1. Kuninkaiden kirja

12 Ja Rehabeam+ lähti sitten Sikemiin, sillä koko Israel oli tullut Sikemiin+ tehdäkseen hänet kuninkaaksi. 2 Ja tapahtui, että kun Jerobeam,+ Nebatin poika, kuuli siitä ollessaan yhä Egyptissä (sillä Jerobeam oli paennut kuningas Salomon takia Egyptiin asumaan),+ 3 niin he lähettivät kutsumaan hänet. Sen jälkeen Jerobeam ja koko Israelin seurakunta tulivat ja alkoivat puhua Rehabeamille sanoen:+ 4 ”Sinun isäsi teki ikeemme kovaksi, mutta kevennä+ sinä nyt isäsi teettämää kovaa palvelusta ja hänen raskasta iestään,+ jonka hän pani päällemme, niin me palvelemme sinua.”+

5 Tähän hän sanoi heille: ”Menkää pois kolmeksi päiväksi ja palatkaa luokseni.”+ Niin kansa meni pois. 6 Ja kuningas Rehabeam alkoi neuvotella vanhinten kanssa,+ jotka olivat palvelleet hänen isäänsä Salomoa tämän eläessä, ja sanoi: ”Kuinka neuvotte vastaamaan tälle kansalle?”+ 7 Niin he puhuivat hänelle sanoen: ”Jos tänään osoittautuisit tämän kansan palvelijaksi ja todella palvelet heitä,+ niin sinun täytyy vastata heille ja puhua heille hyvin sanoin,+ ja he tulevat varmasti palvelijoiksesi ainiaaksi.”+

8 Mutta hän hylkäsi vanhinten neuvon, jonka he olivat hänelle antaneet, ja hän alkoi neuvotella nuorten miesten kanssa, jotka olivat varttuneet hänen kanssaan+ ja palvelivat häntä.+ 9 Niin hän sanoi heille: ”Mitä neuvotte+ meitä vastaamaan tälle kansalle, joka on puhunut minulle sanoen: ’Kevennä sitä iestä, jonka isäsi on pannut päällemme’?”+ 10 Nuoret miehet, jotka olivat varttuneet hänen kanssaan, puhuivat vuorostaan hänelle sanoen: ”Näin sinun tulisi sanoa+ tälle kansalle, joka on puhunut sinulle sanoen: ’Sinun isäsi teki ikeemme raskaaksi, mutta tee sinä se meille kevyemmäksi’ – näin sinun tulisi puhua heille: ’Pikkusormenikin on oleva paksumpi kuin isäni lantio.+ 11 Ja minun isänihän sälytti päällenne raskaan ikeen, mutta minä panen lisää ikeeseenne.+ Minun isäni kuritti teitä ruoskilla, mutta minä kuritan teitä piikkiruoskilla.’”*+

12 Ja Jerobeam ja koko kansa tulivat sitten Rehabeamin luo kolmantena päivänä, niin kuin kuningas oli puhunut sanoen: ”Palatkaa luokseni kolmantena päivänä.”+ 13 Sitten kuningas vastasi kansalle tylysti+ ja hylkäsi niiden vanhinten neuvon, jotka olivat neuvoneet häntä.+ 14 Ja hän puhui heille nuorten miesten neuvon mukaan+ sanoen: ”Minun isäni teki ikeenne raskaaksi, mutta minä panen lisää ikeeseenne. Minun isäni kuritti teitä ruoskilla, mutta minä kuritan teitä piikkiruoskilla.”+ 15 Eikä kuningas kuunnellut kansaa,+ sillä Jehovan aloitteesta+ tapahtui asioissa käänne, jotta Jehova tosiaan toteuttaisi sen sanansa,+ jonka hän oli puhunut silolaisen Ahian välityksellä+ Jerobeamille, Nebatin pojalle.

