Apostolien teot

21 Kun sitten olimme riistäytyneet heistä eroon ja lähteneet merelle, kuljimme suoraa kurssia ja tulimme Kosiin, mutta seuraavana päivänä Rodokseen ja sieltä Pataraan. 2 Ja löydettyämme laivan, joka oli menossa yli Foinikiaan, astuimme siihen ja purjehdimme pois. 3 Kun Kypros+ tuli näkyviin, jätimme sen taakse vasemmalle ja purjehdimme edelleen Syyriaan+ ja laskimme maihin Tyroksessa, sillä laivan oli määrä purkaa lastinsa+ siellä. 4 Etsinnän jälkeen löysimme opetuslapset ja viivyimme siellä seitsemän päivää. Mutta hengen vaikutuksesta+ he sanoivat Paavalille yhä uudelleen, ettei hänen pitäisi jalallaan astua Jerusalemiin. 5 Kun sitten olimme tulleet niiden päivien loppuun, me lähdimme ja aloitimme matkamme, mutta he kaikki saattoivat yhdessä naisten ja lasten kanssa meitä kaupungin ulkopuolelle asti. Ja me polvistuimme+ rannalla ja pidimme rukouksen 6 ja jätimme jäähyväiset+ toisillemme, ja me nousimme laivaan, mutta he palasivat kotiinsa.

7 Me päätimme sitten Tyroksesta alkaneen merimatkamme ja saavuimme Ptolemaikseen, ja me tervehdimme veljiä ja viivyimme yhden päivän heidän luonaan. 8 Seuraavana päivänä lähdimme ja saavuimme Kesareaan,+ ja me menimme evankelista* Filippoksen taloon, hänen joka oli yksi niistä seitsemästä miehestä,+ ja jäimme hänen luokseen. 9 Tällä miehellä oli neljä tytärtä, neitsyttä, jotka profetoivat.+ 10 Mutta sinä aikana kun viivyimme siellä useita päiviä, tuli eräs Agabos-niminen+ profeetta alas Juudeasta, 11 ja hän tuli meidän luoksemme ja otti Paavalin vyön, sitoi jalkansa ja kätensä ja sanoi: ”Näin sanoo pyhä henki: ’Sen miehen, jolle tämä vyö kuuluu, juutalaiset sitovat+ tällä tavoin Jerusalemissa ja luovuttavat+ kansakuntien ihmisten käsiin.’” 12 Kun nyt tämän kuulimme, niin sekä me että paikkakuntalaiset aloimme hartaasti pyytää, ettei hän menisi+ ylös Jerusalemiin. 13 Silloin Paavali vastasi: ”Mitä te teette, kun itkette+ ja saatatte sydämeni heikoksi?+ Olkaa vakuuttuneita siitä, että minä olen valmis, en vain joutumaan sidottavaksi, vaan myös kuolemaan+ Jerusalemissa Herran Jeesuksen nimen puolesta.” 14 Kun hän ei ollut taivutettavissa, niin me tyydyimme ja sanoimme: ”Tapahtukoon Jehovan* tahto.”+

15 Näiden päivien jälkeen valmistauduimme sitten matkalle ja lähdimme menemään ylös Jerusalemiin.+ 16 Mutta muutamat Kesarean+ opetuslapset tulivat myös meidän kanssamme viedäkseen meidät sen miehen luo, jonka kodissa meidän oli määrä olla vieraina, erään Kyproksesta olevan Mnasonin, varhaisen opetuslapsen. 17 Kun tulimme Jerusalemiin,+ veljet ottivat meidät iloisesti vastaan.+ 18 Mutta seuraavana päivänä Paavali meni kanssamme Jaakobin+ luo, ja kaikki vanhimmat* olivat läsnä*. 19 Ja hän tervehti heitä ja alkoi esittää yksityiskohtaista selostusta+ siitä, mitä Jumala oli tehnyt kansakuntien keskuudessa hänen palveluksensa välityksellä.+

