Sakarja
11 ”Avaa ovesi, oi Libanon,+ jotta tuli kuluttaisi setriesi keskellä.+ 2 Paru, oi kataja, sillä setri on kaatunut, koska majesteettisetkin on hävitetty!+ Parkukaa, te Basanin jyhkeät puut, sillä läpitunkematon* metsä on vaipunut maahan!+ 3 Kuuntele!* Paimenten parkumista,+ sillä heidän majesteettiutensa on hävitetty.+ Kuuntele!* Harjakkaiden nuorten leijonien karjuntaa, sillä ylväät tiheiköt* Jordanin varrelta on hävitetty.+
4 Näin on Jehova, minun Jumalani*, sanonut: ’Paimenna teuraskatrasta,+ 5 jota ostajat ryhtyvät tappamaan,+ eikä heitä pidetä syyllisinä.+ Ja niitä myyvät+ sanovat: ”Olkoon Jehova siunattu minun rikastuessani.”+ Eivätkä niiden omat paimenet osoita niille sääliä.’+
6 ’Sillä minä en osoita enää sääliä maan asukkaille’,+ lausuu Jehova. ’Katso siis, minä annan ihmisten* joutua kunkin toverinsa käsiin+ ja kuninkaansa käsiin,+ ja he murskaavat maan, enkä minä vapauta heidän käsistään.’”+
7 Ja minä ryhdyin paimentamaan+ teuraskatrasta+ teidän hyväksenne, oi katraan ahdistetut.*+ Niin minä otin itselleni kaksi sauvaa.+ Toiselle annoin nimen ”Miellyttävyys”+ ja toiselle annoin nimen ”Yhteys”,*+ ja minä menin paimentamaan katrasta. 8 Lopulta minä hävitin kolme paimenta yhden kuukauden aikana,+ kun sieluni vähitellen tuskastui heihin,+ ja heidänkin oma sielunsa inhosi minua. 9 Vihdoin minä sanoin: ”En aio jatkuvasti paimentaa teitä.*+ Kuoleva kuolkoon. Ja häviävä hävitköön.+ Ja jäljelle jääneet puolestaan ahmikoot kukin toverinsa* lihaa.”+ 10 Niin minä otin sauvani ”Miellyttävyyden”+ ja katkaisin sen kappaleiksi+ rikkoakseni liittoni, jonka olin tehnyt kaikkien kansojen kanssa.+ 11 Ja se rikkoutui sinä päivänä, ja katraan ahdistetut,*+ jotka tarkkailivat+ minua, tulivat näin tietämään, että se oli Jehovan sana.
12 Sitten minä sanoin heille*: ”Jos näette hyväksi,+ antakaa minulle palkkani, mutta jollette, olkaa antamatta.” Niin he maksoivat* palkkani, kolmekymmentä hopearahaa.+
13 Silloin Jehova sanoi minulle: ”Heitä se rahastoon*+ – tuo majesteettinen hinta, jonka arvoiseksi he ovat minut arvioineet.”+ Niinpä minä otin ne kolmekymmentä hopearahaa ja heitin ne Jehovan huoneessa olevaan rahastoon.+
14 Sitten minä katkaisin kappaleiksi toisen sauvani, ”Yhteyden”,+ rikkoakseni Juudan ja Israelin välisen veljeyden.+
15 Ja Jehova sanoi minulle edelleen: ”Ota vielä itsellesi hyödyttömän paimenen+ välineet. 16 Sillä katso, minä annan paimenen nousta maassa.+ Häviäviin lampaisiin* hän ei kiinnitä huomiota.+ Karitsaa hän ei etsi, ja loukkaantuneita lampaita hän ei paranna.+ Pystyssä pysyvälle* hän ei toimita ruokaa, ja lihavien lihan hän syö,+ ja lampaiden* sorkat hän repii irti.+ 17 Voi arvotonta paimentani,+ joka jättää katraan!+ Miekka tulee olemaan hänen käsivartensa yllä ja hänen oikean silmänsä yllä. Hänen käsivartensa kuivumalla kuivuu,+ ja hänen oikea silmänsä hämärtymällä hämärtyy.”