Matteus
22 Vastatakseen edelleen Jeesus puhui jälleen heille kuvauksin sanoen:+ 2 ”Taivasten valtakunta on verrattavissa mieheen, kuninkaaseen, joka laittoi häät+ pojalleen. 3 Ja hän lähetti orjansa pyytämään kutsuttuja tulemaan häihin,+ mutta he eivät halunneet tulla.+ 4 Hän lähetti vielä toisia orjia+ sanoen: ’Kertokaa kutsutuille: ”Katso! Olen valmistanut päivälliseni,+ sonnini ja syöttöeläimeni ovat teurastetut, ja kaikki on valmiina. Tulkaa häihin.”’+ 5 Mutta he menivät pois välinpitämättöminä, kuka omalle pellolleen, kuka kaupallisiin toimiinsa;+ 6 mutta muut ottivat kiinni hänen orjansa, kohtelivat heitä röyhkeästi ja tappoivat heidät.+
7 Mutta kuningas vihastui ja lähetti armeijansa ja tuhosi nuo murhaajat ja poltti heidän kaupunkinsa.+ 8 Sitten hän sanoi orjilleen: ’Häät ovat tosin valmiit, mutta kutsutut eivät olleet arvollisia.+ 9 Menkää sen tähden kaupungin ulosmenoteille ja kutsukaa häihin, keitä vain* tapaatte.’+ 10 Niinpä nuo orjat menivät ulos teille ja kokosivat kaikki, jotka he tapasivat, sekä pahat että hyvät,+ ja häähuone täyttyi niistä, jotka olivat pitkällään+ pöydän ääressä.
11 Kun kuningas tuli sisään tarkastamaan vieraita, hän näki siellä miehen, joka ei ollut pukeutunut häävaatteeseen.+ 12 Niin hän sanoi hänelle: ’Ystävä, kuinka pääsit tänne sisään, vaikka ylläsi ei ole häävaatetta?’+ Hän jäi sanattomaksi. 13 Silloin kuningas sanoi palvelijoilleen*: ’Sitokaa hänet käsistä ja jaloista ja heittäkää hänet ulos pimeyteen. Siellä tulee olemaan itku ja hampaiden kiristely.’+
14 Sillä monet ovat kutsuttuja, mutta harvat valittuja.”+
15 Silloin fariseukset menivät tiehensä ja pitivät yhteisneuvottelun saadakseen hänet puheestaan ansaan.+ 16 Niin he lähettivät hänen luokseen opetuslapsensa yhdessä Herodeksen puoluelaisten*+ kanssa sanomaan: ”Opettaja, me tiedämme, että sinä olet totuudellinen ja opetat Jumalan tietä totuudessa etkä välitä kenestäkään, sillä sinä et katso ihmisten ulkonäköön.+ 17 Sano siis meille, mitä arvelet: onko luvallista maksaa henkilöveroa keisarille* vai ei?”+ 18 Mutta Jeesus, joka tiesi heidän pahuutensa, sanoi: ”Ulkokullatut, miksi panette minut koetukselle?+ 19 Näyttäkää minulle henkilöveroraha.” He toivat hänelle denaarin*. 20 Ja hän sanoi heille: ”Kenen kuva* ja päällekirjoitus tämä on?”+ 21 He sanoivat: ”Keisarin.” Silloin hän sanoi heille: ”Maksakaa siis takaisin* keisarille, mikä on keisarin, mutta Jumalalle, mikä on Jumalan.”+ 22 Kun he sen kuulivat, he ihmettelivät, ja he jättivät hänet ja menivät pois.+
23 Sinä päivänä tuli hänen luokseen saddukeuksia, jotka sanovat, ettei ole ylösnousemusta*, ja he kysyivät häneltä:+ 24 ”Opettaja, Mooses sanoi: ’Jos mies kuolee lapsettomana, niin hänen veljensä täytyy mennä avioliittoon hänen vaimonsa kanssa ja herättää jälkeläisiä veljelleen.’+ 25 Meidän parissamme oli seitsemän veljestä, ja ensimmäinen meni naimisiin ja kuoli, ja koska hänellä ei ollut jälkeläisiä, niin hän jätti vaimonsa veljelleen.+ 26 Samoin kävi toisen ja kolmannen ja vihdoin kaikkien seitsemän.+ 27 Viimeisenä kaikista kuoli nainen. 28 Kenelle noista seitsemästä hän siis ylösnousemuksessa menee vaimoksi? Sillä he kaikki saivat hänet.”+
29 Vastaukseksi Jeesus sanoi heille: ”Te erehdytte, koska ette tunne Raamatun kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa,+ 30 sillä ylösnousemuksessa eivät miehet mene naimisiin eikä naisia naiteta,+ vaan he ovat kuin enkelit taivaassa. 31 Mutta ettekö ole lukeneet kuolleiden ylösnousemuksesta, mitä Jumala on puhunut teille sanoen:+ 32 ’Minä olen Abrahamin Jumala ja Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala’?+ Ei hän* ole kuolleiden, vaan elävien Jumala.”+ 33 Kuultuaan tämän ihmisjoukot olivat perin pohjin hämmästyneitä hänen opetuksestaan.+
34 Kun fariseukset kuulivat, että hän oli vaientanut saddukeukset, he tulivat koolle yhdeksi ryhmäksi. 35 Ja yksi heistä, lainoppinut,+ kysyi koetellen häntä: 36 ”Opettaja, mikä on Lain suurin käsky?”+ 37 Hän sanoi hänelle: ”’Sinun on rakastettava Jehovaa*, Jumalaasi, koko sydämelläsi ja koko sielullasi ja koko mielelläsi.’+ 38 Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky. 39 Toinen, sen kaltainen, on tämä: ’Sinun on rakastettava lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.’+ 40 Näistä kahdesta käskystä riippuvat koko Laki ja Profeetat.”+
41 Kun nyt fariseukset olivat koolla, Jeesus kysyi heiltä:+ 42 ”Mitä arvelette Kristuksesta? Kenen poika hän on?” He sanoivat hänelle: ”Daavidin.”+ 43 Hän sanoi heille: ”Kuinka sitten Daavid henkeytyksestä*+ kutsuu häntä ’Herraksi’ sanoen: 44 ’Jehova* sanoi minun Herralleni: ”Istu minun oikealla puolellani, kunnes minä panen vihollisesi sinun jalkojesi alle”’?+ 45 Jos siis Daavid kutsuu häntä ’Herraksi’, kuinka hän on hänen poikansa?”+ 46 Eikä yksikään kyennyt sanomaan hänelle sanaakaan vastaukseksi, eikä kukaan uskaltanut siitä päivästä lähtien kysellä häneltä enempää.+