Jesaja

41 ”Tarkatkaa minua hiljaa, te saaret,*+ ja saakoot kansalliset ryhmät+ uutta voimaa. Lähestykööt ne.+ Puhukoot silloin. Tulkaamme yhteen tuomiota+ varten.

2 Kuka on herättänyt jonkun auringonnoususta?+ Kuka kutsui vanhurskaudessa häntä seuraamaan Hänen askeleitaan antaakseen hänen eteensä kansakunnat ja pannakseen hänet alistamaan kuninkaita?+ Kuka antoi heitä kuin tomua hänen miekalleen, niin että heitä on hänen jousellaan ajeltu kuin pelkkiä oljenkorsia?+ 3 Kuka ajoi heitä takaa, kulki rauhassa jalkaisin polkua, jota hän ei lähtenyt tulemaan? 4 Kuka on toiminut+ ja tehnyt tämän, kutsunut sukupolvet esiin alusta asti?+

Minä, Jehova, Ensimmäinen;+ ja viimeisten luona minä olen sama.”+

5 Saaret+ näkivät ja alkoivat pelätä. Maan ääretkin alkoivat vapista.+ He lähestyivät ja tulivat. 6 He auttoivat kukin toveriaan, ja jokainen sanoi veljelleen: ”Ole luja.”+ 7 Niin käsityöläinen vahvisti metallityöntekijää,+ pajavasaralla tasoittava alasimen ääressä takovaa sanoen juotoksesta: ”Se on hyvä.” Lopuksi se kiinnitettiin nauloilla, jottei sitä voitaisi horjuttaa.+

8 ”Mutta sinä, oi Israel, olet palvelijani,+ sinä, oi Jaakob, jonka olen valinnut,+ ystäväni*+ Abrahamin siemen,*+ 9 sinä johon olen tarttunut maan ääristä+ ja sinä jonka olen kutsunut sen kaukaisista osista.+ Ja niin minä sanoin sinulle: ’Sinä olet palvelijani;+ minä olen valinnut sinut+ enkä ole hylännyt sinua.+ 10 Älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi.+ Älä tähyile ympärillesi, sillä minä olen sinun Jumalasi.*+ Olen vahvistava sinua.+ Olen todella auttava sinua.+ Olen todella pitävä sinusta lujasti kiinni vanhurskauden+ oikealla kädelläni.’+

11 Katso! Kaikki, jotka kiivastuvat sinuun, joutuvat häpeään, ja heidät nöyryytetään.+ Miehistä, jotka riitelevät kanssasi, tulee kuin ei mitään, ja he tuhoutuvat.+ 12 Sinä etsit heitä, mutta et heitä löydä, noita miehiä, jotka kamppailevat sinua vastaan.+ Heistä tulee kuin olematonta ja kuin ei mitään,+ noista miehistä, jotka sotivat sinua vastaan. 13 Sillä minä, Jehova, sinun Jumalasi, tartun oikeaan käteesi,+ minä, joka sanon sinulle: ’Älä pelkää.+ Minä olen auttava sinua.’+

14 Älä pelkää, Jaakob, sinä mato,+ te Israelin miehet.*+ Minä olen auttava sinua*”, lausuu Jehova, niin, sinun Lunastajasi,+ Israelin Pyhä. 15 ”Katso! Minä olen tehnyt sinusta puimareen,+ uuden puimalaitteen, jossa on kaksiteräiset hampaat. Sinä poljet vuoret maahan ja murskaat ne, ja kukkuloista sinä teet akanoiden kaltaisia.+ 16 Sinä viskaat+ ne, ja tuuli ne vie pois,+ ja myrskytuuli ne ajaa eri suuntiin.+ Ja sinä itse iloitset Jehovassa.+ Israelin Pyhästä sinä ylpeilet.”+

17 ”Ahdistetut ja köyhät etsivät vettä,+ mutta sitä ei ole. Heidän kielensäkin on kuivunut janosta.+ Minä itse, Jehova, vastaan heille.+ Minä, Israelin Jumala*, en jätä heitä.+ 18 Paljaille kukkuloille minä puhkaisen jokia ja laaksotasankojen keskelle lähteitä.+ Minä muutan erämaan kaislikkoiseksi vesilammikoksi ja vedettömän maan vesilähteiksi.+ 19 Erämaahan minä istutan setrin, akasian ja myrtin sekä öljypuun.+ Aavikkotasangolle* minä sijoitan katajan, saarnen ja sypressin samaan aikaan,+ 20 jotta ihmiset näkisivät ja tietäisivät sekä ottaisivat vaarin ja ymmärtäisivät samaan aikaan, että tämän on tehnyt Jehovan käsi ja sen on luonut Israelin Pyhä.”+

21 ”Tuokaa esiin riita-asianne”,+ sanoo Jehova. ”Esittäkää todisteenne”,+ sanoo Jaakobin Kuningas.+ 22 ”Esittäkää ja kertokaa meille, mitä tulee tapahtumaan. Kertokaa toki ensimmäiset asiat – mitä ne olivat – voidaksemme kohdistaa niihin sydämemme ja tietää niiden tulevaisuuden. Tai antakaa meidän kuulla tulevaisetkin.+ 23 Kertokaa myöhemmät asiat tietääksemme, että olette jumalia.*+ Niin, teidän pitäisi tehdä hyvää tai tehdä pahaa voidaksemme tähyillä ympärillemme ja nähdä sen samaan aikaan.+ 24 Katso! Te olette olematonta, eikä saavutuksenne ole mitään.+ Inhottava on jokainen, joka teidät valitsee.+

25 Olen herättänyt erään pohjoisesta, ja hän tulee.+ Auringonnoususta+ hän huutaa avukseen nimeäni. Ja hän tulee valtuusmiesten kimppuun, kuin he olisivat savea,+ ja niin kuin savenvalaja, joka polkee kosteaa maa-ainesta.

26 Kuka on kertonut jotakin alusta asti, jotta tietäisimme, tai menneistä ajoista lähtien, jotta voisimme sanoa: ’Hän on oikeassa’?+ Eihän kukaan kerro. Eihän kukaan kuuluta. Eihän ole ketään, joka kuulisi teidän jotakin sanovan.”+

27 On yksi, ensimmäinen, joka sanoo Siionille: ”Katso! Täällä he ovat!”,+ ja Jerusalemille minä annan hyvän uutisen tuojan.+

28 Ja minä katselin, eikä ollut ketään; eikä näistäkään ollut ketään antamassa neuvoa.+ Ja minä kyselin heiltä, jotta he olisivat antaneet vastauksen. 29 Katso! He ovat kaikki olematonta*. Heidän työnsä eivät ole mitään. Heidän valetut kuvansa ovat tuulta* ja tyhjää.+