14 Sitten hän otti Elian virkavaatteen, joka oli pudonnut häneltä, ja löi vesiä+ ja sanoi: ”Missä on Jehova, Elian Jumala, niin, Hän?”+ Kun hän löi vesiä, niin ne jakaantuivat vähitellen yhtäälle ja toisaalle, niin että Elisa kulki yli.

20 Siihen hän sanoi: ”Noutakaa minulle uusi pieni malja ja pankaa siihen suolaa.” Niin he noutivat sen hänelle.

17 sillä näin on Jehova sanonut: ”Ette tule näkemään tuulta ettekä tule näkemään rankkasadetta; kuitenkin tuo purolaakso tulee täyteen vettä,+ ja varmasti te juotte siitä,+ te ja teidän karjanne ja kotieläimenne.”’

4 Ja sinun on mentävä ja suljettava ovi perässäsi ja poikiesi perässä, ja sinun on kaadettava kaikkiin niihin astioihin, ja täysinäiset sinun tulee panna syrjään.”

14 Silloin hän meni alas ja upottautui* Jordaniin seitsemän kertaa tosi Jumalan miehen sanan mukaan,+ minkä jälkeen hänen lihansa palautui pikkupojan lihan kaltaiseksi+ ja hän tuli puhtaaksi.+

27 Niinpä Naamanin spitaali+ tarttuu sinuun ja sinun jälkeläisiisi ajan hämärään asti.”+ Hän lähti heti hänen edestään spitaalisena, valkoisena kuin lumi.+

6 Silloin tosi Jumalan mies sanoi: ”Minne se putosi?” Niin hän näytti hänelle sen paikan. Hän leikkasi heti puunkappaleen ja heitti sen sinne ja sai kirveenterän kellumaan.+

7 Tällöin Elisa sanoi: ”Kuunnelkaa Jehovan sanaa.+ Näin on Jehova sanonut: ’Huomenna näihin aikoihin maksaa sea-mitallinen* hienoja jauhoja sekelin* ja kaksi sea-mitallista ohraa sekelin Samarian porttikäytävässä.’”+