Tuomarien kirja
6 Sitten Israelin pojat alkoivat tehdä sitä, mikä oli pahaa Jehovan silmissä.+ Siksi Jehova antoi heidät Midianin käsiin+ seitsemäksi vuodeksi. 2 Ja Midianin käsi pääsi voitolle Israelista.+ Midianin takia Israelin pojat tekivät itselleen ne maanalaiset varastot, jotka olivat vuorissa, sekä luolat ja vaikeapääsyiset paikat.+ 3 Ja tapahtui, että jos Israel kylvi,+ niin Midian ja Amalek+ ja itämaalaiset*+ nousivat, niin, he nousivat heitä vastaan. 4 Ja he leiriytyivät aina heitä vastaan ja hävittivät maan sadon aina Gazaan asti eivätkä jättäneet Israeliin mitään ravintoa eivätkä yhtään lammasta eivätkä sonnia eivätkä aasia.+ 5 Sillä he tulivat sinne karjoineen ja telttoineen. He tulivat lukuisina kuin kulkusirkat,+ eikä heillä ja heidän kameleillaan ollut määrää,+ ja he tulivat maahan sitä hävittämään.+ 6 Ja Israel köyhtyi suuresti Midianin takia, ja Israelin pojat alkoivat huutaa Jehovaa avukseen.+
7 Ja tapahtui, että koska Israelin pojat huusivat Jehovaa avukseen Midianin takia,+ 8 niin Jehova lähetti Israelin poikien luo miehen, profeetan,+ ja sanoi heille: ”Näin on Jehova, Israelin Jumala, sanonut: ’Minä toin teidät Egyptistä+ ja siten toin teidät pois orjahuoneesta.+ 9 Niin minä vapautin teidät Egyptin käsistä ja kaikkien sortajienne käsistä ja ajoin heidät pois edestänne ja annoin teille heidän maansa.+ 10 Lisäksi sanoin teille: ”Minä olen Jehova, teidän Jumalanne.+ Ette saa pelätä niiden amorilaisten jumalia,+ joiden maassa te asutte.”+ Ettekä te kuunnelleet minun ääntäni.’”+
11 Myöhemmin Jehovan enkeli tuli+ ja istui Ofrassa olleen suuren puun alle, joka kuului abieserilaiselle+ Joasille, kun tämän poika Gideon+ oli hakkaamalla puimassa vehnää viinikuurnassa saadakseen sen nopeasti pois Midianin näkyvistä. 12 Silloin Jehovan enkeli näyttäytyi hänelle ja sanoi hänelle: ”Jehova on kanssasi,+ sinä urhoollinen, väkevä mies.” 13 Tähän Gideon sanoi hänelle: ”Anteeksi, herrani, mutta jos Jehova on kanssamme, niin miksi tämä kaikki on kohdannut meitä,+ ja missä ovat kaikki hänen ihmetekonsa,+ jotka isämme kertoivat meille+ sanoen: ’Eikö Jehova tuonut meidät pois Egyptistä?’+ Ja nyt Jehova on hylännyt meidät,+ ja hän antaa meidät Midianin kouriin.” 14 Silloin Jehova* kääntyi häneen päin ja sanoi: ”Mene tässä voimassasi,+ ja sinä pelastat Israelin Midianin kourista.+ Enkö minä lähetä sinut?”+ 15 Hän sanoi vuorostaan hänelle: ”Anteeksi, Jehova*. Millä minä pelastan Israelin?+ Katso! Minun tuhanteni* on vähäisin Manassessa, ja minä olen pienin isäni huoneessa.”+ 16 Mutta Jehova sanoi hänelle: ”Koska osoittautuu, että minä olen sinun kanssasi,+ ja sinä lyöt Midianin+ niin kuin yhden miehen.”
17 Tähän hän sanoi hänelle: ”Jos siis olen saanut suosion silmissäsi,+ niin sinun on annettava minulle tunnusmerkki siitä, että juuri sinä puhut kanssani.+ 18 Ethän poistu täältä, ennen kuin tulen luoksesi+ ja olen tuonut lahjani ulos ja asettanut sen eteesi.”+ Niin hän sanoi: ”Minä istun täällä, kunnes palaat.” 19 Ja Gideon meni sisään ja ryhtyi valmistamaan vuohenvohlaa+ ja eefa-mitallisesta* jauhoja happamattomia leipiä.+ Lihan hän pani koriin, ja liemen hän pani keittopataan, minkä jälkeen hän vei ne ulos hänelle suuren puun alle ja pani ne tarjolle.