20 Tämän kuultuaan he alkoivat kirkastaa Jumalaa, ja he sanoivat hänelle: ”Sinä näet, veli, kuinka monia tuhansia* uskovia juutalaisten keskuudessa on, ja he kaikki ovat palavan innokkaita Lain puolesta.+ 21 Mutta he ovat kuulleet huhuttavan sinusta, että olet opettanut kaikille kansakuntien keskuudessa oleville juutalaisille Mooseksesta luopumista*+ ja kieltänyt heitä ympärileikkaamasta+ lapsiaan ja vaeltamasta juhlallisten tapojen mukaan. 22 Mitä siis tulee tehdä? Joka tapauksessa he saavat kuulla, että olet saapunut. 23 Tee sen tähden tämä, minkä sinulle sanomme: Meillä on neljä miestä, joilla on juhlallinen lupaus täytettävänä.+ 24 Ota nämä miehet mukaasi ja puhdistaudu palvontamenojen mukaan heidän kanssaan ja pidä huoli heidän kuluistaan,+ jotta he voisivat ajattaa päänsä paljaaksi.+ Ja niin kaikki saavat tietää, ettei niissä huhuissa, joita sinusta on kerrottu, ole mitään perää, vaan että sinä vaellat järjestystä noudattaen ja pidät itsekin Lain.+ 25 Niistä uskovista taas, jotka ovat kansakuntien keskuudesta, me olemme lähettäneet* antamamme päätöksen, että heidän tulee pysyä erossa siitä, mikä on epäjumalille uhrattua,+ sekä verestä+ ja siitä, mikä on kuristettua,*+ ja haureudesta.”+

26 Silloin Paavali otti ne miehet mukaansa seuraavana päivänä ja puhdistautui heidän kanssaan palvontamenojen mukaan+ ja meni temppeliin antaakseen ilmoituksen niistä päivistä, jotka oli määrä täyttää+ palvontamenojen mukaista puhdistusta varten, kunnes heidän kunkin puolesta tuli esittää uhrilahja.+

27 Kun sitten ne seitsemän+ päivää olivat päättymäisillään, Aasiasta tulleet juutalaiset näkivät hänet temppelissä ja alkoivat syöstä koko ihmisjoukkoa sekasortoon,+ ja he kävivät häneen käsiksi 28 ja huusivat: ”Israelin miehet, auttakaa! Tämä on se mies, joka opettaa kaikkia joka puolella kansaa ja Lakia ja tätä paikkaa vastaan,+ ja lisäksi hän jopa toi kreikkalaisia temppeliin ja on saastuttanut tämän pyhän paikan.”+ 29 Sillä he olivat aikaisemmin nähneet efesolaisen Trofimoksen+ kaupungilla hänen kanssaan, mutta he luulivat, että Paavali oli tuonut hänet temppeliin. 30 Ja koko kaupunki joutui kuohuksiin,+ ja kansaa riensi koolle, ja he ottivat Paavalin kiinni ja raahasivat hänet temppelin ulkopuolelle.+ Ja ovet suljettiin heti. 31 Ja samalla kun he yrittivät tappaa hänet, joukko-osaston komentaja* sai tiedon, että koko Jerusalem oli sekasorron vallassa,+ 32 ja hän otti heti sotilaita ja upseereita* ja juoksi alas heidän luokseen.+ Nähtyään sotapäällikön+ ja sotilaat he lakkasivat pieksemästä Paavalia.

33 Sitten sotapäällikkö lähestyi ja otti hänet kiinni ja antoi käskyn sitoa hänet kaksin ketjuin,+ ja hän ryhtyi kyselemään, kuka hän oikein oli ja mitä hän oli tehnyt. 34 Mutta jotkut ihmisjoukosta alkoivat huutaa yhtä ja toiset toista.+ Kun hän ei siten kyennyt itse saamaan mitään varmaa selkoa metelin takia, hän käski viedä hänet kasarmiin.+ 35 Mutta kun hän pääsi portaille, niin tilanne kävi sellaiseksi, että sotilaat kantoivat häntä mukanaan ihmisjoukon väkivallan vuoksi, 36 sillä kansanjoukko seurasi jatkuvasti huutaen: ”Pois hänet!”*+

37 Ja juuri kun Paavalia oltiin viemässä kasarmiin, hän sanoi sotapäällikölle: ”Saanko sanoa sinulle jotakin?” Hän sanoi: ”Osaatko sinä kreikkaa? 38 Etkö sinä olekaan se egyptiläinen, joka ennen näitä päiviä lietsoi kapinan+ ja vei ne neljätuhatta tikarimiestä* erämaahan?” 39 Silloin Paavali sanoi: ”Minähän olen juutalainen,+ Kilikian Tarsoksesta,+ tunnetun kaupungin kansalainen. Niinpä pyydän sinua kunnioittavasti: salli minun puhua kansalle.” 40 Hänen annettuaan luvan Paavali, joka seisoi portailla, viittasi+ kansalle kädellään. Kun syntyi syvä äänettömyys, hän puhui heille heprean+ kielellä sanoen: