Sakarja
1 Kahdeksannessa kuussa, Dareioksen toisena vuonna,+ tuli Jehovan sana profeetta Sakarjalle,+ Iddon+ pojan Berekjan* pojalle, ja se kuului: 2 ”Jehova närkästyi teidän isiinne – hyvin suuresti.+
3 Ja sinun on sanottava heille: ’Näin on armeijoiden Jehova* sanonut: ”’Palatkaa minun luokseni’,+ lausuu armeijoiden Jehova*, ’niin minä palaan teidän luoksenne’,+ on armeijoiden Jehova* sanonut.”’
4 ’Älkää tulko isienne kaltaisiksi,+ joille aikaisemmat profeetat huusivat+ sanoen: ”Näin on armeijoiden Jehova* sanonut: ’Palatkaahan pahoilta teiltänne ja pahoista menettelyistänne.’”’+
’Mutta he eivät kuunnelleet eivätkä tarkanneet minua’,+ lausuu Jehova.
5 ’Teidän isänne – missä he ovat?+ Entä profeetat+ – pysyivätkö he elossa ajan hämärään asti? 6 Mutta minun sanani ja minun säännökseni, jotka annoin käskyiksi palvelijoilleni, profeetoille,+ eivätkö ne tavoittaneet isänne?’+ Niin he palasivat ja sanoivat: ’Sen mukaan kuin armeijoiden Jehova aikoi tehdä meille,+ teittemme ja menettelyjemme mukaan, niin hän on tehnyt meille.’”+
7 Yhdennentoista kuun eli sebatkuun kahdentenakymmenentenäneljäntenä päivänä, Dareioksen toisena vuonna,+ tuli Jehovan sana profeetta Sakarjalle,+ Iddon+ pojan Berekjan* pojalle, ja se kuului: 8 ”Minä näin yöllä, ja katso: punaisella hevosella+ ratsastava mies,*+ ja hän seisoi liikkumatta syvässä paikassa* olevien myrttipuiden+ keskellä, ja hänen takanaan oli hevosia, punaisia, kirkkaanpunaisia ja valkoisia.”+
9 Niin minä sanoin: ”Keitä nämä ovat, herrani?”*+
Siihen enkeli*, joka puhui kanssani, sanoi+ minulle: ”Minä itse näytän sinulle, keitä juuri nämä ovat.”
10 Silloin mies, joka seisoi liikkumatta myrttipuiden keskellä, vastasi ja sanoi: ”Nämä ovat ne, jotka Jehova on lähettänyt kulkemaan ympäri maata.”*+ 11 Sitten he vastasivat Jehovan enkelille, joka seisoi myrttipuiden keskellä, ja sanoivat: ”Me olemme kulkeneet ympäri maata,+ ja katso, koko maa on alallaan ja rauhassa.”+
12 Niin Jehovan enkeli vastasi ja sanoi: ”Oi armeijoiden Jehova, kuinka kauan sinä olet osoittamatta armoa Jerusalemille ja Juudan kaupungeille,+ joiden olet antanut olla tuomiojulistuksen alaisina nämä seitsemänkymmentä vuotta?”+
13 Ja Jehova vastasi sitten enkelille, joka puhui kanssani, hyvin sanoin, lohduttavin sanoin,+ 14 ja enkeli, joka puhui kanssani, sanoi minulle vielä: ”Huuda ja sano: ’Näin on armeijoiden Jehova sanonut: ”Olen ollut mustasukkainen Jerusalemin ja Siionin puolesta suurella mustasukkaisuudella.+ 15 Suuresti närkästyneenä minä tunnen närkästystä huolettomia kansakuntia kohtaan,+ sillä minä puolestani tunsin vain vähäistä närkästystä,+ mutta he taas auttoivat lisäämään onnettomuutta.”’+
16 Sen tähden Jehova on sanonut näin: ’”Minä palaan varmasti Jerusalemiin armonosoituksin.+ Minun huoneeni rakennetaan sinne”,+ lausuu armeijoiden Jehova, ”ja mittanuora jännitetään Jerusalemin ylitse.”’+
17 Huuda edelleen ja sano: ’Näin on armeijoiden Jehova sanonut: ”Kaupunkini tulevat vielä olemaan tulvillaan hyvyyttä,+ ja Jehova on vielä tunteva mielipahaa Siionin vuoksi+ ja vielä valitsee Jerusalemin.”’”+
18 Sitten minä nostin silmäni ja näin, ja katso: neljä sarvea.+ 19 Niin minä sanoin enkelille, joka puhui kanssani: ”Mitä nämä ovat?” Hän vuorostaan sanoi minulle: ”Nämä ovat ne sarvet, jotka hajottivat Juudan,+ Israelin+ ja Jerusalemin.”+
20 Lisäksi Jehova näytti minulle neljä käsityöläistä. 21 Siihen minä sanoin: ”Mitä nämä ovat tulossa tekemään?”
Ja hän sanoi edelleen: ”Nämä ovat ne sarvet,+ jotka hajottivat Juudan siinä määrin, ettei kukaan päätään nostanut, ja nämä muut tulevat vavisuttamaan niitä, heittämään maahan niiden kansakuntien sarvet, jotka nostavat sarven Juudan* maata vastaan hajottaakseen sen.”*+