Jeremia
11 Sana, joka tuli Jeremialle* Jehovalta, kuului: 2 ”Kuulkaa tämän liiton sanat!
Ja sinun on puhuttava+ ne Juudan miehille* ja Jerusalemin asukkaille, 3 ja sinun on sanottava heille: ’Näin on Jehova, Israelin Jumala, sanonut: ”Kirottu on se mies*, joka ei kuuntele tämän liiton sanoja,+ 4 josta annoin esi-isillenne käskyn sinä päivänä, jona toin heidät pois Egyptin maasta,+ rautapätsistä,+ sanoen: ’Totelkaa minun ääntäni, ja teidän on tehtävä aivan niin kuin käsken teitä;+ ja teistä on tuleva minun kansani ja minusta itsestäni tulee teidän Jumalanne*+ 5 toteuttaakseni esi-isillenne vannomani valan,+ antaakseni heille maitoa ja hunajaa vuotavan maan,+ niin kuin on tänä päivänä.’”’”
Sitten minä vastasin ja sanoin: ”Aamen*, oi Jehova.”
6 Ja Jehova sanoi minulle edelleen: ”Julista kaikki nämä sanat Juudan kaupungeissa ja Jerusalemin kaduilla+ sanoen: ’Kuulkaa tämän liiton sanat, ja teidän on tehtävä niiden mukaan.+ 7 Sillä minä neuvomalla neuvoin vakavasti esi-isiänne sinä päivänä, jona toin heidät pois Egyptin maasta,+ ja aina tähän päivään asti, nousin varhain ja vakavasti neuvoin ja sanoin: ”Totelkaa minun ääntäni.”+ 8 Mutta he eivät kuunnelleet eivätkä kallistaneet korvaansa,+ vaan vaelsivat kukin jatkuvasti pahan sydämensä itsepäisyydessä;+ ja niin minä saatoin heidän päälleen kaikki tämän liiton sanat, joiden mukaan käskin heidän tehdä mutta joiden mukaan he eivät tehneet.’”
9 Lisäksi Jehova sanoi minulle: ”Juudan miesten ja Jerusalemin asukkaiden keskuudessa on havaittu salaliitto.+ 10 He ovat palanneet esi-isiensä erheisiin,+ niiden ensimmäisten, jotka kieltäytyivät tottelemasta* minun sanojani mutta jotka ovat itse kulkeneet muiden jumalien* perässä palvellakseen niitä.+ Israelin huone ja Juudan huone ovat rikkoneet liittoni, jonka tein heidän esi-isiensä kanssa.+ 11 Sen tähden Jehova on sanonut näin: ’Katso, minä tuotan heille onnettomuuden,+ josta he eivät voi päästä pois;+ ja he huutavat varmasti minua avukseen, mutta minä en kuuntele heitä.+ 12 Ja Juudan kaupunkien ja Jerusalemin asukkaiden on mentävä ja huudettava avukseen niitä jumalia*, joille he suitsuttavat uhrisavua+ mutta jotka eivät suinkaan pelasta heitä heidän onnettomuutensa aikana.+ 13 Sillä jumalasi ovat tulleet yhtä lukuisiksi kuin kaupunkisi, oi Juuda;+ ja yhtä monta alttaria kuin Jerusalemissa on katuja te olette pystyttäneet tuolle häpeälliselle,+ alttareita uhrisavun suitsuttamiseksi Baalille.’+
14 Äläkä sinä rukoile tämän kansan puolesta äläkä kohota heidän puolestaan harrasta huutoa tai rukousta,+ sillä minä en kuuntele siihen aikaan, kun he huutavat minua onnettomuutensa takia.*+
15 Mitä tekemistä on rakkaallani minun huoneessani,+ että monet heistä punoisivat tämän,+ tämän pahan juonen?+ Ja pyhällä lihallako he saavat sen siirtymään pois päältäsi,+ kun onnettomuutesi tulee? Riemuitsetko sinä silloin?+ 16 ’Rehevä oliivipuu, kaunis hedelmineen ja muodoltaan’ on Jehovan sinulle antama nimi.+ Suuren pauhinan äänen kuuluessa hän on pannut tulen loimuamaan sitä vastaan, ja he ovat katkaisseet sen oksat.+
17 Ja itse armeijoiden Jehova, sinun* Istuttajasi,+ on lausunut sinua vastaan onnettomuuden Israelin huoneen ja Juudan huoneen pahuuden takia,+ johon he puolestaan ovat syyllistyneet loukatakseen minua suitsuttamalla uhrisavua Baalille.”+
18 Ja Jehova itse on valistanut minua, jotta tietäisin sen. Silloin annoit minun nähdä heidän menettelynsä.+ 19 Ja minä olin kuin uroskaritsa, läheinen, jota viedään teurastettavaksi,+ enkä tiennyt heidän miettineen juonia juuri minua vastaan:+ ”Tuhotkaamme puu ravintoineen, ja karsikaamme hänet pois elävien maasta,+ jotta hänen nimeäänkään ei enää muistettaisi.” 20 Mutta armeijoiden Jehova tuomitsee vanhurskaasti;+ hän tutkii munuaiset* ja sydämen.+ Oi kunpa näkisin sinun kostavan heille, sillä sinulle olen paljastanut oikeusasiani.+
21 Sen tähden näin on Jehova puhunut Anatotin+ miehiä vastaan, jotka tavoittelevat sieluasi* ja sanovat: ”Et saa profetoida Jehovan nimessä,+ ettet kuolisi käsissämme”; 22 sen tähden armeijoiden Jehova on sanonut näin: ”Katso, minä käännän huomioni heihin. Nuoret miehet tulevat kuolemaan miekkaan.+ Heidän poikansa ja heidän tyttärensä tulevat kuolemaan nälkään.+ 23 Eikä heille jää edes jäännöstä, sillä minä tuotan onnettomuuden Anatotin+ miehille, heidän tarkastusvuotensa.”+