Matteus

27 Aamun tultua kaikki ylipapit ja kansan vanhimmat pitivät neuvottelun Jeesusta vastaan surmatakseen hänet.+ 2 Ja sidottuaan hänet he veivät hänet pois ja luovuttivat käskynhaltija Pilatukselle.+

3 Kun sitten Juudas, joka oli kavaltanut hänet, näki, että hänelle oli langetettu tuomio, hän sai tunnonvaivoja ja vei ne kolmekymmentä+ hopearahaa takaisin ylipapeille ja vanhimmille 4 ja sanoi: ”Tein syntiä, kun kavalsin vanhurskaan veren.”+ He sanoivat: ”Mitä se meille kuuluu? Vastaa siitä itse!”+ 5 Niin hän heitti hopearahat temppeliin* ja lähti sieltä ja meni pois ja hirttäytyi.+ 6 Mutta ylipapit ottivat hopearahat ja sanoivat: ”Ei ole luvallista pudottaa niitä pyhään rahastoon, sillä ne ovat veren hinta.” 7 Neuvoteltuaan yhdessä he ostivat niillä savenvalajan kedon muukalaisten hautaamista varten. 8 Siksi sitä ketoa on kutsuttu ”Verikedoksi”+ aina tähän päivään asti. 9 Silloin täyttyi se, mikä oli puhuttu profeetta Jeremian* välityksellä, joka sanoi: ”Ja he ottivat* ne kolmekymmentä hopearahaa,+ hinnan siitä arvioidusta miehestä, jolle jotkut Israelin pojista määräsivät hinnan, 10 ja he antoivat* ne savenvalajan+ kedosta, niin kuin Jehova* oli minua käskenyt.”

11 Jeesus seisoi nyt käskynhaltijan edessä, ja käskynhaltija teki hänelle kysymyksen: ”Oletko sinä juutalaisten kuningas?”+ Jeesus vastasi: ”Sinä itse sanot sen.”+ 12 Mutta ylipappien ja vanhinten syyttäessä+ häntä hän ei vastannut mitään.+ 13 Silloin Pilatus sanoi hänelle: ”Etkö kuule, kuinka paljon he todistavat sinua vastaan?”+ 14 Mutta hän ei vastannut hänelle, ei sanaakaan, niin että käskynhaltija ihmetteli suuresti.+

15 Käskynhaltijan tapana oli aina juhlan aikana* päästää ihmisjoukolle vapaaksi joku vanki, jonka se tahtoi.+ 16 Juuri siihen aikaan heillä oli kuuluisa vanki, jota sanottiin Barabbaaksi.+ 17 Niinpä kun ihmiset olivat kokoontuneet, Pilatus sanoi heille: ”Kumman tahdotte minun päästävän teille vapaaksi, Barabbaan vai Jeesuksen, jota sanotaan Kristukseksi?”+ 18 Hän näet tiesi, että he olivat luovuttaneet hänet kateudesta.+ 19 Sitä paitsi hänen istuessaan tuomarinistuimella hänen vaimonsa lähetti sanomaan hänelle: ”Älä ole missään tekemisissä sen vanhurskaan+ miehen kanssa*, sillä minä kärsin paljon tänään unessa+ hänen takiaan.” 20 Mutta ylipapit ja vanhimmat taivuttivat ihmisjoukot pyytämään Barabbasta,+ mutta surmauttamaan Jeesuksen. 21 Vastatessaan käskynhaltija sanoi heille: ”Kumman näistä kahdesta tahdotte minun päästävän teille vapaaksi?” He sanoivat: ”Barabbaan.”+ 22 Pilatus sanoi heille: ”Mitä minä sitten teen Jeesukselle, jota sanotaan Kristukseksi?” He kaikki sanoivat: ”Pantakoon paaluun!”*+ 23 Hän sanoi: ”Mitä pahaa hän sitten on tehnyt?” Mutta he huusivat huutamistaan yhä enemmän: ”Pantakoon paaluun!”+

24 Nähdessään, ettei mikään auttanut, vaan että oli pikemminkin nousemassa mellakka, Pilatus otti vettä+ ja pesi kätensä ihmisjoukon edessä ja sanoi: ”Minä olen viaton tämän miehen vereen*. Vastatkaa siitä itse.” 25 Siihen kaikki kansa sanoi vastaukseksi: ”Tulkoon hänen verensä meidän päällemme ja meidän lastemme päälle.”+ 26 Silloin hän päästi heille vapaaksi Barabbaan, mutta Jeesuksen hän ruoskitti+ ja luovutti paaluun pantavaksi.+

27 Sitten käskynhaltijan sotilaat veivät Jeesuksen käskynhaltijan palatsiin ja kokosivat hänen luokseen koko joukko-osaston.+ 28 Ja he riisuivat hänet ja kietoivat hänet helakanpunaiseen viittaan,+ 29 ja he punoivat kruunun orjantappuroista ja panivat sen hänen päähänsä ja ruokokepin hänen oikeaan käteensä. Ja he polvistuivat hänen eteensä ja tekivät pilaa+ hänestä sanoen: ”Terve, juutalaisten kuningas!”+ 30 Ja he sylkivät+ hänen päälleen ja ottivat ruokokepin ja alkoivat hakata häntä päähän. 31 Tehtyään hänestä pilaa+ he lopuksi riisuivat häneltä viitan ja panivat hänen ylleen hänen päällysvaippansa ja veivät hänet pois paaluun pantavaksi.+

