos taas Ammonin pojat käyvät sinulle ylivoimaisiksi, niin minun on pelastettava sinut.+ 13 Ole luja+ osoittautuaksemme rohkeiksi kansamme puolesta ja Jumalamme kaupunkien puolesta,+ ja Jehova puolestaan tekee sen, minkä hän hyväksi näkee.”+
14 Sitten Joab ja väki, joka oli hänen kanssaan, ryhtyivät taisteluun syyrialaisia vastaan,+ ja nämä pakenivat+ hänen edestään. 15 Ammonin pojat puolestaan näkivät, että syyrialaiset olivat paenneet, ja he itsekin lähtivät pakoon+ hänen veljensä Abisain edestä ja tulivat sitten kaupunkiin.+ Myöhemmin Joab tuli Jerusalemiin.
16 Kun syyrialaiset näkivät kärsineensä tappion+ Israelin edessä, he lähettivät sanansaattajia tuomaan Virran*+ seudulla olevia syyrialaisia, joita Hadadeserin armeijan päällikkö Sofak* johti.
17 Kun tästä ilmoitettiin Daavidille, hän kokosi viipymättä koko Israelin ja ylitti Jordanin ja lähestyi heitä ja järjestäytyi heitä vastaan.+ Kun Daavid järjestäytyi taisteluun kohdatakseen syyrialaiset, nämä alkoivat taistella häntä vastaan. 18 Mutta syyrialaiset lähtivät Israelia pakoon,+ ja Daavid tappoi syyrialaisista seitsemäntuhatta vaununajajaa ja neljäkymmentätuhatta jalkamiestä, ja myös armeijan päällikön Sofakin hän surmasi.+ 19 Kun Hadadeserin palvelijat näkivät kärsineensä tappion Israelin edessä,+ he tekivät nopeasti rauhan Daavidin kanssa ja alkoivat palvella häntä,+ eikä Syyria enää tahtonut yrittää pelastaa Ammonin poikia.+