20 Sitä ei koskaan asuta,+ eikä se jää olemaan sukupolvesta sukupolveen.+ Eikä arabi pystytä sinne telttaansa, eivätkä paimenet lepuuta siellä katraitaan.

12 ’Ja on tapahtuva, että kun seitsemänkymmentä vuotta on täyttynyt,+ minä vaadin tilille Babylonin kuninkaan ja sen kansakunnan’,+ lausuu Jehova, ’heidän erheestään, niin, kaldealaisten maan,+ ja olen tekevä sen autioksi ajan hämärään asti.+

43 Sen kaupungit ovat tulleet hämmästelyn kohteeksi, vedettömäksi maaksi ja aavikkotasangoksi.+ Kukaan* ei asu niissä* niin kuin maassa, eikä niiden läpi ihmisen poika* kulje.+

64 Ja sinun on sanottava: ’Näin uppoaa Babylon eikä koskaan nouse sen onnettomuuden takia, jonka minä tuotan sille;+ ja he väsyttävät itsensä.’”+

Tähän saakka ovat Jeremian sanat.