Jeremia
48 Moabille+ on armeijoiden Jehova, Israelin Jumala, sanonut näin:+ ”Voi Neboa,+ sillä se on ryöstetty! Kirjataim+ on joutunut häpeään, valloitettu. Korkea turvapaikka on joutunut häpeään ja saatettu kauhun valtaan.+ 2 Enää ei ylistetä Moabia.+ Hesbonissa+ on mietitty sitä vastaan onnettomuutta: ’Tulkaa, ja karsikaamme se pois kansakuntien joukosta.’+
Sinunkin, oi Madmen, tulisi olla vaiti. Jäljessäsi kulkee miekka. 3 Huudon ääni kuuluu Horonaimista,+ ryöstö ja suuri romahdus. 4 Moab on murtunut.+ Sen pienokaiset ovat nostaneet kuuluville huudon. 5 Sillä Luhitin+ tietä noustaan itkien – siellä itketään. Sillä Horonaimista laskeutuvalta tieltä on kuultu ahdistava huuto romahduksen takia.+
6 Lähtekää pakoon; avatkaa sielullenne* pääsy turvaan,+ niin teistä tulee kuin kataja* erämaassa.+ 7 Koska sinä* luotat töihisi ja aarteisiisi, sinutkin valloitetaan.+ Ja Kemos+ on lähtevä pakkosiirtolaisuuteen,+ sen papit ja ruhtinaat samanaikaisesti.+ 8 Ja ryöstäjä tulee jokaiseen kaupunkiin,+ eikä yksikään kaupunki voi päästä pakoon.+ Ja alatasanko on tuhoutuva ja lakeus hävitetään, niin kuin Jehova on sanonut.
9 Antakaa Moabille tiemerkki, sillä raunioiksi luhistuessaan se lähtee liikkeelle;+ ja pelkkä hämmästelyn kohde tulee sen kaupungeista, eikä kukaan asu niissä.+
10 Kirottu olkoon se, joka leväperäisesti suorittaa Jehovan antaman tehtävän,+ ja kirottu olkoon se, joka pidättää miekkansa verestä!
11 Moabilaiset* ovat olleet huolettomia nuoruudestaan asti,+ ja häiriintymättä he* pysyttelevät pohjasakkansa päällä.+ Eikä heitä ole tyhjennetty astiasta astiaan, eivätkä he ole menneet pakkosiirtolaisuuteen. Siksi heidän makunsa on säilynyt heissä*, eikä heidän tuoksunsakaan ole muuttunut.
12 ’Sen tähden, katso, päivät tulevat’, lausuu Jehova, ’jolloin olen lähettävä heidän luokseen astioiden kallistajia, ja he totisesti kallistavat niitä;+ ja heidän astiansa he tyhjentävät ja heidän suuret ruukkunsa* he iskevät palasiksi. 13 Ja moabilaisten täytyy hävetä Kemosia,+ niin kuin Israelin huonetta olevat ovat joutuneet häpeämään Beteliä, luottamuksensa kohdetta.+ 14 Miten te rohkenette sanoa: ”Me olemme väkeviä miehiä+ ja elinvoimaisia miehiä sotaan”?’
15 ’Moab on ryöstetty, ja sen kaupunkeja vastaan on noustu.+ Ja niiden parhaat nuoret miehet ovat menneet alas teurastettaviksi’,+ lausuu Kuningas, jonka nimi on armeijoiden Jehova.+
16 Moabilaisten turmio on lähellä, tulossa, ja heidän onnettomuutensa todella rientää nopeasti.+ 17 Kaikkien heidän ympärillään olevien on osoitettava myötätuntoa heitä kohtaan, niin, kaikkien niiden, jotka tuntevat heidän nimensä.+ Sanokaa: ’Oi kuinka onkaan voiman sauva murrettu, kauneuden sauva!’+
18 Laskeudu kunniasta ja istu janoisena, oi Dibonin+ tyttären+ asujatar*; sillä Moabin ryöstäjä on noussut sinua vastaan. Hän hävittää linnoitetut paikkasi.+
19 Seisahdu ja tähystä tietä, oi Aroerin+ asujatar. Kysy pakenevalta mieheltä ja pakoon pääsevältä naiselta. Sano: ’Mitä on tapahtunut?’+ 20 Moab on saatettu häpeään, sillä se on kauhistunut.+ Paru ja huuda. Kertokaa Arnonin+ varrella, että Moab on ryöstetty. 21 Ja tullut on tuomio lakeuden maalle,+ Holonille ja Jahasille*+ sekä Mefaatia+ vastaan 22 ja Dibonia+ ja Neboa+ ja Bet-Diblataimia vastaan 23 sekä Kirjataimia+ ja Bet-Gamulia ja Bet-Meonia+ vastaan 24 sekä Kerijotia+ ja Bosraa+ ja kaikkia Moabin maan kaupunkeja vastaan, kaukaisia ja läheisiä.
