2. Samuelin kirja

15 Ja tämän jälkeen tapahtui, että Absalom hankki itselleen vaunut hevosineen ja viisikymmentä miestä juoksemaan edellään.+ 2 Ja Absalom nousi ylös varhain+ ja asettui portille+ vievän tien varteen. Ja tapahtui, että aina kun joku mies sattui oikeusasian vuoksi olemaan tulossa kuninkaan luo saamaan oikeutta,+ niin Absalom kutsui hänet ja sanoi: ”Mistä kaupungista olet?”, ja tämä sanoi: ”Palvelijasi on eräästä Israelin heimoista.” 3 Ja Absalomin tapana oli sanoa hänelle: ”Katso, asiasi ovat hyviä ja oikeita, mutta kuninkaan puolelta ei ole ketään sinua kuulemassa.”+ 4 Ja Absalom sanoi vielä: ”Oi kunpa minut asetettaisiin tuomariksi maahan,+ niin että minun luokseni tulisi jokainen, jolla sattuu olemaan oikeus- tai tuominta-asia! Silloin minä varmasti tekisin hänelle oikeutta.”+

5 Tapahtui myös, että kun joku mies lähestyi kumartuakseen hänen eteensä, hän ojensi kätensä ja tarttui häneen+ ja suuteli häntä. 6 Ja Absalom teki tällä tavoin kaikille israelilaisille, jotka tulivat kuninkaan luo saamaan oikeutta, ja Absalom varasti Israelin miesten sydämiä.+

7 Ja neljänkymmenen vuoden* päätyttyä tapahtui, että Absalom sanoi kuninkaalle: ”Sallithan minun mennä Hebroniin+ täyttämään juhlallisen lupaukseni, jonka tein Jehovalle.+ 8 Sillä asuessani Gesurissa+ Syyriassa palvelijasi teki juhlallisen lupauksen+ sanoen: ’Jos Jehova tosiaan tuo minut takaisin Jerusalemiin, minun on myös suoritettava palvelusta Jehovalle.’”+ 9 Niin kuningas sanoi hänelle: ”Mene rauhassa.”+ Silloin hän nousi ja meni Hebroniin.

10 Absalom lähetti nyt vakoojia+ kaikkiin Israelin heimoihin sanomaan: ”Heti kun kuulette torven äänen, teidänkin on sanottava: ’Absalom on tullut kuninkaaksi+ Hebronissa!’”+ 11 Mutta Absalomin mukaan oli mennyt Jerusalemista kaksisataa kutsuttua miestä, jotka lähtivät pahaa aavistamatta,*+ tietämättä asiasta mitään. 12 Teurasuhreja uhratessaan Absalom lähetti lisäksi hakemaan* gilolaisen Ahitofelin,+ Daavidin neuvonantajan,+ hänen kaupungistaan Gilosta.+ Ja salaliitto+ tuli yhä vahvemmaksi, ja Absalomin kanssa oleva väki lisääntyi+ jatkuvasti.

13 Aikanaan Daavidin luo tuli viestintuoja sanomaan: ”Israelin miesten sydämet+ ovat kääntyneet Absalomin puolelle.” 14 Daavid sanoi heti kaikille palvelijoilleen, jotka olivat hänen kanssaan Jerusalemissa: ”Nouskaa ja paetkaamme,+ sillä kohta meillä ei ole pakoonpääsyä Absalomin vuoksi! Pitäkää kiirettä, muutoin hän saattaa kiirehtiä ja saa meidät kiinni ja aiheuttaa meille pahaa ja lyö kaupungin miekan terällä!”+ 15 Tällöin kuninkaan palvelijat sanoivat kuninkaalle: ”Mitä kaikkea herrani, kuningas, valinneekin, tässä ovat palvelijasi.”+ 16 Niin kuningas lähti koko hänen huonekuntansa seuratessa hänen jalanjälkiään,+ ja kuningas jätti kymmenen naista, sivuvaimoa,+ huolehtimaan talosta. 17 Ja kuningas jatkoi matkaansa koko väen seuratessa hänen jalanjälkiään, ja he pysähtyivät Bet-Merhakissa*.