16 Kun koko Israel sai nähdä, ettei kuningas ollut kuunnellut heitä, niin kansa vastasi kuninkaalle sanoen: ”Mitä osuutta meillä on Daavidiin?+ Eikä Iisain pojassa ole mitään perintöä. Jumaliesi luo,*+ oi Israel. Pidä nyt huoli omasta huoneestasi, oi Daavid!”+ Silloin Israel lähti teltoilleen. 17 Ja niitä Israelin poikia, jotka asuivat Juudan kaupungeissa, hallitsi edelleen Rehabeam.+

18 Myöhemmin kuningas Rehabeam lähetti Adoramin,+ joka oli pakkotyövelvollisten valvojana,+ mutta koko Israel kivitti+ häntä, niin että hän kuoli. Ja kuningas Rehabeam itse onnistui nousemaan vaunuihin paetakseen Jerusalemiin. 19 Ja israelilaiset ovat kapinoineet+ Daavidin huonetta vastaan aina tähän päivään saakka.+

20 Ja tapahtui, että kun kaikki Israel kuuli Jerobeamin palanneen, he lähettivät heti kutsumaan hänet kansankokoukseen* ja tekivät hänet koko Israelin kuninkaaksi.+ Daavidin huonetta ei seurannut kuin Juudan heimo yksin.+

21 Kun Rehabeam saapui Jerusalemiin,+ hän kokosi heti koko Juudan huoneen ja Benjaminin heimon,+ satakahdeksankymmentätuhatta sotakuntoista* valiomiestä, taistelemaan Israelin huonetta vastaan palauttaakseen kuninkuuden Rehabeamille, Salomon pojalle. 22 Sitten tosi Jumalan* miehelle Semajalle+ tuli tosi Jumalan sana,+ joka kuului: 23 ”Sano Juudan kuninkaalle Rehabeamille, Salomon pojalle, ja koko Juudan huoneelle ja Benjaminille ja muulle kansalle: 24 ’Näin on Jehova sanonut: ”Ette saa nousta taistelemaan veljiänne, Israelin poikia, vastaan.+ Menkää takaisin, kukin kotiinne, sillä minun aloitteestani on tämä tapahtunut.”’”+ Niin he tottelivat Jehovan sanaa+ ja menivät takaisin Jehovan sanan mukaan.+

25 Ja Jerobeam ryhtyi rakentamaan Sikemiä+ Efraimin vuoristossa ja asumaan siellä. Sitten hän lähti sieltä ja rakensi Penuelia.+ 26 Ja Jerobeam sanoi sydämessään:+ ”Nyt valtakunta palaa Daavidin huoneelle.+ 27 Jos tämä kansa menee jatkuvasti toimittamaan teurasuhreja Jehovan huoneeseen ylös Jerusalemiin,+ niin tämän kansan sydän palaa varmasti heidän herransa*, Juudan kuninkaan Rehabeamin, puoleen, ja he totisesti tappavat minut+ ja palaavat Juudan kuninkaan Rehabeamin luo.” 28 Niinpä kuningas neuvotteli+ ja teki kaksi kultaista vasikkaa+ ja sanoi kansalle*: ”On liikaa, että menette ylös Jerusalemiin. Tässä on sinun Jumalasi,*+ oi Israel, joka toi sinut pois Egyptin maasta.”+ 29 Sitten hän sijoitti toisen Beteliin,+ ja toisen hän pani Daniin.+ 30 Ja tämä tuli synnin aiheeksi,+ ja kansa alkoi mennä sen toisen eteen Daniin saakka.

31 Ja hän alkoi tehdä uhrikukkulahuonetta+ ja tehdä pappeja tavalliseen kansaan kuuluvista, jotka eivät olleet Leevin poikia.+ 32 Edelleen Jerobeam järjesti kahdeksanneksi kuuksi, kuukauden viidenneksitoista päiväksi juhlan, sen juhlan kaltaisen, joka oli Juudassa,+ esittääkseen uhrilahjoja alttarilla, jonka hän oli tehnyt Beteliin, uhratakseen vasikoille, jotka hän oli tehnyt, ja tekemiensä uhrikukkuloiden pappien hän antoi palvella Betelissä.+ 33 Ja hän alkoi esittää uhrilahjoja alttarilla, jonka hän oli tehnyt Beteliin, viidentenätoista päivänä kahdeksatta kuuta, jonka kuukauden hän oli itse* keksinyt,+ ja hän ryhtyi järjestämään juhlaa Israelin pojille ja esittämään uhrilahjoja alttarilla suitsuttaakseen uhrisavua.+