25 ’Moabin sarvi on katkaistu,+ ja murrettu on hänen käsivartensa’,+ lausuu Jehova. 26 ’Juottakaa+ hänet, sillä Jehovaa vastaan hän on pöyhkeillyt;+ ja Moab on kieriskellyt oksennuksessaan,+ ja pilkan kohteeksi on joutunut hänkin.
27 Ja eikö Israelista tullut sinulle* vain pilkan kohde?+ Vai tavattiinko hänet* suoranaisten varkaiden joukosta?+ Sillä sinä ravistelit päätäsi aina puhuessasi häntä vastaan.
28 Lähtekää kaupungeista ja asukaa kalliolla,+ te Moabin asukkaat, ja tulkaa kyyhkysen kaltaiseksi, joka tekee pesänsä onkalon suun seutuville.’”+
29 ”Me olemme kuulleet Moabin ylpeydestä+ – hän on kovin pöyhkeä – hänen korkeudestaan ja ylpeydestään ja pöyhkeydestään ja hänen sydämensä korskeudesta.”+
30 ”’Minä olen tuntenut hänen vimmansa’, lausuu Jehova, ’eikä näin tule olemaan*; hänen tyhjän puheensa+ – he eivät todellisuudessa tee juuri sillä tavoin.+ 31 Siksi Moabin tähden tulen parkumaan ja koko Moabin takia tulen huutamaan.+ Kir-Heresin+ miesten takia varmasti vaikeroidaan.
32 Enemmän kuin itketään Jaseria+ tulen itkemään sinua, oi Sibman+ viiniköynnös. Sinun kukoistavat versosi ovat kulkeneet meren yli. Merelle – Jaseriin+ – ne ovat yltäneet. Kesähedelmiesi+ ja viininkorjuusi kimppuun on käynyt ryöstäjä.+ 33 Ja ilo sekä riemu on otettu pois hedelmätarhasta ja Moabin maasta.+ Ja viinin minä olen pannut loppumaan viinikuurnista.+ Kukaan ei polje niitä riemuhuudoin. Riemuhuuto ei ole riemuhuutoa.’”+
34 ”’Hesbonin+ huudosta Elealeen+ asti, Jahasiin+ saakka he ovat antaneet äänensä kuulua,+ Soarista+ Horonaimiin+ asti, Eglat-Selisijaan;+ sillä jopa Nimrimin vedet+ tulevat pelkiksi autiomaiksi. 35 Ja minä lopetan Moabista sen, joka tuo uhrilahjan uhrikukkulalle, ja sen, joka suitsuttaa uhrisavua jumalalleen’,*+ lausuu Jehova. 36 ’Siksi minun sydämeni väräjää Moabin takia huilujen tavoin,+ ja Kir-Heresin+ miesten takia minun sydämeni väräjää huilujen tavoin. Siksi hänen aikaansaamansa runsaus tuhoutuu varmasti.+ 37 Sillä jokainen pää on kalju,+ ja jokainen parta on leikattu.+ Kaikissa käsissä on viiltoja,+ ja lanteilla on säkkivaate!’”+
38 ”’Kaikilla Moabin katoilla ja sen toreilla – kaikkialla – on valitusta;+ sillä olen murskannut Moabin niin kuin astian, josta ei ole iloa’,+ lausuu Jehova. 39 ’Oi kuinka se onkaan kauhistunut*! Parkukaa! Oi kuinka Moab onkaan kääntynyt selin! Se on joutunut häpeään.+ Ja Moabista on tullut pilkan kohde ja kauhistuttava kaikille, jotka ovat sen ympäristössä.’”
40 ”Sillä näin on Jehova sanonut: ’Katso! Syöksyvän kotkan tavoin+ jonkun on levitettävä siipensä Moabin yllä.+ 41 Kaupungit valloitetaan, ja sen vahvat paikat vallataan. Ja Moabin väkevien miesten sydämen on tultava sinä päivänä synnytystuskissa olevan vaimon sydämen kaltaiseksi.’”+
42 ”’Ja Moab tuhotaan kansana,+ sillä Jehovaa vastaan se on pöyhkeillyt.+ 43 Kauhu ja kuoppa ja pyydys ovat edessäsi, oi Moabin asukas’,+ lausuu Jehova. 44 ’Joka kauhua pakenee, putoaa kuoppaan, ja joka kuopasta nousee, jää kiinni pyydykseen.’+
’Sillä minä tuotan sille, Moabille, heidän tarkastusvuotensa’,+ lausuu Jehova. 45 ’Hesbonin varjoon ovat pakenijat seisahtuneet voimattomina. Sillä Hesbonista on lähtevä tuli+ ja liekki keskeltä Sihonia;+ ja se kuluttaa Moabin ohimot ja melskeen poikien päälaen.’+
46 ’Voi sinua*, oi Moab!+ Kemosin+ kansa on tuhoutunut. Sillä poikasi on otettu vangeiksi ja tyttäresi on otettu vangeiksi. 47 Ja minä kokoan Moabin vangitut päivien lopulla’,+ lausuu Jehova. ’Tähän asti on Moabin tuomiota.’”+