18 Ja kaikki hänen palvelijansa kulkivat yli hänen ohitseen, ja kaikki keretiläiset ja kaikki peletiläiset+ ja kaikki gatilaiset,+ kuusisataa miestä, jotka olivat seuranneet häntä* Gatista,+ kulkivat yli kuninkaan kasvojen editse. 19 Silloin kuningas sanoi gatilaiselle Ittaille:+ ”Miksi sinäkin lähtisit mukaamme? Palaa takaisin+ ja jää kuninkaan luo, sillä sinä olet vierasmaalainen ja olet lisäksi maanpakolainen paikkakunnaltasi. 20 Eilenhän vasta tulit, ja tänäänkö panen sinut harhailemaan+ kanssamme, menemään kun minä menen minne menenkin? Palaa takaisin ja vie veljesi mukanasi, ja osoittakoon Jehova sinua kohtaan* rakkaudellista huomaavaisuutta+ ja luotettavuutta!”+ 21 Mutta Ittai vastasi kuninkaalle ja sanoi: ”Niin totta kuin Jehova elää ja niin totta kuin herrani, kuningas, elää,+ siinä paikassa, missä herrani, kuningas, tulee olemaan, tulee palvelijasikin olemaan, olkoonpa se kuolemaksi tai elämäksi!”+ 22 Silloin Daavid sanoi Ittaille:+ ”Mene ja kulje yli.” Niin gatilainen Ittai kulki yli ja myös kaikki hänen miehensä ja kaikki pienokaiset, jotka olivat hänen kanssaan.

23 Ja koko maan kansa* itki suureen ääneen,+ ja kaikki väki kulki yli, ja kuningas seisoi Kidronin purolaakson+ äärellä, ja kaikki väki kulki yli avointa tietä pitkin erämaahan*. 24 Ja katso, siellä oli myös Sadok+ ja hänen kanssaan kaikki leeviläiset,+ jotka kantoivat+ tosi Jumalan liiton arkkua,+ ja he asettivat sitten tosi Jumalan arkun maahan Abjatarin+ viereen*, kunnes kaikki väki oli kokonaan kulkenut yli, pois kaupungista. 25 Mutta kuningas sanoi Sadokille: ”Vie tosi Jumalan arkku+ takaisin kaupunkiin.+ Jos minä saan suosion Jehovan silmissä, hän myös varmasti tuo minut takaisin ja antaa minun nähdä sen ja sen olinpaikan.+ 26 Mutta jos hän sanookin näin: ’En ole lainkaan mieltynyt sinuun’, niin tässä olen, hän tehköön minulle niin kuin hyväksi näkee.”+ 27 Ja kuningas sanoi vielä pappi Sadokille: ”Sinähän olet näkijä?+ Palaa toki rauhassa kaupunkiin ja myös poikasi Ahimaas ja Abjatarin poika Jonatan,+ molemmat poikanne, teidän kanssanne. 28 Minä näet viivyn erämaan kahlaamoilla*, kunnes teiltä tulee tiedokseni sana.”+ 29 Niinpä Sadok ja Abjatar veivät tosi Jumalan arkun takaisin Jerusalemiin ja jäivät* sinne.

30 Ja Daavid kulki Öljymäkeä*+ ylös itkien kulkiessaan, pää peitettynä,+ ja hän käveli avojaloin, ja kaikki väki, joka oli hänen kanssaan, peitti päänsä, ja he kulkivat ylös itkien kulkiessaan.+ 31 Ja Daavidille ilmoitettiin ja sanottiin: ”Ahitofelkin on niiden joukossa, jotka ovat tehneet salaliiton+ Absalomin+ kanssa.” Tällöin Daavid sanoi:+ ”Oi Jehova,+ käännäthän Ahitofelin neuvon tyhmyydeksi!”+

32 Ja tapahtui, että kun Daavid itse tuli laelle, jossa oli* tapana kumartaa Jumalaa, niin häntä vastassa oli siellä arkilainen+ Husai+ pitkä vaate repäistynä ja multaa päänsä päällä.+ 33 Daavid sanoi kuitenkin hänelle: ”Jos lähdet mukaani, niin tulisit varmasti minulle kuormaksi.+ 34 Mutta jos palaat kaupunkiin ja sanot Absalomille: ’Olen palvelijasi, oi kuningas. Minä olin isäsi palvelijana siihen aikaan, mutta nyt minäkin olen sinun palvelijasi’,+ niin teet tyhjäksi+ Ahitofelin neuvon minun puolestani. 35 Eivätkö papit, Sadok ja Abjatar, ole siellä kanssasi?+ Ja on tapahduttava, että kaikki, mitä saatat kuulla kuninkaan huoneesta, sinun tulee kertoa papeille, Sadokille ja Abjatarille.+ 36 Katso! Heidän kanssaan ovat siellä heidän kaksi poikaansa, Ahimaas,+ Sadokin poika, ja Jonatan,+ Abjatarin poika, ja heidän kauttaan teidän on lähetettävä minulle viesti kaikesta, mitä saatatte kuulla.” 37 Niin Husai, Daavidin ystävä,+ tuli kaupunkiin. Sitten Absalomkin+ tuli Jerusalemiin.