Sakarja
”Jehovan* sana on Hadrakin maata vastaan, ja Damaskoksessa+ se lepää, sillä Jehovan* silmä kohdistuu ihmiseen+ ja kaikkiin Israelin heimoihin. 2 Ja Hamatkin+ rajoittuu siihen, Tyros+ ja Sidon,+ sillä se on hyvin viisas.+ 3 Ja Tyros ryhtyi rakentamaan itselleen vallia ja kasaamaan hopeaa kuin tomua ja kultaa* kuin katujen lokaa.+ 4 Katso! Jehova* itse häätää sen, ja mereen hän lyö sen sotajoukon,+ ja se itse kulutetaan tulessa.+ 5 Askelon näkee sen ja pelästyy, ja Gazakin puolestaan kärsii hyvin ankarista tuskista, samoin Ekron,+ koska sen toivo+ on joutuva kokemaan häpeää. Ja Gazasta on tuhoutuva kuningas, eikä Askelonissakaan asuta.+ 6 Ja avioton+ poika on asettuva Asdodiin,+ ja minä karsin pois filistealaisen ylpeyden.+ 7 Ja minä poistan sen, mikä on verentahraamaa, hänen suustaan ja hänen iljetyksensä hänen hampaittensa välistä,+ ja hän itsekin on jäävä jäljelle Jumalallemme*, ja hänestä on tultava kuin šeikki*+ Juudassa+ ja Ekronista kuin jebusilainen.+ 8 Ja minä olen leiriytyvä etuvartioksi huoneelleni,+ niin ettei kukaan kulje sen kautta eikä kukaan palaa, eikä työvouti enää kulje heidän kauttaan,+ sillä nyt olen nähnyt sen omin silmin.+
9 Iloitse suuresti, oi Siionin tytär.+ Huuda riemuiten,+ oi Jerusalemin tytär. Katso! Sinun kuninkaasi+ tulee luoksesi.+ Hän on vanhurskas, niin, pelastettu,*+ nöyrä*+ ja ratsastaa aasilla, niin, täysikasvuisella eläimellä, aasintamman* orivarsalla.+ 10 Ja minä karsin pois* sotavaunut Efraimista ja hevosen Jerusalemista.+ Ja taistelujousi+ on karsittava pois. Ja hän on puhuva rauhaa kansakunnille,+ ja hänen hallitusvaltansa ulottuu merestä mereen ja Virrasta* maan ääriin.*+
11 Ja sinä, oi nainen*, liittosi* veren+ perusteella minä lähetän vankisi+ pois kuopasta, jossa ei ole vettä.
12 Palatkaa linnoitukseen,*+ te vangit, joilla on toivo.+
Lisäksi ilmoitan tänään: ’Minä maksan takaisin sinulle, oi nainen*, kaksinkertaisen osuuden.*+ 13 Sillä minä jännitän* Juudan jousekseni*. Jousen minä täytän Efraimilla*, ja minä herätän* sinun poikasi,+ oi Siion, sinun poikiasi vastaan, oi Kreikka,*+ ja minä teen sinut* kuin väkevän miehen* miekaksi.’+ 14 Ja Jehova itse nähdään heidän yläpuolellaan,+ ja hänen nuolensa on lähtevä liikkeelle niin kuin salama.+ Ja Suvereeni Herra Jehova itse puhaltaa torveen,*+ ja hän on kulkeva etelän* myrskytuulissa.+ 15 Armeijoiden Jehova heitä on puolustava, ja he kuluttavat+ ja nujertavat linkokivet. Ja he varmasti juovat+ – ovat riehakkaita – ikään kuin olisi viiniä, ja he täyttyvät todella kuin malja, kuin alttarin kulmat.+
16 Ja Jehova, heidän Jumalansa*, pelastaa heidät+ sinä päivänä kuin kansansa katraan,+ sillä he tulevat olemaan kuin diadeemin kivet, jotka kimaltelevat hänen* maansa yllä.+ 17 Sillä oi kuinka suuri onkaan hänen hyvyytensä+ ja kuinka suuri onkaan hänen kauneutensa!+ Vilja se saa nuoret miehet kukoistamaan ja uusi viini neitsyet.”+