30 Jos nyt Jumala näin vaatettaa kedon kasvillisuuden, joka tänään on olemassa ja huomenna heitetään uuniin, eikö paljon ennemmin teidät, te vähäuskoiset?+

26 Mutta hän sanoi heille: ”Miksi olette arkoja, te vähäuskoiset?”+ Sitten hän nousi, nuhteli tuulia ja merta, ja tuli aivan tyyni.+

17 ja kun he näkivät hänet, niin he kumarsivat, mutta jotkut* epäilivät.+

6 Mutta pyytäköön+ jatkuvasti uskossa, lainkaan epäilemättä,*+ sillä se, joka epäilee, on meren aallon kaltainen, jota tuuli ajaa+ ja jota puhallellaan sinne tänne.