1. Mooseksen kirja
22 Mutta näiden tapahtumien jälkeen kävi niin, että tosi Jumala pani Abrahamin koetukselle.+ Niinpä hän sanoi hänelle: ”Abraham!”, mihin tämä sanoi: ”Tässä olen!”+ 2 Sitten hän sanoi: ”Ole hyvä ja ota ainokainen poikasi, jota niin rakastat,+ Iisak,+ ja tee matka Morian+ maahan ja uhraa hänet siellä polttouhriksi sillä vuorella, jonka minä sinulle osoitan.”+
3 Niin Abraham nousi varhain aamulla ja satuloi aasinsa ja otti mukaansa kaksi palvelijaansa sekä poikansa Iisakin,+ ja hän pilkkoi puut polttouhria varten. Sitten hän nousi ja lähti matkalle siihen paikkaan, jonka tosi Jumala hänelle osoitti. 4 Kolmantena päivänä Abraham nosti silmänsä ja näki sen paikan kaukaa. 5 Abraham sanoi nyt palvelijoilleen:+ ”Jääkää te tähän aasin kanssa, mutta minä ja poika tahdomme mennä tuonne palvomaan+ ja palata sitten luoksenne.”
6 Sen jälkeen Abraham otti polttouhripuut ja pani ne poikansa Iisakin selkään+ ja otti käteensä tulen sekä teurastusveitsen, ja he kulkivat molemmat eteenpäin yhdessä.+ 7 Iisak sanoi sitten isälleen Abrahamille*: ”Isäni!”+ Hän sanoi vuorostaan: ”Tässä olen, poikani!”+ Niin hän jatkoi: ”Tässä on tuli ja puut, mutta missä on lammas polttouhriksi?”+ 8 Tähän Abraham sanoi: ”Jumala katsoo itselleen lampaan polttouhriksi,+ poikani.” Ja he vaelsivat molemmat eteenpäin yhdessä.
9 Lopulta he saapuivat paikkaan, jonka tosi Jumala oli hänelle osoittanut, ja Abraham rakensi sinne alttarin+ ja latoi puut ja sitoi poikansa Iisakin käsistä ja jaloista sekä pani hänet alttarille puiden päälle.+ 10 Sitten Abraham ojensi kätensä ja otti teurastusveitsen tappaakseen poikansa.+ 11 Mutta silloin Jehovan enkeli huusi hänelle taivaista ja sanoi:+ ”Abraham, Abraham!”, mihin hän vastasi: ”Tässä olen!” 12 Ja hän sanoi vielä: ”Älä ojenna kättäsi poikaa vastaan äläkä tee hänelle mitään,+ sillä nyt minä totisesti tiedän, että sinä pelkäät Jumalaa*, kun et ole kieltänyt minulta ainokaista poikaasi.”+ 13 Silloin Abraham nosti silmänsä ja katsoi, ja taempana oli pässi, joka oli takertunut sarvistaan tiheikköön. Niin Abraham meni ja otti pässin ja uhrasi sen polttouhriksi poikansa sijasta.+ 14 Ja Abraham antoi sitten sille paikalle nimeksi Jehova-Jire*. Siksi on tapana sanoa nykyään: ”Jehovan vuorella se katsotaan.”*+
15 Sitten Jehovan enkeli huusi Abrahamille toisen kerran taivaista 16 ja sanoi: ”’Vannon totisesti itseni kautta’, lausuu Jehova:+ ’Koska olet tehnyt tämän etkä ole kieltäytynyt antamasta* ainokaista poikaasi,+ 17 minä siunaamalla siunaan sinua ja lisäämällä lisään siemenesi, niin että se on kuin taivaiden tähdet ja kuin hiekkajyväset, jotka ovat meren rannalla,+ ja sinun siemenesi ottaa haltuunsa vihollistensa portin.*+ 18 Ja sinun siemenesi+ välityksellä kaikki maan kansakunnat siunaavat itsensä*, koska olet kuunnellut ääntäni.’”+
19 Sen jälkeen Abraham palasi palvelijoittensa luo, ja he nousivat ja kulkivat yhdessä Beersebaan.+ Ja Abraham asui edelleen Beersebassa.
20 Ja näiden tapahtumien jälkeen kävi niin, että Abrahamille ilmoitettiin: ”Katso, Milkakin+ on synnyttänyt poikia veljellesi Nahorille:+ 21 Usin, hänen esikoisensa, ja Busin,+ tämän veljen, ja Kemuelin, Aramin isän, 22 ja Kesedin ja Hason ja Pildasin ja Jidlafin ja Betuelin.”+ 23 Ja Betuelille syntyi Rebekka.+ Nämä kahdeksan Milka synnytti Nahorille, Abrahamin veljelle. 24 Hänellä oli myös sivuvaimo, jonka nimi oli Reuma. Aikanaan hänkin synnytti: Tebahin ja Gahamin ja Tahasin ja Maakan.+