2. Mooseksen kirja
15 Siihen aikaan Mooses ja Israelin pojat alkoivat laulaa Jehovalle tätä laulua ja sanoivat näin:+
”Tahdon laulaa Jehovalle, sillä hänestä on tullut korkealle korotettu.+
Hevosen ja sen ratsastajan hän on syössyt mereen.+
2 Voimani ja väkevyyteni* on Jah,*+ sillä hänestä koituu minulle pelastus.+
Tämä on Jumalani, ja minä kiitän häntä,+ isäni Jumala,+ ja minä kohotan hänet korkealle.+
3 Jehova on miehuullinen soturi.+ Jehova on hänen nimensä.+
4 Faraon vaunut ja hänen sotajoukkonsa hän on heittänyt mereen,+
ja hänen valiosoturinsa on upotettu Punaiseenmereen.+
5 Kuohuvat vedet* alkoivat peittää heitä,+ he vajosivat syvyyksiin kuin kivi.+
6 Oikea kätesi, oi Jehova, osoittautuu kyvyltään voimalliseksi,+
oikea kätesi, oi Jehova, voi murskata vihollisen.+
7 Ja ylemmyytesi runsaudessa sinä voit syöstä vastaasi nousevat alas;+
sinä lähetät suuttumuksesi hehkun, se kuluttaa heidät kuin oljenkorret.+
8 Ja sieraintesi* henkäyksestä*+ kasaantuivat vedet,
ne seisoivat hiljaa kuin tulvapato,
kuohuvat vedet hyytyivät meren sydämessä.
9 Vihollinen sanoi: ’Minä ajan takaa!+ Minä tavoitan!+
Minä jaan saalista!+ Sieluni tulee heistä kylläiseksi!
10 Sinä puhalsit henkäykselläsi,+ meri peitti heidät;+
he upposivat majesteettisiin vesiin kuin lyijy.+
11 Kuka jumalien joukossa* on sinun kaltaisesi, oi Jehova?+
Kuka on sinun kaltaisesi, joka osoittaudut mahtavaksi pyhyydessä,+
12 Sinä ojensit oikean kätesi,+ maa alkoi niellä heitä.+
13 Sinä olet rakkaudellisessa huomaavaisuudessasi* johdattanut lunastamaasi* kansaa,+
sinä ohjaat sen voimassasi pyhään olinpaikkaasi.+
15 Siihen aikaan Edomin šeikit todella järkyttyvät,
Moabin itsevaltiaat valtaa vavistus.+
Kaikki Kanaanin asukkaat tosiaan lannistuvat.+
16 Heidän osakseen tulee pelko ja kauhu.+
Käsivartesi suuruuden takia he ovat liikkumatta kuin kivi,
kunnes kansasi+ kulkee ohi, oi Jehova,
17 Sinä tuot heidät ja istutat heidät perintövuorellesi,*+
pysyvään paikkaan*, jonka olet valmistanut asuttavaksesi,+ oi Jehova,
18 Jehova on kuninkaana ajan hämärään asti, niin, ikuisesti.+
19 Kun faraon hevoset+ menivät hänen sotavaunujensa ja ratsumiestensä mukana mereen,+
niin Jehova palautti meren vedet heidän päälleen,+
kun taas Israelin pojat kulkivat kuivaa maata myöten meren keskitse.”+
20 Ja naisprofeetta Mirjam, Aaronin sisar,+ otti sitten tamburiinin käteensä,+ ja kaikki naiset lähtivät hänen mukaansa tamburiinein ja tanssein.*+ 21 Ja Mirjam vastaili miehille* vuorolaulussa:+
”Laulakaa* Jehovalle,+ sillä hänestä on tullut korkealle korotettu.+
Hevosen ja sen ratsastajan hän on syössyt mereen.”+
22 Myöhemmin Mooses antoi Israelin lähteä liikkeelle Punaiseltamereltä, ja he menivät Surin+ erämaahan ja marssivat kolme päivää erämaassa, mutta he eivät löytäneet vettä.+ 23 Aikanaan he tulivat Maraan,+ mutta he eivät voineet juoda Maran vettä, koska se oli karvasta. Siksi hän antoi sille nimen Mara.*+ 24 Ja kansa alkoi nurista Moosesta vastaan+ sanoen: ”Mitä me juomme?” 25 Silloin hän huusi Jehovan puoleen.+ Niin Jehova ohjasi hänet puun luo, jonka hän heitti veteen, ja vesi tuli makeaksi.+
Siellä Hän vahvisti heille* säännöksen ja oikeusperusteen, ja siellä hän pani heidät koetukselle.+ 26 Hän näet sanoi: ”Jos kuuntelet tarkoin Jehovan, Jumalasi, ääntä ja teet sitä, mikä on hänen silmissään oikein, ja otat korviisi hänen käskynsä ja pidät kaikki hänen säännöksensä,+ minä en aiheuta sinulle mitään niistä sairauksista, jotka aiheutin egyptiläisille,+ sillä minä olen Jehova, joka parannan sinut.”+
27 Sen jälkeen he tulivat Elimiin, jossa oli kaksitoista vesilähdettä ja seitsemänkymmentä palmua.+ Niin he leiriytyivät siellä veden ääreen.