1. Samuelin kirja
3 Samuel-poika palveli+ koko sen ajan Jehovaa Eelin luona, ja noina päivinä tuli harvoin sanaa Jehovalta;+ ei ollut mitään näkyä+ kerrottavana*.
2 Nyt tapahtui eräänä päivänä, että Eeli makasi sijallaan, ja hänen silmänsä olivat alkaneet hämärtyä;+ hän ei kyennyt näkemään. 3 Eikä Jumalan lamppu* ollut vielä sammunut, ja Samuel makasi Jehovan temppelissä,+ jossa Jumalan arkku oli. 4 Ja Jehova kutsui Samuelia*. Tähän hän sanoi: ”Tässä olen.”+ 5 Sitten hän juoksi Eelin luo ja sanoi: ”Tässä olen, sinähän kutsuit minua.” Mutta hän sanoi: ”En minä kutsunut. Asetu jälleen makuulle.” Niin hän meni ja asettui makuulle. 6 Ja Jehova kutsui taas: ”Samuel!”+ Tällöin Samuel nousi ja meni Eelin luo ja sanoi: ”Tässä olen, sillä sinä kutsuit minua.” Mutta hän sanoi: ”Poikani,+ en minä kutsunut. Asetu jälleen makuulle.” 7 (Samuel ei näet ollut vielä tullut tuntemaan Jehovaa, eikä Jehovan sanaa ollut vielä alettu paljastaa hänelle.)+ 8 Niin Jehova kutsui vielä kolmannen kerran: ”Samuel!” Silloin hän nousi ja meni Eelin luo ja sanoi: ”Tässä olen, sillä varmasti sinä kutsuit minua.”
Silloin Eeli ymmärsi, että Jehova kutsui poikaa. 9 Niinpä Eeli sanoi Samuelille: ”Mene, asetu makuulle, ja on tapahduttava, että jos hän vielä kutsuu sinua, sinun on sanottava: ’Puhu, Jehova, sillä palvelijasi kuuntelee.’” Niin Samuel meni ja asettui sijalleen.
10 Silloin Jehova tuli ja asettui paikalleen ja kutsui kuten muillakin kerroilla: ”Samuel, Samuel!” Tällöin Samuel sanoi: ”Puhu, sillä palvelijasi kuuntelee.”+ 11 Ja Jehova sanoi vielä Samuelille: ”Katso! Minä teen+ Israelissa sellaista, että joka siitä kuulee, sen molemmat korvat soivat.+ 12 Sinä päivänä minä toteutan Eelille kaiken sen, minkä olen sanonut hänen huoneestaan, alusta loppuun asti.+ 13 Ja sinun on kerrottava* hänelle, että ajan hämärään asti minä tuomitsen hänen huoneensa+ sen erheen vuoksi, jonka hän on tiennyt,+ koska* hänen poikansa kiroavat Jumalaa,*+ eikä hän ole nuhdellut heitä.+ 14 Ja siksi olen vannonut Eelin huoneelle, ettei teurasuhri eikä uhrilahja sovita Eelin huoneen erhettä hamaan ajan hämärään.”+
15 Ja Samuel jäi makaamaan aamuun asti*. Sitten hän avasi Jehovan huoneen ovet.+ Ja Samuel pelkäsi kertoa Eelille siitä näystä.+ 16 Mutta Eeli kutsui Samuelin ja sanoi: ”Samuel, poikani!” Tähän hän sanoi: ”Tässä olen.” 17 Ja hän sanoi vielä: ”Mikä on se sana, jonka hän on puhunut sinulle? Ethän salaa sitä minulta.+ Niin tehköön Jumala sinulle ja niin hän siihen lisätköön,+ jos salaat minulta sanankaan kaikista niistä sanoista, jotka hän on sinulle puhunut.” 18 Niin Samuel kertoi hänelle kaikki ne sanat salaamatta häneltä mitään. Silloin hän sanoi: ”Se on Jehova. Tehköön hän minkä hyväksi näkee.”+
19 Ja Samuel varttui varttumistaan, ja osoittautui, että Jehova itse oli hänen kanssaan+ eikä antanut yhdenkään kaikista sanoistaan* pudota maahan.+ 20 Ja koko Israel Danista Beersebaan asti+ sai tietää, että Samuelille oli uskottu Jehovan profeetan tehtävä.+ 21 Ja Jehova alkoi näyttäytyä jälleen+ Silossa, sillä Jehova ilmaisi itsensä Samuelille Silossa Jehovan sanan välityksellä.+