6 Purolaakson sileissä kivissä oli osasi.*+ Ne – ne olivat arpasi.+ Niille sinä sitä paitsi vuodatit juomauhrin,+ uhrasit lahjan. Näistäkö saan lohdutusta?+

27 He sanovat puulle: ’Sinä olet minun isäni’+ ja kivelle: ’Sinä minut olet synnyttänyt.’ Mutta minuun päin he ovat kääntäneet selkänsä eivätkä kasvojaan.+ Ja onnettomuutensa aikana he tulevat sanomaan: ’Nouse ja pelasta meidät!’+