1. Mooseksen kirja
20 Abraham siirsi nyt leirin sieltä+ Negevin maahan ja asettui asumaan Kadesin+ ja Surin+ välille, sittemmin muukalaiseksi Gerariin.+ 2 Ja Abrahamilla oli tapana sanoa vaimostaan Saarasta: ”Hän on sisareni.”+ Niinpä Gerarin kuningas Abimelek* lähetti noutamaan Saaran.+ 3 Myöhemmin Jumala tuli Abimelekin luo unessa yöllä ja sanoi hänelle: ”Katso, sinä olet kuoleman oma sen naisen takia, jonka olet ottanut,+ koska toinen omistaa hänet vaimonaan.”+ 4 Abimelek ei ollut kuitenkaan kajonnut häneen.+ Siksi hän sanoi: ”Jehova*, surmaatko kansakunnan, joka on todellisuudessa vanhurskas?+ 5 Eikö hän sanonut minulle: ’Hän on sisareni’? Ja eikö tämä itsekin sanonut: ’Hän on veljeni’? Olen tehnyt tämän vilpittömin sydämin ja viattomin käsin.”+ 6 Siihen tosi Jumala sanoi hänelle unessa: ”Minäkin olen tiennyt, että olet tehnyt tämän vilpittömin sydämin,+ ja minä myös pidättelin sinua tekemästä syntiä minua vastaan.+ Siksi en sallinut sinun koskea häneen.+ 7 Mutta palauta nyt sen miehen vaimo, sillä mies on profeetta,*+ ja hän rukoilee puolestasi.+ Pysy siis elossa. Mutta ellet palauta häntä, niin tiedä, että sinä kuolemalla kuolet, sinä ja kaikki omaisesi.”+
8 Niin Abimelek nousi varhain aamulla ja kutsui kaikki palvelijansa ja puhui tämän kaiken heidän korviensa kuullen. Ja miehet pelästyivät kovasti. 9 Sitten Abimelek kutsui Abrahamin ja sanoi hänelle: ”Mitä olet tehnyt meille, ja minkä synnin minä olen tehnyt sinua vastaan, niin että olet saattanut minut ja valtakuntani vastuuseen suuresta synnistä?+ Sinä olet tehnyt minulle tekoja, joita ei olisi pitänyt tehdä.”+ 10 Ja Abimelek sanoi vielä Abrahamille: ”Mihin sinä pyrit, niin että teit tämän?”+ 11 Tähän Abraham sanoi: ”Se johtui siitä, että sanoin itsekseni: ’Tällä paikkakunnalla ei varmaankaan ole Jumalan* pelkoa,+ ja minut tapetaan vaimoni takia.’+ 12 Ja sitä paitsi hän on todella sisareni, isäni tytär, vaikkakaan ei äitini tytär, ja hänestä tuli vaimoni.+ 13 Ja tapahtui, että kun Jumala lähetti minut vaeltamaan* isäni huonekunnasta,+ niin sanoin hänelle: ’Voit osoittaa minua kohtaan tätä rakkaudellista huomaavaisuuttasi:*+ sano minusta joka paikassa, johon tulemme: ”Hän on veljeni.”’”+
14 Sen jälkeen Abimelek otti lampaita ja nautakarjaa ja palvelijoita ja palvelijattaria ja antoi ne Abrahamille sekä palautti hänelle hänen vaimonsa Saaran.+ 15 Lisäksi Abimelek sanoi: ”Katso, maani on käytettävissäsi*. Asu missä hyväksi näet.”+ 16 Ja Saaralle hän sanoi: ”Kas tässä, annan veljellesi+ tuhat hopearahaa*. Katso, se* on sinulle silmien peitteeksi*+ kaikkia niitä varten, jotka ovat kanssasi, ja jokaisen edessä, ja sinut on puhdistettu häväistyksestä*.” 17 Ja Abraham rukoili tosi Jumalaa,+ ja niin Jumala* paransi Abimelekin ja hänen vaimonsa ja hänen orjattarensa, ja heille alkoi syntyä lapsia. 18 Sillä Jehova oli sulkenut tiukasti jokaisen kohdun Abimelekin huonekunnassa Abrahamin vaimon Saaran takia.+