2. Samuelin kirja
22 Ja Daavid puhkesi puhumaan Jehovalle tämän laulun+ sanat sinä päivänä, jona Jehova oli vapauttanut hänet kaikkien hänen vihollistensa kourista+ ja Saulin kourista,+ 2 ja hän sanoi:
”Jehova on kalliovuoreni+ ja linnoitukseni+ ja se joka avaa minulle pääsyn turvaan.+
3 Jumalani on minun kallioni.+ Minä turvaudun häneen,
joka on kilpeni+ ja pelastuksen sarveni,+ korkea turvapaikkani+
ja pakopaikkani,+ Pelastajani;+ väkivallasta sinä minut pelastat.+
7 Ahdingossani minä huusin jatkuvasti avukseni Jehovaa,+
niin, Jumalani puoleen minä alati huusin.+
Silloin hän kuuli temppelistään ääneni,+
avunhuutoni korvissaan.+
8 Ja maa alkoi huojua ja järkkyä edestakaisin,+
taivaiden perustuksetkin vapisivat,+
ja ne huojuivat edestakaisin, koska hän oli tuimistunut.+
9 Savu nousi hänen sieraimistaan, hänen suustaan taas kuluttava tuli,+
hiiletkin loimusivat hänestä.+
13 Hohteesta hänen edestään leimahteli tulisia hiiliä.+
16 Ja meren virranuomat tulivat näkyviin,+
tuottoisan maan* perustukset+ paljastuivat
Jehovan nuhtelusta, hänen sieraintensa hengen* henkäyksestä.+
18 Hän vapautti minut voimakkaasta vihollisestani,+
minua vihaavista, sillä he olivat minua vahvemmat.+
21 Jehova palkitsee minut vanhurskauteni mukaan,+
käsieni puhtauden mukaan hän maksaa minulle takaisin.+
23 Sillä kaikki hänen oikeudelliset päätöksensä+ ovat edessäni,
enkä minä poikkea hänen säädöksistään.+
25 Maksakoon siis Jehova minulle takaisin vanhurskauteni mukaan,+
sen mukaan kuin olen puhdas hänen silmiensä edessä.+
26 Uskollista kohtaan sinä toimit uskollisesti,+
moitteetonta, väkevää miestä sinä kohtelet moitteettomasti,+
27 puhtaana pysyttelevälle sinä osoittaudut puhtaaksi,+
ja kieroa kohtaan sinä toimit arvaamattomasti.+
28 Ja nöyrän kansan sinä pelastat,+
mutta sinun silmäsi ovat pöyhkeitä vastaan alentaaksesi heidät.*+
30 Sillä sinun avullasi voin rientää rosvojoukkoa vastaan,+
Jumalani avulla voin kiivetä yli muurin.+
31 Tosi Jumala – täydellinen on hänen tiensä;+
mitä Jehova on sanonut, se on puhdistettua.+
Hän on kilpenä kaikille häneen turvautuville.+
33 Tosi Jumala on vahva linnoitukseni,*+
ja hän saattaa tieni olemaan täydellinen,+
34 hän tekee jalkani sellaisiksi kuin naarasjalohirvillä,+
ja minulle korkeilla kukkuloilla hän pitää minut seisomassa.+
38 Tahdon ajaa takaa vihollisiani tuhotakseni heidät,
enkä palaa, ennen kuin heidät on perin pohjin hävitetty.+
39 Ja minä hävitän heidät perin pohjin ja murskaan heidät,+ etteivät he nousisi,+
ja he kaatuvat jalkojeni alle.+
40 Ja sinä vyötät minut elinvoimalla taistelua varten,+
sinä saatat minua vastaan nousevat luhistumaan alleni.+
42 He huutavat apua, mutta ei ole pelastajaa,+
huutavat Jehovan puoleen, mutta hän ei vastaa heille.+
43 Ja minä survon heidät hienoksi kuin maan tomu,
kuin katujen loaksi minä hienonnan heidät,+
poljen heidät litteiksi.
44 Ja sinä autat minua pääsemään turvaan kansani moitteilta.+
Sinä varjelet minut ollakseni kansakuntien pää;+
kansa, jota en ole tuntenut – se palvelee minua.+
48 Tosi Jumala on minulle se, joka suorittaa kostotoimet+
ja joka saattaa kansat alaisuuteeni+
49 ja joka päästää minut vihollisistani.+
Ja sinä nostat minut niiden yläpuolelle, jotka nousevat minua vastaan,+
väkivallantekojen miehestä sinä vapautat minut.+