20 Silloin tosi Jumalan* enkeli sanoi hänelle: ”Ota liha ja happamattomat leivät ja pane ne tuolle kalliolle+ ja kaada liemi.” Ja hän teki niin. 21 Sitten Jehovan enkeli ojensi kädessään olevan sauvan ja kosketti sen kärjellä lihaa ja happamattomia leipiä, jolloin tuli nousi kalliosta ja kulutti lihan ja happamattomat leivät.+ Jehovan enkeli puolestaan hävisi hänen näkyvistään. 22 Silloin Gideon tajusi, että se oli Jehovan enkeli.+
Gideon sanoi heti: ”Voi, Suvereeni Herra Jehova, kun olen nähnyt Jehovan enkelin kasvoista kasvoihin!”+ 23 Mutta Jehova sanoi hänelle: ”Rauha sinulle.+ Älä pelkää.+ Et sinä kuole.”+ 24 Niin Gideon rakensi sinne alttarin+ Jehovalle, ja sitä on kutsuttu*+ Jehova-Salomiksi* tähän päivään asti. Se on yhä abieserilaisten Ofrassa.+
25 Ja sinä yönä tapahtui, että Jehova sanoi hänelle vielä: ”Ota nuori sonni, isällesi kuuluva sonni, nimittäin toinen seitsenvuotinen nuori sonni, ja sinun on hajotettava isällesi kuuluva Baalin alttari,+ ja sen vieressä oleva pyhä paalu* sinun tulee hakata maahan.+ 26 Ja sinun on rakennettava Jehovalle, Jumalallesi, tämän linnoituksen laelle alttari kiviriveineen, ja sinun on otettava se toinen nuori sonni ja uhrattava se polttouhriksi maahan hakkaamasi pyhän paalun puunkappaleiden päällä.” 27 Niin Gideon otti palvelijoistaan kymmenen miestä ja teki niin kuin Jehova oli hänelle puhunut,+ mutta tapahtui, että koska hän pelkäsi isänsä huonekuntaa ja kaupungin miehiä liikaa tehdäkseen sen päivällä, hän teki sen yöllä.+
28 Kun kaupungin miehet tavalliseen tapaansa nousivat varhain aamulla, niin katso, Baalin alttari oli hajotettu ja sen vieressä ollut pyhä paalu+ oli hakattu maahan, ja se toinen nuori sonni oli uhrattu vastarakennetulla alttarilla. 29 Ja he sanoivat toinen toiselleen: ”Kuka on tehnyt tämän?” Ja he tiedustelivat ja etsivät. Lopulta he sanoivat: ”Gideon, Joasin poika, tämän on tehnyt.” 30 Niin kaupungin miehet sanoivat Joasille: ”Tuo poikasi ulos, jotta hän kuolisi,+ koska hän on hajottanut Baalin alttarin ja koska hän on hakannut maahan sen vieressä olleen pyhän paalun.” 31 Tällöin Joas+ sanoi kaikille, jotka seisoivat vastustamassa häntä:+ ”Tekö ryhdytte ajamaan Baalin asiaa, jotta nähtäisiin, voitteko te pelastaa hänet? Jokainen, joka ajaa hänen asiaansa, pitäisi surmata jo tänä aamuna.+ Jos hän on Jumala,+ ajakoon hän itse asiansa,+ koska joku on hajottanut hänen alttarinsa.” 32 Ja sinä päivänä hän alkoi kutsua häntä Jerubbaaliksi*+ ja sanoi: ”Ajakoon Baal oman asiansa, koska joku on hajottanut hänen alttarinsa.”+
33 Ja koko Midian+ ja Amalek+ ja itämaalaiset+ kokoontuivat yhtenä miehenä+ ja lähtivät ylittämään virtaa ja leiriytyivät Jisreelin+ alatasangolle. 34 Ja Jehovan henki+ verhosi Gideonin, niin että hän puhalsi torveen,*+ ja abieserilaiset*+ kutsuttiin koolle seuraamaan häntä. 35 Ja hän lähetti sanansaattajia+ kautta koko Manassen, ja heidätkin kutsuttiin koolle seuraamaan häntä. Hän lähetti myös sanansaattajia kautta Asserin ja Sebulonin ja Naftalin, ja nämä tulivat tapaamaan häntä*.
36 Sitten Gideon sanoi tosi Jumalalle: ”Jos sinä pelastat Israelin minun välitykselläni, niin kuin olet luvannut,+ 37 niin katso, minä annan vastakerittyjen villojen olla suojattomina puimatantereella. Jos kastetta tulee vain villoihin, mutta kaikkialla maassa on kuivaa, silloin tiedän varmasti, että sinä pelastat Israelin minun välitykselläni, niin kuin olet luvannut.” 38 Ja niin tapahtui. Kun hän nousi varhain seuraavana päivänä ja pusersi villoja, niin hän valutti villoista kastetta riittävästi suuren pitomaljan täyttämiseksi vedellä. 39 Gideon sanoi kuitenkin tosi Jumalalle: ”Älköön suuttumuksesi syttykö minua kohtaan, vaan salli minun puhua vielä kerran. Annathan minun vielä yhden ainoan kerran tehdä kokeen villoilla. Sallithan vain villojen pysyä kuivina, ja kaikkialle maahan tulkoon kastetta.” 40 Niin Jumala teki siten sinä yönä, ja vain villat jäivät kuiviksi, ja kaikkialle maahan tuli kastetta.