2. Mooseksen kirja
5 Ja sen jälkeen Mooses ja Aaron menivät ja sanoivat faraolle:+ ”Näin on Jehova, Israelin Jumala, sanonut: ’Lähetä kansani pois, jotta se viettäisi minun kunniakseni juhlaa erämaassa.’”+ 2 Mutta farao sanoi: ”Kuka on Jehova,+ niin että minun pitäisi totella* hänen ääntään ja lähettää Israel pois?+ Minä en tunne lainkaan Jehovaa+ enkä sitä paitsi aio lähettää Israelia pois.”+ 3 He sanoivat kuitenkin edelleen: ”Heprealaisten Jumala on ottanut meihin yhteyttä.+ Tahtoisimme mennä kolmen päivän matkan erämaahan ja uhrata Jehovalle, Jumalallemme;+ muutoin hän voi lyödä meitä rutolla* tai miekalla.”+ 4 Tähän Egyptin kuningas sanoi heille: ”Miksi te, Mooses ja Aaron, saatatte kansan* jättämään työnsä sikseen?+ Menkää kantamaan taakkojanne!”+ 5 Ja farao jatkoi: ”Katso! Maan kansaa on nyt paljon,+ ja te saatte sen luopumaan* taakkojensa kantamisesta.”+
6 Heti sinä päivänä farao käski kansan työvouteja ja sen päällysmiehiä+ sanoen: 7 ”Te ette saa koota olkia antaaksenne niitä kansalle tiilien+ tekoon kuten ennen. Menkööt itse kokoamaan itselleen olkia. 8 Ja vaadittu tiilimäärä, jonka he ennen tekivät, teidän tulee edelleenkin panna heidän tehtäväkseen. Te ette saa vähentää heiltä mitään, sillä he ovat velttoja.+ Siksi he huutavat sanoen: ’Me tahdomme mennä, me tahdomme uhrata Jumalallemme!’+ 9 Olkoon palvelus miehille raskasta, ja työskennelkööt siinä älköötkä kiinnittäkö huomiota valheellisiin sanoihin.”+
10 Niin kansan työvoudit+ ja sen päällysmiehet menivät ja sanoivat kansalle: ”Näin on farao sanonut: ’Minä en anna teille enää olkia. 11 Menkää itse, hankkikaa itsellenne olkia mistä vain niitä löytänette, sillä palveluksistanne ei vähennetä hiukkaakaan.’”+ 12 Silloin kansa hajaantui pitkin koko Egyptin maata kokoamaan oljenkorsia* oljiksi. 13 Ja heidän työvoutinsa patistelivat heitä+ sanoen: ”Tehkää työnne valmiiksi, kukin työnsä, päivä päivältä, niin kuin silloinkin kun olkia oli saatavilla.”+ 14 Myöhemmin Israelin poikien päällysmiehiä,+ joita faraon työvoudit* olivat heille asettaneet, piestiin,+ nämä kun sanoivat: ”Miksi ette ole eilen ettekä tänään tehneet valmiiksi teille määrättyä tehtävää tiilien+ teossa kuten ennen?”+
15 Niin Israelin poikien päällysmiehet+ menivät ja alkoivat äänekkäästi valittaa faraolle sanoen: ”Minkä tähden kohtelet palvelijoitasi näin? 16 Olkia ei palvelijoillesi anneta, ja kuitenkin meille sanotaan: ’Tehkää tiiliä!’ Ja katso, palvelijoitasi piestään, vaikka oma kansasi on syypää.”+ 17 Mutta hän sanoi: ”Velttoja te olette, velttoja!+ Siksi te sanotte: ’Me tahdomme mennä, me tahdomme uhrata Jehovalle.’+ 18 Ja nyt menkää suorittamaan palvelustanne! Vaikkei olkia teille annetakaan, teidän pitää kuitenkin luovuttaa määrätty luku tiiliä.”+
19 Niin Israelin poikien päällysmiehet näkivät olevansa pahassa pulassa, kun sanottiin:+ ”Ette saa vähentää hiukkaakaan kenenkään päivittäisestä tiilimäärästä.”+ 20 Sen jälkeen he kohtasivat Mooseksen ja Aaronin,+ jotka seisoivat heitä vastassa heidän tullessaan ulos faraon luota. 21 Oitis he sanoivat näille: ”Jehova katsokoon teihin ja tuomitkoon,+ koska olette tehneet meidän hajumme löyhkäksi+ faraon edessä ja hänen palvelijoittensa edessä ja panneet siten miekan heidän käteensä tappamaan meidät.”+ 22 Silloin Mooses kääntyi Jehovan puoleen+ ja sanoi: ”Jehova*, miksi olet aiheuttanut pahaa tälle kansalle?+ Miksi olet lähettänyt minut?+ 23 Sillä siitä lähtien kun menin faraon eteen puhumaan sinun nimessäsi,+ hän on tehnyt pahaa tälle kansalle,+ etkä sinä ole suinkaan vapauttanut kansaasi.”+