32 Ulos mennessään he tapasivat Simon-nimisen kyreneläisen miehen.+ Tämän he pakottivat palvelukseen, kantamaan hänen kidutuspaaluaan. 33 Ja tultuaan paikkaan, jota kutsutaan Golgataksi,*+ toisin sanoen Pääkallonpaikaksi*, 34 he antoivat hänelle juotavaksi viiniä, johon oli sekoitettu sappea,+ mutta maistettuaan sitä hän kieltäytyi juomasta.+ 35 Kun he olivat panneet hänet paaluun,+ he jakoivat hänen päällysvaippansa+ heittämällä arpaa,+ 36 ja he istuivat ja vartioivat häntä siellä. 37 He myös kiinnittivät hänen päänsä yläpuolelle häntä vastaan kirjoitetun syytöksen: ”Tämä on Jeesus, juutalaisten kuningas.”+

38 Silloin pantiin hänen kanssaan paaluun kaksi ryöstäjää, toinen hänen oikealle ja toinen hänen vasemmalle puolelleen.+ 39 Niin ohikulkijat alkoivat puhua hänestä herjaavasti,+ ravistelivat+ päätään 40 ja sanoivat: ”Oi sinä, joka muka hajotat maahan temppelin+ ja rakennat sen kolmessa päivässä, pelasta itsesi! Jos olet Jumalan poika, niin tule alas kidutuspaalusta!”+ 41 Samalla tavoin myös ylipapit sekä kirjanoppineet ja vanhimmat alkoivat tehdä hänestä pilaa ja sanoa:+ 42 ”Muita hän pelasti; itseään hän ei voi pelastaa! Hän on Israelin kuningas;+ tulkoon nyt alas kidutuspaalusta, niin me uskomme häneen.+ 43 Hän on pannut luottamuksensa Jumalaan; pelastakoon+ Hän nyt hänet, jos Hän hänet haluaa, sillä hän sanoi: ’Minä olen Jumalan Poika.’”+ 44 Samalla tavoin ryöstäjätkin, jotka oli pantu paaluun yhdessä hänen kanssaan, alkoivat häväistä häntä.+

45 Kuudennesta tunnista* lähtien kaikkeen maahan tuli pimeys+ yhdeksänteen tuntiin* asti.+ 46 Yhdeksännen tunnin vaiheilla Jeesus huusi suurella äänellä sanoen: ”Eli, Eli, lama sabakhtani?”*, se on: ”Jumalani, Jumalani, miksi olet hylännyt minut?”+ 47 Sen kuullessaan jotkut siinä seisovista sanoivat: ”Tämä mies huutaa Eliaa.”+ 48 Ja heti yksi heistä juoksi ja otti sienen ja kasteli sen hapanviinillä+ ja pani sen ruokokepin päähän ja alkoi antaa hänelle juotavaa.+ 49 Mutta muut sanoivat: ”Anna hänen olla! Katsotaan, tuleeko Elia pelastamaan häntä.”+ [Eräs toinen mies otti keihään ja lävisti hänen kylkensä, ja verta ja vettä tuli ulos.]*+ 50 Taas Jeesus huusi suurella äänellä ja antoi henkensä.*+

51 Ja katso, pyhäkön esirippu+ repesi kahtia, ylhäältä alas asti,+ ja maa järisi, ja kalliot halkesivat.+ 52 Ja muistohaudat avautuivat, ja monta poisnukahtaneiden pyhien ruumista nousi ylös 53 (ja muistohaudoilta hänen herättämisensä jälkeen lähteneitä henkilöitä* meni pyhään kaupunkiin),+ ja ne tulivat monien näkyviin. 54 Mutta kun upseeri* ja ne, jotka hänen kanssaan vartioivat Jeesusta, näkivät maanjäristyksen ja sen mitä tapahtui, he pelästyivät kovasti ja sanoivat: ”Varmasti tämä oli Jumalan Poika.”*+

55 Lisäksi siellä oli matkan päästä katselemassa monia naisia,+ jotka olivat seuranneet Jeesusta Galileasta palvellakseen häntä;+ 56 heidän joukossaan olivat Maria Magdaleena sekä Maria, Jaakobin ja Joseksen* äiti, ja Sebedeuksen poikien äiti.+

57 Myöhään iltapäivällä tuli sitten rikas Arimatiasta oleva Joosef-niminen mies, joka itsekin oli tullut Jeesuksen opetuslapseksi.+ 58 Tämä mies meni Pilatuksen luo ja pyysi Jeesuksen ruumista.+ Silloin Pilatus käski luovuttaa sen.+ 59 Ja Joosef otti ruumiin, kääri sen puhtaaseen hienoon pellavakankaaseen+ 60 ja pani sen uuteen muistohautaansa,+ jonka hän oli louhinut kallioon. Ja vieritettyään suuren kiven muistohaudan ovelle hän meni pois.+ 61 Mutta Maria Magdaleena ja se toinen Maria jäivät sinne istumaan haudan eteen.+

62 Seuraavana päivänä, joka oli valmistuspäivän+ jälkeinen, ylipapit ja fariseukset kokoontuivat Pilatuksen eteen 63 ja sanoivat: ”Herra, me muistimme, että se petkuttaja vielä elossa ollessaan sanoi: ’Kolmen päivän+ kuluttua minut on määrä herättää.’ 64 Käske sen tähden varmistaa hauta kolmanteen päivään asti, jotteivät hänen opetuslapsensa vain tulisi varastamaan+ häntä ja sanoisi kansalle: ’Hänet on herätetty kuolleista!’ ja jottei tämä viimeinen petkutus olisi pahempi kuin ensimmäinen.” 65 Pilatus sanoi heille: ”Teillä on vartiosto.+ Menkää varmistamaan se niin hyvin kuin taidatte.” 66 Niin he menivät ja varmistivat haudan sinetöimällä kiven+ ja asettamalla vartioston.