22 Tähän hän sanoi: ”Kun lapsi oli vielä elossa, minä todellakin paastosin+ ja itkin,+ koska sanoin itsekseni: ’Kenties Jehova osoittaa minulle suopeutta ja lapsi on säilyvä elossa?’+

3 ja sanoi: ”Pyydän sinua hartaasti, oi Jehova, muistathan,+ miten olen vaeltanut+ edessäsi totuudellisesti+ ja ehyin sydämin+ ja tehnyt sitä, mikä oli hyvää sinun silmissäsi.” Ja Hiskia purskahti vuolaaseen itkuun.*+